RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUS

RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUS Koonnut DI Sirkka Saarinen syyskuu 2010 elokuu 2011 TAPAHTUMIA SYYSKUU 10 Asbestipurkutyöntekijöiltä vaaditaan jatkossa koulutus Valtioneuvosto antoi asetuksen, jonka mukaan asbestipurkutyötä tekeviltä työnjohtajilta ja työntekijöiltä vaaditaan jatkossa talonrakennusalan ammattitutkintoon sisältyvän valinnaisen asbestityön osatutkinnon suorittaminen. Asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2011. Asbestipurkutyötä saavat jatkossa tehdä vain siihen pätevät työntekijät. Pätevyyden myöntää aluehallintovirasto. Yhtenä pätevyysvaatimuksena on asbestipurkutyökoulutuksen suorittaminen. Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma käynnistyi Ympäristöministeriön koordinoima viisivuotinen Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma käynnistyi asiantuntijaseminaarissa Helsingissä. Ohjelmalla pyritään merkittävästi vähentämään kosteus- ja homevaurioita sekä niistä aiheutuvia terveyshaittoja ja kustannuksia. Tavoitteena on muun muassa yhtenäistää alan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä. Syitä kosteus- ja homeongelmiin löytyy rakennusten koko elinkaaresta: koulutuksesta, suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja korjaamisesta. Monet korjaukset myös epäonnistuvat riittämättömien kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien takia. Kosteus- ja hometalkoissa luodaan keinoja rakennuksen omistajan ja kuluttajan tehtävän helpottamiseksi. Yksi tärkeimmistä on alkamassa oleva alan koulutuksen ja pätevöitymisen hankekokonaisuus. Kosteus- ja hometalkoot toteutetaan laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden, valtionhallinnon toimijoiden, kuntasektorin, koulutuslaitosten, järjestöjen ja yritysmaailman kanssa. Verohallintoon harmaan talouden selvitysyksikkö Hallitus antoi lakiesityksen harmaan talouden selvitysyksikön perustamisesta. Sen mukaisesti Verohallintoon perustetaan lailla pysyvä harmaan talouden selvitysyksikkö. Tähän mennessä talousrikoksia on käsitelty väliaikaisessa viranomaisyhteistyön kehittämisprojektissa. Laki tuli voimaan ja yksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa. Yksikkö keskittyy kuvaamaan ja paljastamaan harmaan talouden ilmiöitä ensisijaisesti tuottamalla ja jakamalla tietoa. Yksikkö jatkaa viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virken toimintaa. Yrityskauppoja Polymeeripinnoitteita teollisuuden ja julkisten rakennusten lattioihin valmistava Nanten Oy osti lattiapinnoitustyötä tekevät Karppakon Oy:n ja Pinnoitus Paukkonen Oy:n. Ostetuista yhtiöistä muodostettiin Nantenin tytäryhtiö Nanten Lattiat Oy. Korjausrakennusyritys Consti Yhtiöt osti putki- ja viemärisaneerauksen erikoisosaaja Putki- Reformi Oy:n, joka käyttää saneerauksissa putkitus-, pinnoitus- ja sukkasujutusratkaisuja. Vuonna 2009 yrityksen liikevaihto oli noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 70. Yrityskaupan jälkeen Consti Yhtiöiden pro forma -liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstön määrä noin 700. Consti Talotekniikka -toimialan liikevaihto nousee yli 60 miljoonaan euroon. Muut Constin toimialat ovat korjausurakointi ja julkisivusaneeraus. Euralainen LVI-Helin Oy osti raumalaisen Lännen ilmatekniikka Oy:n, joka toimii ilmastoinnin, jäähdytyksen, lämpöpumppujen, ilmastointihuollon ja LVI-alan konsultointitehtävien parissa. 7

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 6.9.2010 Luukku-talo vuoden puunkäytön edistäjä Aalto-yliopiston Luukku-talo sai ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden puunkäytön edistäjä -tunnustuksen. Luukku-talossa yhdistyvät monipuolinen puunkäyttö, rakentamisen korkea laatu, energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Talo ilmentää hienosti suomalaisen puurakentamisen pitkiä perinteitä. Opiskelijatyönä suunniteltu ja rakennettu Luukku-talo menestyi myös energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon -kilpailussa kesäkuussa Madridissa. Talo sijoittui kisassa viidenneksi. Nollaenergiatalon runkona on käytetty Finnforest Kerto -levyjä. Kunniamaininnan sai design-huonekaluja Kerto-levyistä valmistava Punkalive. Vuoden puunkäytön edistäjä -tunnustuksen jakavat Metsäliitto, Tapiola-ryhmä ja Nordea. 14.9.2010 Kuopion siltavahdit sai Kestävä Kivitalo -palkinnon Kuopion siltavahdit sai vuoden 2010 Kestävä Kivitalo -palkinnon. Kaksi korkeaa ja kaksi matalampaa asuintaloa ovat paikalla rakennettuja ja tiiliverhoiltuja. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä, ja rungon välipohjarakenteet sekä yläpohja on tehty betonista paikalla valaen. Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu pitkää elinkaarta ja asumisviihtyvyyttä. Tunnustuksen saivat talojen toteuttamiseen osallistuneet henkilöt seuraavista yrityksistä: Sillman Arkkitehtitoimisto Oy, QVIM Arkkitehdit Oy, YIT Rakennus Oy, Skanska Talonrakennus Oy, Insinööritoimisto SRT Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy, Insinööritoimisto Kantelinen Oy. Kestävä Kivitalo -yritysryhmän jäsenet ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Celsa Steel Service Oy, Betonikeskus/Valmisbetoni, Betonikeskus/Muottiryhmä, Peri Suomi Ltd Oy, Doka Finland Oy ja Ramirent Finland Oy. 15.9.2010 Kestävä kunta -palkittuja: Joensuu, Jyväskylä ja Turku Tekesin ja Kuntaliiton järjestämän Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailun tavoitteena oli tuottaa ideoita, jotka auttavat kuntia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen edistämisessä sekä hyvän elinympäristön tarjoamisessa. Kilpailussa palkittiin Joensuu, Jyväskylä ja Turku sekä Itä-Uudenmaan Jätehuolto. Voittajia ovat Joensuun liiketoimintamalli jätevedenpuhdistamon tuottaman lämmön hyödyntämiseen, Jyväskylän kehittämä maankäytön suunnittelutyökalu ja toimintamalli, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n punnitseva, monilokeroinen jätteidenkeräysjärjestelmä sekä Turun idea paikallisesti tuotetun biokaasun käyttöönottoon liikenteessä. Voittajaideoita ryhdytään jatkokehittämään Tekesin rahoituksella. 16.9.2010 Sanna Jokimäelle nuorten puuarkkitehtuuripalkinto Arkkitehti Sanna Jokimäki sai ensimmäisen nuorille arkkitehdeille suunnatun Young Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon. Se tuli tilaelementtiarkkitehtuuria käsittelevästä diplomityöstä, joka hyväksyttiin TTY:ssä huhtikuussa 2010. Jokimäki teki diplomityössään katsauksen elementti- ja tilaelementtirakentamisen historiaan. Päätelmiensä perusteella hän laati ehdotuksen puurakenteiseksi tilaelementtijärjestelmäksi koululaajennusta varten. 22.9.2010 Villa Valo Kuopion asuntomessujen suosikki Kuopion vuoden 2010 asuntomessujen kävijät äänestivät Parasta Taloa, Parasta Sisustusta ja Parasta Pihaa. Lammi-Kivitalo Villa Valo oli yleisön suosikki kaikissa kolmessa äänestyksessä. Se erottui muun muassa ulkonäöllä, sisustuksella ja tilaratkaisuilla. Villa Valon arkkitehti- ja pääsuunnittelijana on Reijo Mitrunen. Sisustuksesta vastasi Tiina Ruotsi ja pihasuunnittelusta Esa Vilkki. 8 PUUINFO

29.9.2010 Isännöintiliitto palkitsi Isännöintiliitto myönsi vuoden 2010 isännöintiyritys -tunnustuksen Tapiolan Lämpö Oy:lle. Se palkittiin korjaushankkeiden kehitystyöstä, joka on tuonut selkeitä hyötyjä asiakastaloyhtiöille. Keskeinen osa ovat kumppanuussopimukset korjauksia suunnittelevien insinööritoimistojen kanssa. Vuoden isännöitsijä on puolestaan TVT Asuntojen isännöintipalveluiden päällikkö Timo Laaksonen, joka on kehittänyt kiinteistönhoitopalveluiden laadun valvontaa. Realia Isännöinnin ennakoiva yhteistyö kiinteistönpidossa palkittiin vuoden 2010 Isännöintitekona. Yritys on yhteistyössä insinööritoimisto Raksystems Anticimexin kanssa rakentanut taloyhtiöille tehokkaita palveluita kiinteistönpitoon. TAPAHTUMIA LOKAKUU 10 ERA17: Suomi energiatehokkuuden kärkeen 31 toimenpiteellä Asuntoministeri Jan Vapaavuoren nimittämä ERA17 -työryhmä tunnisti 31 toimenpidettä, joilla Suomesta saadaan energiatehokkuuden kärkimaa. Toimenpide-ehdotukset käsittelevät energiatehokasta maankäyttöä, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohjausta, kiinteistöjen käyttöä ja omistusta sekä osaamisen kehittämistä. Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä osa kohdistuu lyhyelle ja osa pitkälle aikavälille. Rakentamismääräysten kehitys on kartoitettava seuraavien kymmenen vuoden ajalle, ja korjausrakentamista on ohjattava määräyksillä. Rakennusvalvonnan toiminnan pitää olla jälkikontrollin sijasta ennakoivaa ja neuvovaa. Kiinteistöille tulee saada ympäristöluokitukset, kaupunkiseutujen kasvulle rajat ja aurinkosähkölle syöttötariffi. Muun muassa nämä toimenpiteet ovat keskeisiä, kun rakennetusta ympäristöstä aiheutuvia päästöjä halutaan vähentää, linjaa ERA17 -työryhmän loppuraportti. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa tehokkaimmat keinot rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi. Liiketoiminnan, tutkimuksen ja julkishallinnon asiantuntijoista koostuneen ryhmän työtä vetivät ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes. Työn tavoitteeksi asetettiin se, että Suomi saavuttaisi päästövähennystavoitteensa rakennetun ympäristön osalta etuajassa, jo vuonna 2017. Toimenpiteet vähentävät alustavien vaikutusarviointien mukaan rakennetun ympäristön energiankulutusta noin 20 35 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjä 10 35 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna nykytilaan. Työryhmän mukaan useimmat toimenpiteiden edellyttämistä investoinneista ovat taloudellisesti kannattavia jo nyt. Energiankulutuksen ja päästöjen vähenemisen lisäksi toimenpiteillä voidaan merkittävästi parantaa rakentamisen ja asumisen laatua. Yrityskauppoja Kivipohjaisten rakennustuotteiden valmistaja Maxit Oy muuttui Saint-Gobain Weber Oy Ab:ksi. Markkinointinimenä yritys käyttää Weberiä. Weber valmistaa julkisivurappaustuotteita, lattiatasoitteita, rakennuskemikaalituotteita ja mineraalipohjaisia rakennusmateriaaleja. Yhtiö toimii 43 maassa, tuotantoyksikköjä on 43 ja henkilöstöä 10 000. Kiinteistönhoitoon erikoistunut Piha-Repo Oy osti saman alan yrityksen West-Co Oy:n. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousee noin 4,5 miljoonaan euroon ja henkilöstön lukumäärä noin 63:een. Piha-Repo-konserniin kuuluvat myös Espoon Putkipalvelu Oy ja RR-Saneeraus Oy. Halton osti kiinteistöjen energiankulutuksen hallintaratkaisuihin keskittyvän yhdysvaltalaisen Current Energyn. Dallasissa sijaitsevan yrityksen ratkaisut auttavat vähentämään sähkön, veden ja kaasun käyttöä. Yrityksen internet-pohjainen järjestelmä valvoo rakennuksen energiankulutusta reaaliajassa. Palvelua käytetään pääosin ravintoloissa. Lemminkäinen osti Suonenjoen Sementtituote Oy:n, jonka betonielementtitehdas sijaitsee Suonenjoella Lemminkäisen betonielementtitehtaan naapurissa. Yrityksen liikevaihdon arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää 11 henkeä. 9

Suomalainen laitureita ja venesatamia rakentava Marinetek on ostanut samalla alalla toimivan ruotsalaisen Nordiska Flytbryggor Ab:n (NFB). Ostetun yrityksen nimeksi vaihtuu Marinetek NFB. Sen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa, ja sen palveluksessa on 30 henkeä. Marinetek-konserniin kuuluu nyt 16 tytäryhtiötä ympäri maailmaa ja sillä on valmistusta kymmenessä maassa. Ensto osti ranskalaisen Novexia-yhtiön, joka valmistaa pien- ja keskijännitteen sähköverkkojen tarvikkeita sekä niihin liittyviä automaatio- ja etäohjauslaitteita. Kaupalla Ensto vahvistaa osaamistaan erityisesti älyverkkojen osalta. Sofisme-konsernin tytäryhtiö Novexian liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. Se työllistää Ranskassa 150 henkeä. Liiketoimintakaupan jälkeen Enston liikevaihto on noin 230 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllistää 1 600 henkeä. Konsulttitoimisto Ramboll osti talotekniikan suunnitteluun erikoistuneen Tuomi Yhtiöt Oy:n koko osakekannan. Valtakunnallisesti toimiva Tuomi Yhtiöt tarjoaa LVIA- sekä sähköteknisen suunnittelun asiantuntijapalveluita. Yrityksen liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa, ja yhtiössä työskentelee lähes 40 talotekniikan asiantuntijaa. Rambollin henkilöstömäärä Suomessa on noin 1 200. Se tarjoaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita talo-, infra-, teollisuus-, energia- sekä vesi- ja ympäristötoimialoilla ja liikkeenjohdon konsultoinnissa. Suomen Rambollin liikevaihto vuonna 2009 oli noin 90 miljoonaa euroa. Ramboll Finland on osa kansainvälistä Ramboll Groupia. Cramo Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Cramo Finland hankki suurimman osan Peabin vuokrausliiketoimintaa Suomen markkinoilla hoitavan Lambertsson Oy:n vuokrauskalustosta. Peab puolestaan on hankkinut Cramon vuokraukseen liittyvää palveluliiketoimintaa Ruotsin markkinoilla hoitavan Cramo Entreprenadmaskinerin liiketoiminnan. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 6.10.2010 Jukka Karila ja Maija Typpi saivat Rakennustietopalkinnon Vuoden 2010 UICB:n rakennustietopalkinnon saivat Radio Suomen Rakentajan ja remontintekijän teemaillan tekijät rakennusmestari Jukka Karila ja toimittaja Maija Typpi. Jukka Karila on teemaillan rakennustekninen asiantuntija, joka hallitsee uudis- ja korjausrakentamisen ongelmat. Tiedetoimittaja Maija Typin laaja kokemus tieteen ja tekniikan toimittajana asettavat puolestaan rakentamisen ongelmat laajempaan perspektiiviinsä. Rakennuskeskusten kansainvälisen liiton UICB:n rakennustietopalkinto edistää hyvää tiedonvälitystä rakennusalalla. Suomessa Rakennustietosäätiö RTS jakaa palkinnon joka toinen vuosi tunnustuksena henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka toiminnallaan on merkittävästi vaikuttanut korkeatasoisen tiedonvälityksen kehittymiseen rakennusalalla. 6.10.2010 Julkisivuremontti 2010 -tunnustus Turkuun Raskintorneille Turkulaisen As Oy Raskintornien julkisivuremontti voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn Julkisivuremontti-kilpailun. Kunniamaininnat saivat helsinkiläisten As Oy Eerikinkatu 31:n julkisivuremontti ja As Oy Urkupillintie 7:n julkisivu- ja parvekekorjaus. Turun Runosmäen lähiössä sijaitsevan kerrostaloyhtiön As Oy Raskintornien julkisivuremontin toteutus on erinomainen osoitus asukkaiden kuuntelemisen tärkeydestä ja merkityksestä laadukkaan ja kestävän julkisivukorjaushankkeen läpiviemisessä. Lisäksi Raskintornien remontti on onnistunut esimerkki erilaisten tarpeiden ja toimintaympäristöjen huomioimisesta tällaisissa hankkeissa. Korjaushanke uudisti koko taloyhtiön toiminta- ja korjauskulttuurin sekä asumisen arvot. 8.10.2010 Esko Järvenpäälle RIL:n Sillanrakennuksen erikoispalkinto Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-Säätiö myönsi Sillanrakennuksen erikoispalkinnon tekniikan lisensiaatti Esko Järvenpäälle. Hän on suomalaisen sillanrakentamisen edelläkävijä 1980-luvulta lähtien. Esko Järvenpää on merkittävällä tavalla edistänyt sillanrakentamisen teknologista kehitystyötä tuomalla muun muassa vinoköysisiltatekniikan Suomeen. Hän on WSP Finlandin hallituksen varapuheenjohtaja ja toimii WSP Finlandin siltatoimialalla johtavana konsulttina. 10

8.10.2010 LVI-Myller palkittiin vuoden 2010 LVI-alan työturvallisuusteosta LVI-Myller Oy voitti LVI-alan työturvallisuusteko 2010 -ideakilpailun. Yrityksessä on käytössä mitattavissa olevat tavoitteet turvallisuuden toteutumiselle, ja niitä seurataan säännöllisesti. Turvallisuusasiat ovat esillä säännöllisesti, ja mahdolliset vaaratilanteet sekä tapaturmat käydään läpi palavereissa. Työsuojelun tason kehittämiseksi työpaikalla ja työmailla riskejä arvioidaan säännöllisesti. Yritys hyödyntää työterveyshuollon, työsuojelun ja vakuutusyhtiön asiantuntijuutta työturvallisuuden edistämisessä. LVI-Myllerissä tapaturmat ovat laskeneet huomattavasti määrätietoisen toiminnan ansiosta. LVI-alan työturvallisuusteko -kilpailun järjestävät Fennia ja Talotekniikkaliitto ry. 13.10.2010 Lars Hagman sai vuoden 2010 Rakennustaiteen valtionpalkinnon Vuoden 2010 Rakennustaiteen valtionpalkinnon sai Espoon kaupunginarkkitehti Lars Hagman. Valtion rakennustaidetoimikunta toteaa arkkitehti, tekniikan tohtori Lars Hagmanin pitkällä virkamiesurallaan luoneen poikkeuksellisen hyvät edellytykset korkeatasoiselle suomalaiselle arkkitehtuurille ja arkkitehtuurin tekijöille. Eri taiteen alojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi. 20.10.2010 Kirnun arkkitehtuuri palkittiin Shanghain maailmannäyttelyssä Maailmannäyttelyiden katto-organisaatio BIE (Bureau International des Expositions) palkitsi Suomen paviljongin Kirnun suunnittelultaan ja arkkitehtuuriltaan parhaana omassa kokoluokassaan Shanghain maailmannäyttelyssä. Kirnun on suunnitellut helsinkiläinen JKMM Architects pääarkkitehtinään Teemu Kurkela. Paviljonki on saanut inspiraationsa luonnosta ja nimetty hiidenkirnun mukaan. 21.10.2010 Uutelan kanava Vuoden 2010 Ympäristörakenne Helsingin Aurinkolahdessa sijaitseva Uutelan kanava ympäristöineen valittiin Vuoden 2010 Ympäristörakenteeksi. Kanavan ympäristöineen on rakennuttanut Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Sen suunnittelusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy yhdessä WSP Finland Oy:n kanssa. Vuoden 2010 Ympäristörakenteen ovat toteuttaneet Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara, Niska & Nyyssönen Oy ja Skanska Infra Oy. Uutelan kanava ympäristöineen on erinomaisella suunnittelulla, tasokkaalla toteutuksella ja korkeatasoisilla materiaaleilla aikaansaatu ympäristökokonaisuus. Peräti 700 metriä pitkä ja 12 45 metriä leveä kanava istuu erinomaisesti rakennetun kaupungin ja luonnontilaisen maiseman väliseen tilaan. Kilpailun järjestävät Rakennustuoteteollisuus RTT ja Puutarhaliitto ry. 22.10.2010 Vahanen vuoden 2010 koulutusmyönteisin työyhteisö Vahanen-yhtiöt sai vuoden 2010 koulutusmyönteisimmän työyhteisön tunnustuspalkinnon. Valintaan vaikuttivat yhtiön koulutusmyönteinen ja kannustava ilmapiiri sekä henkilöstölle luotu oma koulutusjärjestelmä Vahanen Akatemia. Kiitosta sai myös jo vuonna 2003 palkittu mestari-oppipoikamalli, joka edistää hiljaisen tiedon jakamista ja yhteisiä toimintatapoja. Vahasella tehdään myös paljon yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. SIRKKA SAARINEN 11

TAPAHTUMIA MARRASKUU 10 Huoneistokohtaiset vesimittarit pakollisiksi uudisrakennuksissa Ympäristöministeriö muutti kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista annettua asetusta niin, että huoneistokohtaiset vesimittarit vaaditaan vastedes uudisrakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi huoneisto. Asuinhuoneistojen lisäksi mittarit on asennettava toimisto- ja liikekiinteistöihin. Asetusmuutos tulee voimaan vuoden 2011 alussa. Vesimittarien asentaminen jatkaa toimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Pelkästään asuinrakennuksissa käyttöveden lämmitykseen kuluva energia on Suomen kokonaisenergian käytöstä noin viisi prosenttia. Osuus kasvaa lähivuosina, kun rakennusten muu energiankulutus vähenee tiukentuvien rakentamismääräysten myötä. LVI-urakoitsijat mukaan Tilaajavastuu.fi-palveluun LVI-Tekniset Urakoitsijat liittyi internetissä toimivaan Tilaajavastuu.fi-palveluun. Palvelun tarkoituksena on tilaajavastuulain mukaisesti auttaa tilaajaa selvittämään käyttämiensä urakoitsijoiden ja palveluntuottajien yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamista koskevat tiedot. Järjestelmä perustuu valtakirjan nojalla verohallinnolta ja työeläkeyhtiöiltä saataviin maksutietoihin. Väestönsuojan rakentamisvelvoitteen kerrosalaa nostettiin Hallitus hyväksyi esityksen uuden pelastuslain ja meripelastuslain muuttamisesta. Samalla valtioneuvosto hyväksyi myös yhteisen väestönsuojelua ja väestönsuojien rakentamista koskevan lausuman. Rakentamisvelvoitteen raja nousi 600 neliömetristä 1200:aan yleisesti mm. asuinrakennuksissa ja 1500:aan teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa. Muutos tuli voimaan huhtikuussa 2011. Lisäksi heinäkuun alussa 2011 voimaan tullut pelastuslain muutos kevensi suojien teknisiä vaatimuksia. Samalla velvoitettiin omistaja kunnossapitämään ja tarkastamaan vanhat suojat. Stul ja Talonrakennusteollisuus jäseniksi Ralaan Talonrakennusteollisuus ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto Stul ry liittyivät Rakentamisen Laatu Rala ry:n jäsenyhdistyksiksi. Rala on kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjen perustama toimija, joka arvioi ja antaa luokituksia ja pätevyyksiä rakennusalan yrityksille. Ralan palveluiden tavoitteena on muun muassa torjua harmaata taloutta, edistää reilua kilpailua ja parantaa rakennushankkeiden osapuolten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Ralaan kuuluu jo 14 kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöä. Ennestään Ralan jäsenyhdistyksiä olivat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Isännöintiliitto ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto Skol ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Infra ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Koneyrittäjien liitto ja Viherympäristöliitto ry. Lisäksi ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö osallistuvat Ralan toimintaan hallitustyöskentelyn kautta. RYM:n ensimmäinen tutkimusohjelma käynnistyi Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän RYM Oy:n ensimmäinen tutkimusohjelma käynnistyi. Vuosina 2010 2013 toteutettavan PRE-ohjelman (Built Environment Process Re-engineering) tavoitteena on luoda kiinteistö-, rakennus- ja infra-alalle täysin uusia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. PRE-ohjelman budjetti on 21 miljoonaa euroa. Siinä on 43 osapuolta: 37 yritystä ja 6 tutkimuslaitosta. Ohjelma koostuu kuudesta temaattisesta työpaketista, joiden veturiyrityksiä ovat FCG Oy, Rapal Oy, Senaatti-kiinteistöt, Skanska Oy, Tekla Oyj ja VR Track Oy. Tietomallintamisen hyödyntämismahdollisuuksia selvitetään monesta näkökulmasta, niin teollisen rakentamisen ja infra-alan toimitusketjuissa kuin kiinteistöjen elinkaaren hallinnassa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tutkimuskohteina ovat myös tietotyön vaatimukset tilojen johtamiseen. 12

Yrityskauppoja Kiinteistöpalvelualalla toimivan RTK-Palvelu Oy:n ja Forssan OP-Kiinteistökeskus Oy:n kaupassa OP-Talohuollon kiinteistöhuoltoyksikkö siirtyi osaksi RTK-Palvelun Forssan yksikköä. Samalla noin 20 kiinteistöhuollon ammattilaista siirtyi RTK-Palvelu Oy:n palvelukseen. OP- Talohuollon liikevaihto oli vuonna 2009 noin miljoona euroa. RTK-Palvelu on kiinteistöhuolto- ja siivousalan maanlaajuinen toimija. Konsernin liikevaihto on yli 90 miljoonaa euroa. Sen henkilöstömäärä on yli 2 000. Aspo-konserniin kuuluva Kaukomarkkinat Oy osti kankaanpääläisen KSM-Lämpötekniikka Oy:n liiketoiminnan, joka käsittää muun muassa biopolttoainelaitteistojen ja aurinkoenergiajärjestelmien maahantuonnin, myynnin ja asennuksen. KSM-Lämpötekniikan liikevaihto on noin miljoona euroa. Konsulttitoimisto Ramboll osti rakennetekniikkaan erikoistuneen suunnittelutoimisto Kari Narkaus Oy:n liiketoiminnan. Yhtiön liikevaihto on noin 0,5 miljoonaa euroa, se työllistää Oulussa 7 henkilöä. Rakennusliike Mijorak Oy osti SOL:n korjausrakentamis- ja puhdasilmapalvelut -liiketoiminnan. SOL:n rakentamispalveluyksikkö tarjoaa palveluita yritysasiakkaille pääkaupunkiseudulla. Sen liikevaihto on noin 1 miljoona euroa, ja sen palveluksessa on 10 henkeä. Mijorakkonsernin liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 125 henkeä. Kiinteistötekniikan palveluja tarjoava Sähköpeko-konserni osti enemmistön sprinklerijärjestelmien suunnitteluun, urakointiin ja kunnossapitoon erikoistuneesta Trison Oy:stä. Trison työllistää noin 30 alan ammattilaista. Yrityskaupan jälkeen Trisonin omistajina jatkavat 40 prosentin osuudella Petri Valkonen, Aki Rahunen, Tapio Nurmi, Jarmo Nurmi sekä Jouni Nurmi. Heidän haltuunsa jää vielä 40 prosenttia Trisonin osakkeista. Sähköpekokonsernin liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa, ja konserni työllistää yli 400 henkeä. A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ja Laatukonsultit Oy allekirjoittivat esisopimuksen, jonka mukaan rakennuttamisen sekä laadunhallinnan ja -tarkastuksen konsultointipalveluita tarjoava Laatukonsultit siirtyy A-Insinöörien omistukseen keväällä 2011. Laatukonsulttien toiminta jatkuu omalla yritysnimellä, mutta sen palvelut liitetään A-Insinöörien Infrarakennuttamisen palvelukokonaisuuteen. A-Insinöörit-konsernin muodostavat A-Insinöörit Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Geotesti Oy, Turun Juva Oy sekä ensi keväästä Laatukonsultit Oy. Yhtiön palveluksessa on yli 300 talo-, teollisuus- ja infrarakentamisen sekä kiinteistönpidon ja korjaussuunnittelun asiantuntijaa. Liikevaihto vuonna 2009 oli 25,5 miljoonaa euroa. Suunnittelu- ja konsultointipalveluita tarjoava Rejlers Oy osti noin 55 prosentin osuuden vantaalaisen Insinööritoimisto Lausamo Oy:n osakkeista. Kauppaan sisältyy myös loppujen osakkeiden osto-optio. Kauppa toteutui huhtikuussa 2011. Insinööritoimisto Lausamo tarjoaa sähkö-, automaatio- ja telesuunnittelua uudisrakennuskohteisiin sekä kiinteistöjen korjausrakentamiseen. Se toimii Suomen lisäksi Venäjällä Moskovassa sijaitsevan tytäryhtiö LLC Lausamo Projectin kautta. Lausamo-konsernin palveluksessa on 45 henkilöä, ja sen liikevaihto on noin 3,5 miljoonaa euroa. Rejlers-konsernin Suomen yhtiöiden liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 300 henkilöä. Suomen Rejlers on osa pohjoismaista Rejlerkoncernen-yhtiötä, joka työllistää yli 1 000 henkilöä ja jonka liikevaihto on noin 85 miljoonaa euroa. Teknisen tukkukaupan yritys, LVI-Dahl Oy osti LVI-alan tukku- ja vähittäismyynnin parissa toimivan Vesijohtoliike Siimesvaara Oy:n koko osakekannan. Ostetun yhtiön liiketoiminta siirtyi LVI-Dahlille vuoden 2011 alussa. Vesijohtoliike Siimesvaara työllistää Salossa 21 henkilöä, ja yhtiön liikevaihto on runsaat 10 miljoonaa euroa. LVI-Dahl työllistää Suomessa noin 350 henkeä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2009 noin 244 miljoonaa euroa. LVI-Dahl kuuluu ranskalaiseen Saint-Gobain-konserniin. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 4.11.2010 Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö palkitsi Neapon ja Kari Reijulan Suomalaisten tuoteideoiden ja teknologioiden tuotteistamista sekä kansainvälistymistä tukeva Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö jakoi vuoden 2010 tunnustuspalkinnon Neapo Oy:lle ja kunniakirjan professori Kari Reijulalle. 13

Neapo toimittaa innovatiivisia rakennusratkaisuja modulaariseen uudis- ja korjausrakentamiseen. Tehdasvalmisteiset moduuliratkaisut ovat ympäristöystävällisiä ja energiaa säästäviä. Lääketieteen tohtori, professori Kari Reijula on puolestaan tehnyt pitkäaikaista, poikkitieteellistä ja rakentavaa yhteistyötä paremman sisäympäristön puolesta kiinteistö- ja rakennusklusterissa. 11.11.2010 Luukku-talolle nyt vuoden 2010 Puupalkinto Vuoden 2010 Puupalkinnon sai Aalto-yliopiston nollaenergiatalo Luukku, joka on palkittu jo puunkäytön edistäjänäkin. Kunniamaininnan sai Jyväskylässä sijaitseva Kuokkalan kirkko. Palkinnon myöntämisessä kiinnitettiin nyt erityistä huomiota energia-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Luukku-talon suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Aalto-yliopiston Luukku-team, arkkitehtisuunnittelijana Ulla Prami ja Wood Program -työryhmä. Luukku-talon päärahoittaja on Sitra, ja hankkeeseen on osallistunut useita yrityksiä. Kuokkalan kirkon arkkitehtisuunnittelusta vastaavat arkkitehdit Anssi Lassila, Teemu Hirvilammi ja Jani Jansson. Kirkon rakennuttaja on Jyväskylän seurakunta. 12.11.2010 Kempeleen ekokylä sai vuoden 2010 RIL-palkinnon Vuoden 2010 RIL-palkinnon voitti energiaomavarainen Kempeleen ekokylä. Voittajan valitsi Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Hänen mukaansa voittaja on oiva esimerkki kokonaiskonseptin tai järjestelmän kehittämisestä, pienen yrityksen innovatiivisuudesta, olemassa olevan teknologian soveltamisesta käytännönläheisesti uuteen ratkaisuun sekä energiaja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Hajautettu energiatuotanto, joka hyödyntää uudistuvia energialähteitä, on yksi keino rakentaa kestävää yhdyskuntaa. Kempeleen ekokylän rakennuttajana ja konseptin kehittäjänä on toiminut Fortel Components Oy, kaasuttimen ja metsähakkeen logistiikan on kehittänyt ja toimittanut CCM-Power Oy. 14.11.2010 Raimo Vessonen Vuoden Rakennusmestari Valtakunnallisen Vuoden Rakennusmestari -palkinnon 2010 sai siltarakentamisen asiantuntija, rakennusmestari Raimo Vessonen Laihialta. Vessonen on toiminut vuodesta 1973 al kaen TVH:n, Tielaitoksen ja Destia Oy:n palveluksessa vaativien siltaprojektien vetäjänä, hän on rakentanut useita satoja uusia siltoja sekä korjannut noin tuhat vanhaa siltaa Tiehallinnolle, kunnille ja tiehoitokunnille sekä Liikenneviraston ELY-keskuksille ja rautatieosastolle. Ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden nuori insinööri -tunnustuksen sai nokialainen Sanna-Kaisa Pylvänäinen. 18.11.2010 Esa Ruskeepää sai vuoden 2010 Bryggman-apurahan Arkkitehti Esa Ruskeepää sai sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston vuoden 2010 apurahan. 30-vuotias Ruskeepää on ehtinyt jo toimia menestyksekkäästi poikkeuksellisen laajalla sektorilla. Hänen tuotantonsa ulottuu taiteellisesti painottuneista produktioista laajamittaisiin kansainvälisiin arkkitehtuurikilpailuihin. Bryggman-apurahan myöntämisestä päätti SAFAn hallitus. 23.11.2010 Vuoden 2010 Teräsrakenne on Tapiolan pääkonttori Tapiola-ryhmän uusi pääkonttori Espoon Tapiolassa valittiin Vuoden 2010 Teräsrakenteeksi. Rakennuksessa on onnistuneesti käytetty hyväksi teräksen ominaisuuksia muuntojoustavan, tehokkaan sekä viihtyisän ja tilallisesti vaikuttavan toimistokokonaisuuden synnyttämisessä. Tilojen muunneltavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota niin arkkitehtonisten, rakenteellisten kuin taloteknisten ratkaisujen osalta. Teräsrakennepalkinnot saivat Rakennuttaja Kiinteistö- Tapiola Oy, Rakennuttajakonsultti Indepro Oy, Pää- ja Jussi Tiainen 14

arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto SARC Oy, Rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy, Pääurakoitsija YIT Rakennus Oy. 25.11.2010 Oskari Vilamon rahasto palkitsi rakennusalan parhaat opinnäytteet Lemminkäinen Oy:n vuonna 1985 perustama Oskari Vilamon rahasto palkitsi rakennusalan parhaat akateemiset opinnäytteet. Väitöskirjapalkinnon saivat tekniikan tohtorit Hennu Kjisik, Lauri Palojärvi ja Olli Seppänen. Lisensiaattityöpalkinnon sai tekniikan lisensiaatti Olli-Pekka Kari. Diplomityöpalkinnot myönnettiin arkkitehti Elina Alatalolle, arkkitehti Jenni Höltälle, maisema-arkkitehti Sini Korpiselle, diplomi-insinööri Mikko Peltomaalle, arkkitehti Jaakko Penttilälle, diplomi-insinööri Jussi Vakkilaiselle ja diplomi-insinööri Kimmo Virtaselle. 27.11.2010 Mervi Heiskasesta Vuoden rialainen 2010 Kuopion asuntomessujen projektipäällikkö RI Mervi Heiskanen sai Vuoden rialainen -palkinnon, jonka jakaa Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry. Valinnan perusteina oli Mervi Heiskasen aktiivinen toiminta Pohjois-Savon RIAssa sekä mittava, hyvin onnistunut työ Kuopion asuntomessujen projektipäällikkönä. Mervi Heiskanen valmistui rakennusinsinööriksi Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1996. Sitä ennen hän suoritti rakennusmestarin tutkinnon vuonna 1992 ja kasvatustieteen approbaturin 1988. 30.11.2010 Musiikkitalo on Suomen paras työmaa SRV:n Musiikkitalo valittiin Vuoden Työmaaksi 2010. Helsinkiin nouseva Musiikkitalo on Suomen merkittävin rakennushanke moneen vuoteen. Valtavien julkisten paineiden kohteena oleva työmaa pääsee asetettuihin kustannus- ja aikataulutavoitteisiinsa. Rakennuslehden kokoama asiantuntijaraati kiitti SRV:n vakaata tapaa toimia niin, ettei ongelmia tai laatuvirheitä voi päästä syntymään. Tuotannon hallinta on johtamiskysymys, mistä näyttönä SRV:llä on Kampin keskuksesta asti yhdessä toimineen kaksikon, projektipäällikkö Markku Muhosen ja vastaavan mestarin Jukka Nikkolan, oppikirjamainen toteutus. Yleisjärjestys, siisteys ja pölynhallinta ovat huipputasoa. Mallinnusta on käytetty Musiikkitalon työmaalla erinomaisesti hyväksi. Ilman sitä monimutkainen hanke ei olisi pysynyt aikataulussa. Vuoden korjaustyömaaksi valittiin Peabin perustajaurakoima Neitsytpolun asuntosaneeraushanke Helsingissä. Vuoden infratyömaaksi valittiin YIT:n urakoima Kehä I:n liikennetunnelihanke Espoon Vallikalliossa. Rakennuslehti on palkinnut vuoden parhaan työmaan vuodesta 1986 lähtien. Tärkeimpiä valintakriteerejä ovat aikataulu-, kustannus- ja laatutavoitteisiin pääsy, työturvallisuus, työmaan vaativuus, johtaminen ja työmaalla tehty, koko alaa eteenpäin vievä kehitystyö. TAPAHTUMIA JOULUKUU 10 Riskien arviointi ja vaarojen tunnistaminen puutteellissa työtapaturmissa Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä tutkitaan lähes kaikki työpaikoilla sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Tapaturmavakuutuslaitosta johtaa ja koordinoi kutakin tapausta varten erikseen asetettua työryhmä. Se myös julkaisee selvityksistä ns. TOT-raportit. Joulukuussa ilmestyneen raportin mukaan puutteet riskien arvioinnissa ja vaarojen tunnistamisessa toistuvat kuolemaan johtaneiden työtapaturmien taustalla. Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja turvallisen työn suunnittelu ja johtaminen ovat ennakkoon tehtävää työtä, jotta riskikohdat saataisiin hallintaan. Lisäksi vielä juuri ennen varsinaisen työn aloittamista tulisi turvallisen tekemisen edellytykset käydä läpi. Työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin tulee olla jatkuvaa toimintaa, jossa tarkkaillaan työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Vastuu korostuu tilanteissa, joissa tekijöillä ei ole riittävästi osaamista tai kokemusta. 15