Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa 31.8.2015 Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku 31.8.2015, Kristillinen Opisto / Pori 1.9.2015, Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset Lounais-Suomen osalta ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 150 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 6,7 miljoonaa kuutiometriä. 1960-lukuun verrattuna puuston määrä on 1,6-kertaistanut ja kasvu on 1,7-kertaistunut. Viime vuosikymmenet puuston poistuma on ollut kasvua pienempi kaikilla puulajeilla lukuun ottamatta vuosituhannen vaihdetta, jolloin kuusen poistuma ylitti kasvun. Edelliseen inventointiin verrattuna varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut. Voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaan arvioituna Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella taimikonhoitoja on myöhässä 37 000 hehtaarilla ja ensiharvennuksia 27 000 hehtaarilla. Tulevalla 5-vuotiskaudella metsänhoitosuositusten mukaiset työmäärät ovat taimikonhoidossa noin kaksinkertaisia ja ensiharvennuksissa noin 1,5-kertaisia viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn työhön verrattuna. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston kokonaismäärä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella keskimäärin 3,1 m³/ha metsä- ja kitumaalla, mikä on vähemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 m³/ha), mutta enemmän kuin Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 1990-luvun lopussa (alle 2 m³/ha). Kansallisen metsästrategian mukaisesti Suomeen tehdään vuoden 2015 aikana 14 alueellista metsäohjelmaa (AMO) maakuntajaon mukaisesti. Lounais-Suomen AMO-alueelle laskettu suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle (2011 2040) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien 2011 2013 toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Suurimman kestävän kertymän arvio on noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta: osuus on vain hieman suurempi kuin alueen osuus puustosta ja metsäpinta-alasta. Lounais-Suomen AMO-alueen suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. Vastaava metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä on sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa noin 0,8 milj. m³/v yhteensä 1,6 milj. m³/v, josta kolme neljäsosaa hakkuutähdettä tai kantoja ja loput runkopuuta. Lounais-Suomen alueen metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käytön arvioitiin olleen vuosina 2011 2013 yhteensä noin 1,45 milj. m³/v., josta runkopuuta 1 milj. m³/v. Lisätietoja: http://www.luke.fi/metsat/ Valtakunnan metsien inventointi, Kari T. Korhonen, puh. 029 532 3030, kari.t.korhonen(a)luke.fi Hakkuumahdollisuudet, Olli Salminen, puh. 029 532 5346, olli.salminen(a)luke.fi 21.8.2015
Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta Turku 31.8.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Lounais-Suomi AMO-alue ja Metsäkeskus Varsinais-Suomi: Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa Satakunta: Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila AMO Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Metsäkeskus Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi pl. Kemiönsaari ja Parainen + Satakunta Maakuntatulokset alueellisen metsäohjelman (AMO) kannalta keskeiset. Entisen metsäkeskusaluejaon mukaiset tulokset ovat mukana esityksessä aikasarjatarkastelun vuoksi. 2 21.8.2015
Metsäkeskus Lounais-Suomi (MK) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,691 milj. ha Metsätalousmaata 1,085 milj. ha eli 64 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 987 000 ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa 84,4 6,5 9,1 Lounais Suomi 90,9 3,0 6,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa 3 21.8.2015
AMO Lounais-Suomi (AMO) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,848 milj. ha Varsinais-Suomi 1066 000 ha Satakunta 782 000 ha Metsätalousmaata 1200 000 ha (65 %) Varsinais-Suomi 631 000 ha (59 %) Satakunta 569 000 ha(73 %) Sisältää suojelualueet Metsämaata 1066 000 ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Varsinais-Suomi 542 000 ha (96 %) Satakunta 524 000 ha (97 %) Koko maa Lounais Suomi 84,8 90,0 6,2 9,1 3,3 6,8 0 20 40 60 80 100 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa 4 21.8.2015
Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Lounais-Suomi Tilavuus VMI10 2004-2008: 144 milj. m 3, 137 m 3 /ha Tilavuus VMI11 2009-2013: 150 milj. m 3, 144 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,6-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,13 milj. m 3 /v, 5,8 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 6,67milj. m 3 /v, 6,4 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,7-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 66,9 68,9 51,4 53,3 6,5 7,3 VMI10 VMI11 13,5 14,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 5,5 6,0 5
Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla AMO Lounais-Suomi: 164 milj. m 3, 144 m 3 /ha - Varsinais-Suomi: 88 milj. m 3, 147 m 3 /ha - Satakunta: 76 milj. m 3, 140 m 3 /ha AMO Lounais-Suomi: 7,3 milj. m 3 /v, 6,3 m 3 /ha/v - Varsinais-Suomi: 3,7 milj. m 3 /v, 6,1 m 3 /ha/v - Satakunta: 3,6 milj. m 3 /v, 6,6 m 3 /ha/v milj. m3 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Varsinais Suomi Puuston tilavuus puulajeittain Satakunta Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 6
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi 7 6 5 4 3 2 1 0 1959 1964 1969 1974 mill.m3/v 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 75 % kasvusta, vuonna 2014 78 % kasvusta 7 21.8.2015
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais- Suomi, Mänty mill.m3/v 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 66 % kasvusta, vuonna 2014 68 % 8 21.8.2015
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Kuusi 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1959 1964 1969 mill.m3/v 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin 81 % kasvusta, vuonna 2014 86 % kasvusta 9 21.8.2015
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Lehtipuut 1,5 1 0,5 0 1959 1964 mill.m3/v 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin 83 % kasvusta, kuten myös vuonna 2014 10 21.8.2015
Kehitysluokkien osuudet % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 VMI10 VMI11 38,7 36,2 25,7 23,7 18,4 16,6 17,6 18,3 3,2 1,7 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Osuus, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 38,4 38,4 Varsinais Suomi Satakunta 25,6 22,2 20,7 17,0 17,9 16,5 1,7 1,6 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät Uudistusalat ja nuoret kasvatusmetsät vähentyneet, varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet (MK) Varsinais-Suomessa enemmän uudistuskypsiä. 11 21.8.2015
Metsänhoidollinen tila (MK) 140 120 100 1 000 ha 80 60 40 20 0 Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus 5 vuotiskauden tehdyt Lähin 5 vuotiskausi, muut Lähin 5 vuotiskausi, myöhässä Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella yli 2-kertainen ja ensiharvennustarve noin 1,5-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna Ei kovin suurta eroa Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 37 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 27 000 hehtaaria 12 21.8.2015
Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) AMO Lounais-Suomi Abioottiset tuhot 48 Ihmisen toiminta Hirvi 106 17 Muut selkärankaiset Hyönteiset 27 Sienet 9 23 1 8 Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä 240 000 ha, 23 % puuntuotannon metsämaan alasta Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit 13 21.8.2015
4 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Metsäkeskus Lounais-Suomi 3 m 3 /ha 2 Maapuu Pystypuu 1 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä ei ole kovin suuri, mutta määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Nyt 3,1 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla (Metsäkeskus Lounais-Suomi) AMO Lounais-Suomen alueella 3,3 m 3 /ha Varsinais-Suomessa 3,3 m 3 /ha Satakunnassa 3,0 m 3 /ha 14 21.8.2015
Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (tasoitusalue koko Lounais-Suomen alue: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH (TH+) Laskelma tehtiin olettaen, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Lounais- Suomen alueella vuosina 2011-2013 toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosien 2011-2013 Etelä-Suomen alueen toteutuneeseen kertymätasoon lisättiin vuosille 2011-2020 havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille 2011-2020 2,5 milj. m³/v ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
AMO Lounais-Suomi - ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot 2011-2040 milj. m³/v 16 Taloudellisesti ei hakkuukypsää 14 Kestävyystavoitteiden vaikutus 12 Hakkuumahto 10 8 6 4 Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ 2011 2020 2021 2030 2031 2040 - SK: Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. - SK: noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Lounais-Suomen alueella vuosina 2011-2013 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2040 (maakunnat osuuksina AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v +0,39 +0,21 +0,17 +0,62 +0,31 +0,43 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Mät 2011 2040 Kut 2011 2040 AMO Lounais-Suomen alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio (SK) seuraavan 30 vuoden (2011 2040) ajalle on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien 2011 2013 toteutunut ainespuukertymä (3,6 milj. m³/v). Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK-ratkaisussa lisäksi 0,49 milj. m³/v. Let 2011 2040 Mäk 2011 2040 Kuk 2011 2040 Satakunta 0,55 0,58 0,09 0,63 0,47 0,34 Varsinais Suomi 0,61 0,68 0,12 0,75 0,48 0,40 Tot. 2011 2013 0,77 1,05 0,03 0,77 0,63 0,31 Lek 2011 2040 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Suurimman kestävän (SK) hakkuukertymäarvion (2011-2020) ja toteutuneiden hakkuiden (2011-13) ero TH+-laskelma: Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi + 6,5 22,0 AMO Lounais-Suomi 2,12 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
AMO Lounais-Suomen alueelle lasketun SK-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain 2011-2040 Varsinais-Suomen maakunnan alueella milj. m³/v 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh 2011 2020 2021 2030 2031 2040 Kangas 2,38 0,57 1,88 0,72 1,61 0,80 Turve 0,25 0,14 0,35 0,11 0,21 0,09 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 73 % turvemaiden osuus kertymästä 12,6 % (Uh: 12,1 % ja Kh: 14,0 %) Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Varsinais-Suomen maakunnan kertymäosuuksissa 2011-2040 Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v NT milj. m³/v SK 7,0 7,0 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 0,0 2011 2020 2021 2030 2031 2040 0,0 2011 2020 2021 2030 2031 2040 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Metsähake- ja polttopuukertymä 2011-2040 Varsinais-Suomen maakunnan alueella (osuudet AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Kannot Hakkuutähde Harvennuspuu 0,40 0,20 0,00 Lounais Suomi NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ 2011 2013 2011 2020 2021 2030 2031 2040 - ainespuukertymän kasvaessa energiapuuta korjataan enemmän hakkuutähteestä ja kannoista Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Puuston tilavuuden kehitys Varsinais-Suomen maakunnan alueella 2011-2041 milj. m³ 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH+ 2011 2041 Lehtipuu 15,6 16,6 15,0 20,1 13,5 Kuusi 29,2 22,3 29,4 36,8 24,3 Mänty 44,5 28,6 32,8 46,2 36,5 Puuston keskitilavuus: 2011: 149 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 159 m³/ha) 2041: NT 113 (108) SK 129 (127) TH 172 (177) m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Metsien ikärakenteen kehitys Varsinais-Suomen maakunnan alueella 2011-2041 2011 2041 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0 20 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0 20 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0 20 3025201510 5 0 5 1015202530354045 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH TH-ratkaisu johtaa puuston ikärakenteen vanhenemiseen SK-ratkaisu pyrkii kohti puuntuotannollista tavoiterakennetta, jossa taimikoita 25 %, kasvatusmetsiä 60 % ja uudistuskypsiä 15 % Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Yhteenveto Metsäkeskus Lounais-Suomi: Puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 60 %, kasvun lisäys yli 70 % lisäys erityisesti mäntyä ja lehtipuuta. Poistuma 2000-luvulla noin 75-80 % kasvusta. Lahopuuston määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana vajaasta kahdesta yli kolmeen m 3 /ha. AMO Lounais-Suomi: Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 164 milj. m 3 (144 m 3 /ha) ja kasvu 7,3 milj. m 3 /v (6,3 m 3 /ha/v); VMI11-kasvunmittausjakson aikaan hyvät kuusen kasvuolosuhteet Taimikonhoitotöiden metsänhoidollinen lisäystarve yli 100 % ja ensiharvennusten lisäystarve 50 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,3 m 3 /ha Suurin kestävä hakkuukertymä (SK) seuraaville 30 vuodelle (2011-2040) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien 2011-2013 toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Varsinais-Suomen maakunnan osuus on 3,0 milj. m³/v. Energiapuuta SK-ratkaisussa Varsinais-Suomen maakunnan alueella on 0,8 milj. m³/v, josta valtaosa hakkuutähdettä ja kantoja ja runkopuuta 0,16 milj. m³/v (runkopuu pääosin ainespuuksi). Metsien rakenteen vuoksi SK-ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä. Jos jatketaan vuosien 2011-2013 hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus suurenevat n. 15 % ja metsien ikärakenne vanhenee. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita. 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.8.2015
Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.8.2015
Lounais-Suomen tuloksista enemmän: Luke Metsät http://www.luke.fi/metsat/ Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot MELA Tulospalvelu Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 21.8.2015
Kiitos! 27 21.8.2015
MITEN LISÄÄNTYNEISTÄ METSÄVAROISTA ENEMMÄN HYVINVOINTIA? Elinkeinopäällikkö Tapio Nummi Suomen metsäkeskus
VERTAILUA VMI SMK Metsätalousmaa (kaikki omistajaryhmät) Ha 631000 662000 Metsämaa Ha 542000 480000 Puusto Hakkuusuunnite (SK) M3/ha metsäja kitumaa M3/ha metsäja kitumaa 147 134 5,0 5,5 Hakkuusuunnite (SK) Milj. m3/v 3,0 2,9 Toteutuneet hakkuut Milj.m3/v 1,8 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 2
Varsinais-Suomen erityispiirteitä Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista suuri Asutaan yleisesti metsätilan lähellä Myös muu asutus hajaantunut metsä- ja peltomaisemaan Maisema- ja kulttuurialueet Kaavoituksen vaikutus metsätalouteen suuri Metsien monikäyttö vilkasta Saaristo => rajoitetussa käytössä metsistä on suuri osuus 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 3
Varsinais-Suomen yleiskaavatilanne 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 4
Metsien talouskäyttö elpymässä Naantalin monipolttoainevoimala lisää merkittävästi energiapuun kysyntää Äänekosken investointi lisää puun kysyntää täälläkin Kuitupuu, mutta myös tukin käytön tulee lisääntyä Kirjanpainajariski on lisännyt vanhojen kuusikoiden hakkuita Työllisyys lisääntymässä 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 5
Miten metsistä lisää hyvinvointia? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen ja maksimointi Metsien monimuotoisuus tulee säilyttää Paljon voidaan tehdä hakkuista tinkimättä Pienipiirteisyys Maiseman huomiointi Puulajivalinta Lahopuun määrän lisäys 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 6
Miten metsistä lisää hyvinvointia? Suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta on mahdollista tinkiä muiden käyttömuotojen hyväksi Kiertoaika, ulkoilureitit, marja- ja sienimetsät, uudet suojelualueet Onko käyttäjillä ja yhteiskunnalla maksuhalukkuutta? Yhteensovittaminen parhaillaan käynnissä olevassa metsäohjelmatyössä Yhteensovittaminen pääosin vapaaehtoisin keinoin Metsien taloudellisen, kestävän käytön edistäminen siten, että talousmetsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus samalla säilyy ja lisääntyy (vastaus metsäohjelman nettikyselyyn) 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 7
AMO-työpaja Turku 31.8.2015
Keskustelu toimintaympäristöstä Ostohalukkuus heijastuu metsien käyttöön -> uudet laitokset ja niiden tuoma lisääntyvä puun kysyntä Puuta tulee nyt maakunnan ulkopuolelta -> jatkossa pitäisi lisätä maakunnan omien puuvarojen hyödyntämistä Infrastuktuurin vaikutus; tiet, rautatiet, terminaalit -> kunto, määrä, sijainti jne. Kaavoitus ja metsien muut rajoitteet merkittäviä -> otettava huomioon AMOssa Metsätalouden ilmapiiri hyvä ja rohkaiseva Siltojen merkitys -> kunto, kantavuus -> huolehdittava, että ovat kunnossa. Sahauksen määrää lisättävä, jotta tukille lisää kysyntää Mahdollisuuksia on, niihin pitää tarttua, haasteita kyllä riittää. Harvennusrästien, erityisesti 1. harvennukset, purkaminen iso haaste. Kuljettajien ammattitaitoon, kalustoon jne kiinnitettävä huomiota, jotta korjuujälki olisi hyvä. Uudet isot investoinnit (Äänekoski, Varkaus ym.) luovat hyvän pohjan tulevaisuudelle ja tulevat vaikuttamaan puuvirtoihin koko maassa -> vaikutuksia myös V-S puuvirtoihin. Kuinka lähelle suurinta kestävää hakkuumäärää voidaan Lounais-Suomessa päästä? Riittääkö kone ja työvoimaresurssit nuorten metsien hoitorästien purkamiseen? Mo ikärakenne? Tilakauppojen, SPV avulla metsää nuoremmille -> asia otettava huomioon myös AMOssa. Puun käytön hyväksyttävyyden lisääminen. Infra (tiet, sillat) huonossa kunnossa -> saatava kuntoon Sahaamisen ja höyläämisen lisäksi tarvitaan pidemmälle menevää jalostusta jotta pärjätään kvmarkkinoilla Yleinen ilmapiiri ja asenteet puun käytön lisäämiselle nyt hyvä ja otollinen, käytettävä hyväksi ja edettävä rohkeasti
Wood 1. Metsien hyödyntämisen lisääminen ja hakkuiden kasvattaminen Puulla parempiin päiviin kestävästi Tavoitetasona suurin kestävä (SK), 6 milj. m3/v sis. energiapuun Perusteluja: realistinen taso, yleisesti helposti hyväksyttävä taso, turvaa nykyisen tarpeen ja mahdollistaa alan kehittymisen ja uudet investoinnit
Wood 2. Infra kuntoon Alempi tieverkosto (kylä-, pelto-, mökkitiet jne pl. metsäautotiet), sillat, terminaalit Peltojen käyttö varastoalueena, peltojen ylitykset -> omistajien pelko menettää EU-tukia jos käytetään -> saatava muutos Energiapuuterminaalit lähelle käyttöpaikkoja, hyönteistuhojen merkitys silloin kun terminaali lähellä metsiä Rautatiekuljetukset? hlöliikenne etusijalla, puukuljetusten lisääminen ja logistiikan kehittäminen haasteellista omistusrakenteesta johtuen
Wood 3. Metsänhoitotyömäärien lisääminen ja niiden tuottavuuden parantaminen Tavoitteena hoitorästien purkaminen, menetelmien kehittäminen, riittävän työvoiman turvaaminen
Wood 4. Työvoiman saatavuuden turvaaminen, metsäalan osaamisen lisääminen (metsänomistajat, toimijat, yrittäjät ym.), yrittäjyyden edistäminen
Wood 5. Puutuotteiden käytön, jalostuksen ja jalostusarvon lisääminen Lounais-Suomessa Edellytysten luominen, esteiden ja sääntelyn purkaminen ja niihin vaikuttaminen; mm. kaavoitus, rak.määräykset jne., raaka-aineen laatukysymykset
Muita havaintoja Tilakohtainen metsäsuunnittelu ja siihen liittyvä neuvonta Metsien käytön yleisen hyväksyttävyyden edistäminen Kaavoitus Yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Digitalisaatio (sähköiset palvelut, paikkatieto)
Non-wood Metsien hyödyntäminen matkailussa Metsien monikäytön lisääminen Riistanhoidon parempi huomioonotto metsien käsittelyssä Uudet tulolähteet: metsästys, kalastus, maiden vuokraus Riistatalouden ja siihen liittyvien hyvinvointivaikutusten merkityksen esille nostaminen Ekosysteemipalveluiden parempi tiedostaminen ja muiden kuin wood-arvojen parempi huomioonotto päätöksenteossa
Non-wood Erilaisten tuotantosuuntien / tuotantotapojen vienti metsäkäyttäjien tietoisuuteen ja yhteensovittaminen Toimijoiden koulutus maisema- ja virkistysarvojen huomioimiseen Metsien Luomu-sertifiointi Elinympäristöjen ennallistaminen mm. riistanhoidollisin perustein Omistussuhteiden helpompi selvittäminen ja sopimuspohjat maankäyttöluville
Environment Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattu Metsätalouden vesistökuormitusta vähennetään Varaudutaan ilmastonmuutokseen Talousmetsien monimuotoisuutta edistetään Metsien vapaaehtoisen suojelun jatkaminen ja METSOn määrärahojen turvaaminen Metsälakikohteiden nykyistä kattavampi kartoitus ja vienti tietojärjestelmiin
Environment Erilaisten metsänkäyttötapojen yhteensovittaminen > erilaiset toimijat ja intressitahot saman pöydän ääreen Hoito- ja käyttösuunnitelmat suojelualueille > tulee mahdollistaa suojelua vaarantamatta metsien monikäyttö, myös uudet innovaatiot Määräaikainen suojelu ja luonnonhoitohankkeet turvataan (Metso-ohjelman rahoituksen turvaaminen) Elinympäristöjen ennallistaminen Puuntuotannon kulkuyhteyksien turvaaminen suojelualueita perustettaessa naapuritiloille Joukkorahoituksen käyttöönotto suojelualueiden perustamisessa
Yhteiset Metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen käytön luonteva yhdistäminen Metsätalouden kannattavan toiminnan varmistaminen ympäristö- ja kaavoitusrajoitteiden paineessa Byrokratian vähentäminen Julkishyödykkeiden tuottamisen aiheuttamien taloudellisten menetysten korvaaminen Metsäalan toimijoiden yhteistoiminnan lisääminen (vuosittainen metsäfoorumi) Metsänomistajien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen kaikissa metsän käyttöön liittyvissä asioissa 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 13
Yhteiset Aktiivinen metsänomistajuus, jokaisella metsikkökuviolla on metsänomistajan määrittämä tavoite Tiedon välittäminen metsäammattilaiset ja luontoorganisaatiot > maanomistajat Metsälain muutokset ja sertifiointi, metsänhoitosuositukset Vapaaehtoinen suojelu Metsien monikäyttö Metsätilarakenteen kuntoon saattaminen Metsään.fi-palvelun kehittäminen metsänomistajan moninaisten tavoitteiden tuominen paremmin esiin palvelussa 4.9.2015 Suomen metsäkeskus 14