NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015
2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA Enonkoski, Savonlinna ja Sulkava Päivitetty 2.1.2015 Vastuuhenkilöt: ylihoitaja Ulla Kemppainen, osastonhoitaja Anna-Maija Huttunen 1. Taustaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (myöh. SOSTERI) jäsenkunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) ovat antaneet vuoden 2007 alusta lukien SOSTERILLE perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun ml. neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. 1.1.2015 alkaen jäsenkuntia ovat Enonkoski, Savonlinna ja Sulkava. Enonkoskella palvelut tuottaa Med Group Oy. Rantasalmen erottua 1.1.2015 perusterveydenhuollon kuntayhtymästä, palveluista siellä vastaa Suomen Terveystalo Oy. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon palveluja 40 268 asukkaan väestöpohjalle. Väestö jäsenkunnittain (Effican asiakkuustilasto) 31.12.2014 Savonlinna 35969 Enonkoski 1505 Sulkava 2794 Toimintasuunnitelma päivitetään valtuustokausittain. Neuvolatoiminnan runko-ohjelmat päivitetään vuosittain. Terveystarkastukset ja niiden sisältö sekä niihin liittyvä moniammatillinen yhteistyö on kuvattu tarkemmin liitteenä olevissa runko-ohjelmissa sekä hammashuollon asiakirjoissa. Tarkastuksista saatavaa lasten ja raskaana olevien sekä heidän perheidensä hyvinvointia kuvaavaa tietoa hyödynnetään tarkastusten ja terveysneuvonnan painopistealueiden suunnitellussa ja toteutuksessa.
3(6) 2. Yleistä Neuvolatoiminnasta Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminta sekä neuvolan perhetyö. Neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat myös aikuisväestön rokotuksista (matkailijoiden rokotukset ja kausi-influenssarokotukset). Punkaharjun neuvolassa toinen terveydenhoitaja toimii diabeteshoitajana sekä vastaa aikuisten rokotustoiminnasta ja naisten joukkotarkastuksista. Enonkoskella, Savonrannalla ja Sulkavalla neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat 1.1.2014 alkaneesta Senioriasema toiminnasta. Senioriasemalle kutsutaan vuosittain ko. vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt, jotka eivät jo ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä. Senioriasemalle terveystarkastukseen ovat oikeutettuja myös yli 65 -vuotiaat omaishoitajat, mikäli heillä on hoitamaton terveysongelma tai sen uhka. Asemalle voi hakeutua myös, jos omaishoitaja kokee tarvitsevansa tukea jaksamisessaan omaishoitajan vaativassa tehtävässä. Senioriasemalla kartoitetaan kattavasti kunkin henkilön terveyden ja toimintakyvyn kokonaistilannetta ja arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Senioriasematoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat vastaavat myös alueidensa naisten kohdunkaulasyövän seulontatarkastuksista. Kyseiseen tarkastukseen kutsutaan alueen kaikki 35 60 -vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Vuonna 2015 tutkimukseen kutsuttavia naisia on 1705. Rintasyövän seulontatutkimukset (mammografia) tuottaa alueellamme Suomen Terveystalo Oy. Vuonna 2015 mammografiaan kutsutaan vuosina 1947, 1949, 1951, 1953, 1955, 1957, 1959, 1961, 1963 ja 1965 syntyneet naiset. NEUVOLAPALVELUT tuotetaan lähipalveluina kaikissa jäsenkunnissa. Alueella on kuusi neuvolaa, joissa työskentelee yhteensä 15 terveydenhoitajaa. Savonlinnassa 14 (joista Savonrannalla 1, Punkaharjulla 2, Kerimäellä 2), Enonkoskella 2 ja Sulkavalla 2 terveydenhoitajaa. Savonrannalla terveydenhoitajan työaika jakautuu seuraavasti; neuvola 20 %, kouluterveydenhuolto 20 % ja vastaanotto 60 %. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Med Group Oy 1.1.2015 alkaen) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa 31.12.2016 asti. Savonlinnan pääterveysaseman neuvolan käytettävissä on kaksi neuvolan perhetyöntekijää (terveydenhoitaja ja lastenhoitaja). Heidän työpisteensä on pääterveysaseman neuvolassa. Sulkavalla neuvolan terveydenhoitajan työparina on tarvittaessa kunnan lastensuojelun perhetyöntekijä. Neuvolatoiminta SOSTERI:n kaikissa neuvoloissa perustuu Valtioneuvoston 6.4.2011 antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat on päivitetty asetuksen ja ko. oppaan mukaisiksi ja ne on tallennettu EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otettiin käyttöön 1.3.2014 alkaen. Runko-ohjelmia käytetään myös opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksen apuvälineenä.
4(6) Itä-Savon sairaanhoitopiirin SOSTERIN neuvolatoiminnan kokonaisvastuu on kansanterveystyön vastuulääkärillä / perusterveydenhuollon toimialajohtajalla. Neuvolatyön lääketieteellisen toiminnan sisällöstä vastaa tehtävään nimetty terveyskeskuslääkäri, joka yhdessä muiden terveyskeskuslääkäreiden kanssa pitää säännöllisesti neuvolavastaanottoa. Hoitotyön osalta neuvoloiden toiminnallinen vastuu on ylihoitajalla. Hänen alaisuudessaan toimii kaikille neuvoloille yhteinen osastonhoitaja, jonka työpanoksesta 50 % kohdennetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi kaikille neuvoloille on tarjolla sihteeriapua yhden terveyskeskusavustajan palveluna. Hän kuuluu hallinnollisesti tukipalvelujen tulosalueeseen. Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät pääosin sektorivastuumallilla. Kaikissa neuvoloissa tarjotaan terveydenhoitajan vastaanottoaikoja myös aikuisväestölle. 3. Neuvolatoiminnan arvot ja tavoitteet SOSTERIN talousarviossa 2014-2016 on määritelty piirin strategiset tavoitteet sekä toimintaa ohjaavat ARVOT (Hyvinvointi, Työhyvinvointi, Luottamus ja Vastuullisuus). Nämä ohjaavat myös neuvolatoimintaa, jonka tavoitteita on edelleen yksilöity seuraavasti: Väestönäkökulma: Väestön terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Vahvistetaan lapsiperheiden ja ikääntyvien henkilöiden voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Prosessinäkökulma: Neuvolatoimintaa uudistetaan ja kehitetään erilaisten prosessien avulla. Vahvuutta vanhemmuuteen pienryhmätoiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Tehostetaan pikkulapsiperheiden mielenterveyden edistämistä ja varhaista puuttumista neuvolan perhetyön keinoin. Tehostetaan lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja sitä kautta mahdollisimman varhaista puuttumista kaikissa asiakasryhmissä. Tuetaan laajoilla terveystarkastuksilla koko perheen hyvinvointia. Painotetaan erityisesti isien masennuksen tunnistamista ja isien vanhemmuuden tukemista. Kehitetään perhevalmennusta moniammatillisemmaksi ja tarjotaan odottaville perheille vaihtoehtoista pienryhmätoimintaa varsinaisen perhevalmennuksen lisäksi. Näitä ovat ravitsemusterapeutin pitämät raskaana olevan ja lapsivuoteisen ravitsemusohjaustuokiot ja fysioterapeutin pitämät liikuntatuokiot. Kehitetään osteoporoosihoitopolkua. Vakiinnutetaan koulutuksen saaneiden terveydenhoitajien Nexplanon -ehkäisykapselin asettaminen ja poisto normaaliksi perhesuunnitteluneuvolan toiminnaksi. Kehitetään alueellista yhteistyötä KYS:n, PKSSK:n, E-KKS ja ESSHP:n erikoissairaanhoidon kanssa raskaana olevien ja synnyttäjien hoitamisessa synnytysten loputtua Savonlinnan keskussairaalassa. Vakiinnutetaan yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kevään 2014 aikana pilotoitiin lapsiperheille kohdennettu ruokakurssi yhteistyössä kotitalous- ja lastentarhaopettaja koulutuksen kanssa. Keväällä 2015 pilotoidaan lastentarhaopettajakoulutuksessa olevien opiskelijoiden kanssa varhaista vuorovaikutusta tukevaa toimintaa järjestämällä pienryhmätoimintaa äideille ja vauvoille (myös isät voivat olla mukana). Ryhmissä harjoitellaan vuorovaikutusta mm. perinneleikkien ja vauvahieronnan keinoin. Tehostetaan kirjaamista ja tilastoimista (AvoHILMO) työn kehittämisen kannalta tarvittavan tiedon saamiseksi.
5(6) Kustannus- ja talousnäkökulma: Mielenterveyttä tukeva toiminta > avohoitopainotteisuus /matalan kynnyksen palvelut > sairaalahoidolta välttyminen Lapsiperheinen mahdollisimman varhainen tukeminen neuvolan perhetyön keinoin> erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen, huostaanottojen ehkäiseminen. Osteoporoosin varhainen toteaminen > murtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Terveydenhoitajan tekemillä tarkastuksilla vähennetään lääkäriresurssin tarvetta ko. tehtävässä > kustannussäästö. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman kauan > laitoshoidolta välttyminen > inhimillinen hyvinvointi, kustannussäästö Yliopistoyhteistyö > molemminpuolisen tietotaidon hyödyntäminen > työn ja työtapojen kehittäminen yhteistyön keinoin > resurssi- ja kustannussäästö Toiminnassa ja taloudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä käyttötaloussuunnitelmaa. Uudistumisen ja henkilöstön näkökulma: Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen ja näyttöön pohjautuva lähestymistapa. Lisätään terveydenhoitajien pienryhmän ohjaamisen taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella terveydenhoitajalla on varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Koulutus käynnistyy keväällä 2015. Perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajat ovat osallistuneet ehkäisykapselin asettamisja poisto koulutukseen. Järjestetään osteoporoosiin ja ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää täydennyskoulutusta. Huolehditaan myös riittävästä muusta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta ja TYHY - toiminnasta. 4. Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolan toiminnan yleisenä tavoitteena on turvata ja varmistaa odottavan äidin, sikiön sekä vastasyntyneen terveys ja hyvinvointi. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain vanhempien, tulevan lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja lapsen kehitysympäristön turvallisuutta uhkaavat riskitekijät sekä arvioida niiden aiheuttama tuen ja hoidon tarve. Äitiysneuvolasta annettava hoito ja tuki toteutuvat ennaltaehkäisevästi, tavoitteisesti, oikea-aikaisesti ja mahdollisimman sujuvasti olemassa olevia ohjeita ja säädöksiä noudattaen. Keskeisenä tehtävänä on tukea vanhemmuuteen kasvamista ja perheen omia voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tilanteisiin, joissa raskaus ei suju odotetulla tavalla, sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä haasteena on lapsen kasvuedellytysten turvaaminen moniammatillisesti silloin, kun perheen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa tai lapsen hoidon laiminlyöntiä. Erityistä tukea suunnataan perheisiin, joissa vanhemmilla on vakavia puutteita omissa hoivakokemuksissa. Raskauden aikainen seurantamalli on yhtenäinen koko sairaanhoitopiirin alueella ja se on kuvattuna yksityiskohtaisesti runko-ohjelmassa. Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa kaksi terveydenhoitajaa ja Kerimäen neuvolassa yksi terveydenhoitaja tekevät normaalien synnytysten jälkitarkastukset.
6(6) Tiivistelmä runko-ohjelmaan sisältyvistä äitiysneuvolan käynneistä 1. (6) - 8 raskausviikolla ensikontakti terveydenhoitajaan 15 min. (E, U) 2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla 90 min. (E, U) 3. käynti (13) - 17 - (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus 90 min. (E, U) 4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus 30 min. (E, U) 5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E, U) 6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E) 7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 min. tai 150 min. (E, U) 8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä 30 min. (U), ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla käynti raskausviikolla 36 (E) 9. käynti (37) 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E, U) 10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (+tarvittaessa uusintakäyntejä kunnes 41+3 täynnä) 30 min. (E, U) 11. terveydenhoitajan kotikäynti (tai vastaanottokäynti) 7 vuorokauden kuluessa synnytyksestä (tarvittaessa useampi kotikäynti) 60 min./150 min. (E, U) 12. käynti noin 6-7 viikkoa synnytyksestä terveydenhoitajalla 30 min. (E, U) 13. jälkitarkastus 6-12 viikkoa synnytyksestä jälkitarkastuskoulutuksen käyneellä terveydenhoitajalla tai/ja lääkärillä 30 min. (E, U) (E = ensisynnyttäjä, U = uudelleen synnyttäjä) 5. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvonta Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan toiminnan yleisinä tavoitteina on tukea asiakkaita perhesuunnittelussa ja auttaa heitä pyrkimyksissään välttää ei-toivottuja raskauksia tai auttaa ajoittamaan raskaus asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Asiakkaita ohjataan heille sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa ja ohjataan ehkäisyä käyttämällä välttämään raskauden keskeyttämisen tarve. Perhesuunnitteluneuvolan asiakaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin sekä ohjataan käyttämään terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään parisuhde- ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Painopistealueena on erityisesti nuorten (alle18-vuotiaiden) raskaudenehkäisy. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat huolehtivat myös kuntayhtymän alueella asuvien naisten ikäryhmittäisistä kohdunkaulaosansyövän seulonnoista. Iän mukaisiin seulontatutkimuksiin kutsutaan vuonna 2015 1705 naista. Lisäksi kutsutaan aiemman seulonnan perusteella riskiryhmään luokiteltuja naisia kontrolli näytteelle. Tiivistelmä runko-ohjemaan sisältyvistä perhesuunnittelu- ja ehkäisykäynneistä Pilleriehkäisyyn liittyvät käynnit 1. käynti; alkuhaastattelu terveydenhoitajalla
7(6) 2. käynti; pillereiden aloittaminen lääkärillä 3. käynti; 3 kuukauden seurantatarkastus terveydenhoitajalla 4. käynti; 1 vuoden 3 kuukauden seurantatarkastus terveydenhoitajalla 5. käynti; 2 vuoden 3 kuukauden seurantatarkastus terveydenhoitajalla 6. jatkoseuranta; o käynnit vuosittain terveydenhoitajalla ja lääkärillä 3 vuoden välein o 40-vuoden iästä lähtien lääkärillä käynti vuosittain Kierukkaehkäisyyn liittyvät käynnit 1. käynti; ennen kierukan asettamista terveydenhoitajalla (otetaan näytteet) 2. käynti; lääkärillä kierukan asettamista varten 3. käynti; terveydenhoitajan seurantatarkastus 3 kuukautta kierukan asettamisesta 4. käynti; terveydenhoitajalla 1 vuoden kuluttua kierukan asettamisesta (kuparikierukka ja hormonikierukka) 5. käynti; terveydenhoitajalla 2 vuoden kuluttua kierukan asettamisesta (kuparikierukka ja hormonikierukka) 6. käynti; lääkärillä 3 vuoden kuluttua kierukan asettamisesta (kuparikierukka ja hormonikierukka, kolmen vuoden hormonikierukan vaihto) 7. käynti; terveydenhoitajalla 4 vuoden kuluttua, jos ei ongelmia 8. käynti; kierukan vaihto 5 vuoden kuluttua, valmistelu terveydenhoitajan käynnillä ja kierukan asettaminen lääkärin käynnillä Kapseli- ja injektioehkäisynkäynnit seurantakäynnit toteutetaan samalla tavalla kuten pilleriehkäisyssä 6. Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolatoiminnan tavoitteena on tukea lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Neuvola tukee moniammatillisesti vanhempia heidän kasvatustehtävässään, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä arkipäivän elämän asioissa. Pyrkimyksenä on terveyserojen kaventuminen perheiden välillä sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistuminen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu. Sitä tuetaan perhekeskeisellä työotteella ja vanhemmuuden vahvistamisella erilaisin ohjaus- opetus- ja tukitoimin. Neuvola osallistuu myös hoitomallien ja -polkujen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lapsiperheitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu alueensa päiväkotien varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmiin. Koko neuvolaterveydenhuoltoa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys ja terveyden edistäminen sekä perheen tukeminen ottamaan vastuuta terveyttä edistävistä elämäntapavalinnoistaan. Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen ja näyttöön perustuva työskentelytapa. Varhaisen puuttumisen apuna ovat neuvolan omat perhetyöntekijät, jotka työskentelevät terveydenhoitajien työpareina heti asiakkaan tuen tarpeen ilmaantumisesta lähtien. Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti sektoroidusti niin, että kunkin terveydenhoitajan vastuualue määräytyy alueellisen jaon tai kuntarajan perusteella. Asiakkailla on
8(6) mahdollisuus halutessaan hakea palveluja yli kuntarajojen. Palveluja tarjotaan ajanvaraukseen perustuvilla vastaanotoilla, kotikäynneillä sekä pienryhmätoimintana. Lastenneuvolaikäisten 0-6-vuotiaiden määrä jäsenkunnittain 30.1.2015 synt.vuosi Ikäluokka EK SLN SU YHT: 2014 alle 1 v 7 277 14 298 2013 1 -vuotiaat 13 274 20 307 2012 2 -vuotiaat 16 266 13 295 2011 3 -vuotiaat 13 294 15 322 2010 4 -vuotiaat 19 303 16 338 2009 5 -vuotiaat 9 312 9 330 2008 6 -vuotiaat 13 313 17 343 * YHTEENSÄ 90 2039 104 2233 Tiivistelmä runko-ohjelman mukaisista lastenneuvolakäynneistä Alle kouluikäisten määräaikaistarkastusten ajankohdista voi poiketa vain perustellusta syystä. Lapsi ja perhe voidaan kutsua tarvittaessa ylimääräiselle neuvolakäynnille. 1. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tapaa perheen tarvittaessa ennen synnytystä neuvolassa tai kotikäynnillä (tapahtuma tilastoidaan äitiysneuvolan suoritteeksi) 2. Kotikäynti lapsen ollessa 2-3 viikkoa (terveydenhoitaja) 3. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4-6 viikon ikäinen, terveydenhoitaja (lääkäri lapsen ollessa 6 viikon ikäinen) 4. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 5. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 6. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja tarkastus) 7. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 8. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 9. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja ja lääkäri (yksi neuvolakäynti) 10. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 10 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 11. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 12. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 3 kuukauden, terveydenhoitaja 13. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 6 kuukauden, terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja tarkastus) +käynti hammashuoltajalla 14. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja 15. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja 16. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja tarkastus) 17. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja 18. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja
9(6) 7. Neuvola palvelujen tarjonta Terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotto (runko-ohjelmien mukaiset ja perheiden tarpeiden mukaiset käynnit) on ma to klo. 8-16 ja pe klo. 8-15.30. Tarvittaessa voidaan järjestää iltavastaanottoja. Lääkärin neuvolavastaanotot ovat viikoittain ja pienissä neuvoloissa kuukausittain. Vanhemmalla on mahdollisuus varata lapselleen aika 2, 3 ja 6 vuoden tarkastukseen Internetin välityksellä. Samoin asiakas voi perua tai muuttaa joukkotarkastusaikaansa Internetin välityksessä. 8. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön ja koko organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä SOSTERIn hoitotyön koulutusohjelmaan. Henkilöstö osallistuu hoito- ja toimintamallien kehittämiseen ja oman organisaation sisäiseen oman substanssialueensa mukaiseen koulutukseen. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin yhteisesti hyväksytyn koulutusohjelman sekä talousarvion sallimissa rajoissa. Terveydenhoitaja- ja neuvolapäiville osallistuminen mahdollistetaan vuoroperiaatteella. Henkilöstön vuoden sisällä tapahtunut runsas uusiutuminen eläkkeelle jääntien myötä tuo haastetta perehdyttämiseen/ perehtymiseen ja osaamisen varmistamiseen eri työyksiköissä. Työntekijöiden jaksamista tuetaan TYHY- toiminnalla, tavoitekeskustelujen avulla sekä myöntämällä harkinnanvaraista palkatonta työvapaata toiminnan sallimissa rajoissa. Työnojausta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ryhmätyönohjauksena vuoroperiaatteella. 9. Toimintasuunnitelman jatkokäsittely Asetuksen 338/2011 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy yhtenäisen toiminta-ohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä toimintasuunnitelma lähetetään Itä- Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon jaostolle ja kuntien perusturvalautakunnille hyväksyttäväksi. Enonkosken neuvolan toiminatasuunnitelmasta vastaa Med Group. Toimintasuunnitelman liitteenä ovat toimintaamme ohjaavat runko-ohjelmat.