Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 1/2009 Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen: Hyvä kiertämään ja lama kuriin yhteisvoimin! Oulun kauppakamarin uusi puheenjohtaja Pentti Ilmasti: Osaaminen ei katoa taantumassakaan
Kaikki yrityksen pankki- ja vakuutusratkaisut saman katon alta. Oulun OP Pohjola Valitse kaukonäköinen kumppani, jonka avulla suunnittelet ja toteutat yrityksesi pankki- ja vakuutusratkaisut pitkälle tulevaisuuteen. Sellaisen, tai oikeastaan useita, löydät nyt yhdestä ja samasta osoitteesta Oulussa: Isokatu 14 A, 5. ja 6. krs. Tervetuloa! Samoissa tiloissa toimii myös Pohjola Pankki Oyj/Yrityspankki, OP-Henkivakuutus Oy, A-Vakuutus Oy ja Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarinen. TOIMITUS - JOHTAJA - KOULU ALKAA! Toimitusjohtajakoulussa opiskeleminen on oman yrityksen kehittämistä ja johtajana kasvamista. Yrityspäättäjät antoivat toistamiseen parhaan arvosanan Tj-koululle Oulun seudun kouluttajia vertailevassa Taloustutkimuksessa. Kevään aloituksia Oulun seudulla - Hotelli- ja ravintola-alan johtamisvalmennus 24.2.2009 - BtoB-myynnin valmennus (myat) 2.4.2009 - Yrittäjävalmennus (yat + spv) 28.4.2009 - Strategia todeksi (MBA moduli) toukokuu www.tjkoulu.fi Ota yhteyttä, jutellaan lisää yrityksesi tilanteesta! p. 040 8308 286 / Pekka Pirnes 2 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/2009 Pääkirjoitus 5 Kansi: istockphoto Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen: Lama kuriin yhteisvoimin 6-7 Kainuussa ei synkistellä 8 JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, www.lapland.chamber.fi Oulun Kauppakamari, www.oulu.chamber.fi Oulun kauppakamarin uusi puheenjohtaja Pentti Ilmasti: Osaaminen ei katoa taantumassakaan 10-11 Toimitusjohtaja Timo Rautajoki: Pohjois-Norjaa ei saa unohtaa 12-13 Professori Juha-Pekka Kallunki: Suhdannevaihtelut ovat markkinapsykologiaa 15 PPV Lex Oy: Talouskriisi muovaa juristin tehtäväkenttää 17 Pk-yrityksissä aletaan ymmärtää hallitustyöskentelyn merkitys 18-19 PÄÄTOIMITTAJAT Timo Rautajoki Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Sakari Hakola Harri Kynnös Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Heikki Palosaari Sisko Sammallahti Satu Turunen OSOITTEENMUUTOKSET Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh. 020 7545 497 Oulun Kauppakamari/Ulla Ström, puh. 010 821 8801 TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, 90100 Oulu Puh. (08) 3120 313, Fax (08) 3120 413 GSM 0400 683 257, armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN 1458-6002 Tilitoimistojen asiantuntijarooli korostuu 20-21 Numerot pitävät Seppo Marttilan nuorena 23 Yritykset hakivat kontakteja Arkangelista 26-27 Anne on nyt Ulla 28-29 Tj-koulu vietti yrittäjyysjuhlaa 32-33 Meranti vie yrityksesi puhtauden maailmaan 34-35 Taija Jurmu uskoo ennakoivaan juridiikkaan 37 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3
Tämän päivän tavoitteista huomisen todellisuutta Finnvera luo aloittaville, kasvaville ja vientiyrityksille kehitysmahdollisuuksia tarjoamalla niille monipuolisia rahoituspalveluja: lainoja, takauksia ja vientitakuita. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen vaihtoehtoja. Rahoituspalvelujemme avulla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, tehdä tämän päivän tavoitteista huomispäivän todellisuutta. ALUEKONTTORIT: Kauppakatu 1, 87100 KAJAANI, Asemakatu 37, 90100 OULU, Maakuntakatu 10, 96100 ROVANIEMI Puhelin 0204 6011, www.finnvera.fi 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Haastava talousvuosi edessä Taloustilanne on muuttunut talven tullen niin nopeasti, että talousennustajatkin ovat vetäytyneet kuoreensa. Eri maissa on tehty ja tehdään elvytyspaketteja, esimerkiksi USA:n kongressi myöntyi presidentti Obaman esitykseen lähes 800 miljardin dollarin talouden piristyspaketista. Pakettien vaikutukset jäävät nähtäväksi.täällä kotosalla Suomen hallitus on suunnitellut TEM:n toimeksiannosta noin 15 miljardin rahoituspakettia yrityksille, julkistanut elvytyslisäbudjetin ja tekee parhaillaan raameja vuoden 2010 budjettiin. Myös pohjoisessa odotetaan näiden vaikutusta. Oulun lentoaseman 21 miljoonan euron investointiin valtion osoittama 6 miljoonaa euroa kansallista ja EU-rahaa tuli todella tarpeeseen, samoin varmistus kaksoisraidetöiden jatkumisesta keskeytyksettä Pohjanmaan radalla. Kertaluokkaa suurimmat elvytystoimet kumma kyllä menivät itäiseen Suomeen.Viimeisin uutinen on Googlen yksikön sijoittuminen Summan tehtaille, vaikka se nyt ei valtion lisäbudjettiin sisällykään. Kunnilla on edessään vaikeat ajat, kun sekä yhteisöverotuotot romahtavat että myös muu verotuotto supistuu. Kuitenkin uutiset siitä, että talous pysähtyy tai jarruttaa pysähtyäkseen ovat liioiteltuja. Kuten Teemu Lehtinen tämän lehden haastattelussa toteaa, työssä käyvän kuluttajan tulopussi lihoo veron- ja koronalennusten ja vieläpä polttoaineiden ainakin tilapäisen alemman hinnan turvin. Sähkön hintaankin luvataan korjausta alaspäin. Ei ihme, jos talouden ennustaminen on vaikeaa. Meidän on katsottava tämänkin taantuman yli, usko kasvuun ei saa nyt hiipua. Ponnisteluja kauppakamarien strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi pitää vain voimistaa. Liikenneinvestointeja teihin ja rautateihin, satamiin sekä rahoituksen lisäämistä perustienpitoon on edistettävä, osaamiseen ja tutkimukseen on satsattava entistä enemmän uusillakin innovaatioilla.yliopistolain muutos ja uudet strategiat on nähtävä suurina mahdollisuuksina myös yrityksille. Myös kansainväliseen kauppaan voidaan löytää uusia avauksia tilanteesta riippumatta. Maaherra Eino Siuruaisen johtama yritysdelegaatio teki matkan Arkangeliin helmikuun alussa, josta positiivisia kommentteja on tässäkin lehdessä.tätä toimintaa pitää voida jatkaa myös tulevina vuosina huolimatta aluehallinnon uudistuksen mukanaan tuomista muutoksista, kuten läänien lopettamisesta.toivottavasti vielä tämän vuoden aikana voimme toteuttaa suunnitellun, alueellisesti järjestetyn Vologda-yritysmatkan. Myös ulkoministeri Paavo Väyrynen on johtamassa koko Suomen elinkeinoelämän tutustumismatkaa Arkangeliin syksyllä. Oulussa 16.2.2009 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5
6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehottaa Hyvä kiertämään ja lama kuriin yhteisvoimin Kotimarkkinoiden voimalla Suomi voi selvitä taantumasta parissa vuodessa.vaikka vientivetoisten alojen näkymät ovatkin maailmantalouden suhdannekäänteen takia synkät, on kansalaisten yhteisin ponnistuksin mahdollista välttää sukellus, toteaa Veromaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Lehtinen haluaa levittää optimismia, ja hänellä on myös selkeää faktaa toiveikkuuden tueksi. Vaikka ennustaminen on vaikeaa, hän arvelee Suomen talouden rajun alamäen taittuvan kohtuuajassa elpymiseksi. Kansakuntamme on tänään aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun syvän laman vuosina ja suunnan kääntäminen on helpompaa. - Paras keino torjua lamaa on käydä kaupassa ja ostaa palveluja. Negatiivisten uutisten takia ei pidä käpertyä omiin oloihin ja lakata kuluttamasta, sillä se on varmin konsti syventää taantumaa, painottaa Teemu Lehtinen. Eivät asiat niin huonosti ole Teemu Lehtisen mukaan mediassa on korostettu talouden muutoksia ylen määrin eikä metsää nyt välttämättä nähdä puilta. - Media ei ole syypää taantumaan, mutta huolestuttavaa on se, että se muokkaa kansalaisten mielikuvaa. Se ruokkii ajatusta, että pitää säästää ja käpertyä omaan kotiin. Päinvastoin, nyt on syytä laittaa hyvä kiertämään.yhteisesti ponnistaen ja järkevästi kuluttaen työssäkäyvä ihminen voi nyt taata työtä myös naapurilleen. Päivittäiset uutiset yritysten irtisanomisista ja lomautuksista jatkuvat vielä, ennakoi Lehtinen. Suomi elää viennistä ja globaali suhdannekäänne on kova vientivetoisille yrityksille.työllisyystilanne heikkenee, koska yritykset joutuvat pakon sanelemana lomauttamaan ja irtisanomaan. Työllisyystilanteen huononemisen Lehtinen näkee kuitenkin väliaikaisena. - Jo lähivuosina työntekijöitä tarvitaan jälleen lisää. Samalla ikääntyminen kääntää työvoiman määrän laskuun.viimeistään sitten tekevälle löytyy taas töitä, muistuttaa Lehtinen. Kotimarkkinoiden kautta kohti parempaa Nyt on aika antaa kotimarkkinoiden tasapainottaa Suomea kohti parempia aikoja. Kotimarkkinoilla taantuma myös synnyttää uutta työtä. - Esimerkiksi kotitalousvähennyksen verohyödyn nousu näyttäisi virkistävän kodin remontointia. Kuluttajan halu kunnostaa kotia tuo työtä niille rakennusmiehille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa taantumassa. Pari vuotta sitten oli lähes mahdotonta saada rakennusmiehiä remontteihin ja materiaalikustannukset olivat kalliita. Nyt tämä tilanne on muuttunut, ja remontointi on kannattavampaa. Enemmistö kansasta näkee tämän vuoden aikana jopa 2000-luvun ennätysmäisen ostovoiman kasvun. Keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa tänä vuonna 4,6 prosenttia.vauhti on noin kolme kertaa nopeampi kuin viime vuonna. Ostovoiman vahvan kasvun taustalla ovat palkankorotukset, hidastuva inflaatio ja valtion veronkevennykset, kertoo Veronmaksajien laskelma. - Työssäkäyvien lisäksi myös eläkkeensaajien ostovoima on nousussa.tänä vuonna työpaikkansa säilyttävien palkat nousevat, verot kevenevät, bensan hinta ja pankkikorot laskevat ja hintakehitys on muutoinkin maltillista. Eikö tässä ole jo monta positiivista signaalia, jotka kannattavat eteenpäin, huomauttaa Lehtinen. Hän toivoo, että maltillisia verokevennyksiä tehtäisiin lisää kahdelle seuraavalle vuodelle. Kevennysten linjaaminen hyvissä ajoin poistaa epävarmuutta ja tuo kansalaisten taloudenpitoon luotettavuutta ja ennustettavuutta, joka on juuri nyt erityisen tärkeää. - Ansiotulojen verotuksen kattava keventäminen tuottaa tehokkaasti ja laajapohjaisesti ostovoimaa. Turha huutaa vain valtiota apuun Suomen valtion talouspoliittiset toimet talouden elvyttämiseksi ovat toki tärkeitä, mutta pelkästään siltarumpuja rakentamalla ei laman selkä taitu. - Talouden kasvu ei voi olla vain valtion velan ja investointien varassa. Sillä ei pärjätä eikä valtio voi yksin vetää Suomea pois taantuman suosta. Nousuun tarvitaan yksittäisen kulutuksen voimaa. Tammikuun lopussa tulleen hallituksen elvytyspaketin toimia Lehtinen pitää tervetulleena osana yhteisten lamantorjuntatalkoiden hyväksi. - Työnantajien Kela-maksun poistossa ei saa olla kyse yrityksille annettavasta lahjasta kansalaisten kustannuksella, vaan yritysten verorakenteen muuttamisesta työllisyyden hyväksi. Kela-maksun poisto alentaa yritysten työllistämiskustannuksia.yrityksiin kohdistuvilla energia- ja ympäristöveroilla maksurasitusta siirretään yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan. Hallituksen elvytysratkaisuun liittyviä rakennusinvestointeja Lehtinen pitää perusteltuina tässä suhdannetilanteessa. Menopuolen elvytystoimien tulee olla kertaluontoisia, ei pysyviä kustannuksia lisääviä. Investointien ajallinen aikaistaminen taantumavuosiin toteuttaa tätä periaatetta. - Parhaimmillaan toteuttamistaan odottavien hankkeiden ajoittaminen juuri suhdannekuoppaan säästää kustannuksia, jotka toteutuisivat joka tapauksessa myöhemmin. Teksti: Hannele Kontiainen Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7
Kainuu on p - Monet ikävät uutiset, joiden huipentumana oli UPM:n Kajaanin paperitehtaan lopetus olivat sellaiset shokit Kainuulle, etteivät taantumapuheet enää paljon hetkauta.viime vuoden rysähdykset saivat maakunnassa aikaan sellaisen tekemisen meiningin ja energialatauksen, että Kainuussa mennään sen voimin lamankin läpi. Oulun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja, Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja, yrittäjä Arto Okkonen Imagon Oy:stä vahvistaa sanomaansa toteamalla, ettei ole viime aikoina kohdannut minkäänlaista alistumi- Arto Okkonen uskoo kotimarkkinoiden kannattelevan heikon laskusuhdanteen yli. Henkilöstöstä kannattaa pitää kiinni Jukka Marttila muistuttaa, että kuluttamalla järkevästi suomalaisiin tuotteisiin luodaan uutta työtä. Yrittäjän usko omaan tekemiseen ja järkevä sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen ovat kauppias Jukka Marttilan mielestä parhaat konstit ohittaa heikko taloussuhdanne parhaalla mahdollisella tavalla. Oulun Välivainion supermarketin vetäjä muistuttaa, että hyvistä työntekijöistä kannattaa huolehtia myös tiukkoina aikoina. - Sopeuttamisen yhteydessä olisi tärkeää pitää osaavista työntekijöistä kiinni ja miettiä, olisiko esimerkiksi koulutus hyvä keino pitää henkilökunta töissä. Näin luodaan arvokasta pääomaa seuraavaa nousukautta ajatellen. Hyvä työnantaja muistetaan pitkään ja sellainen saa osaavimmat voimat käyttöönsä. Taantuman torjunnassa päivittäistavarakauppiaskin korostaa järkevän kuluttamisen merkitystä. - Enemmistöllä suomalaisista on töitä. Ansiotaso on noussut, mutta samalla esimerkiksi ruokaan kulutetaan pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 1997. Pitää myös muistaa, että nykyisin työpaikkoja vaihdetaan ilman lamaakin aivan toisella tavalla kuin ennen. Kuluttamalla järkevästi suomalaisiin tuotteisiin, luodaan uutta työtä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomen suuri voima työllistäjänä. Kaupan alallakin työtä riittää lamamöröstä huolimatta. - Pohjois-Suomen K-kaupoissa työntekijämäärä kasvoi viime vuonna, eikä tänä vuonna ainakaan toistaiseksi ole merkkejä, etteikö sama suunta jatkuisi.työllisyyttä lisää myös kaupan aukioloaikojen vapautuminen. Marttilan mukaan hintojen kehitys pysyy tänä vuonna maltillisena.viime vuonna koettua suurta nousupiikkiä ei nähdä. - Viime vuoden poikkeuksellisen kova yhdeksän prosentin hinnannousu päivittäistavarakaupassa ei toistu. Kaupan portaalla ei ole tarvetta nostaa hintoja, mutta teollisuuden ja tuonnin paineiden takia hintakehitys lienee 3,5 4 prosentin luokkaa. Loppuvuoden alv-veron alennus on mukana tässä arvioissa. Ruokakaupan arjessa taantuman merkit ovat vähäiset. Kalliimmista tuotteista on siirrytty edullisempiin, kauppias toteaa lähikokemuksesta. - Nyt menee enemmän kaupan omia merkkejä ja herkuttelujuustoista on siirrytty perusedamiin. Näyttää myös siltä, että kotiruuan arvostus on kasvanut. Teksti ja kuva: Hannele Kontiainen 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
äättänyt selviytyä sen ilmapiiriä. - Hengissä sinnitellään jatkossakin. Monille yrityksille on löytymässä korvaavaa toimintaa UPM:n lopettamisen jälkeen.tuntuu, että talvisodan henki on herännyt henkiin tässä maakunnassa. Okkonen katselee arkea laajasta perspektiivistä. Perheyrityksen ja lukuisten elinkeinoelämän, kunta- ja maakuntatason luottamustehtävien tuoma kokemus karttuu entisestään, sillä Okkonen on Kajaanin kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja. Taloustaantuma herättää Okkosessa kaksijakoisia tunnelmia.vientivetoisten yritysten tilauskirjat ovat ohentuneet huomattavasti viime kuukausina. Kotimaan markkinoilla, etenkin palvelutuotannossa lama ei kuitenkaan näy. - Olen kuullut muutamien palvelualan yrittäjien suusta, että arjen tasolla ei lamasta tietäisi mitään, jos ei lehtiä lukisi tai uutisia kuuntelisi. Parturissa käydään edelleen, koska tukka kasvaa. Nykyisessä taloustilanteessa maantieteellisellä sijoittumisella on ollut ratkaiseva merkitys taantuman vaikutuksiin. Kainuussa emme ole kierteen keskiössä. Okkonen löytää tien parempaan kotimarkkinoiden kautta.valtion elvytystoimet tuovat työtä ja rakentaminen on nyt kannattavaa.yrityksissä, joissa taseet ovat kunnossa, ei suuriin ongelmiin hänen mielestään välttämättä jouduta, vaikka tappiokuukausia muutamia tulisikin. Liikepaikkamainonnan pohjoismaiseksi osaajaksi nousseessa Okkosen perheyrityksessä Imagonissa lama ei ole näkynyt. - Omalla toimialalla tammikuu on ollut viime vuotta parempi. Mutta niin on aina ollut: tällä alalla asiakkaat satsaavat heikomman suhdanteen aikana mainontaan, liikepaikkojen kunnostamiseen ja uusimiseen, jotta ovat valmiina uutta nousukautta varten. Kuntatalouden näkökulmasta ajat eivät ole helpot. Kajaanissakin etsitään elvytyskeinoja, ja menot ovat suurennuslasin alla. - Meidän on toimittava jo tämän vuoden aikana. Säästötoimiin on ratkaisuja etsittävä työntekijöiden tasolta.viisaus asuu operatiivisessa suoritusportaassa. Nyt tarvitsemme työntekijöitä miettimään oman työnsä tehostamista. Turhat tukitoiminnot ja sähläyskustannukset on karsittava, kaupunginhallituksen puheenjohtaja vaatii. Executive MBA Seuraava ohjelma aloitetaan syyskuussa 2009 ja haku siihen on käynnissä. Ohjelma on mahdollista suorittaa työn ohessa. Johdon erikoistumisohjelmat Henkilöstöjohtamisen erikoistumisohjelma alkaa 2.4.2009 Ohjelma on hyväksiluettavissa Executive MBA -ohjelmaan. JOKO-seminaarisarja Seminaarisarja rakentuu yhdeksästä vapaasti valittavasta Oulu Business Excellence -opintokokonaisuuden lähiopetusseminaarista. Mukaan voi liittyä ympäri vuoden. Lisätietoja: Koulutus- ja tutkimuspalvelut, www.emba.oulu.fi Matti Marttila, puh. 0400 687 980, Antti Kauppila, puh. 040 543 2076, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9
Osaaminen ei katoa taantumassakaan Oulun kauppakamarin uusi puheenjohtaja Pentti Ilmasti toivoo, että lamakeskustelun suunta kääntyisi positiivisempaan, sillä todellisuus on synkkyyttä parempi. Perusteita toiveikkuudelle on Pohjois-Suomenkin osalta paljon. - Suomi ei voi nostaa maailmaa lamasta, mutta uskomalla omaan osaamiseemme ja kovaan työhön voimme nousta taantuman alta hirvittä- vistä lomautusuutisista huolimatta. Maailma muuttuu nopeasti ja työväkeä poistuu koko ajan eläkkeelle. Osaavalle väelle on tarvetta jatkossakin. - Mediankin olisi jo aika ruokkia positiivisia tunnelmia. Elämme aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun laman aikana. Myös valtio on toiminut nyt elvytyksessä aivan toisella tavalla, ja toivon näiden tervehdyttämistoimien alkavan vaikuttaa vahvasti. Kauppakamarin puheenjohtajuuden Stora Enson Oulun tehtaiden johtaja on ottanut vastaan haasteena. - Taloustilanteen takia edessä ei ole helppo vuosi. Meidän on koetettava löytää kauppakamarin alueelle uusia avauksia, josta jäsenistö saa uutta innostusta työhönsä. Ilmasti muistuttaa, että Pohjois-Suomen laajassa elinkeinoelämän kirjossa on paljon tulevaisuuden uskoa vahvistavaa toimintaa. Esimerkiksi hän nostaa esiin matkailun ja kaivosteollisuuden näkymät. - Alueella on paljon pirteää ja tervettä matkailua. Näyttäisi siltä, että kotimaan matkailu on lisääntymässä ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntymisen ja taloustilanteen takia. Kaivosteollisuus taas voi parhaimmillaan tuoda pohjoiseen uskomattoman suuren uuden tukijalan. Valtion elvytyspaketti toi merkittäviä työvoittoja pohjoiseen. Oulun lentoaseman kehittämiseen ja Pohjanmaan radan kunnostukseen saadut varat luovat elinkeinoelämälle parempia edellytyksiä toimia. - Kauppakamari on tehnyt infrastruktuurin parantamisen eteen paljon töitä. Nyt saatiin iso palkinto edunvalvontatyöstä, mutta tätä työtä on tehtävä herpaantumattomasti tulevaisuudessakin, jotta rata- ja tieverkoston kehittämistä kaipaaviin kohteisiin saadaan lisää kohennusta. Pentti Ilmasti on ollut kauppakamarityössä mukana yhtä kauan kuin on johtanut Stora Enson Oulun tehtaita. Oulun kauppakamaria hän pitää vahvana yrittäjien edunvalvojana ja haluttuna kumppanina elinkeinoelämän kehittämistyössä. Tulokset puhukoon puolestaan: - Yhdessä Oulun kaupungin ja muiden kumppanien kanssa olemme olleet mukana luomassa nyt toteutusvaiheessa olevaa Oulun innovaatiostrategiaa. Barentsin alueella yhteistyöverkostomme on ollut edistämässä kaupallisen yritystoiminnan syntymistä. - Parhaillaan olemme vahvasti tukemassa Oulun yliopiston uutta toimintamallia ja siihen liittyvää varainhankintaa. Puheenjohtajana Ilmasti kokee tärkeäksi tehtäväkseen olla ylläpitämässä ja kehittämässä kauppakamarin strategiaa jäsenistön tarpeita vastaavaksi. 10 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
- Omalla panoksellani toivon tuovani kauppakamarin sanomalle näkyvyyttä ja uusia, jäsenten toimintaedellytyksiä parantavia verkottumismahdollisuuksia. Yrittäjien edunvalvonnassa kauppakamari pystyy keskeisenä vaikuttajana viemään jäsentensä ääntä päättäjien kuuluville paremmin kuin yksittäisille yrityksille olisi mahdollista. - Vastaavaa vaikutuskanavaa ei mielestäni ole toista. Kauppakamari puhuu jäsenistönsä äänellä ja heidän ajankohtaiset tarpeensa huomioiden. Jäsenille on tarjolla myös mittavasti koulutus- ja tukipalveluita, joita yritykset voivat käyttää arkeensa soveltaen. - Esimerkiksi Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutus on ollut erittäin suosittu. On myös hyvä muistuttaa monipuolisista tapahtumista, joissa yritykset saavat nauttia asiantuntevista vaikuttaja-alustuksista, mutta samalla järjestö saa kipinää omaan työhönsä aistimalla jäsenistönsä tarpeita herkällä korvalla. Myös laaja valiokuntaverkosto palvelee erilaisia jäseniä heidän erilaisissa tavoitteissaan. Teksti: Hannele Kontiainen Pentti Ilmasti 46-vuotias diplomi-insinööri Kotoisin Pellosta, opiskellut Oulun yliopistossa Stora Enson Oulun tehtaiden johtaja vuodesta 2003 Ennen Ouluun muuttoaan työskenteli seitsemän vuotta Aasiassa erilaisissa metsäteollisuuden tehtävissä Kauppakamarin hallituksessa mukana viisi vuotta, siitä viimeiset vuodet varapuheenjohtajana Oulun kauppakamarin hallitus 2009 Puheenjohtaja Paikallisjohtaja Pentti Ilmasti, Stora Enso Oyj Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio, Osuuskauppa Arina Toimitusjohtaja Asko Männistö, Statiivi Oy Hallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen, Imagon Oy Toimitusjohtaja Raimo Seikkala, Rescomi Oy Toimitusjohtaja Risto Tyni, Koilliskuntain lähivakuutus Hallituksen muut jäsenet puheenjohtajiston lisäksi Aluejohtaja Pekka Koskela, Nordea Pankki Suomi Oyj Toimitusjohtaja Annukka Lantto, Antell Leipomot Oy Toimitusjohtaja Timo Levo, Oulun Osuuspankki Toimitusjohtaja Risto Mätäsaho, PRT-Forest Oy Kehitysjohtaja Erkki Pisilä, Rautaruukki Oyj Toimitusjohtaja Jari Rantamaula, Herman Andersson Oy Aluejohtaja Jari Saarinen, Kesko Oyj, Pohjois-Suomi Toimitusjohtaja Veli Torvinen, Incap Furniture Oy Johtaja Petteri Vanhanen, Nokia Oyj Johtaja Eero Väätäinen, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11
Pohjois-Norjan pieni mutta pippurinen Kirkenes järjesti jälleen tammikuun lopussa Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntämistä käsittelevän Kirkeneskonferensen-seminaarin.Tämä vuosittain järjestettävä seminaari on osa kaupungissa samanaikaisesti järjestettävää Barents Spektakel -tapahtumaa ja se on aina käytännössä loppuunmyyty, kun ohjelma syksyllä julkistetaan. Ensi vuonna seminaari järjestetään 3.4.2010. Asukasluvultaan varsin pieni Kirkenesin kaupunki on pitänyt viimeisen viidentoista vuoden aikana kovasti ääntä itsestään julistautumalla eräänlaiseksi Barentsin alueen pääkaupungiksi. Kaupungin näkyvä markkinointi ja lobbaus ovat tuottaneet varsinkin viime vuosina jo tulostakin. Kansainvälinen Barents-sihteeristö aloitti kaupungissa toimintansa viime vuonna ja Norjan kansallinen sihteeristöhän on ollut Kirkenesissä jo lähes Barentsin julistuksesta (11.1.1993) alkaen. Lisäksi ainakin koko Norja tietää Kirkenesin olevan Venäjän rajalla ja myös maan venäläisimmän kaupungin. Pohjois-Norjaa ei saa unohtaa Kirkenesin kaivos avautuu uudelleen Suuret hankkeet ovat alkaneet vihdoin näkyä kaupungin katukuvassa.viitisentoista vuotta sitten suljettu rautakaivos avataan kuluvan vuoden aikana uudelleen. Hankkeen takana on suuri norjalainen laivausyhtiö Tschudi Shipping Company AS, jonka tytäryhtiö Sydvaranger Gruve AS aloittaa kaivostoiminnan.yhtiön pääjohtaja ja pääomistaja Felix Tschudi oli tiiviisti mukana myös seminaarissa.tschudin mukaan uudelleen avattavalla kaivoksella on ollut monta haastetta, joista suurin saatiin vuodenvaihteen tienoilla voitettua. Uusi kaivos sai myytyä seuraavan viiden vuoden tuotantonsa, noin kuusi miljoonaa tonnia vuodessa, Englantiin. Seuraava suuri haaste on työvoiman löytäminen kaivoksille. Finnmarkin työvoimaviranomaisille on tähän mennessä ilmoittautunut tuhansia hakijakandidaatteja, joista moni on myös Suomesta. Ongelmana on ammattitaitoisen työvoiman löytyminen.yhtiö onkin katsellut läheiseen Petsamon alueen Nikelin kaupunkiin, jossa on tuhansia ammattitaitoisia kaivosmiehiä. Kaivos tarvitsee myös erilaisia palvelu- ja alihankintayrityksiä ja niitäkään ei Pohjois-Norjan lähialueilta löydy.yhtiö on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta, jota on keskittynyt meillä Perämeren pohjukkaan. Suomessa totuttuun tapaan kaivosyhtiössä on mukana myös Euroopan ulkopuolista osaamista, tällä kertaa Australiasta. Yritykset, jotka ovat toimineet suomalaisen metsäja metalliteollisuuden alihankkijoina ja kunnossapitoprosesseissa kiinnostavat kaivosyhtiötä, vahvisti kaivoksen johtaja Donald Hunter. Keskusteluja suomalaisten yritysten kanssa aletaan käydä mahdollisimman pian ja seuraava tapaaminen sovittiin huhtikuulle. Goljat tulee Pohjois-Suomen yritysten kannattaa valmistautua Kirkenesin seminaarissa käsiteltiin myös Norjan puoleisen mannerjalustan öljy- ja kaasuhankkeita. Niitä esitellyt Oljedirektoratet organisaation aluejohtaja Odd-Ragnar Lorentsen totesi Goljatöljykentän olevan tulossa ensimmäisenä toteutukseen. Italialaisen ENI-yhtiön odotetaan tekevän projektia koskevan toteutuspäätöksen vielä tämän vuoden aikana. Öljykenttä on lähellä kuuluisaa Lumikki -kaasukenttää Hammerfestin edustalla. Muita kiinnostavia lähivuosien hankkeita ovat Obesum- ja Nucula- öljy/kaasukentät niin ikään Finnmarkin rannikon tuntumassa. Lumikki- kaasukenttäprojekti on tullut Suomessa lähinnä surullisen kuuluisaksi suomalaisyritysten vähäisestä osallistumisesta. On kuitenkin syytä muistaa, että torniolainen Havator Group Oy oli menestyksekkäästi mukana hankkeessa. Menestyksen taustalla oli huolellinen valmistautuminen ja etabloituminen alueelle. Goljattiin mukaan haluavien on syytä lähteä liikkeelle välittömästi. Norjan hallitus sai kritiikkiä Kirkenesin Barents-konferenssiin osallistui kaksi norjalaisministeriä. Ensimmäisenä päivänä läsnä ollut kulttuuri- ja kirkkoministeri Trond Giske luetteli hallituksen saavutuksia ja tavoitteita pohjoisten alueiden kehittämisessä.toisen konferenssipäivän avauspuheenvuorossa sitten pohjoisnorjalainen kalastusministeri Helga Pedersen korosti moneen kertaan, että pohjoisten alueiden politiikka ei ole Pohjois-Norjan aluepolitiikkaa, vaan ulkopolitiikkaa. Ulkopolitiikan pitää olla hänen mielestään pitkäjänteistä ja siksi pohjoisen maakuntien suuret odotukset ovat olleet aivan liian suuria. Hän korosti myös sitä, että offshore-hankkeiden täytyy olla sopusoinnussa kalastuselinkeinon ja ympäristönsuojelun kanssa. Pedersen antoi ymmärtää, että pohjoisessa on painotettu liikaa öljyja kaasuteollisuuden kehittämistä. Pedersenin mukaan pohjoisten alueiden politiikan vaikutukset ovat nähtävissä myös valtion investoinneissa ja muutama päivä sitten annetussa talouskriisin tukipaketissa. Altaan on tulossa tieinvestointi ja lisäksi kaksi satamainvestointia. Pedersen puolusti myös hallituksen tukipakettia ja kehotti pohjoisnorjalaisia ymmärtämään myös etelän tarpeet.yli kahden miljardin euron tukipaketista tuli vain va- 12 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
jaat 50 miljoonaa suoraa Pohjois-Norjaan ja mm. Kirkenesissä on oltu happamia, kun kaupungin lentokentän laajentaminen ei sisältynyt tukipakettiin. Kaikesta huolimatta ministeri Pedersen vakuutti työväenpuolueen lähtevän tuleviin parlamenttivaaleihin voitto mielessään ja ottavan pohjoisten alueiden politiikan rohkeasti myös vaaliteemaksi pohjoisnorjalaisesta arvostelusta huolimatta. Nyt varovaisesti Venäjällä Myös Murmanskin alue sai runsaasti huomiota seminaarissa. Murmanskin alueduuman puheenjohtaja Jevgeni Nikora vakuutti Shtokmanovskojen kaasukenttähankkeen ja Murmanskin satamainvestoinnin etenevän aikataulun mukaan. Murmanskin aluehallinto on keskustellut Venäjän hallituksen kanssa asiasta. Nikoran mukaan epäilyt Shtokmanovskojen siirtymisestä viidellä vuodella eteenpäin eivät pidä paikkansa, vaan SDAG etenee aikataulun mukaisesti. Murmanskin satamainvestointia koskeva Venäjän hallituksen päätös 8.12.2008 n:o 1821-p on tullut voimaan ja projektin vaatimat rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2010 alussa. Nyt on valmiina perussuunnitelma vuosille 2010-2015. Sen mukaan Murmanskin sataman kapasiteetti nousee nykyisestä 25 miljoonasta tonnista 60 miljoonaan tonniin. Rahoitus tulee valtion budjetista, alueen budjetista ja yrityksiltä. Talouskriisi on aiheuttanut kuitenkin muita ongelmia Kuolan niemimaalla. Suurimmat ongelmat liittyvät tällä hetkellä Kantalahden alumiinisulaton KAZin toimintaan. Aluehallinto yrittää välttää työntekijöiden irtisanomisia mm. sähköntoimitussopimusten avulla. Nopeasti devalvoituva Venäjän rupla on myös tehnyt tilanteen ongelmalliseksi. Nikoran mukaan länsiyritysten kannattaa juuri nyt tulla Kuolan niemimaalle ja etabloitua alueelle. Investoinnit ja yritysten perustaminen on nyt jo yli puolet halvempaa kuin syksyllä. Norjalaisyritykset olivat sitä mieltä, että varovaisuudesta huolimatta yritysten on mentävä alueelle viimeistään nyt ja esimerkiksi filiaalin perustaminen on eräs parhaista mahdollisuuksista.venäläiset haluavat tutustua itse yritykseen, jonka on tultava Murmanskiin. Kotimaasta toimittaessa bisnekseen ei pääse mukaan. tutkinto 26.3. alkaen Oulussa. 25.3. alkaen Haapavedellä. KLT-tutkintoon valmentava koulutus 7.5. alkaen Oulussa. Infotilaisuus ti 17.3. klo 14 PSK-Aikuisopistolla. Liiketalouden perustutkinto, Asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma - merkonomiksi oppisopimuksella 20.4. alkaen Oulussa. Infotilaisuus ti 10.3. klo 18 PSK-Aikuisopistolla. Ilmoittautuminen infotilaisuuksiin: toimisto@psk.fi tai puh. (08) 3120 711 PSK Lyhytkoulutukset: Tietokoneen käyttäjän A-kortti Suuren suosion johdosta uusi HUOM! kurssi maaliskuussa. Verkkomedia myyntikoulutus 30.3. - 12.6. Tietoturvapassi 1.4. - 29.5. Digikuvauksen ja kuvankäsittelyn kesäkoulu 16.6. - 17.6. PSK Lyhytkoulutukset PK-yrityksille: Tuotteistus 11.3. klo 17-20.15 Tulosta hinnoittelulla 25.3. klo 17-20.15 Lisätiedot ja hakulomake: www.psk.fi Yrittäjän ammattitutkinto YatPro UUTUUS! 16.2. alkaen Oulussa - jatkuva haku. Toteutus ohjausprosessina. Infotilaisuudet ma 6.4. ja ma 18.5. klo 18 PSK-Aikuisopistolla. Hanketoiminnan koulutusohjelma ja maaseudun kehittäjän EAT UUTUUS! 12.3. alkaen lähi- ja verkkoopintoina. Aloitusseminaari 12.3. Luontoalan koulutusohjelma UUTUUS! Hyvinvointia luonnosta - lisäpotkua työhön ja elämään. 16.9. alkaen Oulussa. Toteutus lähi- ja verkkoopintoina. Infotilaisuus 24.3. klo 18 PSK-Aikuisopistolla. Palkkahallinnon täydennyskoulutus Aloitus toukokuussa. Business English 18.2. - 20.5, Muutamia paikkoja vielä vapaana! Geschäftsdeutsch 24.2. - 26.5. Deutsch für Anfänger saksaa vasta-alkajille 4.3. - 3.6. Englannin kielen keskusteluryhmä 17.3. - 17.6. Mainonnan maailma Tuloksen suunnittelu PK-yrittäjän silmin 29.4. klo 17-20.15 15.4. klo 17-20.15 Myy tehokkaasti 13.5. klo 17-20.15 Maksuttomat infotilaisuudet yritystoiminnan aloittamisesta kiinnostuneille: Minustako yrittäjä ilta 16.3. klo 18-20 ja 20.4. klo 18-20 PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3. krs., 90100 Oulu Kytökyläntie 11 (Teknologiakylä), 86600 Haapavesi Teksti ja kuva: Timo Rautajoki Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13
Paikallinen toimisto palveluksessasi Oulu: Uusikatu 53, p. 040 770 7088 p. 0400 944 555 Ouluseutu Yrityspalvelut yrittämisen voimaa Ouluseutu Yrityspalvelut on Oulun kaupungin ja seudun kuntien yhteinen innovatiivinen elinkeinoasioiden hoitamiseen keskittynyt palveluyksikkö. Se opastaa yrityksen perustamisessa, tukee yrityksiä niiden kehittäessä omaa toimintaansa ja auttaa yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi Ouluseutu Yrityspalvelut markkinoi Oulun seutua kilpailukykyisenä asuinseutuna ja yritysten toimintaympäristönä. Tehtävänsä mukaisesti Ouluseutu Yrityspalveluilla on neljä palvelutuotetta, jotka ovat yritysstartti, yrityskehitys, kansainvälistymispalvelut ja seutumarkkinointi. EU-osarahoitteiset ja muut hankkeet toimivat palvelutuotteiden työkaluina. Yrityspalvelut on mukana seuraavissa EU-hankkeissa: Yrityshautomoverkosto, Imago, Draivi, Muutosvoimaa, Räty, Home Like Oulu ja Nordic Business Link. Ouluseutu Yrityspalveluilla on lisäksi oma yrityshautomo Start Business Center, joka tukee hautomoyritys -statuksen saaneiden aloittavien yritysten tuotekehitystä. Elektroniikkatie 3 90570 Oulu www.ouluseutu.fi 14 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Suhdannevaihtelut ovat markkinapsykologiaa Useita vuosia kestäneen voimakkaan noususuhdanteen tiedettiin päättyvän jossain vaiheessa. Talouden nousukautta seuraa aina laskukausi, joten suhdannekäänteet ovat väistämättömiä. Tällä kertaa suhdannekäänne tuli kuitenkin kaikille hieman yllättäen. Jos suhdannekäänne ei ollut jollekin yllätys, niin sen voimakkuutta ei kukaan osannut ennakoida. Vielä viime vuoden alussa Suomenkin talouden ennustettiin kasvavan reippaasti vuoden aikana. Syyskuussa kaikki kuitenkin muuttui yllättäen kuin salamaniskusta. Kaikkialla maailmassa syöksyttiin matalasuhdanteeseen vauhdilla, joka on lajissaan ennätys. Kaikki lähti liikkeelle Yhdysvaltain pankkikriisistä, ja vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa, sillä Yhdysvaltojen taloudella on erittäin suuri vaikutus maailmantalouteen. Miksi asuntolainaongelmista alkanut Yhdysvaltojen pankkikriisi sitten vaikutti niin nopeasti kaikilla toimialoilla kaikkialla maailmassa? Eihän esimerkiksi suomalaisilla yrityksillä ole mitään riskejä Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla, ja kuitenkin suomalaisetkin yritykset joutuivat nopeasti vaikeuksiin. Tämänkertaisessa suhdannekäänteessä, kuten kaikissa suhdannevaihteluissa, on kysymys luottamuksesta ja markkinapsykologiasta. Talouden alamäki alkaa, kun tarpeeksi moni ihminen uskoo, että nyt alamäki on alkanut. Mitä pidempään ja voimakkaampana nousukausi on edennyt, sitä vähemmän ihmiset luottavat kasvun jatkumiseen ja sitä enemmän he alkavat pelätä suhdannekäänteen tulemista. Tämän luottamuspulan ja pelon seurauksena tuo käänne sitten lopulta oikeasti tulee. Globaalissa taloudessa asiakkuuksien ketjut ja verkostot ovat loputtoman laajoja, ja talouden vaikutukset siirtyvät nopeasti näitä verkkoja pitkin ympäri maailmaa. Juuri tästä syystä Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoiden ongelmat muuttuivat nopeasti suomalaistenkin yritysten ongelmiksi. Pankkikriisin vuoksi Yhdysvaltojen talous, erityisesti yksityinen kulutus, supistuu nopeasti. Tämän vuoksi myös ulkomaisten yritysten tuotteiden kysyntä heikkenee Yhdysvalloissa, minkä vuoksi ulkomaisten yritysten toimittajien ja alihankkijoiden kysyntä heikkenee niiden kotimaissa jne. Miten talouden taantuma sitten loppuu ja uusi nousu alkaa? Mekanismi on täsmälleen sama kuin nousukauden kääntymisessä laskuun, mutta kaikki tapahtuu käännetyssä järjestyksessä. Kun kaikki ovat tarpeeksi pitkään kärsineet lamasta, jossain vaiheessa ihmiset alkavat pohtia laman loppumista. Kun tarpeeksi moni uskoo laman loppuvan, niin se todellakin loppuu ja uusi nousukausi alkaa. Laskusuhdanteessakin täytyy muistaa, että ihmisten ja yritysten kulutus- ja investointitarpeet eivät ole taantumasta huolimatta kadonneet mihinkään. Päinvastoin, laskukauden aikana tarpeet patoutuvat, kun ei uskalleta hankkia kaikkea tarpeellista. Tämä patoutuma ryöpsähtää uuden suhdannevaiheen myötä voimakkaaksi kulutuksesi. Tästä syystä kasvu alkaa rajuna siinä vaiheessa kun se sitten alkaa. Suhdannevaihtelut eivät ole pelkästään huono asia. Talouden suhdanteita kannattaa hyödyntää ainakin investointien suunnittelussa, jos se muutoin on mahdollista. Esimerkiksi rakentamiskustannukset ovat tällä hetkellä matalia, ja rakennuskapasiteettia on riittävästi tarjolla. Juha-Pekka Kallunki Professori Oulun yliopisto Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 15
Koulutusta 35 vuotta. Kehitä ja syvennä liiketoiminta- ja johtamisosaamistasi! Esimerkkejä kevään 2009 ajankohtaisista teemaseminaareista: - Yrityksen johtaminen ja kehittäminen, 24. - 26.3. - Asiakkuuksien johtaminen ja kehittäminen, 23. - 24.4. - Taloustietoa keskijohdolle, 5. - 6.5. - Talouden johtaminen ja kehittäminen, 26. - 27.5. Seminaareista voit koostaa yksilöllisen kehittämisohjelman: - Keskijohdon koulutusohjelma, alkaa 19.2. - vielä ehtii mukaan! - Business Management Programme, BMP, alkaa 24.3. - Yrittäjän ammattitutkinto, alkaa 28.4. - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, alkaa 6.5. Lisätietoja yhteyshenkilöiltä: Anne Mäkinen, puh. 050 358 7797, anne.makinen@pohto.fi Sirpa Kiviharju, puh. (08) 550 9768, sirpa.kiviharju@pohto.fi Oulu u - Lappeenranta - Tampere - Vantaa www.pohto.fi Työnantaja, kouluta nykyisiä tai uusia työntekijöitä yhteistyössä TE-keskuksen ja TE-toimiston kanssa RekryKoulutus» TäsmäKoulutus» MuutosKoulutus» Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään TE-toimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö, osaamispalvelut Mari Tuomikoski, mari.tuomikoski@te-keskus.fi, puh. 044 436 8211. Lisätietoa internetissä osoitteissa www.te-keskus.fi/pohjoispohjanmaa ja www.mol. Työ- ja elinkeinokeskus 16 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Talouskriisi muovaa juristin tehtäväkenttää Pirjo Vaarala Mikko Pikkujämsä Anssi Puutio Laskukausi muutti liikejuristien työnkuvaa. Juuri nyt Asianajotoimisto PPV Lexin tyypillinen toimeksianto ei liity uuden investoinnin tai yrityskaupan oikeudellisten kysymysten selvittämiseen vaan yrityksen sopeutumiseen, kun talous on tiukoilla. - Sopeutumistarve näkyy oikeastaan yrityksen kaikissa sidoksissa, olipa kysymys asiakkaista, rahoittajista, muista yhteistyökumppaneista tai työntekijöistä. Sama pätee myös suhteessa verottajaan, sanoo asianajaja Mikko Pikkujämsä. - Yrityksen omistajien keskinäisissä suhteissakin tulee esiin sellaisia kysymyksiä, joita ei ole tarvinnut viime vuosina juuri pohtia. Ne liittyvät usein voitonjakoon. Pari vuotta sitten uusitun osakeyhtiölain monet säännökset joutuvat vasta nyt tosikäyttöön. Niitä ovat esimerkiksi osingonjakoon liittyvä maksukykytesti, oman pääoman menettämiseen liittyvä liputusvelvollisuus ja uudistettu vahingonkorvausvastuu. - Uusi laki sallii sen, että yhtiöjärjestyksessä rajoitetaan yhtiön johdon korvausvastuuta yhtiötä kohtaan. Korvausvastuun rajoitus pätee myös, jos yritykselle käy huonosti ja se joutuu konkurssiin, Pikkujämsä huomauttaa. Asianajaja Anssi Puution havaintojen mukaan moni sopimus kaipaa nousukauden jäljiltä päivittämistä. - Muuttuneessa tilanteessa vaaditaan uudenlaista joustavuutta. On neuvoteltava uusista sopimusehdoista tai selvitettävä, miten vanhat ehdot käyttäytyvät, Puutio toteaa. - Esimerkkinä voi mainita tarpeen varautua myyntisopimuksessa siihen mahdollisuuteen, että asiakas joutuu vaikkapa yrityssaneeraukseen. Yllätys voi olla suuri, jos sopimus osoittautuu liian myöhään epäedulliseksi. Varautuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että otetaan huomioon uuden konkurssilain säännökset, jotka koskevat konkurssin vaikutusta sopimussuhteisiin. Konkurssiaaltoa ei tosin ole vielä onneksi nähty, ja PPV Lexissä toivotaan, ettei sellaista edes tule. - Viestimme on, että hyvä juristi on oiva apu taantuman mukanaan tuomia yllättäviä tilanteita vastaan, Puutio huomauttaa. Yhtiön kolmas osakas Pirjo Vaarala kiinnittää huomiota yritysrakenteisiin. - On hyvä pysähtyä pohtimaan, jäävätkö riskit sinne, mihin ne kuuluvat, vai asetetaanko niille tarpeettomasti alttiiksi myös kannattavan ja turvallisen toiminnan kautta kertynyttä varallisuutta,vaarala pohtii. - Tarvittaessa tilanne on syytä korjata hyvän sään aikana. Asianajotoimisto PPV Lex Oy täytti vastikään viisi vuotta.yhtiö työllistää kuusi henkeä, joista viisi on juristeja. PPV Lex on keskittynyt pääasiassa yritysasiakkaiden palvelemiseen.toisin kuin monella muulla asianajotoimistolla, sillä on vahvaa osaamista myös vero-oikeudessa. - Kartoitus, jonka avulla eliminoidaan turhaa veron maksamista, voi olla nyt paikallaan. Sellainen on osoittautunut monelle hyödylliseksi, Pirjo Vaarala kertoo. Yritysesittely Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 17
Pk-yritysten hallitustyöskentelyyn on alettu kiinnittää huomiota Yhä useampi pk-yritys on alkanut pohtia hallituksen merkitystä yrityksen voimavarana. Hallitukseen valitaan yrityksen toimialan tai jonkin liiketoiminnan osa-alueen asiantuntijoita sekä hallitustyön ammattilaisia. Hallituksen työskentelyä on myös lähdetty määrätietoisesti kehittämään.tiedot käyvät ilmi kauppakamareiden tammikuussa toteuttamasta pk-hallitusbarometrista, johon vastasi runsaat 1800 pk-yrityksen johtajaa eri puolelta maata. Pk-hallitusbarometri on ainoa pk-yritysten hallitustyöskentelyä mittaava barometri Suomessa. Hallitusbarometrin tekeminen käynnistyi Tampereella vuonna 2003, jolloin Tampereen kauppakamari ja Hallituspartnerit alkoivat pohtia pkyritysten hallitustyöskentelyn kehittämistä. Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 2005.Vuoden 2008 loppuun mennessä jo yli 1500 henkilöä eri puolilla Suomea oli suorittanut HHJ-kurssin. Hallitusbarometriin vastanneista joka kolmas on osallistunut joko HHJ-koulutukseen tai johonkin muuhun hallitustyöskentelykoulutukseen. Ulkopuolisia jäseniä entistä enemmän Hallitustyöskentelykoulutuksen tulokset alkavat jo näkyä pk-yritysten hallitustyöskentelyssä: Kaikista pk-yrityksistä 43 prosentilla on ulkopuolisia jäseniä hallituksessa. Hallitustyöskentelykoulutukseen osallistuneista yrityksistä lähes 60 prosentilla on ulkopuolisia jäseniä. Nämä ovat useimmiten jonkin liiketoiminnan osa-alueen asiantuntijoita, yrityksen toimialan asiantuntijoita tai hallitustyön ammattilaisia. Vastaajista kaksi kolmasosaa on joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen hallituksen ulkopuolisten jäsenten toimintaan. Hallituksen jäsenten tärkeimpiä osaamisalueita ovat yritystalouden ja rahoituksen hallinta, pkyrityksen toimintatapojen tunteminen sekä kokemus strategisesta työskentelystä. Muita hallituksen jäsenille tärkeitä ominaisuuksia ovat yhteistyökykyisyys ja sitoutuneisuus hallitustyöhön. Hallitustyöskentely on myös muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Hallitustyöskentelykoulutukseen osallistuneista yrityksistä 60 prosenttia lähettää hallitukselle kokousaineiston etukäteen, kaikkien pk-yritysten osalta tuo luku on 50. Vuosittaisen strategiapäivän näkee tärkeänä 40 prosenttia koulutukseen osallistuneiden yritysten hallituksista, kaikista pk-yrityksistä 24 prosenttia. Hallituksella on oma vuosisuunnitelmansa 38 prosentilla hallitustyöskentelyyn osallistuneista yrityksistä, kaikista pk-yrityksistä 22 prosentilla. Hallituksen toiminnan arviointi alkaa yleistyä pk-yrityksissä. Joka kolmannen pk-yrityksen hallitus arvioi toimintaansa, vastaava osuus 18 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Sauli Huikuri: HHJ-kurssilta parhaat käytännöt hallitustyöskentelykoulutukseen osallistuneissa yrityksissä on 40 prosenttia. Palkkioista tietoa ensimmäisen kerran Lähes kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä ei maksa palkkioita hallituksen jäsenille. Muita kuin rahallisia palkkioita on vain kahdella prosentilla yrityksistä. Palkkiot ovat joko aikaperusteisia (esimerkiksi vuosi tai kuukausi) tai kokousten lukumäärään perustuvia: Kaikista pk-yrityksistä 17 prosenttia ja keskisuurista, 50 249 henkilöä työllistävistä, yrityksistä 28 prosenttia maksaa palkkiota kokousten lukumäärän perusteella. Aikaan perustuvaa palkkiota maksetaan joka kymmenennessä yrityksessä, keskisuurista yrityksistä joka viidennessä. Puheenjohtajalla on erilainen palkkio 15 prosentilla kaikista yrityksistä, 28 prosentilla keskisuurista yrityksistä. Euromääräisissä palkkioissa on suuria eroja yritysten välillä. Keskisuuressa yrityksessä tyypillisin sekä hallituksen puheenjohtajalle että jäsenille maksettava vuosipalkkio on 5.000, kuukausiperustainen palkkio 1.000/500 ja kokousperustainen palkkio 300. Kyselyn toteutus Pk-hallitusbarometri on yhteensä 17 kauppakamarin alueella tammikuussa toteutettu barometri. Se on toinen valtakunnallinen ja neljäs Tampereen kauppakamarin alueella toteutettu. Joka toinen vuosi toteutettava pk-hallitusbarometri tehdään yhteistyössä Hallituspartnerit ry:n kanssa. Barometrin koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta vastaa Tampereen kauppakamari. Pk-hallitusbarometriin vastasi yhteensä 1823 pk-yrityksen toimitusjohtajaa. Barometrin toteuttivat Ahvenanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan,Tampereen ja Turun kauppakamarit. Lisätietoja: Oulun kauppakamari Jaakko Okkonen, p. 040 5464732 Useiden yritysten hallituksessa toimiva Suomenmaa-yhtiöiden toimitusjohtaja Sauli Huikuri osallistui HHJ-kurssille kerratakseen hyvää hallintotapaa hallitustyöskentelyn osalta. - Halusin kuulla parhaita käytäntöjä eri yritysten hallituksista unohtamatta tärkeää verkottumista uusien ihmisten kanssa. Keskustelut eri toimialoilla toimivien ihmisten kanssa hallitustyöskentelyyn liittyen olivat erittäin antoisia. HHJ-tutkintoa Huikuri ei ole toistaiseksi suorittanut, sillä työelämän uudet haasteet Suomenmaassa kutsuivat.tutustuminen uuteen toimialaan ja ihmisiin on vienyt paljon aikaa. Sauli Huikuri listaa koulutuksen parhaita puolia: - Sain vahvistusta omille toimilleni hallituksen jäsenenä. Hallituksen tehtävähän on toimia operatiivisen johdon yläpuolella käsittelemässä yrityksen strategisia asioita ja huolehtia johdon resursseista. Suomenmaa-yhtiöiden hallitus on parhaillaan laatimassa hallituksen työjärjestystä ja sääntöjä, joten HHJ-kurssi tuli Huikurin mukaan oikein hyvään saumaan. Vaikka koulutus oli onnistunut, toivomuksiakin Huikurilla on etenkin kurssin sisältöön liittyen. - Yritykset tarvitsevat eri elinkaaren vaiheissa erilaisia hallituskoalitioita. Näistä voisi olla enemmän keskustelua ja kokemustenvaihtoa. Lisäksi kurssi vahvisti toimitusjohtaja Huikurin mukaan näkemystä siitä, että kaikkea osaamista ei tarvitse yritysten sisällä hallita, vaan se kannattaa ostaa ulkopuolisilta ammattilaisilta. Verkottuminen auttaa löytämään auttajia talon ulkopuolelta - HHJ on erittäin hyvä kanava tähänkin asiaan. Harry Wallin: Hallitus käyttämätön resurssi? Harry Wallin Walcon Ky:stä on suorittanut sekä HHJ-kurssin että -tutkinnon. Yli 20-vuotisen konsultointikokemuksensa perusteella hän sanoo huomanneensa, että lukuisissa pk-yrityksissä hallitus on täysin käyttämätön resurssi. - Liian monessa yrityksessä hallitustyöskentely on vähäistä. Usein hallituksen jäsenetkin on valittu yrittäjän perheenjäsenistä tai kavereista, joilla ei ole liiketoiminnan osaamista eikä edes käsitystä hallituksen jäsenen vastuista. Lisäksi hallitus kokoontuu vain allekirjoittamaan tilinpäätöksen eikä aina edes silloin, Wallin toteaa. Mikäli yritysten hallituksiin valittaisiin liiketoiminnan eri osa-alueiden asiantuntijoita tai kokeneita ja motivoituneita yrittäjiä, olisivat nämä asiansa osaavat henkilöt käytettävissä hallituksessa jatkuvasti. Näin hallitustyöskentelystä saataisiin todellista lisäarvoa yrityksen toimintaan. Wallinin omassa, yhden henkilön, konsultointiyrityksessä hallitustyöskentely ei ole tutkinnon myötä muuttunut. - Nyt kuitenkin eri tavalla kiinnittää huomiota yhteistyöyritysten hallitustyöskentelyyn ja taloyhtiöiden sekä yhdistysten hallitusten kokoonpanoihin ja työskentelytapoihin. Lisäksi päätösten dokumentoinnin merkitys on korostunut. HHJ-tutkinto on poikinut Wallinille pyyntöjä pitämään tietoiskuja hallitustyöskentelystä esimerkiksi pk-yrittäjille ja kuntien uusille luottamushenkilöille, joita nimitetään kuntien edustajina yritysten hallituksiin. Saamansa palautteen mukaan tietoisku luottamushenkilöillekin on ollut tarpeen. Harry Wallin korostaa, että HHJ-kurssilla käytettävien asiantuntijoiden osaaminen on pidettävä jatkossakin hyvänä. Myös kurssin suorittajien taso on syytä pitää riittävän korkeana, sillä kyse ei ole jokamiehen kurssista eikä läpihuutojutusta. Wallinin mukaan sopiva kurssin järjestämistahti on korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.toisaalta tulee huolehtia tutkinnon suorittaneiden jatkovalmennuksesta ja tietojen päivityksestä. - Rekisteri tutkinnon suorittaneista olisi hyvä saada yritysten ja laajemminkin päättäjien tietoon.yleensäkin pitäisi nykyistä enemmän korostaa sitä, että hallitustyöskentely on yksi yrityksen menestystekijä. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 19
- Tilitoimistojen toimialaosaaminen korostuu jatkossa. Tämä suosii isoja toimistoja, joilla on mahdollisuus irrottaa väkeään erikoistumaan, sanovat Anne Karppinen-Salonpää ja Kari Salonpää. Tilitoimiston on pystyttävä ennakoimaan tulevaisuutta yhdessä asiakkaan kanssa. Perinteinen tilitoimiston työ on ollut peruutuspeiliin katsomista, kuvailee Kari Salonpää. Katse eteenpäin Tilitoimiston on entistä paremmin ymmärrettävä asiakasyrityksen liiketoimintaa, jotta se voisi palvella yritystä asiantuntevasti. - On tunnettava asiakkaan toimialan erityispiirteet ja suhdannevaihtelut ja osattava yhdessä asiakkaan kanssa ennakoida tulevia muutoksia, sanoo oululaisen tilitoimisto A. Karppisen hallituksen puheenjohtaja Kari Salonpää. Rutiinien tekemisestä rutiinien hallintaan Osaava palvelu edellyttää tilitoimistoilta ja niiden henkilökunnalta paneutumista toimialaosaamiseen. - Tämä asetelma suosii isoja toimistoja, joilla on mahdollisuus irrottaa väkeään erikoistumaan. Toisaalta se tekee isoista toimistoista haastavia ja haluttuja työpaikkoja alan osaajille. Kari Salonpään mukaan tilitoimistojen asiantuntijarooli on jo pitempään vahvistunut, mutta tulevaisuudessa tämä trendi vielä korostuu.vanhastaan tilitoimistojen työ on ollut enemmän rutiiniluonteista ja painottunut kirjanpitoon. - Nyt rutiinien tekemisestä on siirrytty rutiinien hallintaan.toimistomme ajatuksena on katsoa numeroiden taakse. Jo nyt on nähtävissä, että asiakkaiden tarpeet ja odotukset tilitoimistolta vaihtelevat suuresti. Kari Salonpää jakaa asiakkaat heidän odotustensa perusteella karkeasti kahteen ryhmään. - On asiakkaita, jotka haluavat tilitoimistolta tehokasta rutiinien hallintaa, kuten ostolaskutuksen hoitoa, kun varsinainen talousjohtaminen on asiakkaalla itsellään.toisaalta on asiakkaita, jotka kaipaavat neuvoja ja ohjausta taloushallintoon, hän kertoo. Oululainen perheyritys Kari Salonpää johtaa puolisonsa, toimitusjohtaja Anne Karppinen-Salonpään kanssa Suomen seitsemänneksi suurinta tilitoimistoa.vastikään 30 vuotta täyttänyt yritys aloitti pienesti, mutta on vuosikymmenten mittaan kasvanut niin uusien asiakkuuksien kuin yritysostojenkin kautta. Nyt toimintaa on kaikkiaan seitsemällä eri paikkakunnalla. Pariskunta jatkaa perheyrityksessä toisen sukupolven edustajina, sillä toimiston perusti Anne Karppinen-Salonpään äiti Anja Karppinen vuonna 1978. - Tulin tähän yritykseen aluksi kokeilumielessä ja aioin olla vuoden.tälle tielle kuitenkin jäin, Salonpää kertoo. Viime vuosikymmeninä tilitoimistoala on keskittynyt, ja yritysostojen kautta muodostuu yhä suurempia yksiköitä. Kari Salonpää uskoo, että alan keskittyminen jatkuu. Isot toimistot pystyvät kilpailemaan jatkossa myös hinnalla. Jos potentiaalinen asiakas on taloushallintoa ulkoistava suuryritys, koko antaa tilitoimistolle uskottavuutta tällaisen asiakkaan silmissä. Salonpää ennustaa, että tulevaisuudessa tilitoimistojen hintakilpailu kovenee. - Toivon kuitenkin, että pienille, kahden kolmen hengen tilitoimistoillekin on yhä sijansa. Vaadi yhteistyötä Taantuma on perinteisesti merkinnyt lisää töitä tilitoimistoille.yritykset haluavat seurata tarkemmin rahan riittävyyttä, kuluja ja kassavirtaa. Isommat yritykset saattavat ulkoistaa taloushallintoaan. 20 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti