Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona



Samankaltaiset tiedostot
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Elinvoimaa yhteisöllisyydestä. Sosiaalinen läsnäolo pitää hengissä

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Lataa Me-hengen mahti - Markku T. Hyyppä. Lataa

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Syöpä ja eriarvoisuus

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Pohjanmaa-hanke

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Hyvän elämän edistäminen

ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Vesannon elinvoimaryhmä

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

Ryhmä 2 Tulevaisuustyöskentelyn koonti ALU-koordinaattori Anna Holopainen, Hyria säätiö anna.holopainen(at)hyria.fi

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

Transkriptio:

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Antero Lassila ylilääkäri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kohti yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä I Objektiivinen näkökulma havainnoija yhteisö II Systeeminen (etnografinen) näkökulma havainnoija yhteisö

Oppaana filosofi ja kulttuuriantropologi Claude Lévi-Strauss Kohteena Brasilian tropiikki 1930-luvulla

BOROROT Puoliskot Miesten talo Naisten omistamat talot (naiset elävät syntymätaloissaan ja perivät ne) Seremonia-areena Polut "Vahvat" oikeudet ja velvoitteet toisen puoliskon toimesta "Heikot" Klaani ylemmät keskimmäiset alemmat

BOROROT Yksilö kuuluu aina samaan puoliskoon kuin äitinsä, eikä voi mennä naimisiin kuin toisen puoliskon jäsenen kanssa. Yhteisön rakenne sidoksissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin. Yhteisön rakenteen muutos merkitsisi menetystä pääilmansuuntiin, tietämyksen perusteena olevaan kaavaan sekä tuntumaan omasta kulttuurista.

BOROROT Lähetyssaarnaajat oppivat, että käännytystyö onnistui vain, jos Bororot sai siirrettyä toiseen paikkaan ja siellä talot rakentamalla yhdensuuntaisiin riveihin. Klaanien rikkauskäsite ei ollut ekonominen, vaan kullakin klaanilla oli oma myyttien, perinteiden, tanssien, sosiaalisten ja uskonnollisten funktioiden pääomansa.

BOROROT Ihmiselämä osa kulttuuria. Ihminen ei yksilö, vaan persoona, joka kuuluu sosiologiseen universumiin rinnan fyysisen universumin kanssa. Yhteisön jäsenen kuolema menetys omaisille, mutta myös koko yhteisölle. Luonnon koetaan haitanneen yhteisöä siinä määrin, että sen koetaan olevan velassa yhteisölle > retkikunta luontoa vastaan, jonka toinen puolisko järjestää.

Matka jatkuu... Yhteisöllisyys terveyden ja mielenterveyden edistäjänä Oppaana dosentti Markku T. Hyyppä Kohteena Pohjanmaan rannikkoseutu 2000-luvulla

Pohjanmaan rannikkoseutu Suomenruotsalaisilla poikkeuksellisen hyvä terveystilanne vastaavan alueen suomenkielisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset elävät poikkeuksellisen pitkään, heillä on vähäinen kuntoutustarve ja terveystaloudellinen elämäntapa. Suomenruotsalaisten yhteisöjen vankka sosiaalinen pääoma selittää merkittävästi positiivista terveysetua.

Pohjanmaan rannikkoseutu Hyypän termein: "Sosiaalinen pääoma on laaja-alainen yhteiskunnallinen ominaisuus, joka takaa sallivuuden, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuuden ja täydellisen poliittisen ja taloudellisen osallistumisen. Tarkoitan yhteisöllisyydellä eli sosiaalisella pääomalla kansalaisverkostoa, jossa keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus ovat muodostuneet toiminnan normeiksi."

Pohjanmaan rannikkoseutu Suomenruotsalaisten terveysetu on myös mielenterveysetua. Suomenruotsalaisilla on todettu valtaväestöä vähäisemmässä väärin haittaavaa päiväväsymystä, joka on monessa suhteessa verrattavissa henkiseen rasitukseen.

Pohjanmaan rannikkoseutu Laajoissa väestötutkimuksissa haittaava väsymys on liitetty henkiseen rasitukseen, vakavaan uupumiseen ja mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen. Sosiaalisen pääoman vajaus muuttuu henkiseksi rasittuneisuudeksi (stressiksi) ja psyykkiseksi pahoinvoinniksi. - Berkman

Pohjanmaan rannikkoseutu Luottamus ja siihen liittyvä turvallisuudentunne on merkittävä koettua mielenterveyttä selittävä tekijä. Suomenruotsalaisten kokemus hyvien ystävien tuesta (luottamuksesta) on suurempaa kuin suomenkielisellä väestöryhmällä ja vastaavasti kokemus epäluottamuksesta on vähäisempää.

Yhteisöllisyyden tukeminen Kansalaisten osallistuminen vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen toimintaan ja sosiaalinen aktiivisuus ovat sosiaalista pääomaa, joita hyvinvointivaltio voi parhaimmillaan edistää, muttei synnyttää. Vapaaehtoinen kansalaistoiminta, kulttuuriharrastustoiminta, uskonnollinen aktiivisuus, ystävyysverkostot ja keskinäinen luottamus ovat yhteydessä hyväksi koettuun terveyteen.

Yhteisöllisyyden tukeminen Keskeistä osallistuminen. Hyypän "resepti": pyrkisin kaikin keinoin sammuttamaan suomalaisessa kytevän väkivallan kekäleen paikkaisin suomalaiselle tyypillistä luottamuspulaa keskinäisellä luottamuksella parantaisin lasten kohtelua laimentaisin miehistä uhoa kiittäisin ja kannustaisin työpaikoilla suosisin eurooppalaisia syömä- ja juomatapoja aktivoisisin kulttuuritoimintaan patistaisin suomalaisia talkoisiin kannustaisin sosiaalisen pääoman kulutusjuhliin

Yhteisöllisyyden tukeminen verkostotyön menetelmin Verkostokartta perhe ystävät, naapurit suku työ, koulutoverit työmalleja, jotka edistävät verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä viranomaiset

Puuttuvan kyvykkyyden fantasia; Arnkil: "Viranomaisia saattaa alkaa kiinnostaa onkohan kyvyttömäksi, motivoitumattomaksi, avuttomaksi jne. tulkitussa asiakkaassa, perheessä tms. sittenkin jotakin kyvykkyyttä. Saattaa myös alkaa kiinnostaa, voisiko sosiaalisesta verkostosta löytyä voimavaroja ja mahdollisesti aletaan pohtia, miten viranomaiset voisivat tehdä yhteistyötä saadakseen asiakkaat ja heille tärkeät henkilöt auttamaan viranomaissysteemi ulos tästä toivottomuudesta.

Minä kiitän!