MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 Jyväskylän seutu, keskiviikkona 2.10.2012 klo 9.00, Keski-Suomen Talo, Koppelo MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI - ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - HYVINVOIVA KANSALAINEN - VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta avasi kokouksen. Tilaisuuden tarkoituksena on etsiä lähivuosien tärkeimpiä kehittämiskohteita kuulemalla toimijoiden näkemyksiä. Esityslistalle nostetut otsikot ovat maakuntaohjelman sisältöjen mukaiset. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN, seudun edustaja Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki Kaupungissa halutaan terävöittää ja selkiyttää elinkeinopoliittisia vastuita. Satsattu kuitutuotteisiin ja nanolaitteisiin, tiivistämistä ehkä tarvittaisiin. Innovaatiokeskittymä on tärkeä: - halutaan kokoavaksi teemaksi - hahmottumassa mitä Innovaatiokeskittymä tarkoittaa - tärkeä synnyttää yhteinen käsitys ja visio innovaatiokeskittymästä jos sitä lähdetään vetämään kärkenä tulevaisuudessa - voiko kaupunki olla testialusta uusille innovaatioille? - iso ja tärkeä asia luoda mahdollisuuksia aihioiden kokeiluun, tiiviimpi perehtyminen kehittämishankkeiden sisältöön - Ari Hiltunen Jykesistä vetää valmistelua VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Seutu on vetovoimainen. Jyväskylä on ollut ja on Suomen ykkösiä vetovoimaisuudessa. Miten tätä voisi vielä vahvistaa? Pitkän tähtäimen brändin rakentaminen luotava.
Laajakaista- kaikille: a) Hankkeen etenemisen varmistaminen. b) Mitä uusia kehittämismahdollisuuksia valokuituyhteys mahdollistaa? Pohdittavia kysymyksiä: Rakennemuutos: Metso, puolustusvoimauudistus - Luotu työryhmät. Valmiudet joustavaan yhteistoimintaan luotava. Luotava selkeä tahtotila kaikille toimijoille, että Jyväskylän seutu on valmis toimimaan kaikissa tilanteissa. Reaktioherkkyys. Mistä löytyy kehityksen kärjet metsäteollisuudessa? Onko kuitupohjaisissa tai nanomateriaalissa vai näiden yhdistelmissä vai jossain muualla? Osteoporoosin diagnostiikassa? Mitä tehdään Laajakaistalla? Syntyykö koulutushankkeita siihen liittyen, mahdollistaako langattomien palveluiden kehittymisen maaseudulla? esim. Uudenmuotoisen joukkoliikenteen järjestämisen? Jyväskylän seudun kärkihankkeet: VT 4 Palokka -Vaajakoski- kehätie Raideliikenteen kehittäminen Matkustajalentoliikenteen turvaaminen Onko uusia tapoja kärkihankkeiden edistämiseen? Miten pitäisi toimia jos lentoliikenne loppuu? Tulisiko laatia suunnitelma sitä varten että näin kävisi? Suunnittelujärjestelmien kehittäminen on tietynlaisen murroksen edessä. Esko Koliseva, Laukaan kunta Valtakunnassa ollaan samassa tilanteessa joka puolella, ei ole selvää näkyä mihin päin Suomea luotsataan. Toimenpiteet lyhytkestoisia, eivät tuo tuloksia. Onko opittavaa muualta? Pitäisikö keskittyä vain muutamaan kärkeen joita vietäisiin sitkeästi eteenpäin eikä pyrittäisi kehittämään monia yhtä aikaa?
Jorma Nokkala, Muuramen Yrittäjät ry Maakunnassa on menossa Parempi johtaa hyvin hanke. Myös yrityksissä ollaan ymmällä valuuttakriisien ym. keskellä. Muistetaan, että Suomi on yksi kilpaileva osa Eurooppaa ja maailmaa. Kilpailukyvyssä Suomi noin 20 % jäljessä Saksaan nähden. Innovaatiokeskittymä on jo kaupallistettu, pitäisikö lähteä ennemminkin viljelemään uusia palveluideoita? Ideat pitää tulla yritysten kautta. Uusilla innovaatioilla pärjätään. Ei pitäisi liikaa sektoroida, koska kaikki sektorit vaikuttavat yhdessä elinkeinotoimen kehittämiseen. Miltä näyttää ulospäin? Mitkä todelliset teot? Miten niistä kerrotaan? Ei puhuta enää projektista vaan prosessista = innostus, vastuutus, toteutus ja kiitos! Teppo Sirniö, Petäjäveden kunta: Ennen oli hyvä henki, puhallettiin yhteiseen hiileen. Nyt yhteisen tekemisen meininki on jollakin tavalla jäissä. Mihin olemme menossa? Mihin maakuntaa ja maata viedään? Tulevaisuuden visiointi suhteellisen vaikeaa. Pitää päästä nopeasti pois tästä tilanteesta. Jos isot kuntaliitokset tai päätökset kuntayhteistyöstä pitää tehdä, ne pitää tehdä nopeasti ja saada nopeasti liikkeelle. Petäjäveden kärkihankkeita: VT 23 VT8 Laajakaista kaikille hanke Petäjäveden kunnan palvelut mahdollistavat työssäkäynnin Jyväskylän seudulla ilman että Jyväskylän tarvitsee investoida siihen, ja toisinpäin. Voisiko kuntayhteistyön kehittämiseen syntyä uudenlaista innovaatiota? Keski-Suomi on Etelä-Pohjanmaan kanssa mukana etäpalvelupilotissa. Hankkeen esimerkkejä seurataan tarkasti valtakunnan tasolla. Tässä on uuden palvelukanavan mahdollisuus. Juha Valkama, Uuraisten kunta Alueella on tekemisen meininki vaikka ollaankin ymmällään. Väestön kasvu Jyväskylässä ja kehyskunnissa on positiivisen ilmapiirin luoja. Kaavat, erityisesti neljäs vaihemaakuntakaava täytyisi olla mahdollistava alueille, jossa on selkeästi väestönkasvua ja vetovoimaa esim. Hirvaskangas, Äänekoski ja Uurainen. Kaavoituksella mahdollistaminen toisi positiivisia signaaleja. Lentoliikennekysymys näyttäytyy kysymysmerkkinä. Keski-Suomen liiton liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yritetään turvata lentoliikenne ainakin siihen asti että saadaan nopeampi junayhteys. Selkeys mitä turvataan, nopeaa raidetta vai lentoliikennettä? Jyväskylän lentoasema ja Tikkakoski eivät ole kehittyneet alueena jos vertaa esim. Kuopion lentoasemaan. Toisaalta junayhteydet ovat sieltä hankalampia.
Laajakaista: - Olisi hyvä jos kunnilla olisi enemmän yhteistyötä Laajakaista projektissa. - Onko liitolla roolia jatkossa tässä? Tulisi olla esim. vauhdittamaan hankkeen oikeilla urilla pysymistä. - Laajakaista on äärimmäisen tärkeä hanke. Miten voidaan hyödyntää? Markkinat? Mitä erilaisia innovaatioita syntyy? Liiton rooli jatkossa Laajakaista ja ICT-strategian toimeenpanoasioissa rajanvetokysymys. Timo Mäki-Kuutti liitossa uusi ICT-kehittämispäällikkö, johon voidaan olla näiden asioiden puitteissa yhteydessä. Ari Hiltunen, Jykes Oy Mikä on Keski-Suomen liiton rooli lentokentän kehittämiseen? Pitäisikö lentokentät tulla maakuntavetoiseksi? Tätä keskustelua on käyty ja mietitty joillakin alueilla. Skandinaviassa asian suhteen on kirjava käytäntö, esim. Ruotsissa maakunnilla on enemmän roolia kenttien kehittämisessä. Yritykset miettivät itse kovasti tulevaisuutta. Julkisten toimijoiden roolia tässä kannattaa miettiä tarkasti. Roolien terävöittämistä tarvitaan. Nyt tehdään jonkin verran päällekkäistä toimintaa ja resursseja käytetään paljon. Mikä on Keski-Suomen liiton rooli elinkeinopolitiikassa? Onko seutukunnallinen vai maakunnallinen? Mihin voidaan vaikuttaa ja mihin ei? Jos mietitään elinkeinopolitiikkaa ja yritysten menestystä, pitää oppilaitoksista saada oikeanlaista väkeä, toimintaympäristöt pitää olla kunnossa ja kaavoitus pitää olla kunnossa. Hiltunen haluaa nostaa keskusteluun myös kysymyksen, ollaanko tehty riittävästi niiden pkyritysten eteen jotka ovat jostain syystä menettäneet liiketoimintaa? Hiltunen kertoi vielä tiedoksi, että Keksintösäätiö muuttaa Keski-Suomen Taloon. Tämä on hyvä tietää ja väylää kannattaa käyttää. Hannu Korhonen kertoi liiton rooleista ja perustehtävistä, joista yksi on kaavoitus. Liitto voi olla mukana kehittämisessä myös tekemällä tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Liitto on mukana myös sote-selvityksissä, joita ei välttämättä tehdä muilla alueilla vastaavanlaisesti. Sakari Liimatainen, Jyväskylän ylipisto Lentoliikenne on noussut keskustelussa vahvasti esiin. Yliopisto pyrkii kansainvälistymään voimakkaasti. Yliopiston kannalta on todella tärkeää varmistaa kansainväliset lentoliikenneyhteydet. Akuuttiasia tällä hetkellä on Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittuminen ja sen ympärillä käytävä keskustelu.
Arviointikeskuksen sijoittumiseen on linjattu kolmea vaihtoehtoa: Turku, Helsinki ja Jyväskylä. Jos arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään nostettaisiin totsussa yhdeksi asiaksi, valintaan saataisiin painetta tätäkin kautta. Tuija Mäkinen, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Mäkinen kummeksui organisaatioiden erilaisia käytäntöjä suosia lentomatkustamista. Esko Koliseva, Laukaan kunta Kolisevan mielestä olisi tärkeää, että organisaatiot, jotka tarvitsevat paljon lentoyhteyksiä olisivat myös itse tukemassa lentoliikenteen kehittämistä. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS, koulutusorganisaatioiden edustajat Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toisen asteen koulutuksen osalta mennään elinkeinoelämä edellä. Millä tavalla voidaan ennakoida tulevia vuosia 5-10 vuoden päähän? Ennakointiyhteistyö on toiminut maakunnassa hyvin, toivotaan että jatkuu myös tulevina vuosina. Osaamisen kehittämisessä ei pärjätä yksin, tarvitaan kumppaniksi yritykset. Teemana esim. työllistyminen ja työttömyys / nuorisotyöttömyys. Työpaikkoja tarvitaan, pyritty tukemaan Y4 -hengen yrittäjyyttä. Myös jatkossa painotetaan sitä, että nuoret voisivat siirtyä koulusta suoraan yrittäjiksi. Lisää yhteistyötä eri koulutusasteiden kesken tähän. Nostettava esiin myös nuorten toiveet, mihin hakeutuvat ja mitä voitaisiin yhdessä sille tehdä? Hakeutuuko nuoret niille aloille joita ennakoinnin puitteissa tarjotaan? Pääasiassa kyllä, mutta ei aina toteudu esim. metallialalla, jossa hakijamäärät ensisijaiseen koulutukseen oli tänä keväänä 71 henkilöä, kun viime keväänä se oli 250 henkilöä. Opinto-ohjausta ja tukitoimintaa tarvitaan jo ennen hakemista. Jyväskylä on vetovoimainen myös koulutuksen puolella paitsi maakunnan ulkopuolelta, myös maakunnan sisältä. Vaikka muualla olisi opiskelupaikka, silti haetaan Jyväskylään ammattistartin kautta miettimään mihin haluttaisiin suuntautua. Yhteiskuntatakuuseen liittyviin asioihin liittyen ennakkotiedot kertovat, että vuoteen 2016 mennessä toisen asteen koulutuksen resurssivähennys on 10-15%. Oppisopimuspaikkoja on jo vähennetty. Muiden osalta OKM:n kirjettä odotellaan vielä. Yhteiskuntatakuun myötä resursseja siirretään nuorille, miten tämä vaikuttaa aikuisiin, onko aikuiskoulutuksesta pois?
Jorma Nokkala, Muuramen Yrittäjät Ennakoinnin virheellisyyttä pitäisi pystyä korvaamaan oppisopimuksilla. Miten kehitys näyttäytyy kilpailukyvyn puolella? Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kiviranta totesi, että laskelmat tulevat OKM:n puolelta, eikä osaa sanoa onko alueelliset erot huomioitu. Kuinka vuoropuhelu yritysten, seutujen ja paikallisten toimijoiden kesken saadaan sujumaan, myös koulutuksensuunnittelijoiden kesken? Olisiko oppisopimus tai joku muu jolla paikattaisiin? Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Uusi EU:n ohjelmakausi kestää vuoteen 2020 asti. Uudessa ohjelmassa nuoret nousee esiin. Keski-Suomessa voitaisiin asettaa tavoitteeksi saada nuorisoasiat kuntoon jo neljän vuoden sisällä. Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Ennakointityössä yrittäjien edustajana olleena mietti, tarvittaisiinko johtamisen muutos? Jorma Nokkala, Muuramen Yrittäjät Tilastot takana ja loppujoustavuus lopussa. Ei yritykset tiedä tilanteestaan 15-vuoden päähän. Sakari Liimatainen, Jyväskylän yliopisto Ei ymmärretä kapeina koulutusputkina. Pystyttävä muuttamaan rakenteiden muuttuessa. Hannu Ikonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Innovaatiokeskittymään on tartuttava nyt. JAMK:in tulokulma on yrittäjyyden tulokulma. Tätä pidetään tärkeänä. Yksi JAMK:in näkökulma on, että halutaan avoimia oppimisympäristöjä. Voidaan tehdä yhteistyötä yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden kesken. Erillisiä pieniä rahoituspaketteja pitäisi koota yhteen. Ennakointi osoittanut jo vuosia, että sosiaali- ja terveysasiantuntijoita tarvitaan. Koulutuksen aloituspaikkoja ollaan nostettu jo vuodesta 2009 siitä mitä OKM on asettanut. Alkaa vaikuttamaan tietyllä viiveellä. Tekniikan puolella TAMK:in kanssa tehtävä tiivis yhteistyö paikkaa osittain tarvetta. Matkailu- ja ravitsemuspuolen leikkaukset kohdistuu englanninkieliseen puoleen. Opetussuunnitelmien uudistaminen on iso juttu. Tiivistä keskustelua talon sisällä ja sidosryhmien kesken käydään siitä, minkälaisia sisältöjä opetussuunnitelmiin rakennetaan. Uusi rahoituslaki ja koulutusvastuulaki korostavat korkeakoulujen tuloksellisuutta. Aikuiskoulutuksen uudet muodot,
esim. erikoistumiskoulutukset joiden rooli ja merkitys toiminnassa tulee korostumaan tulevaisuudessa. Sakari Liimatainen, Jyväskylä yliopisto Sopimusneuvottelut vuosiksi 2013-2016 käyty. Jyväskylän yliopisto pärjäsi kisassa hyvin. Saatiin kasvua vaikka lähtökohtaisesti näytti että pitää tiivistää. Jyväskylän yliopistoa ei katsota enää maakuntakorkeakouluna vaan kansainvälisenä yliopistona. Kauppakorkeakoulun tulo vaikuttaa ja tulee näkymään elinkeinoelämän puolella. Tästä eteenpäin miettimisen paikka tulee olemaan yliopiston taloudessa. Työuria pitää pidentää -tämä näkyy valinnoissa, läpäisyä tehostetaan, yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden kesken syvennetään, yrittäjyysopintoja lisätään, näkyvyyttä lukioon päin lisätään, aikuiskoulutuksen uudelleen arviointia tehdään ym. Kansainvälistyminen - kv-henkilöstö, kv-opiskelijat ja heidän tutkinnot, kv- tutkimus ja kv-tutkimusrahoitus - kv-puoli tulee näkymään alueella elinkeinoelämän kannalta - kv-opiskelijat työharjoittelijoina tuovat hyötyä yrityksille, tähän kannatta suhtautua positiivisesti Innovaatiokeskittymä - Tekes-rahoitus on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan -> vipuvaikutusta jolla saadaan OPM:n rahaa. Työelämä ja yrittäjyys - viedään vahvasti opetussuunnitelmaan. Koulutuksen rahoitus uutena asiana - mietitään mitä tämä tarkoittaisi. Juha S. Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus Puheenvuoroissa on korostunut tietämättömyys mihin ollaan menossa. Maailma ja Suomi muuttuu. Isoja asioita ollaan tekemässä jotta pärjättäisiin; kuntarakennetta uudistetaan, oppilaitosuudistuksia on meneillään. Ennakointi ja yritysten mukaan saanti ennakointiin on äärimmäisen tärkeää. Opintojen loppuvaiheessa on tärkeää, että osumatarkkuus osuisi kohdalle. Innovaatiokeskittymästä tehty tiekartta ei välttämättä osunut 100% maaliin. Juha Niemelä nosti esiin Jykesin järjestämän ison kuulemistilaisuuden yrityksissä, jolla pyritään kuulemaan yritysmaailmaa ja tuomaan vahvasti heidän äänensä innovaatiokeskittymän valmisteluun. Kaikki on elinkeinopolitiikkaa. Yksi tärkeä on kasvusopimukset, jotka tulee hallitusohjelmasta. Ohjeet tulossa lähiaikoina. Innovaatiokeskittymä on osa kasvusopimuskeskustelua. Koko maakunnalle tärkeä. Jos päästään kasvusopimuksen piiriin, pitäisi
sopia minkä verran EU-rahoja tähän laitetaan jotta joitain asioita voidaan viedä eteenpäin. Yksi iso asia on tulevan EU-ohjelmakauden valmistelu. Ollaan vähän oppositiossa verrattuna muihin Länsi-Suomen alueisiin, me haluttaisiin vahva elinkeinopuolen näkemys mukaan. Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Tänä vuonna meneillään ELY:n strategisen tulossopimuksen tarkistuskierros. Tulossopimukseen ei paljoa muutospaineita tällä hetkellä. Viime syksynä haettu keskisuomalaiset näkökulmat. Painopisteita on noussut mm. yritystoiminta, maakunnan vetovoimaisuus ja alueen kehittäminen kaikkineen, Jyväskylän asema maakunnan veturina, nuorten työttömyys ja työttömyys kaiken kaikkiaan. Vuosittain keskitytään johonkin näistä. Tämä tilaisuus on hyvä kuulemistilaisuus joka täsmentää tätä. Kaksi kertaa vuodessa käytävä aluetalouskatsaus nähdään tärkeänä. Saadaan ennakointitietoa alueen toimijoilta puoleksi vuodeksi ja vuodeksi eteenpäin. Tuija Mäkinen, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat olleet esillä kunnissa, liittyvät myös henkilöstön ikääntymiseen. Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen on tulossa puhumaan työhyvinvoinnin kustannuksista. Mukaan osallistuvat Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto. Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki Puolustusvoimauudistus merkitsee merkittävää työpaikkalisäystä alueelle. Miten realisoituu? Jyväskylästä on myös paljon lähdössä väkeä. Uusimmat laskelmat kertovat +300 henkilön lisäystä. Liitolla aikoinaan ilmailualan klusterisuunnitelmia, kaivetaan ne esille. Tikkakoski tulee nousemaan vahvasti. Mitä liiketoimintamahdollisuuksia tämä toisi? Klusterisuunnittelun alussa yksi aihio oli ilmailuklusterin kehittäminen. Ollaan edetty toisen asteen puolelta. Bisnesskytkös jäänyt matkan päähän. Ei pystytty näyttämään kuinka paljon rahaa siinä liikkuisi. Uudelleen herättely edellyttäisi voimien kokoamista. Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki Mitä osaamista tulee tulevasta joukosta perheineen? Toimitaan tarmokkaasti, ne jotka menettävät työpaikan, heille tarjottaisiin vaihtoehtoja esim. koulutuksen muodossa. Ari Hiltunen, Jykes Oy
Lentoliikenneyhteyksien takia myös rahtiliikenne on pysähtynyt. Ilmailuliiketoiminnan yritystoiminnan isoin toimija on Ilmavoimat. Tämä on haasteellista, koska ei kerro mitä tekee, tuetaan siltä osin miltä pystytään. Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Käytännössä irtisanottavat ovat pääosin naisia (toimisto, keittiö, siivous). Upseeriporukka jää ja heille järjestetään jatkosuunnitelmat. Lähteekö perheet mukaan jotka tuovat verotulot? sitä kannattaa miettiä ja siihen tarvitaan vetovoimakysymyksiä (koulut, päivähoidot, ym.). Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Elinkeinoelämän kolmen kiteytys: 1) Tulevan työvoiman puolelle, koulutuksen puolelle > keksitään se työpaikka tänne, ei odoteta että julkinen sektori luo sen. Ajatus: kaikki ovat vastuussa siitä että luo itselleen oman tulevaisuuden. 2) yrittäjyysilmapiiri lähtökohtana, voisi olla kampanja: kysy ensin yrittäjältä kampanja. 3) johtajuuteen liittyvä: johda rohkeasti. Meitä kannustetaan riskinottoon. Konkretisoituu isolta osin valintoina. Ei pitäisi olla niin monia kärkihankkeita esittää maakunnasta, vaan keskittyä muutamaan. On valintakysymys ja onko kaikilla kanttia valita vain muutama? Hannu kiitti hyvästä keskustelusta. Tämä oli juuri oikeansuuntaista ja sitä mitä haettiin ja hyvässä hengessä. Muistion vakuudeksi Päivi Blå
LÄSNÄ Tiina Lamminmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Vuokko Marttila, TE-toimisto Hannu Ikonen, JAMK Sari Linturi-Sahlman, Toivakan kunta Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Tuija Mäkinen, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Riitta Saarinen, Jyväskylän aikuisopisto Petra Leppäharju-Lipitsä, Jyväskylän aikuisopisto Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto Satu Mursula, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Ari Hiltunen, Jykes Oy Eeva-Liisa Koivumäki, Jykes Oy Jorma Nokkala, Muuramen Yrittäjät ry Esko Koliseva, Laukaan kunta Sakari Liimatainen, Jyväskylän yliopisto Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Seija Kiiskilä, Keski-Suomi Ennakoi / JAMK Teppo Sirniö, Petäjäveden kunta Juha S. Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Päivi Halinen, Keski-Suomen ELY-keskus Helena Pihlajasaari, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Satu Kelin, Petäjäveden kunta Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki Juha Valkama, Uuraisten kunta Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto