Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto
Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta ennustaa luotettavasti 2. Kotouttamistoimenpiteet ovat jo nyt poikkeuksellisen kustannustehokkaita 3. mutta niiden vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa oikein tehtyjen kokeiluiden avulla
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset Muuttajat voittavat paljon verrattuna lähtömaihin tulot voivat moninkertaistua (ks. Clemens, M. 2011. "Economics and Emigration: Trillion-Dollar Bills on the Sidewalk?" Journal of Economic Perspectives, 25(3): 83-106.) verrattuna kantaväestöön tulot ja työllisyys matalat eivätkä näytä juurikaan vaikuttavan edes matalasti koulutetun kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen Miksi? Maahanmuuttajat näyttävät pikemminkin täydentävän kuin korvaavan kantaväestön työpanosta Kantaväestön kannalta vaikutukset julkiseen talouteen työmarkkinavaikutuksia tärkeämpiä
Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Periaatteessa yksinkertainen kysymys lasketaan yhteen verot; vähennetään tulonsiirrot ja julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset Käytännössä vaikeaa koska vaikutus arvioitava koko elinkaaren ajalta todelliset vaikutukset selviävät vuosikymmenten kuluttua Mahdollista tehdä skenaariolaskelmia eivät ennusteita tai hintalappuja vastaavat kysymykseen: mitä tapahtuisi maailma muuten pysyisi ennallan, mutta tavoitteena hahmottaa maahantuloiän ja työmarkkinamenestyksen merkitystä
Kertaluontoinen vaikutus julkiseen talouteen Yksittäisen maahanmuuttajan nettovaikutus julkiselle taloudelle iän ja työmarkkinamenestyksen mukaan 250 000 200 000 Kertaluontoinen nettovaikutus 30-vuotiaana jos omat ja tulleelle, lasten tulot jos omat samanlaiset ja lasten kuin tulot kantaväestöllä samanlaiset kuin keskimäärin kantaväestöllä keskimäärin 150 000 100 000 50 000 0-50 000-100 000-150 000-200 000-250 000 jos omat tulot samanlaiset kuin 1990-luvulla tulleilla, mutta lasten tulot kuin kantaväestöllä Kertaluontoinen nettovaikutus vastasyntyneelle suomalaiselle jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin 90-luvulla tulleilla keskimäärin 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Ikä maahan tullessa
Kotouttaminen on mahdollista Kotouttamissuunnitelma suunnitellaan sarja työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka sopivat mahdollisimman hyvin kunkin maahanmuuttajan ja hänen perheensä tilanteeseen Tutkimusasetelma vuoden 1999 kotouttamislaki teki kotouttamissuunnitelmat pakollisia vain 1.5.1997 jälkeen tulleille idea: verrataan 1.5.1997 tulleiden myöhempää menestystä 30.4.1997 tulleiden tilanteeseen
Ensimmäisten kotouttamissuunnitelmien vaikutus Ansiotulot (2000-2009) Tulonsiirrot (kotitalous, 2000-2009) Kotouttamissuunnitelman vaikutus 20,702* -7,698* (9,107) (3,681) Tilanne ilman kotouttamissuunnitelmaa 44,420 60,810 (8,900) (3,049) Suhteellinen vaikutus 47% -13% Vuoden 1999 kotouttamislaki Nosti kohderyhmän tuloja lähes puolella Vähensi heidän saamiaan tulonsiirtoja Ei maksanut käytännössä mitään Myönteisiä vaikutuksia myös kohderyhmän lapsiin Lähteet: Sarvimäki ja Hämäläinen (painossa): Integrating Immigrants: The Impact of Restructuring ALMP. Journal of Labor Economics Hämäläinen, Pesola, Sarvimäki (2015): Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. TEM 43/15.
Yleisempi opetus: Kannattaisi kokeilla! Eikö saman saisi selville tavallisillakin keinoilla? Ei! eli vertaamalla osallistujia taustaominaisuuksiltaan samankaltaisiin ei-osallistujiin tavanomaisen vaikuttavuusarvion mukaan suunnitelmat olisivat laskeneet rajusti tuloja miksi? työttömät maahanmuuttajat saivat suunnitelman -> itsenäisesti työllistyneet eivät vertailukelpoisia Yleinen opetus: toimenpiteiden luotettava arviointi vaatii vertailukelpoisen verrokkiryhmän parhaiten niitä syntyy hyvin suunnitelluilla kokeiluilla
Lopuksi Vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat hyvin monesta vaikeasti ennustettavasta asiasta kaikki hintalaput kertovat väistämättä lähinnä laskijan tekemistä oletuksista Tehokas kotouttamispolitiikka on mahdollista kotouttamissuunnitelmat nostivat tuloja 47%, laskivat tulonsiirtoja 13%, lisäsivät lasten koulutusta tulevaisuudessa olisi järkevää luoda tutkimusasetelmia myös tarkoituksella
Lisämateriaalia
Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 0
Maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus ikäryhmittäin, 2012 + 80 70 60 50 40 30 20 10-11% -9% -7% -5% -3% -1% 1% 3% 5% 7% 9% 11% Ulkomailla syntyneet miehet Ulkomailla syntyneet naiset Suomessa syntyneet miehet Suomessa syntyneet naiset
Maahanmuuttajia Maahanmuuttajat tulevat parhaassa työiässä 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Maahantulovuosi 2010 2005 2000 1995 1990 1985 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Maahantuloikä
Moni muuttaa pois Maahantulovuosi 2002 2006 1996 2001 1990 1995 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Suomessa asuttu aika 0%
Perhesyyt tyypillisin syy muuttaa Suomeen Naiset Miehet Yhteensä Perhesyyt 66% 42% 54% Työ 12% 23% 18% Pakolaisuus 8% 13% 10% Opiskelu 7% 14% 10% Muu syy 7% 8% 7% Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 15 64-vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan vuonna 2014, (%) Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaiset maanosittain 1990 ja 2012 0 50 000 100 000 150 000 Itä-Eurooppa Aasia Afrikka 2012 1990 2012 1990 2012 1990 2012 Länsi- Eurooppa 1990 Amerikka ja Oseania Tuntematon 2012 1990 2012 1990 Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa
Suhteessa samanikäiseen kantaväestöön Maahanmuuttajien työtulot pienemmät kuin kantaväestöllä mutta kasvavat maassa asutun ajan kuluessa 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maahantulovuosi 2002 2006 1996 2001 1991 1995 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Vuosia Suomessa
Maahanmuuttajien lapset vastaavat noin yhtä kantaväestön syntymäkohorttia itse syntynyt Suomessa itse syntynyt ulkomailla 70000 60000 50000 0 1987 1992 1997 2002 2007 2012 40000 30000 20000 10000
* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä Keskiarvo Toinen vanhemmista.78 suomalainen OECD.67 Venäjä, Viro ja ent. NL.74 Muut.48
* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.78 -.07* suomalainen (.01) OECD.67 -.18* (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL.74 -.11* (.02) Muut.48 -.36* Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi Perheen tilanne (15v) (.03) kyllä ei
* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.78 -.07* -.03* suomalainen (.01) (.01) OECD.67 -.18* -.07 (.06) (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL.74 -.11*.03 (.02) (.02) Muut.48 -.36* -.18* (.03) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä
* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä Korkeakoulutuksen osalta kuva monipuolisempi Opiskellut yliopistossa tai AMK:ssa 23-vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.45 -.01.03* suomalainen (.01) (.01) OECD.40 -.06.08* (0,04) (.04) Venäjä, Viro ja ent. NL.36 -.12*.07* (.02) (.02) Muut.19 -.29* -.05* (.02) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä
Euroa Keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus iän mukaan (verot miinus menot) 25 000 20 000 15 000 10 000 Kantaväestön miehet 25-vuotiaina Suomeen muuttaneet miehet 5 000 0-5 000-10 000-15 000 35-vuotiaina muuttaneet miehet 1 11 21 31 41 51 61 Ikä
Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen 80 % 60 % 40 % 20 % 0 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta
Ansiotulot ja Suomeen saapuminen 120 110 100 90 80 70 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta
Toisen asteen tutkintojen suorittaneet vanhempien maahantulohetken mukaan.7 (i) Suorittaa ammatillisen tutkinnon.7 (ii) Kirjoittaa ylioppilaaksi.6.6.5.5.4.4.3.3.2.2.1.1 0 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta 0 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa kymmenen prosenttiyksikköä toukokuussa 1997 tulleiden kohdalla. Hyppäys on tilastollisesti merkitsevä.
Korkeakoulussa opiskelleiden osuudet.7 (i) Opiskelee ammattikorkeakoulussa.7 (ii) Opiskelee yliopistossa.6.6.5.5.4.4.3.3.2.2.1.1 0 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta 0 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta Myös ammattikorkeakoulussa aloittaneiden osuus hyppää kymmenen prosenttiyksikköä. Todennäköisin syy näille hypyille on samaan aikaan tapahtuva hyppy kotoutumissuunnitelman saaneiden vanhempien osuudessa [takaisin]