KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: JYVÄSKYLÄN SEUTU Perjantaina klo 12.00, Keski-Suomen Talo, Koppelo KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Asiat 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN Keski-Suomen liiton maakuntajohtaja Anita Mikkonen avasi tilaisuuden. Tilaisuuden tarkoitus on hakea uusia konkreettisia aihioita, jotka nostetaan esiin toteuttamissuunnitelmaan ja lähdetään viemään valtakunnantasolla eteenpäin. Suunnitelman toteutusaikaa on vuoden 2014 loppuun asti. Anita kutsui Juha Valkaman puheenjohtajaksi. Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Pidettiin lyhyt esittelykierros. Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Hannu Korhonen kertoi Keski-Suomen uuden strategian suunnittelusta ja valmistelun aikataulusta. Pitkän aikavälin visio katsoo 2040 asti, maakuntaohjelma 4-vuotta ja toteutustaso 1-2 vuotta. Toteutussuunnitelmat tehdään yhteisen kehittämistahdon kautta ja niillä pyritään vaikuttamaan valtion tulo- ja menoarvioon. Korhonen kertoi uuden strategian valmistelusta. Valmistelua on aloitettu käymällä läpi liiton tekemät strategiat ja niistä on tehty yhteenvedot kommenteille nettiin. Asiantuntijoita on kuultu, mm. metsätalouskysymyksiä tarkastelemalla. Keski-Suomen tulevaisuuden neljä tärkeää skenaariota ovat 1) konfliktien maailma, 2) suuri lama, 3) vahva elinkeinotalous, 4) digitalous. Nämä ohjaavat keskustelua ja näitä tarkennetaan työn edetessä reaalisen tavoitetilan löytymiseksi. Jyväskylän seudun rakennemalli laajennetaan koko maakunnan rakennemalliksi. Tulevaisuustyö konkretisoituu Keski-Suomen risteilyllä Risteilyn teemapajojen aiheet ovat: 1) kasvu ja identiteetti, 2) oppi ja yrittäjyys, 3) rakenne ja saavutettavuus, 4) johtaminen ja yhteistyö, 5) arki ja asuminen, 6) "villi kortti" (uudet innovatiiviset avaukset). Lisäksi esillä on sote ja kuntarakenne. Strategiaa ryhdytään kirjoittamaan ristei- 1

2 lyn jälkeen ja se valmistuu vuodenvaihteen jälkeen. Päätettävänä se on maakuntavaltuustossa keväällä Tulevaisuusvalmistelun aineistot kootaan liiton nettisivuille. Korhonen kävi vielä läpi toteuttamissuunnitelman ja Elyn strategisen tulossopimuksen laatimisen tavan ja aikataulun, sekä kertasi viime vuodelle asetetut tavoitteet ja niiden etenemisen. Keskustelussa oltiin tyytyväisiä liiton edunvalvontaan. Jatkossa yhteistä profiilinnostoa tarvitaan. Jyväskylän seudun vahvuuksien esilletuomista pidetään tärkeänä (hyvä asumisviihtyvyys, hintataso, osaaminen, positiivinen ote ja yhdessä tekeminen). Liiton keskittyminen enemmän elinkeinopolitiikan puolelle, hyviä avauksia myös sote puolella, mutta liitto ei poliittiseksi toimijaksi uudistukseen. ELY:n strategiseen tulossopimukseen haetaan tarpeita elinkeinopolitiikan, ympäristön, työllisyyden ja liikenteen puolelta ja niihin pyritään vaikuttamaan. Ohjelmatyön työnjakokeskustelu on menossa ja yritetään vaikuttaa ohjelman hallintoasioiden saantiin Keski-Suomeen. Keski-Suomen liitto tarjoaa neutraalin keskustelupöydän kuntajakoasiassa. Toteuttamissuunnitelmaan toivottiin selkeää osiota käytettävissä olevien resurssien käyttömahdollisuuksista ja listausta konkreettisista asioista. Keskustelussa painotettiin työttömiin panostamisen tärkeyttä. Keski-Suomi on heikossa asemassa tässä. Jotain ihan uutta pitäisi alkaa kehittämään: isoja panostuksia pitäisi saada ja vaikuttaa pitäisi paljon enemmän, jotta kaikki mahdolliset työttömät saadaan aktivoitua mukaan. Yrittäjien ja pajojen ym. välistä yhteistyötä ja ymmärtämistä on selkeästi parannettava. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN UUDEN STRATEGIAN LAADINTA SEU- DUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI - ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - HYVINVOIVA KANSALAINEN - VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ari Hiltunen kertoi, että maakunnalliset klusterihankkeet päättyvät vuoden vaihteessa, myös OSKE (osaamiskeskusohjelma) hankkeet päättyvät. Uusi EU-ohjelmakausi alkaa ja tuo uusia mahdollisuuksia. Mietittävä miten tästä eteenpäin mennään, tarvitaanko tämän tyyppisiä ponnistuksia ja mitä ne voisivat olla? TEM:in johdolla on tehty valmistelua INKAohjelmaan. Jyväskylällä kansallinen vetovastuu kyberturvallisuudesta. Kump- 2

3 panuuksia muista kaupunkiseuduista (Oulu, TRE, TKU), mukana oppilaitososaamista. Kyberturvallisuuden heijastuvuutta koko maakuntaan on vielä vaikea sanoa. Yritysten kasvu- ja kehittämisohjelman (KAKE) elinkaari kestää ensi kesäkuuhun, minkä tyyppisiä vaihtoehtoja tämän tilalle? Jyväskylän kaupungin EU-koordinaattori Laura Ahonen kertoi, että INKA:n valmisteluvaiheen yhteistyöryhmät kokoontunut jatkossakin vaikka Kyber valikoitui. Jyväskylä ei ole yksin mukana, vaan yhteistyössä maakunnan kanssa toimiminen tuo lisävoimaa toteutukseen. Biotalouden puolelta kumppanuushakemukset tehdään Joensuun, Oulun ja Tampereen vetämiin teemoihin. Biotalouden puolella Saarijärvi ja Äänekoski ovat tärkeitä alueita. INKA:a ei toteuteta pelkästään Suomessa, ja kaikissa teemoissa on vahvat odotukset kansainvälisiin yhteyksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtori Heikki Malinen kertoi, että ammattikorkeakoulun rahoitus vähenee viiden vuoden aikana 20%. Tänä vuonna budjetti on jo 5% alempi kuin viime vuonna. Jyväskylä on välttynyt laajemmilta irtisanomisilta toistaiseksi. JAMK selviää vähennyksistä kohtalaisen hyvin, koska talous on ollut kohtalainen. Ohjelmakauden vaihtuminen tuo muutoksia. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 70-80% tulee EAKR-ESR rahoista. Toimilupahakemus tekeillä ministeriölle, jossa määritellään koulutukset jotka halutaan pitää. JAMK:in nimenvaihdos tehdään tässä yhteydessä englanninkieliseksi. INKA on hyvin tärkeä JAMK:ille jatkossa ja Kyberturvallisuudessa ollaan mukana. Toinen hyvin tärkeä on biotalous, jossa myös ollaan mukana. Lisäksi halutaan olla vahvasti mukana yrittäjyysteemassa, yritystehtaassa ja kasvusopimuksessa. Tarvaalan kanssa ollaan yhteistyössä ja mukana sen kehittymisessä. Tarvaalassa yhdistyy biotalous, maatalous ja vesiasiat. Toimintaympäristön muutoksia tehdään, siirrytään entistä enemmän tietoverkkoihin ja opiskelijoita laitetaan oppimisympäristöihin. Kokouksessa kommentoitiin voimassa olevaa totsua. Todettiin, että on muistettava Tarvaalan tärkeys osana biotaloutta. Ollaanko tehty kaikkemme LAPEprojektissa (laatua perinnerakentamiseen ja ympäristön hoitoon) ja voiko toiminta laajentua? Lisäksi pohdittiin, jäikö E4 kv-yhteistyö Ruotsin suuntaan kesken? Lentoliikenteen turvaamista pitäisi yhteisenä edunvalvontana edelleen vaatia, kunnes raideliikenne on kunnossa. Onko maaseudun yrittäjyyden riskirahoitusta kehitetty? Liitolla on ollut hyviä hankkeita sote-puolella. Anita Mikkonen kertoi, että ministeri Kyllöselle on viety viestiä lentoliikenteen säilyttämisestä alueella niin kauan, että raideliikenneyhteydet on sujuvat. Lentoliikenteen osalta strategiankirjoitus on menossa ministeriössä. Nelostie on ollut kärkihankkeena ja sen tulee olla mukana seuraavissa liikennepoliittisissa selonteoissa. Mikkonen kertoi Botnian corridorista. Mikkonen on mukana monessa LVM:n työryhmässä, jota kautta hän pyrkii saamaan isoja investoin- 3

4 teja eteenpäin. Tulevasta rakennerahasto-ohjelmasta ei voida rahoittaa edes pieniä tiehankkeita. Keski-Suomen liiton liikenneinsinööri Pekka Kokki kertoi, että rahaa Botnian käytävään suunnataan 2020 mennessä. JKL-TRE kaksiraiteistaminen pitäisi saada ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Lentoliikenteen pitäisi tarjota riittävästi palveluja kunnes raiteistaminen on kunnossa. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen toiminnanjohtaja Antero Mikonranta totesi puheenvuorossaan, että kansalaisyhteiskuntaa rakennetaan elävän ja monipuolisen järjestökentän kautta. Keski-Suomessa on keskimääräistä vahvempi kolmas sektori. Mikonranta toivoi, että tätä pidetään yllä. Matara on kansalaistoimijoiden keskus ja sen rahoituksen halutaan jatkuvan. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki -mallia on esitetty myös muihin maakuntiin. Jyväskylä ja Keski- Suomi voisivat olla enemmän esillä järjestö- ja kansalaistoiminnan nostajana ja profiloitua siinä. Puheenvuoroissa pidettiin tärkeänä työttömien aktivoimista. Korostettiin, että pitää keksiä monenlaista mielekästä, ammattitaitoista, ihmisarvoa kunnioittavaa toimintaa yhteistyössä oppilaitosten, yritysten jne. kanssa. Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Juha S. Niemelä kommentoi pidettyjä puheenvuoroja. ELY-keskus ei tule enää vetämään LAPE-projektia. Omantuotannon hankkeista pyritään pois. Innovatiivisen maaseuturahoituksen osalta luovia rahoitusratkaisuja on pyritty löytämään maaseutuyrittäjien kanssa. Keskustelussa todettiin, että biotalous on iso haaste maakunnassa, luonnonvarat ovat täysin vajaakäytössä. Ei kannata haalia kymmenien miljoonien hankkeita koska niiden toteutumisessa on riskinsä. Sen sijaan tulisi keskittyä pienemmän mittakaavan mahdollisuuksiin. Järjestöjen resurssit ovat laajoja ja on tärkeää, että yhteisöjen rahoitukset jatkuisivat. Järjestöillä on mahdollisuus tehdä paljon. Lisäksi korostettiin nelostiehen, lentoliikenteeseen ja raideliikenteeseen panostamista, myös alempiasteinen tieverkko tärkeä kohde. Pikaisia toimia työttömyyteen tarvittaisiin. Maakunnan kehittämisorganisaatiot yhdessä miettimään ja esittämään toimenpiteitä syksyn laivaseminaariin. Sote- ja kuntarakenneasiat skenaarioihin nähden ratkaisevia asioita. 3. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS, koulutusorganisaatioiden edustajat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kehittämisjohtaja Terttu Kiviranta antoi kiitosta liitolle torjuntavoitosta aloituspaikkojen vähennyksessä. Valtakunnallisesti pärjättiin hyvin. Vähennystä tuli yhteensä 220 paikkaa 2016 mennessä. Yksikköhinnan pieneneminen aiheuttaa huolta. Vuoden 2012 yksikköhinnalla 4

5 pitää pärjätä vuoteen 2016 asti. Talous on varsin hyvässä kunnossa, jonka takia tästäkin varmaan selvitään. Keskustelua vähennysten kohteista käydään. Nuorisotakuun osalta resurssia saatiin eniten valtakunnasta. Oppisopimuspaikkoja nuorille aikuisille joilta puuttuu toisen asteen tutkinto (ei yo) lisätään. Tärkeimmät linjaukset ovat: nuorisotakuu / pitkäaikaistyöttömyys (aktivointitoimenpiteitä) /yrityksen henkilöstön osaaminen. Sakari Liimatainen kertoi kuulumisia ja painotuksia yliopiston kannalta. Liimatainen kertoi, että yliopiston tutkintotavoitteita saatiin kasvatettua. Tietyille aloille saatiin erillistä rahaa. Yliopiston talous näyttää kohtalaiselta. Tutkimuksen ja kansainvälistymisen eteenpäin vieminen näyttäytyy vahvasti. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus myös väkevästi mukana. Lähiaikojen kuvioissa on vahvasti mukana opetusharjoittelun lisääminen. Yksi indikaattoreiden kohdista on työharjoittelupaikat, yliopisto tulee näkymään tällä saralla. Uusia oppimisympäristöjä on tulossa (Ruusupuisto, Mattilanniemi), nämä ovat näyteikkunoina ulospäin. Yliopisto on vahvasti mukana INKA:n kyberissä. Siihen odotetaan suuria panostuksia, jotka mahdollistavat muunkin kuin hallinnoinnin. Kilpailua opiskelijoista käydään. Tärkeää, että maakunta pitää hyvää imagoa yhdessä yllä. Kuultiin, että INKA-ohjelman rahoitus on noin 30 miljoonaa euroa / vuosi koko ohjelmalle, eikä se jakaudu tasan valittujen painopisteiden kesken. Kädenvääntöä siis käydään. Omaa rahaa pistettävä pöytään, jota vastaan saadaan lisää myös muuta rahaa. Puheenvuorossa todettiin, että yhteiskuntatakuun hoitamisesta pitäisi ottaa keskitetysti maakunnallinen koppi. Asia on levällään tällä hetkellä. Ammattikorkeakoulusta kerrottiin, että aloituspaikkoja vähennettiin 13% (n.149 paikkaa). Ammattikorkeakoulut siirtyvät uuteen rahoitusmalliin ensi vuoden alusta, jonka jälkeen rahasta tulee olemaan kilpailua. Koulutusohjelmia ollaan vähennetty kolme (kaksi englanninkielistä linjaa ja rakenusinsinööri -> tästä saatu palautetta). Nyt mietitään paperiteknologian koulutusta jatkossa ja terveydenhoitajakoulutusta (pärjätäänkö pelkällä sairaanhoitajakoulutuksella jos terveydenhoitajakoulutus pystyään turvaavaan jatkokoulutuksena)? Mietinnässä ovat myös röntgenhoitajakoulutus sekä bioanalyytikkokoulutus. Koulutusvastuita ei pystytä saamaan lisää. Anita Mikkonen totesi loppupuheenvuorossaan, että Keski-Suomi elää paljon viennistä. Mikkonen kertoi, että palautetta on tullut paperi- ja teknologiateollisuuden vähennyksistä, sekä di-koulutuksen saamisesta metsä- ja teknologiateollisuuteen. Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo

6 LÄSNÄ Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto Juha Suonperä, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Teppo Sirniö, Petäjäveden kunta Kari Lehtinen, Keski-Suomen ELY-keskus Teija Taskinen, Jyväskylän aikuisopisto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (Jkky) Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Jorma Nieminen, Nuorten Taidetyöpaja Pertti Parkkonen, Laukaan kunta Kauko Sinijärvi, Laukaan kunta Mari Holmstedt, Laukaan kunta Erkki Sivander, Laukaan kunta Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) Heikki Malinen, JAMK Antero Mikonranta, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) Antero Kiviniemi, Keski-Suomen Yrittäjät Pauli Rintala, Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi Teemu Kejonen, Muuramen kunta Laura Ahonen, Jyväskylän kaupunki Timo Rusanen, Jyväskylän kaupunki Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus Ari Hiltunen, Jykes Oy Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Juha Valkama, Uuraisten kunta Sakari Liimatainen, Jyväskylän yliopisto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 6