PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 Liisa Muuri & Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulevasta kuormituksesta suurin osa kulkeutuu alueelle Kymijoen mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2016 vedenlaatutuloksia Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Pistekuormitus oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin kahtena edellisenäkin vuonna. Mussalon jätevedenpuhdistamon kuormitus pysyi lupaehtojen puitteissa. Sunilan puhdistamolla fosforin kuukausikohtaiselle kuormitukselle asetettu raja ylittyi kesän aikana, mutta vuositasolla ylityksiä ei tapahtunut. Kotkamills Oy:lla perustettiin uutta tuotantolinjaa, joten kuukausitasolla rajat ylittyivät COD:n ja fosforin osalta tammikuussa ja typen osalta tammikuussa ja lokakuussa. Vuosikeskiarvona laskettuna kuormitus oli sekä vanhan että uuden luvan sallimissa rajoissa. Talvinäytteenoton aikaan jäätä oli vain Haminan edustalla, Mussalon rannoilla ja Pyhtään Purolanlahdessa. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen alusveden happitilanne oli hyvä, eikä alusveden laadussa ollut suuria eroja alueiden välillä. Päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin selvästi muuta aluetta matalampia aivan Pyhtään ja Kotkan rannikon tuntumassa, mutta Haminan edustalla jokien välittömillä vaikutusalueilla vedenlaatu oli hieman huonompi aiempiin vuosiin verrattuna. Ravinnepitoisuudet ja väriarvo ovat aiempinakin vuosina olleet korkeita Haminan edustalla, mutta sameutta oli tavanomaista enemmän ja näkösyvyys jäi paikoin alle 0,5 metriin. Samaan aikaan Summan- ja Vehkajoessa oli virtaamapiikki, joka on saanut tavallista enemmän kiintoainetta liikkeelle, eikä jokivesi ole sekoittunut jääkannen alla meriveteen. Joet vaikuttavat rannikon vedenlaatuun merkittävästi. Touko-syyskuun aikana vesi oli keskimäärin sameampaa ja sen näkösyvyys oli heikompi jokisuiden edustoilla kuin ulommilla näytepisteillä. Suuremmasta makean veden määrästä johtuen sähkönjohtavuus ja suolapitoisuus olivat matalampia Kymijoen haarojen vaikutusalueella kuin Haminan edustalla. Alusveden hapen kyllästysaste oli heikoin uloimmilla ja syvimmillä näytepisteillä, joilla myös fosforipitoisuus oli rannikkoa suurempi. Päällysveden fosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat Haminan edustalla, mutta myös Kotkan alueella havaittiin ajoittain suuria pitoisuuksia. Typpipitoisuus taas oli hieman korkeampi Kymijokihaarojen edustalla kuin Haminassa. Levämäärää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat ajallisesti ja alueellisesti. Koko tutkimusalueen keskimääräinen tulos jäi 2010-luvun matalimmaksi. Loppuvuodesta itäisellä Suomenlahdella havaittiin Itämeren pääaltaalta liikkeelle lähtenyt suolapulssi, joka voi mahdollisesti nostaa fosforipitoisuuksia tulevana kesänä ja voimistaa näin levälauttojen muodostumisriskiä. Rannikon läheisyydessä jokivesillä on kuitenkin suuri vaikutus veden laatuun, joten suolapulssin vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Kertaluonteisessa Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuun sisältyvässä haitallisten aineiden vedenlaatutarkkailussa otettiin vesinäytteet Kymijoesta Pyhäjärven alapuolelta, Mäkikylän puhdistamon alapuolelta sekä rannikolla Mussalon puhdistamon lähialueelta. Vesinäytteistä analysoitujen oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien ja bisfenoli A:n pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Tutkittujen lääkeaineiden (50 eri yhdistettä) ja hormonien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai olivat määritysrajan tasoa.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT 3 2.1 Tutkimusalue 3 2.2 Sääolot 3 2.3 Meriveden pinnankorkeus 5 2.4 Jäätalvi 2015-2016 5 2.5 Jokien virtaama 6 2.5.1 Summanjoki, Vehkajoki ja Taasianjoki 6 2.5.2 Kymijoki 7 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 8 3.1 Fysikaalis-kemialliset vesinäytteet 8 3.2 Kasviplanktonnäytteet 10 3.3 Haitallisten aineiden tarkkailun vesinäytteet 10 3.4 Uimavesiseuranta 11 4 VESISTÖKUORMITUS 11 4.1 Yleistä 11 4.2 Merialueen pistekuormitus 12 4.3 Pyhtään edustan merialueen kuormitus 13 4.4 Kotkan edustan merialueen kuormitus 14 4.5 Haminan edustan merialueen kuormitus 15 4.6 Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen 16 4.6.1 Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka 16 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka 17 4.6.3 Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 18 5 VEDENLAATUTULOKSET 19 5.1 Merialueen vedenlaatu talvella 19 5.2 Merialueen vedenlaatu kasvukaudella 25 5.3 Vedenlaatu intensiiviasemilla 33 5.4 Kasviplanktontutkimus 36 5.5 Haitallisten aineiden tarkkailu 36 5.6 Uimarantojen vedenlaatu 38 5.7 Vedenlaadun kehitys pidemmällä ajanjaksolla 40 6 YHTEENVETO 41 VIITTEET 44

LIITTEET Liite 1 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Liite 2 Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Liite 3 Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 4 Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Liite 5 Kartta haitallisten aineiden näytepisteistä Liite 6 Kartta merialueen pistekuormittajista Liite 7 Haitallisten aineiden tarkkailun tulokset 2016 Liite 8 Analysoidut lääkeaineet ja hormonit

14.11.2017 1 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia alue onkin pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten piirteiden mukaisesti. Valtaosa Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Taasianjoki, Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on huomattavasti Kotkan edustaa vähäisempää. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien (Taulukko 1) yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y0085-103, 20.12.2006) ja sen muutokseen (KASELY/545/07.00/2010, 17.6.2013). Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät vuosittain veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta ja kasviplanktontutkimus. Ohjelmaan sisältyy myös pohjaeläintutkimusta ja kalataloustarkkailua, jotka raportoidaan erikseen. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan haitallisten aineiden tarkkailu toteutetaan erikseen laaditun ohjelman mukaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hyväksyi (KASELY/545/07.00/2010, 17.8.2016) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ssä laaditun haitallisten aineiden tarkkailuohjelman. Em. ohjelman mukaan vuonna 2016 tarkkailuun sisältyi haitallisten aineiden tarkkailua Kymijoen alaosalla ja merialueella koskien sekä vedenlaatua että kaloja. Haitallisten aineiden tarkkailuun osallistuivat samat Kymijoen alaosan ja rannikkoalueen kuormittajat kuin muutoinkin merialueen yhteistarkkailuun (Taulukko 1). Tässä vuoden 2016 yhteenvedossa on esitetty haitallisten aineiden tulokset koskien sekä Kymijoen että Kotkan edustan vedenlaatututkimuksia. Samaan ohjelmaan sisältyvät kalatutkimukset raportoidaan kalataloustarkkailun puolella (Raunio 2017). Vuonna 2017 ohjelmassa on haitallisten aineiden tarkkailuun liittyvät sedimenttitutkimukset, jotka koskevat vain merialuetta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 1

Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset sekä haitallisten aineiden tutkimus vuodelta 2016. Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset käsitellään erillisessä Kymijoen yhteistarkkailuraportissa (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017). HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satama-alueiden vesistötarkkailun tuloksia vuodelta 2016 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Anttila-Huhtinen 2017). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä (2000 2009) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Taulukko 1. Kymijoen alaosan ja Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen vedenlaadun ja haitallisten aineiden yhteistarkkailuun osallistuvat kuormittajat. Kymijoen alaosa UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/2014 Mäkikylän puhdistamo Myllykoski Paper Oy Myllykosken paperitehdas, lopettanut 12/2011 mukana vesistö- ja kalataloustarkkailussa 31.12.2016 asti Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/2010 1) Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 1) Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Kotkan Energia Oy Korkeakosken Hyötyvoimalaitos Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Merialue Kymen Vesi Oy Mussalon puhdistamo Kotkamills Oy Kotkan tehdas Stora Enso Oyj Sunilan tehdas, Sunilan Puhdistamo Oy Danisco Sweeteners Oy Kotkan tehdas Haminan kaupunki Nuutniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 2) siirtoviemäri Mussaloon HaminaKotka Satama Oy Kotkan satama Haminan satama Haminan ja Kotkan satamien pienet Baltic Tank Oy toimijat Basf Oy, Production Unit Hamina Hexion Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan tehdas 3) Kuusakoski Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oil Tanking Finland Oy, Hamina Oil Tanking Finland Oy, Kotka Oiltanking Sonmarin Oy Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Prefere Resins Finland Oy Stanoil Oy STR Tecoil Trinseo Suomi Oy 1) toiminnassa tulvatilanteissa 2) jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena 3) mukana vapaaehtoisesti 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää-Kotka-Hamina merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden pohjoisrannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 1). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen ja Pyhtään Purolanlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen kolme itähaaraa virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan selvästi Kymijokea pienemmät Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matalaa syvyyden ollessa pääsääntöisesti alle 20 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa 40 50 metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja vedenkorkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuuli- ja kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu rannikolla pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkeet ovat selvästi rajoitetumpia kuin päällysveden. Pyhtää-Kotka-Hamina-merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen, ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alue alkaa Kaunissaaren, Rankin, Haapasaaren ja Tammion eteläpuolelta ja jatkuu aina Suomen aluevesien rajalle asti. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä, ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuosi 2016 alkoi selvästi tavanomaista kylmempänä, kun taas helmi- ja maaliskuussa oli normaalia lämpimämpää (Kuva 1). Lunta, jäätä ja routaa oli maan eteläosassa talvella vähän (Ilmatieteen laitos 2016a). Helmi- ja huhtikuu olivat sateisia, mutta maalis- ja toukokuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 3

satoi taas poikkeuksellisen vähän. Kevättulvat jäivät varsin pieniksi. Toukokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Kesäiset lämpötilat olivat lähellä ko. kuukausien keskilämpötiloja, mutta sekä kesä- että elokuussa satoi runsaasti. Syyskuussa oli tavanomaista lämpimämpää. Jäät sulivat ja jäätyivät marras-joulukuussa muutamaan otteeseen. Joulukuu oli yli 2 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi ja vuosi päättyi lumettomana. Vuoden sademäärä 714 mm oli huomattavasti suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo (Kouvolan Anjala 1981 2010 665 mm). Vuoden keskilämpötila Kotkan Rankissa oli lähes asteen korkeampi kuin pitkänajan keskiarvo. Terminen kasvukausi alkoi 26.4. ja päättyi lokakuun puolenvälin paikkeilla (Ilmatieteen laitos 2016a). Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Kouvolan Anjalassa vuonna 2016 sekä vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos 2016b. Vallitseva tuulensuunta oli vuonna 2016 lounaasta (Kuva 2) kuten edellisenäkin vuonna. Muiden tuulen suuntien yleisyyksissä ei ollut suuria eroja. Vuositasolla tarkasteltuna voimakkaimpia olivat itätuulet (Kuva 2). Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 10 m/s) havaittiin vuonna 2016 Kotkassa yhteensä seitsemän, ja ne kaikki ajoittuivat joko tammikuulle tai syys-marraskuuhun. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Kuva 2. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) Kotkan Rankissa vuonna 2016. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Tarkkailualueen lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna 2016-65 cm:n ja +60 cm:n välillä (Kuva 3). Merivesi oli korkeimmillaan helmikuussa, kesällä heinä-elokuussa ja loppuvuodesta joulukuussa. Alimmillaan meriveden pinta kävi lokamarraskuussa. Keskimääräinen vedenpinnankorkeus oli noin -2 cm, joka on noin 15 cm vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva 3. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna 2016. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 2.4 JÄÄTALVI 2015 2016 Jäätalvi 2015 2016 oli leuto ja keskimääräistä selvästi lyhempi (Ilmatieteen laitos 2016c). Jäätalven huippu oli harvinaisen varhain, jo 22. tammikuuta, jolloin jäätä esiintyi kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Pinta-alallisesti jäätä oli tuolloin koko Itämerellä 110 000 km 2 alueella. Yhteistarkkailun talvikierroksen aikaan helmi-maaliskuun vaihteessa jäätä oli vain Haminan edustalla Varvion saareen asti ja Kotkan edustalla Mussalon ympärillä ja Pyhtäällä Purolanlahdessa. Suomenlahdella jäätalvi päättyi runsaasta kuukaudesta kahteen kuukautta keskimääräistä aikaisemmin; Suomenlahti vapautui jäistä lopullisesti huhtikuun 16. päivänä, jolloin viimeiset jäät sulivat Viipurinlahdelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 5

2.5 JOKIEN VIRTAAMA 2.5.1 Summanjoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen sekä Pyhtään edustalle laskevan Taasianjoen virtaamia mitataan harvoin, minkä takia kuormituksen laskennassa käytetään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) simuloimia virtaamia. Mallin avulla lasketut virtaamien arvot voivat poiketa mitatuista virtaamista, mutta antavat silti hyvän kuvan jokien vesimääristä. Vuonna 2016 lumien sulamisvedet ja sateet nostivat jokien virtaamaa poikkeuksellisesti jo helmikuun keskivaiheilla, mutta suurimmat kevättulvat olivat simulaation mukaan toukokuun alussa (Kuva 4). Edelliseen vuoteen verrattuna kevään ylivirtaama oli Summanjoella lähes 10 m 3 /s suurempi ja Vehkajoellakin vähän suurempi. Myös Taasianjoella toukokuun maksimivirtaama oli edellistä vuotta selvästi suurempi. Vesimäärä joissa väheni tasaisesti lokakuun loppua kohti. Syksy oli kuiva ja syyssateet tulivat vasta marras-joulukuussa, jolloin myös vesimäärä joissa lisääntyi. Summanjoen keskivirtaama vuonna 2016 oli 5,3 m 3 /s, Vehkajoen 2,9 m 3 /s ja Taasianjoen 3,4 m 3 /s. Keskivirtaamat olivat 2010-luvun keskivirtaamiin nähden hieman matalampia. Kuva 4. Summan-, Vehka- ja Taasianjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2016 sekä keskimääräinen virtaama vuosina 2010 2015. Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

2.5.2 Kymijoki Kymijoen virtaamaa mitataan Kuusankoskelta ja alajuoksulla joen eri haaroista. Kymijoen läntisimmästä haarasta vesi purkautuu Ahvenkoskenlahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäiset haarat virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukoskenhaarassa uoma jakautuu edelleen Huuman- ja Langinkoskenhaaroiksi. Kymijoessa virtasi vuonna 2016 pidemmän ajan keskiarvoa hieman enemmän vettä (Taulukko 2). Ahvenkoskenhaara on vesimäärältään jokisuiston suurin haara. Koivukosken ja Korkeakosken haarat ovat virtaamiltaan lähes yhtä suuria, mutta vuonna 2016 Koivukosken kautta virtasi aavistuksen enemmän vettä. Ediskosken voimalaitoksen kautta juoksutetaan tasaisesti 5,3 m 3 /s ja tulva-aikaan hieman enemmän. Kymijoen virtaamat olivat kevään ja kesän aikana pitkän jakson keskiarvoja suurempia ja syksyllä taas selvästi pienempiä edellisvuoden tapaan (Kuva 5). Keväinen virtaamahuippu näkyi Kymijoessa helmikuun puolen välin aikaan runsaiden sateiden seurauksena. Toinen virtaamahuippu tuli toukokuun alussa, jonka jälkeen vesimäärä joessa alkoi hiljalleen vähentyä. Kuivan syksyn takia virtaama oli jopa poikkeuksellisen alhainen Koivukosken- ja Korkeakoskenhaaroissa. Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2016 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2016 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 2016 vuoden 2016 vuoden 2016 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski 318 325 153 480 Koivukoski 66 80 21 168 Korkeakoski 78 67 34 95 Ediskoski 9,3 5,4 4,6 16,7 Ahvenkoski 155 159 76 278 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 7

Kuva 5. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2016 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET VESINÄYTTEET Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 34 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan muita asemia useammin. Intensiiviasemilta vesinäytteet (Taulukot 3 ja 4) otettiin 13 kertaa vuoden 2016 aikana. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin kerran helmi-maaliskuussa sekä viisi kertaa kasvukauden aikana touko-syyskuussa 2016 (Liite 2). 11 asemalta näytteet otettiin vain kerran kasvukaudella, heinäkuun puolivälin aikaan. Happipitoisuus, hapen kyllästysaste, saliniteetti, sähkönjohtavuus ja ph määritettiin kaikilla kasvukauden näytteenottokerroilla. Sameus, typpi- ja fosforipitoisuus määritettiin intensiiviasemien lisäksi neljältä asemalta (91, 96, 133, 139) jokaisella kasvukauden 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

näytteenottokerralla. Muilta asemilta nämä määritykset sekä väri ja fekaaliset enterokokit määritettiin vain heinäkuun puolivälin näytteistä. Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna 2016. Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x Happi O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN 27027 x x x ph PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht. CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO 7899-2/00 x Klorofylli-a* CP_E SFS 5772 x * näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta Taulukko 4. Intensiiviasemilta taulukossa 3 mainittujen lisäksi tehdyt analyysit vuonna 2016. Määritys koodi menetelmä 1 m 10 m* p -1 m Nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rehevöitymisseurantaan kuuluu yhteensä 21 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Asemista 20 on samoja kuin fysikaalis-kemiallisessa seurannassa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki 4 intensiiviasemaa. Lisäksi rehevöitymistutkimuksen näytteitä haetaan yhdeltä Mussalon pohjoispuolella sijaitsevalta havaintoasemalta (106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Kaikilta rehevöitymisseurannan havaintoasemilta otettiin klorofylli-a-näytteet toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta touko-elokuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Klorofylli-a-määritykset (SFS 5772) tehtiin kokoomanäytteistä, joiden osanäytteet otettiin pinnasta syvyyteen 2 x näkösyvyys asti. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä (18.11.2016 alkaen Kymen Ympäristölaboratorio Oy, Liite 3). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko- Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 9

syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin ja niistä on laadittu erillisiä kuvia. Tulosten tarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Pidemmän ajanjakson tarkastelussa on vertailtu kaupunkien edustoilla sijaitsevien näytepisteiden keskimääräisiä pitoisuuksia vuodesta 2000 lähtien. 3.2 KASVIPLANKTONNÄYTTEET Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa kahdelta intensiivitarkkailun asemalta (128 ja 212) kokoomanäytteinä samoista syvyysvyöhykkeistä kuin ko. aseman klorofyllinäytteet. Kestävöinnissä käytettiin Lugolliuosta (0,5 ml / 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006 ja Järvinen ym. 2011). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Tmi Zwerver, ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty erillisessä raportissa (Liite 4). 3.3. HAITALLISTEN AINEIDEN TARKKAILUN VESINÄYTTEET Kertaluonteiset haitallisten aineiden tarkkailun vesinäytteet otettiin Kymijoesta Pyhäjärven alapuolelta (Kymijoki Pilkanmaa 074) ja Mäkikylän alapuolelta (Kymijoki Värälä 051) sekä merialueelta Mussalon Ristiniemen edustalta (Suomenl Mussalo 096) (Liite 5: kartat ja koordinaatit). Värälän näytepaikka sijaitsi Mäkikylän jätevedenpuhdistamon alapuolella ja Mussalon näytepaikka Mussalon jätevedenpuhdistamon lähialueella. Kumpikin em. näytepaikka sijaitsi kuitenkin lähellä sijaitsevan jätevedenpuhdistamon sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella. Näytteenotto toteutettiin 17.10.2016 julkaisussa Ympäristöministeriön raportteja no 15 (Karvonen ym. 2012) ja soveltamisohjeen päivityksessä (Karvonen ym. 2016) esitetyn ohjeistuksen mukaan. Näytteet otettiin jokipaikoilla 1 metrin syvyydestä ja merialueella sekä pinnasta että pohjan läheisyydestä (pohja 1 m). Näytteet otettiin Limnos-tyyppisellä vesinoutimella laboratorion lähettämiin pulloihin ja näytteenotossa noudatettiin laboratorion ohjeistusta täyttöasteeseen liittyen. Näytteet toimitettiin analysoivaan laboratorioon heti näytteenottopäivänä jäähdytetyssä kylmälaukussa. Näytteet analysoitiin akkreditoidussa MetropoliLab -laboratoriossa (FINAS T 058) tai sen alihankintalaboratoriossa. Näytteistä analysoitiin nonyyli- ja oktyylifenolit ja niiden etoksylaatit, bisfenoli A sekä lääkeaineet ja hormonit. Analyysimenetelmät on esitetty tarkemmin testausselosteissa. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

3.4 UIMAVESISEURANTA Pyhtään, Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluvat Mansikkalahti (lastenranta ja ulkoranta), Santalahti ja Äijänniemi, joilla vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kotkan Ruonala sekä Pyhtään Purola ja Flakanäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä uimarantoja on vain yksi, Pitkät hiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja. Rampsinkarilla näytteenottoja oli viisi ja Neuvottoman rannalla kolme. Kaikista näytteistä määritettiin E.coli -bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 500 pmy/100ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueelle tulee kuormitusta alueelle laskevien jokien ja rannikon pistekuormituslähteistä. Alueelle tuleva ravinnekuormitus oli edellisvuotta keskimäärin hieman pienempää vuonna 2016. Kymijoki tuo selvästi suurimman osan alueen kiintoaineja ravinnekuormituksesta. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin parantunut huomattavasti viime vuosina, ja nykyisin jokiveden ravinnepitoisuudet ovat meriveden pitoisuuksia matalampia. Kymijoen osuus ko. merialueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta n. 79 % ja typen osalta n. 88 % (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki tuovat Haminan edustalle paljon kuormitusta, mutta Pyhtää-Kotka- Hamina -merialueen fosforikuormituksesta niiden osuus on n. 7 % ja typpikuormituksesta alle 5 %. Teollisuuslaitosten jätevedet kuormittavat merialuetta suhteessa enemmän fosforikuin typpipäästöillä. Jätevedenpuhdistamoiden osuus on suunnilleen yhtä suuri sekä fosforiettä typpikuormituksesta. Pyhtään edustalla olevat kalanviljelylaitokset tuottavat häviävän pienen osuuden merialueen kokonaisravinnekuormituksesta, mutta niillä voi olla paikallisesti vaikutusta levätuotantoon (Muuri 2017). Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2016 osalta käsitellään tarkemmin julkaisussa Muuri & Anttila-Huhtinen (2017). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 11

Kuva 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2016 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueelle tulee pistekuormitusta kahdelta suurelta ja useilta pieniltä teollisuuslaitoksilta, kahdelta jätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta). Pyhtään merialuetta kuormittaa pistemäisesti vain kalankasvatus ja Haminan edustalle pistekuormitusta tulee useilta pieniltä teollisuusyrityksiltä ml. J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta. Kotkan edustalle tulee sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta selvästi enemmän kuin Haminan ja Pyhtään edustalle (Liite 6). Kuormitus oli kokonaisuudessaan hyvin samalla tasolla vuonna 2016 kuin 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

sitä edeltävänä vuonna (Taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus ja fosforikuormitus olivat edelleen suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Kiintoainepäästöt ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Taulukko 5. Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna 2016. Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2016 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy 29 249 581 4 989 1 689 160 14 Sunilan Puhdistamo Oy 46 760 312 19 230 923 127 24 99 J.M. Huber Finland Oy 909 5 Teollisuus yht. 76 918 894 24 219 2 617 287 38 Hamina, Nuutniemen jvp 34 0,5 1,8 0,4 0,8 0,0 Kotka, Mussalon jvp 31 238 189 1 626 279 231 7 Yhdyskunnat yht. 31 272 189 1 628 280 232 7 Pyhtään kalankasvatus 6 0,7 Kaikki yhteensä 108 190 1 083 25 847 2 897 525 46 99 4.3 PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 7). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2016 oli 274 kg fosforia ja 8 120 kg typpeä vuorokaudessa. Ahvenkoskenlahteen laskee myös peltovaltaisen valuma-alueen läpi virtaava Taasianjoki, jonka myötä arvioitu jokien kuljettama kuormitus Pyhtään edustalle on keskimäärin noin 310 kg fosforia ja 8 810 kg typpeä vuorokaudessa. Näiden jokien lisäksi alueelle tulee myös Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki, mutta sen kuormituksesta ei ole tietoa. Jokien ainevirtaamat mereen olivat suurimmillaan suurten virtaamien aikaan huhti-toukokuussa (Kuva 4). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 13

Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla kalaa kasvatettiin vuonna 2016 vain Sandvikin Lohen kahdella laitoksella. Sandivikin Lohen tuotanto oli supistunut edellisvuoden lähes 100 tonnista noin 60 tonniin, ja kalankasvatuksen tuotantokauden aikainen fosforikuormitus oli keskimäärin enää 1,6 kg/vrk ja typpikuormitus 15 kg/vrk. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä eikä kalankasvatuksen osuus erotu kokonaisuudesta (Kuva 7). Kalankasvatuksen kuormitus ajoittuu pääasiassa kesäkuun ja lokakuun väliselle ajalle, ja siten ne voivat lisätä juuri levien kasvua paikallisesti. Kalankasvatus on hiipunut hiljalleen Pyhtää-Kotka-merialueen edustalla, ja kalaa kasvatetaan enää murto-osa 1990-luvun alkupuolen huippuvuosista. Samalla kasvatuksen kuormittavuus on vähentynyt, varsinkin kun rehujen fosforipitoisuutta on saatu vähennettyä. Kuva 7. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2016. Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Kotkan merialueelle suurin osa kuormituksesta tulee Kymijoen Koivu- ja Korkeakoskenhaaroista (Kuva 8). Vuonna 2016 jokihaarat toivat vuorokauden aikana merialueelle keskimäärin noin 190 kg fosforia ja 6 700 kg typpeä. Jokihaarojen ravinnevirtaamat olivat hieman edellisvuotta pienempiä. Suurimmillaan kuormitus oli keväällä ja alkukesällä, jolloin Kymijoessa virtasi paljon vettä. Kotkan edustalle tulevaan pistekuormitukseen on laskettu Kotkamillsin tehtaiden ja Sunilan Puhdistamolta tuleva kuormitus. Teollisuudesta aiheutui keskimäärin 38 kg:n fosfori- ja 287 kg:n typpipäästöt vuorokaudessa vuonna 2016. Fosforikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2015, mutta typpikuormitus oli hieman kasvanut. Kotkassa yhdyskuntajätevesiä käsitellään enää Mussalon jätevedenpuhdistamolla, jonka kuormitus oli kasvanut aavistuksen edellisvuodesta. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Jokien tuoman kuormituksen ja rannikon pistekuormituksen yhteenlaskettu kokonaiskuormitus Kotkan merialueelle oli supistunut edellisvuodesta sekä typen että fosforin osalta. Rannikon pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman kasvanut edellisvuodesta. Fosforista jopa viidennes oli peräisin pistekuormituslähteistä, kun taas typestä pistekuormituksen osuus oli noin 7 %. Kotkan edustalla pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurempi kuin keskimäärin Pyhtää-Kotka-Haminaalueella. Kuva 8. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2016. Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Haminan merialueelle tuleva pistekuormitus on vähentynyt vuosien saatossa, ja nykyisin yhteistarkkailussa eritellään enää jo päätoimisen toimintansa lopettanut Nuutniemen jätevedenpuhdistamon ja J.M. Huber Finland Oy:n kuormitus. Nuutniemen jätevedenpuhdistamo on toiminut vuodesta 2010 lähtien vain ohitusvesien käsittelylaitoksena, ja vuonna 2016 puhdistamolta tuli vain hyvin vähän kuormitusta. J.M. Huber Finland Oy:ltä käsitellään tässä raportissa vain kiintoainekuormitus, joka oli edellisvuoteen nähden hieman lisääntynyt. Vuoden 2008 jälkeen Huberin kiintoainekuormitus on ollut vuosittain keskimäärin vain 3 6 kg/vrk. Merialueelle tulevasta kuormituksesta tuleekin Haminassa suurin osa Summanlahteen laskevasta Summanjoesta ja Haminanlahteen laskevasta Vehkajoesta. Näiden jokien tuomaa kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B), koska kyseisiltä joilta on hyvin vähän virtaama- ja ainepitoisuusmittauksia. Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnekuormitushuiput ajoittuivat helmi-toukokuulle, jolloin virtaamat olivat suuria kevään sulamisvesien ja sateiden vaikutuksesta (Kuva 9). Ravinnekuormitus oli arvion mukaan samalla tasolla kuin vuonna 2015. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 15

Kuva 9. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2016. Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN 4.6.1 Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat laajennuksen myötä 1.1.2010 (ISY- 2008-Y-252). Ympäristölupamääräysten tarkistuksen yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti päätöksessään (1.11.2016, Nro 217/2016/2, Dnro ESAVI/11525/2014) uudet luparajat. Vuonna 2016 Mussalon puhdistamon kuormitus on laskettu neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien ja tuloksissa on tavoiteltu loppuvuonna voimaan astuneen luvan määräyksiä (Taulukko 6). Vuosineljänneksille laskettu enimmäistyppipitoisuuden lupamääräys poistui uudessa ympäristöluvassa, mutta typen poistotehon tavoitteena on edelleen vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Mussalon jätevedenpuhdistamo toimi uusien lupamääräysten puitteissa jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2016 (Albeni 2017). Myös kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvo ylitti tavoitteena olleen 70 %. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna 2016. pitoisuus teho keskiarvona BOD7ATU 15 mgo2/l 93 % 3 kk CODCr 80 mgo2/l 85 % 3 kk Kiintoaine 15 mg/l 93 % 3 kk Kokonaisfosfori 0,45 mg/l 90 % 3 kk Kokonaistyppi 70 % 12 kk 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) vuonna 2003 myönnetty jätevesipäästöjä koskeva ympäristölupa (ISY, nro 72/03/1) tarkastettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 21.9.2012 (Dnro ESAVI/227/04.08/2011), jolloin annetut lupamääräykset ovat olleet voimassa 30.6.2016 asti. Uuden toiminnan aloittamisen ja lupien kokoamisen myötä Kotkamills Oy:lle myönnettiin 30.6.2016 uusi ympäristölupa (Nro 174/2016/1, Dnro ESAVI/10733/2015), joka korvaa myös toiselle toimintalinjalle 30.9.2015 asetetut ympäristölupamääräykset (Dnro ESAVI/6177/2014). Vuoden 2016 aikana voimassa oli siis kahden luvan ympäristölupamääräykset (Taulukko 7). Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna 2016. voimassa 30.6.2016 asti 1.7.2016 alkaen kk-keskiarvo vuosikeskiarvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD7ATU (kg O2/vrk) 2 500 2 000 CODCr (kg O2/vrk) 10 000 7 000 15 000 10 000 Kokonaisfosfori (kg/vrk) 30 17 32 20 Kokonaistyppi (kg/vrk) 200 160 300 200 Kiintoaine (t/vrk) 1,8* / 2,4** 1,1* / 1,5** * voimassa 1.10.2018 alkaen TMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo ** voimassa 1.10.2018 alkaen CTMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo Kotkamills Oy:n kuormituksen vuosikeskiarvot pysyivät luparajoissa (Kuva 10). Kemiallisen hapenkulutuksen, fosforin ja typen kuukausikeskiarvot ylittivät luparajan tammikuussa, jolloin tuotannossa oli integraattiseisakki ja vanhaa tuotantolinjaa ajettiin alas. Typen osalta uusi luparaja ylittyi myös lokakuussa, jolloin ajettiin ylös uutta tuotantoa ja puhdistamo ei toiminut kunnolla. Kiintoainekuormitusta ei ollut vielä eritelty eri tuotantolinjoille, joten uudessa ympäristöluvassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ei tiedetä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 17

Kuva 10. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (kg/vrk) ja voimassa olevat luparajat eri kuukausina vuonna 2016. Lupamääräykset muuttuivat 1.7.2016. Oranssi pylväs kuvaa vuosikeskiarvoja. Mustalla viivalla on merkitty vuosikeskiarvojen 1.7.2016 voimaan astunut luparaja. 4.6.3 Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy:n ympäristöluvasta (20.3.2006, ISY-2004-Y-235) valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen (13.6.2008) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO muutti päästöjen laskentatapaa ja häiriötilanteisiin reagointia ja hylkäsi valitukset muilta osin, jolloin VaHO:n päätös jäi voimaan. KHO:n päätöksen (15.10.2009) mukaan VaHO:n päätöksessä esitetyt tiukemmat lupaehdot astuivat voimaan 1.1.2011 (Taulukko 8). Fosforin kuormitus ylitti luparajan kesä-elokuussa, mutta muuten kuormitus pysyi luparajojen puitteissa (Kuva 11). Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna 2016. vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD7ATU (kg O2/vrk) 3 000 1 500 CODCr (kg O2/vrk) 90 000 (tavoitearvo) 30 000 20 000 Kokonaisfosfori (kg/vrk) 32 25 Kokonaistyppi (kg/vrk) 300 180 AOX (kg Cl/vrk) 300 200 Kiintoaine (kg/vrk*) 800 * Kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Kuva 11. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2016. Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausi- ja vuosikeskiarvojen luparajat. 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvisin jokivesien vaikutukset ovat selvimmin havaittavissa etenkin rannikon tuntumassa, sillä jokivesi jää pintaveteen jään alle eikä juurikaan pääse sekoittumaan muuhun vesimassaan kerrostuneisuuden ja tuulen puuttumisen vuoksi. Helmi-maaliskuussa talvinäytteenoton aikaan Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella oli jäätä kuitenkin vain rannikon tuntumassa ja ulommat merialueet olivat avoimia (Kuva 12). Kymijoen itäisimmän haaran edustalla jäätä ei ollut näytteenoton aikaan ollenkaan. Haminan edustalla jääalue ulottui laajemmalle alueelle. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 19

Kuva 12. Jäätilanne Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa 2016. Mustilla näytepisteillä jäätä ei ollut ollenkaan. Jokien suualueiden lähellä vesi on usein sameaa jokien kuljettaman kiintoaineksen seurauksena. Sekä Kymijoen haarojen että Vehka- ja Summanjoen edustoilla merivesi oli selvästi sameampaa kuin kauempana rannikosta (Kuva 13). Sameus oli erityisen korkea päällysvedessä näytteenottohetkellä Haminan edustalla. Näytteenotto tehtiin sattumalta samaan aikaan, kun Summan- ja Vehkajoessa oli runsaiden sateiden aikaansaama virtaamahuippu (Kuva 4). Sameat ja kiintoainepitoiset tulvavedet eivät ole sekoittuneet jääkannen alla meriveteen, jolloin päällysveden laatu on ollut näytteenottohetkellä normaalia heikompi. Alusvedessä sameus ei kuitenkaan vaihdellut suuresti rannikon ja ulompien näytepisteiden välillä (Liite 3). Jokivesien vaikutus näkyi selvästi myös päällysveden sähkönjohtavuudessa. Sähkönjohtavuus oli selvästi alhaisin Kotkan edustalla (Kuva 14). Myös Haminan edustalla jokiveden vaikutus näkyi ulompia alueita selvästi alhaisempana sähkönjohtavuutena. Kesällä Haminan edustalla sähkönjohtavuus ei juuri poikkea ulommista alueista (Kuva 21), mutta talven näytteenoton aikana joista purkautuneet suuret makean veden määrät laskivat sitä merkittävästi. Haminan edustalla näkösyvyys oli heikko näytteenoton aikaan ja jäi alle yhden metrin useilla pisteillä (Kuva 15). Yleisesti näkösyvyys kasvoi siirryttäessä rannikolta kohti ulompia näytepisteitä. Sameuden tapaan myös väriarvo oli Haminan edustalla huomattavan korkea talven näytteenottohetkellä (Liite 3). 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Kuva 13. Päällysveden (1 m) sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa 2016. Kuva 14. Päällysveden (1 m) sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 21

Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmimaaliskuussa 2016. Typpipitoisuudet olivat talvella päällysvedessä korkeimmat Haminan edustalla (Kuva 16), missä korkein havaittu pitoisuus oli 1500 µg/l. Kotkan ja Pyhtään edustoilla typpitaso oli selvästi matalampi ja pitoisuudet jäivät selvästi alle 1000 µg/l tasolle. Yleisesti tarkasteltuna typpitaso oli edellisvuosien tapaan koko rannikolla selvästi korkeampi kuin ulompana merialueella. Rannikon päällysveden korkeat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summajoen kuljettaman veden talven aikainen keskimääräinen typpitaso oli hieman yli 1400 µg/l ja Vehkajoenkin lähes 1000 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmä). Päällysveden typpitaso on ollut Haminan edustalla korkea myös edellisinä vuosina. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli selvästi vähäisempi ja pitoisuudet olivat tasaisempia koko alueella (Liite 3). Alusveden typpitaso oli kuitenkin hieman korkeampi Haminan edustalla. Päällysveden fosforitaso oli selvästi matalin Kotkan edustalla, missä pitoisuus jäi useilla pisteillä alle 20 µg/l tasolle (Kuva 17). Muualla rannikolla ja ulompana merialueella pitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Päällysveden fosforitaso oli korkein Haminan edustalla. Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli 11 15 µg/l kaikkien neljän haaran osalta, kun taas Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet olivat selvästi tätä korkeampia. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammi-helmikuussa oli 42 µg/l ja Summanjoen 81 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmä). Ulompana merialueella fosforitaso oli selvästi yli 30 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

pitoisuudet olivat hieman nousseet Haminan edustalla. Alusveden fosforitaso puolestaan oli huomattavasti tasaisempi koko alueella eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu (Liite 3). Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli samaa luokkaa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla ja pitoisuudet olivat pääosin edellisvuoden tasolla. Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmi-maaliskuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Jäätä havaittiin vain rannikon tuntumassa (Kuva 12) ja uloimmilla näytepisteillä happea pääsi liukenemaan veteen. Voimakasta hapenpuutetta ei havaittu ja lähes kaikilla asemilla happikyllästys oli yli 70 %. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia alusveden korkeita fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu. Vuoden 2015 loppuvuosi olivat tavanomaista lämpimämpiä, joten jääpeite merialueelle muodostui vasta tammikuun pakkasten aikaan, ja oli helmi-maaliskuun näytteenoton aikaan jo sulanut tarkkailualueen ulommilta alueilta. Jäätilanne ja siten myös alusveden happitilanne vastasivat pitkälti vuoden 2015 tilannetta. Kuva 16. Päällysveden (1 m) typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 23

Kuva 17. Päällysveden (1 m) fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa 2016. Kuva 18. Alusveden hapenkyllästys (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa 2016. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

5.2 MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Vuosittain vaihteleva jokien kuljettama vesimäärä ja ainekuorma vaikuttavat merkittävästi suistoalueiden ja rannikon vedenlaatuun. Jokivesien vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä päällysvedessä (Kuvat 19 21). Kymijoki vaikutti erityisesti Kotkan ja Pyhtään edustan sameuteen ja näkösyvyyteen: näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Näkösyvyys parani noin 20 km:n matkalla kahdesta viiteen metriin. Summan- ja Vehkajoen vaikutusalueella Haminan edustalla erot eivät olleet yhtä selvät, ja siellä näkösyvyyttä oli aavistuksen enemmän ja vesi oli kirkkaampaa kuin Kotkan edustalla. Makean jokiveden vaikutus oli nähtävissä myös sähkönjohtavuudessa, joka oli pienempi suistoalueilla kuin ulompana merellä. Suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna ei ollut tulosten perusteella havaittavissa. Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 25

Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää- Kotka-Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Päällysveden fosforipitoisuus oli kasvukaudella korkein (57 µg/l) Kotkan edustalla Mussalon länsipuolella Äyspäänselällä (Kuva 22), jossa pitoisuus oli aiempana vuonna alle 20 µg/l. Tämä voi johtua Äyspäänselälle purkautuvan Siltakylänjoen tuomasta fosforikuormituksesta, mutta se voi myös olla yhteen näytteenottokertaan liittyvää sattumaa. Matalimmat fosforipitoisuudet havaittiin Mussalon koillispuolella, jossa fosforipitoisuus oli lähes sama kuin Kymijoen alajuoksulla keskimäärin, 14 17 µg/l. Pyhtään edustalla Ahvenkoskenlahdella fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin Kymijoen Ahvenkoskenhaarassa. Vuonna 2015 fosforipitoisuus oli rannikolla aika tasainen, mutta vuonna 2016 Haminan edustalla fosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin Kotkan ja Pyhtään edustoilla. Ulommilla merialueilla pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin rannikon tuntumassa, mutta edellisvuoteen verrattuna erot eivät olleet yhtä suuria. Meriveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvukaudella oli samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Päällysveden typpipitoisuus vaihteli 370 720 µg/l välillä (Kuva 23). Typpipitoisuus oli korkeampi heti rannikon tuntumassa kuin ulommilla merialueilla. Kotkan edustan pitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2015, mutta Haminan ja Pyhtään edustalla typpeä oli päällysvedessä vuonna 2016 selvästi enemmän. Yksittäinen korkein typpipitoisuus (720 µg/l) havaittiin Haminan edustalla Kuusisenselällä Kuorsalon luoteispuolella, jossa oli edellisvuonna typpeä alle 300 µg/l. Alusveden typpipitoisuus oli samalla tasolla päällysveden pitoisuuden kanssa, eivätkä pitoisuudet eronneet suuresti näytepisteiden välillä. Levätuotanto oli vähäistä vuoden 2016 kasvukaudella johtuen viileästä ja sateisesta kesästä (Kuva 24). Merialueen keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli matalin viimeisten seitsemän vuoden keskiarvoihin verrattuna, 7,1 µg/l. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella tarkkailualue kuului rannikkovesien rehevyysluokittelun mukaan rehevään luokkaan (Taulukko 9). Levätuotannon huippu havaittiin heti näytteenottojen käynnistyttyä toukokuun puolivälissä, jolloin klorofyllipitoisuus oli merialueella keskimäärin 10,7 µg/l. Toukokuun korkein klorofyllipitoisuus havaittiin Pyhtään ulkosaaristossa Pitkäviirin edustalla, jossa se oli 28 µg/l (Liite 3). Tavallista lämpimämmän kevään ja lyhyen jäätalven takia levien kevätkukinnan huippu tuli nopeammin lämpiävän rannikon tuntumassa aiemmin kuin ulommilla alueilla. Kesän edetessä levätuotannossa ei ollut suuria eroja alueiden välillä. Typen ja fosforin välisen kokonaisravinnesuhteen (N:P) ollessa alle 10 typpi rajoittaa levien kasvua. Jos ravinnesuhde on vastaavasti yli 17, fosfori muuttuu minimiravinteeksi ja sen määrä vedessä toimii levien kasvua rajoittavana tekijänä (Forsberg ym. 1978). Kymijoessa fosfori on selkeästi minimiravinne johtuen suuresta typpikuormituksesta (Muuri & Anttila- Huhtinen 2017). Fosfori oli talvella ja vielä keväälläkin minimiravinne Kymijoen ja rannikon kuormituslähteiden vaikutuksesta myös Kotkan ja Pyhtään edustalla, mutta syksyä kohden fosforin määrä suhteessa typpeen kasvoi (Kuva 25). Haminan edustalle purkautuu huomattavasti vähemmän typpikuormitusta kuin Kotkan ja Pyhtään edustoille, minkä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 27

seurauksena typpi voi joskus kasvukauden aikana olla levien kasvua rajoittava tekijä. Ulompi merialue oli ravinnesuhteen perusteella yhteisrajoittunutta aluetta, mutta typen määrä fosforiin verrattuna oli rannikkoalueita vähäisempi. Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Taulukko 9. Rannikkovesien luokittelu tuotantokauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella (Pitkänen 1994). Rehevyysluokka a-klorofylli µg/l I Karu alle 2 II Lievästi rehevä 2-5 III Rehevä 5-10 IV Hyvin rehevä 10-20 V Erittäin rehevä yli 25 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) 5 9 havainnon keskimääräinen päällysveden a-klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2016. Kaikilla pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 29

Kuva 25. Typen ja fosforin kokonaisravinnesuhde (N:P) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueellla vuonna 2016. Pienet pisteet ovat intensiiviasemien yksittäisiä tuloksia, suuremmat ovat useamman aseman keskiarvoja. Jos ravinnesuhde on alle 10, typpi rajoittaa levien kasvua, ja jos se on yli 17, fosfori rajoittaa levien kasvua. Päällysveden hapenkyllästysaste oli pääosin 90 107 % välillä kesän aikana (Liite 3). Lievää ylikyllästystä oli havaittavissa joillakin näytepisteillä levätuotannosta johtuen. Alusvedessä ei havaittu varsinaisesti hapenpuutetta, mutta monin paikoin hapenkyllästysaste oli alle 50 % (Kuva 26) ja happipitoisuus alimmillaan noin 4 mg/l. Edellisvuoteen verrattuna happea oli alusvedessä vähemmän. Alusveden happitilanne oli hyvä jokien vaikutusalueella. Happitilanne oli edellisvuoden tapaan huonoin elokuussa Haminan edustalla Varvion intensiiviasemalla 212, jossa hapenkyllästys oli 27 %. Hapettomissa olosuhteissa fosforia liukenee sedimentistä alusveteen, mikä oli havaittavissa myös tällä merialueella. Alusveden fosforipitoisuus oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sitä korkeampi, mitä matalampi oli hapenkyllästysaste (Kuva 27). Vuoteen 2015 verrattuna alusveden pitoisuudet pysyivät nyt alle 100 µg/l (Kuva 28). Vesi oli sameampaa pohjan läheisyydessä kuin pinnassa. Sameus oli alusvedessä koko alueella keskimäärin 3,5 FTU. Vesi oli sameaa vähähappisilla alueilla, mutta myös jokien vaikutusalueella vesi oli paikoin sameaa (Kuva 29). Sameus oli pääosin samalla tasolla alusvedessä kuin vuonna 2015. Sameinta vesi oli Haminan Uolionselällä, Kotkassa Mussalon koillispuolella ja Pyhtäällä Ahvenkoskenlahdella. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 27. Alusveden touko-syyskuun aikaisen hapenkyllästysasteen (%) ja fosforipitoisuuden (µg/l) välinen riippuvuus Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 31

Kuva 28. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 29. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2016. Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

5.3 VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Päällysvesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hilloniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmi-joulukuun välillä vuonna 2016. Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta otettiin näytteet 7 kertaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen esim. veden vaihtuvuuden kannalta kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Näkösyvyys oli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana noin 1 5 m (Kuva 30). Näkösyvyys parani kokonaisuudessaan kaikilla intensiiviasemilla hieman keväästä syksyyn mentäessä, ja suurin näkösyvyys 5,1 m havaittiin aiempien vuosien tapaan Kotkan edustalla Lellerissä (as. 123) marraskuussa. Helmikuussa Haminan merialueella Hilloniemen edustalla (as. 218) näkösyvyys oli jääkannen alla vain 0,2 m. Tuolloin vedessä oli myös runsaasti typpeä ja fosforia. Näytteenoton aikaan Summan- ja Vehkajoen virtaamat olivat tavallista korkeammat, eikä jokivesi päässyt sekoittumaan jääkannen alla suolaisempaan meriveteen. Keskimääräinen kasvukauden näkösyvyys intensiiviasemilla oli 2,8 m. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli pääosin 15 40 µg/l välillä lukuun ottamatta poikkeuksellisen korkeaa fosforipitoisuutta (75 µg/l) Hilloniemen (as. 218) edustalla helmikuussa (Kuva 30). Asemien väliset erot fosforipitoisuudessa olivat edellisvuodesta poiketen suurimmillaan juuri helmikuussa, jolloin ero suurimman ja pienimmän pitoisuuden välillä oli jopa 60 µg/l. Keväästä erot tasoittuivat syksyä kohden, ja keskimääräinen pitoisuus kohosi samalla. Kasvukauden keskimääräinen taso oli n. 27 µg/l ja Haminan edustalla Hilloniemen asemalla (as. 218) pitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla näyteasemilla. Fosforipitoisuudet olivat keskimäärin samalla tasolla kuin edellisvuonna. Merivesi oli intensiiviasemilla fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli jopa 1100 µg/l Hilloniemen (as. 218) edustalla helmikuussa, jonka jälkeen pitoisuus laski kevättä kohden (Kuva 30). Muilla asemilla samanlaista pitoisuuspiikkiä ei havaittu. Kesän aikana typpipitoisuus vaihteli 300 500 µg/l välillä ja kohosi siitä vielä hieman loppuvuoden aikana. Haminan edustalla päällysveden typpitaso on usein ollut etenkin talvella selvästi Kotkan edustan tasoa korkeampi, mikä johtuu Vehka- ja Summanjoen suurista ravinnepitoisuuksista. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hyvin samalla tasolla Hilloniemen alkuvuoden korkeita pitoisuuksia lukuun ottamatta. Levätuotannon huippu ajoittui Hilloniemen edustalla (as. 218) toukokuun alkuun ja Lellerin edustalla (as. 123) toukokuun puoliväliin (Kuva 30). Muilla asemilla samanlaista huippua ei havaittu. Heinäkuun aikana Kotkassa Varissaaren edustalla (as. 128) levien sisältämän a- klorofyllin määrä oli selvästi muita asemia korkeampi. Muilla asemilla pitoisuudet eivät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 33

eronneet merkittävästi toisistaan. Edellisvuoteen verrattuna intensiiviasemien keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli selvästi matalampi, 7,1 µg/l. Kevät oli tavallista lämpimämpi, mutta kesä taas tavanomaista viileämpi ja sateisempi, mikä selittää keskimääräistä matalampaa levätuotantoa. Fosfaattifosforin pitoisuus oli niin ikään hyvin korkea Hilloniemen asemalla (as. 218) ja tavallista korkeampi myös Varvion (as. 212) ja Lellerin (as. 123) asemilla helmikuun alussa (Kuva 30). Keväällä, kun levät lisääntyvät ja sitovat liukoista fosfaattifosforia, sen määrä vedessä vähenee. Fosfaattifosforin pitoisuus oli lähes poikkeuksetta vähäinen läpi kesän, mutta alkoi taas lisääntyä levätuotannon hiivuttua syksyllä. Kuva 30. Kokonaistypen ja fosforin, fosfaattifosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) päällysvedessä (1 m) sekä näkösyvyydet (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2016. Alusvesi Alusveden happitilanne oli hyvä kaikilla intensiiviasemilla alkuvuodesta (Kuva 31). Elokuun alussa hapen kyllästysaste putosi Varvion (as. 212) näyteasemalla 20 %:iin, mutta muilla 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

asemilla happitilanne säilyi kohtuullisena. Elokuun lopussa vesimassa sekoittui syystäyskierron ansiosta ja happitilanne kohosi hyvälle tasolle loppuvuodeksi. Fosforipitoisuus oli alusvedessä keskimäärin korkeampi kuin päällysvedessä (Kuva 31). Toukokuussa Varvion, Hilloniemen ja Varissaaren edustoilla havaittiin hieman matalampi fosforipitoisuus kuin Lellerin ja Heinäsaaren edustoilla, mutta heinä-elokuussa happivajeen seurauksesta fosforipitoisuus kohosi yli 80 µg/l Haminan edustan näyteasemilla. Kotkan ja Pyhtään edustoilla alusveden fosforipitoisuus säilyi melko tasaisena läpi vuoden. Keskimäärin alusveden fosforipitoisuus oli edellisvuoteen nähden samalla tasolla. Alusveden typpipitoisuudessa ei havaittu samanlaista piikkiä helmikuussa kuin päällysvedessä, vaan pitoisuus vaihteli melko tasaisesti 250 600 µg/l välillä tarkkailujakson ajan (Kuva 31). Korkeimmat alusveden typpipitoisuudet havaittiin Haminan edustan näyteasemilla heinäkuussa ja lokakuussa. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset typpipitoisuudet olivat nyt kaikilla intensiiviasemilla korkeammat. Kuva 31. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuudet (µg/l) sekä hapen kyllästysaste (%) alusvedessä Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen intensiiviasemilla vuonna 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 35

5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Sekä Varviossa (212) että Varissaaressa (128) kasviplanktonin biomassa oli keskiarvoltaan edellisvuosien tasolla (Liite 4). Kasviplanktonyhteisöt koostuivat rannikkovesille tyypillisestä lajistosta ja niissä esiintyi paljon vaihtelua tutkimusjaksolla. Sinileviä havaittiin näytteissä vain vähän, ja Mesodinium rubrum -ripsieläimen osuus oli edellisvuosista poiketen paikoin suuri. Varissaaren näytteiden lajisto oli monipuolisempaa kuin Varvion. Tulokset on esitelty tarkemmin liitteenä 4 olevassa raportissa. 5.5 HAITALLISTEN AINEIDEN TARKKAILU Vesinäytteet analysoineen laboratorion testausselosteissa on esitetty tulosten lisäksi myös analyysimenetelmät (Liite 7). Tulokset on viety vedenlaaturekisteriin (Hertta). Oktyylifenolit (OP) ja nonyylifenolit (NP) sekä niiden etoksylaatit (OPE ja NPE) Kaikkien tutkittujen yhdisteiden (Taulukko 10) pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle laboratorion määritysrajan, joka oli oktyylifenoliyhdisteillä 0,03 µg/l ja nonyylifenoliyhdisteillä 0,1 µg/l. Nonyylifenoliyhdisteiden osalta laboratoriossa saavutettiin tavoitemääritysraja (30 % ympäristölaatunormista), mutta ei käytetyn menetelmän (ISO 18857 2:2009) määritysrajaa (0,005 µg/l). Taulukko 10. Haitallisten aineiden tarkkailussa näytteistä analysoidut oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit ja bisfenoli A. Näytteet Analyysi Laatu Pilkanmaa Värälä Mussalo 1m Mussalo 20m Oktyylifenolietoksylaatit yhteensä µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 4 t Oktyylifenoli µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Oktyylifenolimonoetoksylaatti µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Oktyylifenolidietoksylaatti µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Nonyylifenolietoksylaatit yhteensä µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 4 n Nonyylifenoli µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Nonyylifenolimonoetoksylaatti µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Nonyylifenolidietoksylaatti µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bisfenoli A µg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien (yksilöity vaaralliseksi aineeksi) kokonaistoksisuuden ympäristölaatunormi (AA-EQS) on sekä sisävesissä että muissa pintavesissä 0,3 µg/l. 4-t-oktyylifenolin ympäristölaatunormi on sisämaan pintavesissä 0,1 µg/l ja muissa pintavesissä 0,01 µg/l. Saadut tulokset alittivat em. ympäristölaatunormit. 4-t-oktyylifenolin osalta tulosten määritystarkkuudessa ei kuitenkaan saavutettu muiden pintavesien EQS-rajaa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Nonyylifenoli ja sen etoksylaatit ja oktyylifenoli ovat mukana Vaarallisten aineiden asetuksen liitteen 1 C -listalla (Karvonen ym. 2012, Valtioneuvosto 2015). Ne ovat myrkyllisiä vesieliöille, säilyvät ympäristössä, voivat kerääntyä kudoksiin ja ovat ravintoverkossa biokertyviä. Kemikaalien samankaltaisuus luonnollisten estrogeenihormonien kanssa voi häiritä joidenkin organismien seksuaalista kehitystä. Tunnetuin vaikutus on kalojen feminisaatio. Yhdisteitä ei valmisteta Suomessa, ja ne on myös poistettu metsäteollisuuden käyttämistä kemikaaleista (Euroopan yhteisön kemikaalilainsäädäntö, REACH-asetus). Yhdisteitä on mm. liima-, side- ja stabilointiaineissa, maaleissa, puhdistus- ja pesuaineissa, tekstiileissä ja kosmetiikassa. Nonyylifenolit ovat tiukasti säädeltyjä Euroopassa; vuodesta 2005 lähtien on ollut käytössä EU:n laajuinen kielto niiden laajoista käytöistä. Käyttökielto kohdistuu vain EU:n alueelle, joten se ei estä esim. näitä kemikaaleja sisältävien tekstiilien ja kosmetiikan tuontia ja myyntiä Suomessa. Bisfenoli A pitoisuudet olivat myös kaikissa näytteissä alle määritysrajan (0,01 µg/l). Bisfenoli A (BPA) ei sisälly asetusmuutokseen (Valtioneuvosto 2015), mutta se on ns. nouseva aine eli aine, joka voidaan tiedon karttuessa tulevaisuudessa mahdollisesti todeta haitalliseksi tai vaaralliseksi aineeksi. Bisfenoli A:ta käytetään laajasti muoviteollisuudessa mm. elintarvikemuovin raaka-aineena ja esim. lämpöpapereissa ja epoksihartsin (viemärija vesijohtojen pinnoitus, säilyke- ja virvoitusjuomapurkkien sisäpinnat) valmistuksessa. Ihminen altistuu pienelle määrälle BPA:ta jatkuvasti elinympäristönsä muovituotteiden kautta. Yhdisteellä on todettu olevan mm. hormonaalisia vaikutuksia. Lääkeaineet ja hormonit Näytteistä analysoitiin lääkeaineita yhteensä 50 ja hormoneja 7 eri yhdistettä (Liite 8). Testausselosteessa (Liite 7) on esitetty analyysitulokset vain niiden määritysten osalta, joiden toteamisraja ylittyi yhdessä tai useammassa näytteessä, vaikka tulos olisikin jäänyt alle määritysrajan. Näytteistä analysoitiin esim. ibuprofeiini (tulehduskipu- ja reumalääke), mutta sitä ei todettu esiintyvän missään näytteessä. Toteamisrajan ylittävienkin lääkeaineiden ja hormonien pitoisuudet jäivät näytteissä yleensä alle laboratorion määritysrajan (Taulukko 11). Lääkeaineista ainoastaan kofeiinin pitoisuus ylitti määritysrajan ja hormoneista progesteronin ja testosteronin pitoisuudet; nämäkin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ko. määritysraja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 37

Taulukko 11. Haitallisten aineiden tarkkailussa näytteistä analysoitujen lääkeaineiden ja hormonien pitoisuudet niiden yhdisteiden osalta, joiden toteamisraja ylittyi yhdessä tai useammassa näytteessä. Näytteet Määritykset Laatu Pilkanmaa Värälä Mussalo 1m Mussalo 20m Lääkeaineet ja hormonit tod. tod. tod. tod. Diklofenaakki (tulehduskipu ja reumalääke µg/l <0,005 <0,005 Karbamatsepiini (mm. epilepsialääke µg/l <0,005 <0,005 <0,005 Kofeiini µg/l 0,01 0,011 0,016 0,015 Trimetopriimi µg/l <0,001 <0,001 Progesteroni µg/l 0,002 0,001 Testosteroni µg/l 0,001 5.6 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannalla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan (Kuvat 32 ja 33). Rannikon uimavesille asetetun Eschericia coli -bakteeripitoisuuden raja-arvo 500 pmy/100 ml ja enterokkipitoisuuden raja-arvo 200 pmy/100 ml eivät ylittyneet yhdelläkään näytteenottokerralla. Sinileviä havaittiin koko kesän aikana ainoastaan Mansikkalahden uimarannoilla 29.6. ja silloinkin vähän. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä koko kesän eikä sinilevää havaittu ollenkaan (Kuvat 34 ja 35). Kuva 32. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä 2016. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Kuva 33. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä 2016. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. Kuva 34. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä 2016. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 39

Kuva 35. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä 2016. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 5.7 VEDENLAADUN KEHITYS PIDEMMÄLLÄ AJANJAKSOLLA Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueen rannikon rehevyystasossa on ollut vuosien välistä vaihtelua, mutta yleisesti ottaen ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat hieman madaltuneet 2000-luvun aikana (Kuva 36). Myös alueelle tulevan pistekuormituksen määrä on vähentynyt huomattavasti edellisten 10 vuoden aikana (Mänttäri 2016). Haminan edustalla fosforipitoisuus on yleensä ollut hieman korkeampi kuin Pyhtään ja Kotkan edustalla, mutta viime vuosina se on ollut hyvin samalla tasolla. Fosfori on Kymijoessa selkeästi minimiravinne (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017), mikä näkyy myös Pyhtään ja Kotkan rannikon ravinnesuhteissa. Haminan edustalle tuleva typpikuormitus on huomattavasti vähäisempää kuin Kotkan ja Pyhtään edustalle tuleva kuormitus, minkä takia myös rannikon N:P-suhde on pienempi ja typpi voi olla ajoittain levätuotantoa rajoittava ravinne (Kuva 25). Kymijoki tuo moninkertaisesti enemmän vettä ja ravinnekuormitusta verrattuna Haminan edustalle laskeviin Summanjokeen ja Vehkajokeen, mutta ravinnepitoisuudet ovat Haminan alueelle laskevissa joissa suurempia. Tästä johtuen vesi on Kotkan ja Pyhtään rannikkoalueella usein sameampaa ja väriltään tummempaa kuin Haminan rannikkovedet. Suurempi makean veden määrä näkyy myös rannikkoveden sähkönjohtavuudessa, joka on huomattavasti matalammalla tasolla Kotkan ja Pyhtään edustalla Haminaan verrattuna. Rannikkovesien väriarvo on hieman noussut koko rannikkoalueella, mutta sameus on vaihdellut vuosien välillä runsaasti. 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Kuva 36. Vedenlaadun kehitys Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueella rannikon päällysvedessä kesäisin (touko-syyskuu) 2000-luvulta lähtien. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2016 osalta. Suurin osa Kotkan ja Pyhtään edustan kuormituksesta tulee alueelle purkautuvista Kymijoen haaroista. Summanjoen ja Vehkajoen kuormituksen vaikutukset näkyvät lähinnä aivan Haminan edustalla, sillä määrällisesti niiden kuormitus on vähäisempää kuin Kymijoen. Jokien osuus tutkimusalueelle tulevasta fosforikuormasta on 92 % ja typpikuormasta 97 % kokonaiskuormituksesta, joten rannikon pistekuormittajien vaikutus merialueen vedenlaatuun jää vähäiseksi, mutta voi olla paikallisesti merkittävää. Pistekuormittajien vaikutusta alueen vedenlaatuun on kuitenkin vaikea erottaa tutkimusalueelle purkautuvan kuormituksen lomasta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 41

Jokien tuoman kuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Rannikon pistekuormitus on jakautunut merialueella epätasaisesti, ja suurin osa siitä tulee Kotkan edustalle. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus on ollut viime vuosina hyvin pieni ja vähentynyt edelleen. Haminan merialueella pistekuormitus on myös vähäistä, ja sitä tulee useilta pieniltä teollisuuden toimijoilta sekä ohitusvesien käsittelylaitoksena nykyisin toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi edellisiä alueita suurempaa. Kotkan edustan kuormitus tulee pääasiassa Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2016 kemiallinen hapenkulutus ja fosforikuormitus olivat edellisvuoden tapaan suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Kiintoainepäästöt ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Pistekuormitus oli suunnilleen yhtä suurta kuin vuonna 2015, mutta viime vuosina kuormitus on ollut vähentymään päin Pyhtää- Kotka-Hamina-merialueella. Mussalon jätevedenpuhdistamon kuormitus pysyi lupaehtojen puitteissa. Sunilan puhdistamolla fosforin kuukausikohtaiselle kuormitukselle asetettu raja ylittyi kesän aikana, mutta vuositasolla ylityksiä ei tapahtunut. Kotkamills Oy:lla ajettiin tammikuussa alas vanhaa tuotantolinjaa, jolloin COD:n, fosforin ja typen lupaehdoissa mainittu kuormitusraja ylittyi. Lokakuussa uutta tuotantolinjaa perustettiin, ja tällöin typen kuormitus ylitti uuden luvan mukaisen kuukausikeskiarvon. Vuosikeskiarvoina Kotkamills Oy:n kuormitukset pysyivät kuitenkin sekä vanhan että uuden luvan sallimissa rajoissa. Jokivesien vaikutus näkyy erityisesti talvella, jolloin makea jokivesi ei sekoitu jääkannen alla suolaisempaan murtoveteen. Tästä johtuen vesi on päällysvedessä usein sameaa ja näkösyvyys heikompi kuin kesällä. Vuonna 2016 talvinäytteenoton aikaan jäätä oli vain Haminan edustalla ja Mussalon pohjois- ja itäpuolella sekä Pyhtään Parlahdessa, mutta muuten merialue oli jäätön. Aivan Pyhtään ja Kotkan rannikon tuntumassa jokihaarojen suulla ravinnepitoisuudet olivat selvästi muuta merialuetta matalampia, mutta Haminan edustalla Summanjoen ja Vehkajoen välittömillä vaikutusalueilla jokivesivaikutus näkyi poikkeuksellisen suurena veden sameutena, alhaisena näkösyvyytenä ja kohonneina ravinnepitoisuuksina. Jääkannen lisäksi tuloksia selitti Summan- ja Vehkajoen talvinen virtaamapiikki, joka ajoittui juuri näytteenottoaikaan. Talvella alusvedessä ei havaittu voimakasta hapenpuutetta ja hapen kyllästysaste oli pääosin yli 70 %. Tästä syystä myös fosfori pysyi sitoutuneena hapelliseen sedimenttiin eikä poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia havaittu. Korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin ulommilla ja syvimmillä näytepisteillä, joilla myös happitilanne oli rannikkoa heikompi. Typpipitoisuudessa ei havaittu yhtä selkeää vaihettumista rannikon ja ulompien alueiden välillä, vaan korkeita pitoisuuksia havaittiin niin Pyhtään Ahvenkoskenlahdella ja Kotkassa Mussalon itäpuolella kuin Kirkonmaanselän ulommilla näytepisteilläkin. 42 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Touko-syyskuussa alueelliset erot olivat päällysvedessä vähäisempiä kuin talvella. Näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Haminan edustalla vedessä oli keskimäärin enemmän fosforia, kun taas typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia Pyhtään ja Kotkan edustalla. Alusveden fosforipitoisuudet olivat touko-syyskuussa korkeampia kuin päällysvedessä. Fosforia havaittiin pohjan läheisessä vedessä sitä enemmän, mitä vähemmän happea vedessä oli. Alusvedessä ei havaittu varsinaisesti hapenpuutetta, mutta hapenkyllästysaste oli syvimmillä näytepisteillä alle 50 %. Vesi oli sameampaa alusvedessä kuin päällysvedessä, ja rannikon tuntumassa mitattiin suurempia arvoja kuin ulompana merialueella. Levätuotannon huippu ajoittui toukokuun alkuun Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella. Klorofyllipitoisuus vaihteli ajallisesti ja alueellisesti, ja korkeimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin Kotkan ja Haminan intensiiviasemilla toukokuussa. Kauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus jäi kuitenkin aiempaa selvästi alhaisemmaksi, mitä voi selittää viileä ja tuulinen kesä. Päällysvedessä oli havaittavissa vain lievää hapen ylikyllästystä joillakin näytepisteillä levätuotannosta johtuen, mutta ph oli koholla varsinkin ulommilla näytepisteillä. Varvion ja Varissaaren intensiiviasemilta otettujen kasviplanktonnäytteiden biomassa oli myös hieman alhaisempi aiempien vuosien näytteisiin verrattuna. Leväyhteisöissä havaittiin heinäkuun ja elokuun alun näytteissä poikkeuksellisen runsaana Mesodinium rubrum -ripsieläintä, jolla on sisällään yhteyttämiseen kykenevä leväosakas. Sinilevien osuus kasviplanktonyhteisön koostumuksessa oli vähäinen, mikä voi johtua viileästä ja tuulisesta säästä, joka esti laajojen pintalauttojen muodostumisen (SYKE 2016). Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella sijaitsevien uimarantojen vedenlaatu pysyi mikrobiologiselta laadultaan hyvänä läpi kesän. Sinileviä havaittiin Kotkassa yhdellä uimarannalla kesäkuun lopulla, mutta niiden määrä oli hyvin vähäinen. Erilaisesta kuormituspaineesta huolimatta rannikkoalueen keskimääräinen vedenlaatu ei poikennut suuresti eri alueiden välillä. Fosforipitoisuus oli kasvukaudella keskimäärin hieman korkeampi Haminan edustalla, mutta tilanne on vaihdellut vuosien välillä. Kymijoen fosforipitoisuudet ovat laskeneet viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja nykyisin joen vesi on rannikkoalueen vettä karumpaa (Mänttäri 2013, 2014, 2015, 2016). Vedenlaatu oli ulkomerialueilla rannikkoon verrattuna vain hieman parempaa; päällysveden fosforipitoisuus oli hieman rannikkoalueen pitoisuutta matalampi, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyyttä oli enemmän. Pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli kuitenkin huonompi ja sen myötä fosforipitoisuudet olivat rannikkoaluetta korkeammat, mitä selittää ulompien näytepisteiden suuremmat syvyydet. Myös suolapitoisuuserojen muodostama halokliini ja lämpötilaerojen muodostama harppauskerros vaikeuttavat syvillä alueilla veden sekoittumista, jolloin hapekas päällysvesi ei pääse sekoittumaan vähähappiseen alusveteen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 43

Vuonna 2016 toteutettiin myös Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuun sisältyvän haitallisten aineiden vedenlaatutarkkailu. Näytepaikkoja oli kolme: Kymijoessa Pyhäjärven alapuoli ja Värälä (Mäkikylän puhdistamon alapuoli) ja rannikkoalueella Mussalon puhdistamon lähialue. Vesinäytteistä analysoitiin oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit ja bisfenoli A; kaikki pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Suurin osa tutkituista lääkeaineista (50 eri yhdistettä) ja hormoneista jäi alle toteamisrajan, ja loppujenkin osalta pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai olivat samaa tasoa kuin määritysraja. Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Vuonna 2016 sinileväkukinnot ja levien runsaus yleensä jäivät kuitenkin viime vuosia pienemmäksi. Syynä olivat todennäköisesti viileä kesä ja tuuliset olosuhteet, jotka sekoittivat vesimassaa (SYKE 2016a). Tuuliset säät saivat aikaan loppuvuodesta Itämeren pääaltaalta liikkeelle lähteneen suolaisen veden pohjavirtauksen päätymisen Suomenlahden syvänteisiin (SYKE 2016b). Kymijoen vesi ja ympäristö ry teki Haapasaaren ympäristössä kaikuluotauksia, joiden avulla suolainen, makeaa vettä tiheämpi vesimassa paikallistettiin Haapasaaren eteläpuolella n. 50 m:n syvänteeseen. Suolainen vesi voimistaa suolakerrostuneisuutta syvillä alueilla, jolloin alusveden happitilanne voi heikentyä, ja sen seurauksena fosforia voi vapautua normaalia enemmän sedimentistä. Kerrostuneisuuden purkautuessa keväällä fosfori voi nousta pintaan, ja tuulen sekoittaessa vettä tulevana kesänä voi olla odotettavissa jälleen runsaampia leväkukintoja. Rannikon läheisyydessä jokivesillä on kuitenkin suuri vaikutus veden laatuun, joten suolapulssin vaikutukset jäänevät Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vähäisiksi. VIITTEET Albeni, K. 2017. Mussalon jätevedenpuhdistamon jaksoyhteenveto 1.10. 31.12.2016 ja vuosiyhteenveto 2016. Kymen Vesi Oy. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Anttila-Huhtinen, M. 2017. Kotkan satama-alueiden hulevesi- ja vesistötarkkailu vuonna 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 351/2017. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21:352 363. Henriksson M. & Myllyvirta T. 2006. Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Ilmatieteen laitos 2016a. Terminen kasvukausi 2016. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu 23.1.2017. Ilmatieteen laitos 2016b. Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset. www.ilmastokatsaus.fi 44 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

Ilmatieteen laitos 2016c. Jäätalvi 2015 2016 oli leuto ja lyhyt. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu 23.1.2017. Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A. 2011. Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio, J., Mehtonen, J., Nysten, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M. & Äystö, L. 2012. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja 15. Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Werdi, E., Mannio, J., Mehtonen, J., Nysten, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M., Äystö, L., Kauppila, J., Leppänen, M., Näykki, T. & Korhonen, M. 2016. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja, luonnos päivitykseksi. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 2008. Ympäristöopas 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011. Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina 2000-2009. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 208. 102 s. Lepistö L. (toim) 2006. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeskus, päivitetty 5.4.2006. Muuri, L. 2017. Pyhtään merialueen kalalaitosten vesistötarkkailu vuonna 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 363/2017. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Mänttäri V. 2013. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Mänttäri V. 2014. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/2014. Mänttäri V. 2015. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2014. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 246/2015. Mänttäri V. 2016. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 256/2016. Pitkänen, H. 1994. Eutrophication of the Finnish coastal Waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Enviroment Research Institute. Pitkänen, H., Kuosa, H., Eremina, T., Lips, U., Lehtoranta, J. & Maximov, A. 2016. Eutrophication. Teoksessa: The Gulf of Finland assessment, Raateoja, M. & Setälä, O. (toim.). Reports of the Finnish Environment Institute 27/2016. Raunio, J. 2017. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008b. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 354) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 45

Suomen ympäristökeskus. 2016a. Valtakunnallinen leväyhteenveto 2016: Leväkesä alkoi aikaisin, mutta tyrehtyi loppukesää kohti. Tiedote 1.9.2016. www.syke.fi > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Vesi > Valtakunnallinen leväyhteenveto 2016. Suomen ympäristökeskus. 2016b. Suomenlahdelle virrannut runsaasti ravinnerikasta vettä Itämeren pääaltaalta. Uutinen 8.12.2016. www.syke.fi > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö Suomen ympäristökeskus. 2017. Vesikartta-sovellus. www.ymparisto.fi/vesienhoito > Vesikartta Valtioneuvosto 2015. Valtioneuvoston asetus 1308/2015. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 5.1.2015. 46 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

LIITE 1

LIITE 2 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailun näytepisteet ja näytteenottokertojen lukumäärä touko-syyskuussa vuonna 2016. Alue Asema Sijainti Koordinaatit YKJ fys.kem klorofylli intensiivi plankton näytteenotot kasvukaudella Pyhtää 18 Storsundet 3475461 6695147 x 1 Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti 3471898 6704087 x 1 Pyhtää 46 Purolanlahti 3480773 6702860 x x 5 Pyhtää 66 Heikinhelli 3485040 6696190 x x 5 Pyhtää 77 Äyspäänselkä 3489188 6702768 x x 5 Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti 3472138 6699553 x x 5 Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri 3479128 6686618 x x 5 Kotka 91 Viikarinsaari 3495013 6700360 x 5 Kotka 96 Mussalo 3496604 6702624 x x 5 Kotka 100 Mussalo 3495552 6705206 x 1 Kotka 104 Hovinsaari 3495085 6706042 x x 5 Kotka 106 Majasaari 3492527 6706177 x 5 Kotka 123 Lelleri 3497703 6699466 x 9 Kotka 128 Varissaari 3498349 6704145 x x 9 Kotka 133 Kotkansaari 3498606 6705427 x 5 Kotka 139 Halla 3497837 6707600 x x 5 Kotka 152 Hallanväylä 3498763 6708268 x x 5 Kotka 156 Hallanväylä 3500688 6706986 x x 5 Kotka Kyvy-2 Rankki 3492644 6695926 x x 5 Kotka Kyvy-3 Ristisaari 3494237 6685746 x 1 Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa 3506433 6693008 x 1 Hamina 179 Kuuttinki 3502675 6709030 x x 5 Hamina 181 Kuuttinki 3506036 6709944 x 1 Hamina 186 Neuvottomanlahti 3503698 6712541 x 1 Hamina 198 Summanlahti 3506140 6713343 x x 5 Hamina 212 Varvio 3507287 6707346 x x 9 Hamina 218 Hilloniemi 3508510 6711497 x 9 Hamina 225 Vilniemi 3511118 6710550 x 1 Hamina 230 Hilloniemi 3510487 6713427 x x 5 Hamina 231 Haminanlahti 3510099 6714689 x 1 Hamina 346 Uolionmatala 3511874 6708993 x x 5 Hamina Kyvy-4 Einonkari 3507562 6702816 x x 5 Hamina Kyvy-12 Velpperkari 3516130 6697588 x 1 Hamina Kyvy-13 Pyötsaari 3518817 6707574 x 1

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 10.2.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,6 9,7 69 1,0 717 4,01 7,8 10 440 140 <5 36 30 5 0,6 10,8 75 10 0,5 10,7 74 20 1,3 9,5 69 1,1 770 4,34 7,8 10 400 130 7 41 35 10.2.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,7 88 1,1 196 0,99 7,4 25 530 260 11 15 9 5 0,4 12,2 84 10 0,6 12,3 86 15 0,9 11,4 82 1,1 733 4,10 7,7 10 440 140 7 38 32 10.2.2016 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17,1 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,9 10,8 76 2,0 125 0,65 7,2 30 590 21 5 0,5 10,2 71 10 0,4 10,2 71 15 1,1 9,5 69 3,1 749 4,18 8,0 10 460 47 10.2.2016 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11,4 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,5 12,6 87 2,7 23,9 0,12 7,0 30 560 14 5 0,5 12,1 84 10 0,4 11,7 83 1,5 643 3,56 7,6 10 470 36 10.2.2016 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,5 12,4 86 3,3 23,4 0,11 7,1 33 560 17 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 1/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 11.2.2016 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,3 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 32 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,6 12,3 86 1,3 277 1,44 7,4 25 540 22 5 0,2 10,5 72 10 0,2 10,8 76 1,0 707 3,92 7,7 13 500 34 11.2.2016 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 28 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,3 86 1,1 502 1,82 7,4 20 510 19 5 0,1 12,4 85 10 0,1 12,4 85 14 0,4 12,0 85 1,0 712 3,97 7,6 13 440 35 11.2.2016 MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Lumi 0 cm; Jää 34 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,5 86 1,0 193 0,83 7,2 30 610 16 5 0,2 11,4 78 10 0,4 11,2 77 14 0,7 10,1 72 0,9 734 4,10 7,7 10 440 37 11.2.2016 MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,7 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 12,0 84 4,5 392 2,04 7,3 55 780 36 5 0,2 11,9 84 1,0 681 3,79 7,7 15 470 35 15.2.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 5 cm; Jää 29 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,4 11,4 79 48 118 1,15 6,8 150 1100 460 100 74 58 5 0,2 12,3 85 12 0,6 12,3 88 1,2 715 3,98 7,8 10 500 150 <5 36 30 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 2/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 15.2.2016 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 5 cm; Jää 25 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 1,0 11,8 83 34 113 0,16 6,8 150 1400 82 5 0,4 12,1 84 8 0,6 11,7 84 1,2 703 3,90 7,7 13 520 37 16.2.2016 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,1 12,5 88 2,1 652 3,61 7,7 20 630 37 5 0,2 12,4 85 10 0,5 12,5 87 20 0,7 12,5 90 1,0 746 4,18 7,8 10 520 38 16.2.2016 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,1 12,4 87 1,6 547 3,00 7,6 20 700 33 <0,2 5 0,7 12,4 86 10 0,7 12,5 87 17 0,8 12,6 91 0,9 756 4,24 7,8 10 520 38 <0,2 0-2 <1 16.2.2016 MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,5 12,6 87 1,8 2 2,72 7,6 260 52 33 <0,2 5 0,5 12,5 87 1,1 2 3,83 7,8 310 170 36 0,40 10 0,7 12,4 86 1,1 1,8 4,12 7,8 180 33 38 <0,2 17 0,8 12,5 87 1,1 1,7 4,20 7,8 160 <5 39 <0,2 0-2 <1 17.2.2016 MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 1 cm; Jää 28 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 11,9 84 4,3 586 1,37 7,7 30 1400 47 5 0,4 12,0 83 14 0,6 11,8 84 1,0 713 3,95 7,9 10 550 40 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 3/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 17.2.2016 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 5 cm; Jää 24 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 11,2 77 16 94,0 0,46 6,6 110 1500 54 5 0,4 12,0 83 8 0,6 11,9 85 1,9 705 3,93 7,8 15 580 43 17.2.2016 MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 1 cm; Jää 23 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 11,0 77 13 210 0,47 6,8 100 1400 50 6 0,6 11,6 83 1,7 670 3,76 7,7 20 610 39 17.2.2016 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 2 cm; Jää 32 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,4 12,0 85 1,9 638 3,03 7,8 20 620 38 5 0,4 12,0 83 14 0,6 11,7 84 0,9 710 3,94 7,9 10 520 37 17.2.2016 MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! 18.2.2016 MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 24 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 11,2 77 2,4 7,5 0,04 7,0 35 680 14 5 0,7 10,4 73 10 0,9 11,2 79 15 0,9 11,1 80 1,1 736 4,11 7,7 10 580 41 18.2.2016 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 26 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 12,5 86 2,5 7,5 0,04 7,0 33 690 12 6 0,9 11,6 84 1,0 710 3,87 7,7 10 590 40 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 4/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 22.2.2016 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja AL, JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,4 92 1,8 121 0,61 7,2 28 600 230 19 15 8 21 <0,2 5 0,4 12,9 91 1,7 592 3,26 7,7 20 480 170 17 35 27 10 0,5 12,5 89 1,6 701 3,93 7,8 15 460 140 8 37 30 20 0,5 12,9 92 1,6 731 4,12 7,8 10 410 130 <5 40 32 <0,2 0-2 <1 23.2.2016 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 20 cm; Jää 22 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,4 10,7 74 6,4 46,1 0,95 6,6 50 730 24 5 0,2 12,3 85 10 0,1 12,5 88 3,5 623 3,50 7,6 20 470 51 1.3.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,7 12,5 89 1,4 662 3,68 7,8 20 450 190 6 35 30 5 0,7 12,5 87 10 0,7 12,4 86 16 0,7 12,3 88 1,0 726 4,08 7,8 10 430 160 <5 38 31 1.3.2016 MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 48 m; Näk.syv. 5,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,5 89 0,9 696 3,89 7,8 10 430 170 <5 38 30 1,4 5,4 5 0,4 12,8 89 10 0,4 12,8 89 5,5 20 0,6 12,7 91 0,9 730 4,10 7,8 10 30 1,0 12,0 87 0,9 766 4,31 7,8 10 40 1,2 12,2 89 0,9 782 4,41 7,8 10 410 140 <5 41 33 1,2 1.3.2016 MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 5/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.3.2016 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,7 12,7 91 1,3 651 3,63 7,7 20 440 190 6 35 29 1,6 5,5 5 0,7 12,7 89 10 0,7 12,8 89 5,1 25 0,8 11,6 83 0,9 746 4,20 7,8 10 400 160 <5 42 32 1,3 1.3.2016 MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 5,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 12,8 90 0,9 711 3,98 7,8 10 410 170 <5 36 30 1,3 5,3 5 0,2 13,0 89 10 0,3 13,0 90 5,6 20 0,6 12,8 92 0,8 735 4,14 7,8 10 30 0,9 12,6 91 0,8 776 4,38 7,8 10 40 1,2 12,1 88 1,1 804 4,55 7,8 10 410 140 <5 38 33 1,2 3.3.2016 MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,3 12,9 91 1,6 589 3,26 7,7 20 430 30 5 0,5 13,0 90 10 0,7 12,8 89 20 0,9 12,5 90 1,2 756 4,26 7,8 10 420 39 3.3.2016 MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Näytt.ottaja JMÄ, JN; Ei näytteitä! 3.3.2016 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 13,1 93 1,0 712 3,99 7,8 15 410 36 5 0,3 12,9 89 10 0,3 12,9 89 20 1,0 11,5 83 0,9 790 4,47 7,8 10 30 1,6 12,1 89 1,2 846 4,82 7,8 10 390 41 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 6/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.3.2016 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,5 13,0 93 1,0 759 4,27 7,9 10 440 150 <5 36 30 1,3 4,6 5 0,5 12,5 87 10 0,5 12,8 89 4,6 20 1,3 12,2 89 0,8 821 4,66 7,9 10 35 1,7 11,6 86 0,8 870 4,95 7,8 10 400 130 <5 45 34 1,3 3.3.2016 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,3 13,3 94 0,9 716 4,01 7,9 10 410 160 <5 35 29 1,4 5,8 5 0,4 13,2 91 10 0,4 12,8 89 5,0 20 0,5 12,7 91 1,0 739 4,16 7,9 10 30 1,4 11,9 87 1,4 818 4,62 7,8 10 410 140 <5 43 36 1,3 3.3.2016 MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,4 13,0 93 0,8 752 4,22 7,9 10 400 150 <5 38 31 1,3 4,6 5 0,4 13,0 90 10 0,4 13,0 90 4,6 20 0,6 12,8 92 0,9 761 4,29 7,9 10 30 1,5 12,0 88 0,8 842 4,79 7,8 10 40 1,7 11,8 87 1,1 861 4,91 7,8 10 400 130 <5 43 35 1,3 3.3.2016 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Näytt.ottaja JMÄ, JN; Ei näytteitä! 20.4.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,4 13,8 109 1,5 591 3,25 8,6 25 370 19 <5 24 <2 5 3,9 14,5 110 10 3,7 14,3 108 20 2,0 11,0 82 1,1 904 5,18 7,8 10 430 140 <5 44 32 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 7/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 20.4.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 5,0 13,3 106 2,2 426 2,33 8,4 20 440 90 6 24 <2 5 4,3 14,1 108 10 3,8 13,8 105 15 2,6 12,3 93 1,6 755 4,28 8,0 10 420 96 <5 38 7 20.4.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,3 14,9 117 1,9 601 3,35 8,5 25 360 11 <5 30 <2 5 4,1 14,4 110 10 3,8 14,4 109 16 2,9 13,6 104 1,2 718 4,06 8,2 15 370 29 <5 33 <2 20.4.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,7 14,8 118 3,3 597 3,33 8,4 30 410 10 <5 41 <2 5 3,8 14,3 109 12 3,4 14,4 111 2,2 658 3,69 8,3 25 360 10 <5 36 <2 4.5.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,0 12,7 106 3,6 445 2,37 8,0 35 490 140 14 18 <2 7 5 5,0 13,1 103 10 4,7 13,1 102 20 3,0 10,0 77 0,9 851 4,86 7,6 10 470 100 11 35 21 0-4 9,2 4.5.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,4 11,9 102 5,3 291 1,53 7,6 40 620 240 19 23 3 9 5 4,8 12,8 100 10 4,5 13,1 101 15 4,0 12,2 96 1,7 704 3,98 8,2 15 380 20 14 20 6 0-4 6,2 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 8/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 4.5.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,7 13,0 114 2,3 585 3,23 8,5 30 380 11 <5 18 <2 0 5 5,3 12,8 101 10 5,2 12,5 98 16 4,4 11,8 93 1,0 694 3,92 8,2 15 330 <5 <5 17 <2 0-4 7,5 4.5.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,7 12,7 116 11 472 2,47 8,1 80 790 170 12 49 5 1 5 6,2 12,9 104 12 5,5 12,2 99 3,1 663 3,73 8,6 20 330 <5 6,6 20 3 0-2 24 17.5.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,6 12,0 108 1,7 651 3,66 8,6 20 340 <5 <5 22 <2 0 5 9,5 12,2 107 10 9,1 12,0 104 16 4,4 10,6 84 2,2 733 4,16 7,9 15 300 <5 <5 23 3 0-6 9,2 17.5.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,6 11,3 104 1,9 646 3,63 8,6 20 350 <5 <5 24 <2 0 5 10,4 11,2 100 12 10,1 11,4 104 2,7 649 3,65 8,6 20 330 <5 <5 24 2 0-6 5,9 17.5.2016 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,6 11,4 105 596 3,33 8,4 0-4 6,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 9/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 17.5.2016 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,3 11,2 104 590 3,29 8,3 0-4 9,0 17.5.2016 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,5 11,5 108 593 3,31 8,4 0-4 8,4 17.5.2016 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,8 12,5 113 646 3,64 8,8 0-6 8,3 17.5.2016 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,4 11,7 104 643 3,60 8,4 0-6 5,8 18.5.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,7 11,9 113 2,0 324 1,70 8,6 30 450 97 <5 17 2 0 5 9,4 12,4 108 10 9,0 12,3 106 20 4,3 10,4 82 1,3 794 4,54 7,9 10 360 36 7 28 10 0-6 22 18.5.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,5 11,1 105 2,9 270 1,31 8,1 30 500 140 6 22 <2 1 5 9,2 12,0 104 10 8,7 12,2 105 15 6,4 11,2 93 2,4 678 3,78 8,2 20 390 18 8 24 3 0-4 9,4 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 10/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 18.5.2016 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,9 11,4 109 2,3 270 1,42 8,3 500 17 5 9,5 13,3 119 1,2 671 3,74 8,9 17 7,9 12,5 108 1,2 700 3,89 8,6 350 23 0-6 15 18.5.2016 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,9 11,1 106 2,7 243 1,09 8,2 30 490 150 7 20 <2 4 5 9,4 12,2 109 1,5 629 3,47 8,6 20 380 <5 <5 18 <2 10 8,9 12,2 108 1,1 661 3,69 8,7 15 330 <5 <5 16 <2 20 4,4 9,5 75 1,9 754 4,23 7,8 10 460 37 53 58 17 0-4 11 18.5.2016 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,7 10,0 96 8,5 0,05 7,3 0-4 5,4 18.5.2016 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,4 10,1 101 16,5 0,08 7,6 0-3 12 18.5.2016 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,5 10,5 99 3,3 172 0,85 7,7 500 17 5 8,9 11,8 104 2,1 618 3,41 8,4 15 5,3 10,6 86 2,6 696 3,92 8,0 410 27 0-4 6,8 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 11/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 18.5.2016 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,2 9,9 94 3,6 54,6 0,27 7,4 530 17 5 8,8 11,7 103 2,5 594 3,28 8,3 10 7,5 11,6 99 2,9 644 3,58 8,3 350 23 0-4 5,6 18.5.2016 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,9 11,0 101 415 2,19 8,1 0-4 6,0 18.5.2016 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,1 11,4 105 483 2,60 8,4 0-6 7,1 19.5.2016 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,2 9,9 101 238 1,24 7,8 0-4 11 19.5.2016 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,4 14,0 131 624 3,46 9,0 0-6 17 19.5.2016 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,7 13,4 126 567 3,14 8,9 0-6 13 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 12/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 19.5.2016 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,2 14,9 139 630 3,51 9,1 0-6 28 19.5.2016 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 10,9 14,4 133 646 3,57 9,1 0-6 11 19.5.2016 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,4 10,0 98 23,5 0,11 7,6 0-4 8,7 13.6.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,2 10,0 87 1,1 791 4,46 7,8 15 530 17 <5 26 9 0 5 8,0 10,4 88 10 5,3 8,7 69 16 3,7 7,6 60 1,2 917 5,25 7,4 10 430 66 12 41 30 0-8 4,9 13.6.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,1 10,3 90 1,2 798 4,51 7,8 15 380 13 <5 27 8 0 5 5,6 9,0 72 12 3,6 7,2 56 1,5 937 5,36 7,4 10 420 73 23 45 37 0-6 5,3 13.6.2016 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,4 10,6 93 795 4,49 7,8 0-8 5,2 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 13/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 13.6.2016 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,3 9,6 82 815 4,60 7,6 0-6 6,5 13.6.2016 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,7 10,0 86 800 4,51 7,6 0-6 7,8 13.6.2016 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,4 10,5 92 781 4,39 7,8 0-6 6,3 13.6.2016 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,8 10,7 95 759 4,26 7,9 0-8 4,2 14.6.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,8 10,8 96 1,0 779 4,40 7,9 15 400 13 <5 26 <2 1 5 8,6 10,8 93 10 5,4 9,1 72 20 3,5 6,9 54 0,8 1000 5,80 7,4 7,5 440 100 31 45 28 0-8 8,0 14.6.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,2 10,5 94 1,2 697 5,47 7,9 20 460 91 17 24 23 1 5 9,3 10,8 94 10 4,7 8,7 68 15 3,9 7,5 59 1,6 955 3,89 7,5 10 400 34 <5 44 <2 0-8 7,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 14/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 14.6.2016 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,6 11,0 97 0,8 821 4,64 7,9 250 26 5 7,0 10,4 88 0,9 835 4,74 7,8 17 4,1 8,3 66 0,7 953 5,47 7,5 250 36 0-8 7,5 14.6.2016 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,6 10,8 97 1,2 719 4,04 7,8 20 430 35 <5 28 <2 4 5 7,1 10,4 89 1,9 836 4,73 7,8 10 380 17 <5 29 <2 10 5,1 9,2 75 1,7 879 5,00 7,7 10 380 54 7 29 10 20 3,0 6,8 52 2,6 983 5,65 7,5 10 410 97 24 51 30 0-6 9,1 14.6.2016 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,4 10,1 101 11,4 0,06 7,3 0-4 5,2 14.6.2016 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,0 9,9 98 124 0,62 7,6 0-3 9,8 14.6.2016 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 12,0 9,6 90 2,7 371 2,06 7,5 440 24 5 8,3 10,3 90 1,3 768 4,33 7,8 15 3,8 7,5 59 3,3 946 5,45 7,4 310 49 0-6 7,2 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 15/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 14.6.2016 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 13,4 9,3 89 4,3 167 0,84 7,3 440 23 5 7,3 9,8 84 1,3 803 4,52 7,7 10 4,6 7,9 63 2,2 916 5,23 7,5 380 46 0-4 5,7 14.6.2016 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,9 10,4 92 745 4,26 7,9 0-6 9,5 14.6.2016 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,3 10,8 97 750 4,24 7,9 0-8 6,1 15.6.2016 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,5 10,1 102 346 1,86 7,8 0-4 8,6 15.6.2016 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,2 10,9 98 827 4,72 7,9 0-10 4,0 15.6.2016 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 9,6 10,9 98 819 4,67 7,9 0-10 5,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 16/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 15.6.2016 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,0 11,3 103 789 4,49 8,0 0-8 4,3 15.6.2016 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,6 11,2 101 801 4,56 8,0 0-10 4,5 15.6.2016 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,6 11,0 109 315 1,69 8,0 0-4 14 27.6.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,4 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,8 10,1 102 1,2 757 4,28 8,2 15 350 <5 <5 21 <2 0 5 14,0 8,2 80 10 11,3 9,4 86 20 7,0 7,4 63 1,3 894 5,11 7,5 10 300 10 <5 33 19 0-6 5,6 27.6.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,2 9,8 98 1,8 705 3,96 8,0 20 380 <5 <5 31 <2 0 5 13,6 9,9 95 10 11,0 8,5 77 15 8,4 6,8 60 4,4 856 4,88 7,5 15 390 18 30 45 22 0-4 13 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 17/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 27.6.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,6 9,9 102 1,5 743 4,19 8,1 20 340 <5 <5 24 3 0 5 14,0 9,8 95 10 10,8 8,1 73 16 9,6 8,2 74 3,1 809 4,58 7,5 15 340 <5 <5 37 15 0-4 6,3 27.6.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,0 8,7 92 2,1 770 4,35 8,1 20 390 <5 <5 27 5 1 5 15,7 9,7 98 12 11,2 8,4 79 3,6 796 4,51 7,7 15 390 <5 6 36 16 0-6 4,6 18.7.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,4 9,8 99 1,4 797 4,36 8,0 15 420 <5 <5 42 <2 2 5 14,1 9,7 94 10 13,9 9,5 92 20 8,3 7,0 62 1,8 902 5,18 7,5 10 380 11 <5 36 23 0-8 5,7 18.7.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; Ei näytteitä! 18.7.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,2 10,1 104 2,7 525 2,87 8,0 25 520 <5 <5 30 <2 4 5 14,2 9,7 94 10 13,7 9,5 92 15 10,4 7,3 67 3,3 838 4,77 7,5 15 410 12 21 34 14 0-6 10 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 18/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 18.7.2016 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,5 9,8 101 1,5 816 5,34 8,0 15 420 57 0 5 14,8 9,6 95 10 13,7 9,3 90 20 6,9 5,4 46 4,9 931 4,62 7,4 10 390 26 0-8 4,7 18.7.2016 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,8 9,8 102 2,4 556 3,05 7,6 10 520 29 1 <0,2 5 14,0 9,8 95 10 13,8 9,6 93 17 10,5 7,6 69 2,5 843 4,82 7,9 25 430 30 <0,2 0-6 9,0 18.7.2016 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,8 9,8 102 3,2 414 2,14 7,9 30 540 60 <5 30 2 7 <0,2 5 13,8 9,9 98 1,7 801 4,55 7,9 10 390 <5 7 24 4 10 12,2 9,0 86 1,7 817 4,67 7,8 10 400 <5 11 22 7 20 7,9 6,4 56 3,8 897 5,16 7,5 15 410 17 31 50 36 <0,2 0-2m 9,0 18.7.2016 MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,8 8,7 93 4,0 8,3 0,04 7,3 30 540 14 9 5 13,8 9,0 87 10 12,0 7,6 70 14,5 0,8 5,8 42 7,2 840 4,77 7,4 20 590 75 18.7.2016 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 8,8 95 4,3 9,6 0,05 7,3 30 530 17 9 5 13,2 8,1 79 3,6 762 4,29 7,6 20 490 35 0-4 5,9 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 19/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 18.7.2016 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 8,9 97 97,7 0,49 7,5 0-3 13 18.7.2016 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,5 9,8 103 3,9 269 1,34 7,9 35 700 40 9 5 14,0 8,9 86 10 12,8 8,9 84 15 9,0 6,5 58 4,2 866 4,92 7,4 10 550 41 0-4 15 18.7.2016 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,3 8,5 90 4,3 89,4 0,37 7,4 30 570 20 18 5 13,2 7,9 75 10 11,1 7,5 70 4,7 814 4,61 7,6 15 460 34 0-4 6,7 18.7.2016 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,5 9,3 93 2,0 729 4,08 7,9 20 500 26 0 5 13,3 8,3 79 10 10,7 6,5 60 4,3 835 4,70 7,4 15 470 48 0-4 8,0 18.7.2016 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,3 9,2 94 2,1 625 3,48 7,9 25 500 30 4 5 13,8 8,8 85 10 12,1 7,6 73 2,3 812 4,63 7,6 10 430 36 0-6 6,3 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 20/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 18.7.2016 MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,9 9,8 99 2,4 3,6 2,91 7,9 37 6 29 <0,2 5 13,9 9,4 91 2,1 2,9 4,39 7,9 5 13 27 <0,2 10 13,3 9,1 87 1,9 2,2 4,73 7,9 <5 8 29 <0,2 17 9,6 7,2 63 2,8 3,6 4,98 7,6 19 20 33 <0,2 0-2 9,6 19.7.2016 MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 49 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,2 10,2 104 1,1 815 4,63 8,1 10 420 <5 0,53 27 4 0,76 0 6,7 5 14,8 10,0 99 10 14,5 9,4 92 6,7 20 10,0 8,0 73 1,1 871 4,97 7,7 10 30 5,5 6,3 52 1,5 1010 5,85 7,5 10 40 4,9 5,5 45 1,2 1040 6,02 7,5 10 550 110 <5 79 66 2,2 0-8 4,8 19.7.2016 MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,4 9,7 102 1,7 828 4,70 8,1 15 720 <5 7 33 6 0,71 0 7,0 5 16,2 9,6 98 10 8,1 4,0 35 1,7 944 5,46 7,4 10 400 <5 <5 54 40 2,2 0-6 5,6 19.7.2016 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,7 9,8 101 1,8 784 4,44 8,1 15 460 <5 <5 30 4 0,94 0 6,9 5 15,2 9,8 98 10 14,3 9,4 92 5,0 25 8,7 6,3 56 3,2 889 5,10 7,5 10 460 <5 <5 57 24 1,4 0-6 6,3 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 21/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 19.7.2016 MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 14,8 10,2 104 1,1 824 4,69 8,1 15 410 <5 52 27 6 0,88 0 6,8 5 14,6 10,1 99 10 14,4 9,9 97 5,0 20 8,8 7,7 68 1,2 899 5,15 7,7 10 30 5,3 6,5 53 1,3 991 5,72 7,6 7,5 40 4,9 5,3 43 2,1 1020 5,93 7,5 10 550 100 52 74 61 2,3 0-8 4,5 20.7.2016 MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,4 9,3 98 3,1 345 1,84 7,9 30 490 19 0 5 13,8 9,5 92 10 12,9 9,2 87 20 8,4 6,4 56 3,7 903 5,13 7,5 15 440 49 20.7.2016 MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 8,5 88 2,9 479 2,61 7,6 25 500 24 0 3,5 12,5 8,1 78 6,4 806 4,51 7,7 15 510 49 20.7.2016 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,6 8,5 94 2,6 394 2,13 7,8 30 500 23 0 5 13,8 7,5 72 7 12,6 6,1 59 4,1 811 4,62 7,6 15 490 36 0-6 5,4 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 22/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 20.7.2016 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 10,3 108 2,1 720 4,06 8,2 20 490 23 0 5 15,1 10,2 101 10 13,8 9,5 92 20 8,5 7,5 66 1,8 906 5,20 7,7 10 30 5,1 5,6 46 2,1 999 5,77 7,5 10 490 63 0-6 6,3 20.7.2016 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,6 9,8 101 0,8 823 4,68 8,3 10 430 <5 <5 20 <2 0,56 0 7,5 5 15,1 9,8 97 10 13,2 9,4 90 6,7 20 8,7 7,8 69 0,9 909 5,22 7,7 7,5 35 5,2 6,5 53 1,3 987 5,71 7,5 7,5 430 46 20 45 37 1,7 0-10 4,1 20.7.2016 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,3 10,5 107 1,6 757 4,28 8,1 15 450 <5 <5 48 <2 0,86 0 7,5 5 15,0 9,9 98 10 14,2 9,7 94 7,1 20 10,9 8,3 77 1,0 869 4,97 7,7 10 30 7,0 6,7 57 1,8 944 5,44 7,5 10 450 48 14 23 35 1,6 0-8 5,7 20.7.2016 MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,4 9,5 98 0,9 803 4,56 8,3 10 410 <5 <5 21 <2 0,49 0 6,8 5 15,3 9,6 96 10 15,1 9,4 93 6,8 20 8,7 8,2 73 0,7 870 4,98 7,7 10 30 7,2 7,4 63 0,9 928 5,33 7,6 10 40 4,6 5,4 44 1,4 1080 6,24 7,4 7,5 500 120 22 57 50 2,1 0-10 3,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 23/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 20.7.2016 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,1 9,0 96 3,6 233 1,22 7,7 30 540 80 <5 19 <2 1,7 0 8,7 5 14,7 8,7 86 10 7,8 5,9 50 6,8 14 7,7 5,7 49 6,6 910 5,20 7,4 15 490 24 68 45 32 1,8 0-4 8,6 21.7.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 09:45; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; Ei näytteitä! 21.7.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,6 9,1 94 1,6 804 4,56 8,0 15 420 <5 <5 29 7 0 5 15,5 9,0 90 10 13,4 7,7 74 16 9,2 5,3 48 5,6 878 5,02 7,5 20 430 9 28 61 35 0-6 5,8 21.7.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,3 9,0 92 1,9 808 4,58 8,0 15 410 <5 <5 34 9 1 5 15,2 8,9 89 12 11,4 5,3 50 13 859 4,88 7,5 25 450 <5 26 86 37 0-6 5,4 21.7.2016 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,1 9,2 96 1,7 781 4,42 8,1 15 410 29 0 5 15,7 9,2 93 10 13,2 7,9 75 14 10,1 4,8 44 5,1 858 4,89 7,4 15 410 56 0-6 5,1 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 24/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 21.7.2016 MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,0 9,1 95 2,2 790 4,48 8,0 15 390 32 1 5 15,7 9,0 91 10 15,0 7,4 73 14 11,6 6,0 57 6,2 850 4,85 7,5 20 440 56 21.7.2016 MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,4 9,0 94 2,3 785 4,44 7,9 20 410 33 1 4,5 14,4 8,2 82 4,5 791 4,49 7,8 20 410 47 0-4 4,9 21.7.2016 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 14,2 8,9 89 2,3 802 4,55 7,9 15 400 33 0 5 14,0 8,3 81 8 12,9 7,0 68 4,5 832 4,74 7,6 15 400 43 0-6 4,2 21.7.2016 MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,2 9,4 98 1,6 821 4,65 8,1 15 440 32 0 5 16,1 8,9 90 14 10,3 4,6 42 7,8 885 5,06 7,4 20 450 68 21.7.2016 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,0 8,6 88 2,5 812 4,60 7,9 20 420 35 1 5 14,7 8,6 85 8 12,7 7,2 70 2,8 846 4,83 7,6 15 380 42 0-6 4,4 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 25/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 21.7.2016 MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 14,7 8,4 85 2,5 824 4,68 7,8 15 420 39 2 6 14,3 8,1 81 2,7 827 4,71 7,7 15 400 36 21.7.2016 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,8 10,6 110 1,8 825 4,68 8,0 10 400 28 0 5 15,7 9,5 96 14 10,0 4,3 39 9,5 890 5,09 7,3 20 470 75 0-6 4,4 2.8.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,1 9,3 103 1,3 707 3,97 8,2 15 320 <5 <5 30 2 0 5 19,0 9,3 100 10 15,9 7,5 76 16 11,8 2,8 27 9,4 842 4,79 7,3 20 580 <5 120 84 54 0-8 5,1 2.8.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,6 8,5 95 1,2 749 4,22 8,1 10 360 <5 15 26 6 0 5 19,4 8,8 96 12 16,1 7,2 75 2,8 790 4,47 7,7 15 370 <5 28 33 15 0-10 4,9 3.8.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,9 9,6 104 1,5 753 4,30 8,1 15 410 26 <5 22 2 1 5 17,3 8,7 91 10 15,1 7,9 78 20 10,7 5,3 49 3,4 857 4,94 7,4 15 440 12 73 58 43 0-8 4,3 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 26/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.8.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,7 9,3 104 1,3 579 3,23 8,1 20 470 10 <5 24 <2 0 5 17,9 8,5 90 10 14,6 6,4 63 15 13,6 6,2 61 7,2 814 4,66 7,6 20 490 5 74 50 34 0-8 4,2 15.8.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,8 9,2 97 1,9 659 3,65 8,0 20 390 <5 5 27 <2 0 5 15,8 8,4 85 10 15,5 8,1 81 20 13,4 6,8 67 2,9 826 4,72 7,6 10 360 <5 27 37 22 0-6 9,1 15.8.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,1 7,9 83 2,2 536 2,85 7,7 25 500 46 22 28 7 5 5 16,2 8,2 83 10 15,9 8,3 84 15 15,1 7,4 76 7,6 801 4,55 7,8 15 360 <5 24 42 22 0-6 6,1 15.8.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! 15.8.2016 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,1 9,0 95 1,9 545 3,01 7,9 440 22 5 15,8 8,4 87 1,8 787 4,49 7,9 17 15,0 7,9 80 1,9 809 4,61 7,8 300 25 0-6 5,6 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 27/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 15.8.2016 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,5 8,6 91 2,2 447 2,36 7,8 25 450 66 18 24 4 2 5 16,1 8,1 84 2,4 755 4,28 7,8 15 400 <5 25 29 9 10 15,7 8,4 87 1,4 795 4,53 7,9 10 450 <5 11 22 6 20 13,7 5,0 50 11 815 4,69 7,6 10 400 <5 84 68 49 0-6 4,5 15.8.2016 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,6 8,4 90 9,2 0,05 7,2 0-4 6,0 15.8.2016 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,3 8,8 94 85,3 0,43 7,4 0-3 11 15.8.2016 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,7 8,0 85 2,6 291 1,48 7,5 470 21 5 16,2 7,6 79 2,3 699 3,93 7,7 15 15,3 7,8 80 7,1 793 4,52 7,7 480 45 0-6 4,8 15.8.2016 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,7 7,8 82 3,4 218 1,05 7,3 460 20 5 16,4 7,7 81 2,5 706 3,97 7,7 10 15,7 7,3 75 6,7 770 4,38 7,7 340 39 0-4 3,3 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 28/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 15.8.2016 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 8,1 84 688 3,85 7,7 0-6 11 15.8.2016 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 8,6 90 688 3,87 7,8 0-8 5,0 16.8.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8,6 91 1,7 737 4,15 7,8 10 340 <5 <5 30 6 0 5 16,7 8,5 87 10 16,3 8,1 83 16 15,7 7,6 79 2,0 781 4,44 7,7 10 350 <5 7 30 8 0-6 6,8 16.8.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 11:40; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; Ei näytteitä! 16.8.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8,1 85 2,5 735 4,13 7,8 10 420 <5 21 34 11 0 5 16,7 8,0 82 12 15,7 6,9 71 5,2 773 4,39 7,6 10 390 <5 29 35 17 0-6 6,3 16.8.2016 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,3 8,3 87 724 4,08 7,7 0-6 6,1 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 29/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 16.8.2016 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8,1 85 730 4,10 7,7 0-6 7,4 16.8.2016 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,5 8,7 93 724 4,08 7,8 0-6 4,2 16.8.2016 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,2 8,5 90 738 4,16 7,9 0-6 5,5 16.8.2016 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8,5 90 745 4,21 7,9 0-6 5,1 17.8.2016 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,5 9,1 96 323 1,74 7,6 0-6 10 17.8.2016 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,0 8,7 90 771 4,38 7,9 0-8 5,7 17.8.2016 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,0 8,5 88 752 4,26 7,8 0-8 6,4 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 30/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 17.8.2016 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,8 8,9 92 830 7,74 8,0 0-10 4,0 17.8.2016 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,8 8,8 91 797 4,54 7,9 0-8 3,7 17.8.2016 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,5 8,6 89 355 1,92 7,5 0-6 6,1 29.8.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,7 8,7 92 1,3 725 4,09 7,9 10 430 <5 27 25 10 0 5 16,7 8,6 88 10 16,7 8,2 84 20 14,2 6,5 65 2,6 816 4,66 7,5 10 310 10 28 40 25 0-8 4,2 29.8.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,0 8,6 91 1,6 631 3,52 7,8 20 340 21 24 27 11 1 5 17,0 8,6 89 10 16,9 7,7 79 15 16,2 7,5 78 3,2 765 4,35 7,7 15 330 30 48 35 21 0-6 5,5 29.8.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 31/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 29.8.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,1 8,5 90 1,6 731 4,13 7,8 10 320 <5 39 29 15 0 5 17,1 8,8 91 10 17,1 8,6 89 16 16,6 7,9 83 4,0 757 4,30 7,7 10 300 <5 42 46 22 0-8 3,6 29.8.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! 29.8.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,3 8,5 91 2,3 734 4,15 7,8 10 440 <5 40 36 16 2 5 17,3 8,5 88 12 17,3 8,4 90 2,6 737 4,17 7,9 15 450 <5 42 37 18 0-6 3,0 12.9.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,4 9,1 95 1,2 721 4,06 7,8 15 360 26 22 30 12 0 5 16,4 9,1 93 10 16,3 9,0 92 16 16,2 8,4 88 2,6 750 4,23 7,8 15 340 25 47 39 19 0-8 6,0 12.9.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 8,8 92 1,8 718 4,04 7,8 20 360 30 37 35 17 ~1 5 16,5 8,5 87 12 16,4 8,4 88 4,7 738 4,16 7,8 15 420 23 66 46 26 0-6 5,0 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 32/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 12.9.2016 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,4 9,4 98 722 4,06 7,8 0-8 4,2 12.9.2016 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,6 8,8 92 654 3,63 7,8 0-4 4,7 12.9.2016 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 9,7 102 706 3,96 7,8 0-8 6,0 12.9.2016 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,5 9,4 99 732 4,12 7,9 0-8 6,2 12.9.2016 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,4 9,7 102 733 4,12 7,9 0-8 6,5 13.9.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 9,0 93 1,4 663 3,71 7,9 10 370 33 9 23 8 0 5 16,0 8,7 88 10 16,1 8,4 85 20 14,9 7,2 73 2,1 796 4,53 7,8 10 390 39 46 42 24 0-8 4,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 33/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 13.9.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 8,6 89 1,3 612 3,41 7,8 15 400 40 18 27 11 14 5 16,1 8,5 86 10 16,0 8,1 82 15 15,7 7,5 77 6,6 773 4,38 7,8 10 400 31 48 54 30 0-8 3,6 13.9.2016 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 9,0 93 1,4 636 3,52 7,8 390 23 5 15,8 8,5 88 1,3 750 4,23 7,8 17 15,2 7,6 78 0,8 799 4,52 7,7 400 29 0-8 5,0 13.9.2016 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,1 8,7 90 1,9 553 3,05 7,8 15 430 84 30 26 12 15 5 16,1 8,4 87 1,2 722 4,08 7,8 10 420 41 35 26 11 10 15,7 8,1 84 1,3 771 4,23 7,8 10 370 28 40 26 16 20 15,4 7,5 77 3,2 788 4,47 7,8 10 390 33 53 38 26 0-8 3,7 13.9.2016 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 9,4 96 119 0,60 7,2 0-5 2,8 13.9.2016 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,5 9,8 101 192 1,00 7,4 0-3 11 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 34/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 13.9.2016 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 8,4 86 2,2 499 2,73 7,6 440 25 5 16,1 8,1 84 1,8 743 4,17 7,8 15 15,9 8,0 83 2,9 762 4,31 7,7 400 33 0-6 2,8 13.9.2016 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 8,2 85 2,7 449 2,36 7,5 450 27 5 16,1 8,1 84 1,7 739 4,13 7,7 10 16,0 8,0 83 2,0 755 4,28 7,7 400 32 0-6 3,0 13.9.2016 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 7,9 82 676 3,78 7,6 0-6 4,0 13.9.2016 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 8,9 92 686 3,82 7,8 0-8 5,5 14.9.2016 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,0 9,6 98 323 1,73 7,7 0-6 7,3 14.9.2016 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,8 9,4 97 768 4,34 8,0 0-10 5,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 35/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 14.9.2016 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,1 9,6 100 747 4,23 7,9 0-8 6,1 14.9.2016 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,8 9,5 98 763 4,32 8,0 0-10 5,4 14.9.2016 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,9 9,5 98 741 4,18 8,0 0-10 6,8 14.9.2016 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,7 9,6 98 370 2,00 7,8 0-6 6,0 17.10.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,7 10,0 90 0,8 713 4,06 7,7 10 430 75 24 38 21 5 10,8 9,5 86 10 11,0 9,5 86 20 11,2 8,7 82 1,5 811 4,70 7,6 10 430 70 32 38 31 17.10.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,8 9,6 87 1,1 635 3,57 7,6 20 450 89 23 30 19 5 10,5 9,5 85 10 11,1 9,2 84 15 11,2 9,0 84 1,4 794 4,58 7,7 10 430 68 27 33 26 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 36/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 17.10.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,9 10,0 91 1,0 747 4,28 7,8 10 400 47 20 35 22 5 9,9 10,0 88 10 10,0 9,9 88 16 10,5 9,6 88 1,2 772 4,44 7,8 10 450 60 23 37 26 17.10.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,1 10,0 89 1,8 716 4,08 7,8 20 440 48 22 36 20 5 9,4 9,8 86 12 9,7 9,7 88 2,3 736 4,22 7,8 15 630 46 25 39 24 1.12.2016 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 2,5 12,1 91 1,8 675 3,84 7,3 20 490 190 11 36 28 5 3,1 11,8 88 10 3,3 11,9 89 20 4,2 10,8 85 1,4 811 4,67 7,5 10 410 130 5 42 35 1.12.2016 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,9 12,1 89 2,9 552 3,07 7,5 25 560 230 17 33 24 5 3,2 11,6 87 10 3,5 11,4 86 15 3,7 11,2 87 1,6 771 4,47 7,6 10 480 130 10 41 32 1.12.2016 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,5 12,3 90 3,4 639 3,64 7,7 30 520 200 16 39 28 5 1,6 12,2 87 10 2,4 12,0 88 16 2,9 11,8 90 1,5 716 4,13 7,7 15 450 140 7 38 31 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 37/38

LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 1.12.2016 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,7 12,1 89 3,3 646 3,69 7,4 30 510 190 15 39 28 5 1,9 11,9 86 12 2,6 11,9 90 1,9 696 4,02 7,6 20 450 150 11 39 31 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920 38/38

Kotkan ja Haminan edusta 2016 kasviplankton Kymijoen vesi ja ympäristö ry Zwerver LIITE 4 Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2016 Kasviplankton lajisto ja biomassa Raportti Vuoden 2016 määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta Ajankohta: maaliskuu 2017 Raportti nro: 2017 05 Kirjoittanut: Päivi Hakanen Tmi Zwerver Planktonmääritykset Arkadiantie 2, 25700 Kemiö info@zwerver.fi www.zwerver.fi

LIITE 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät... 1 2.1. Näytteet... 1 2.2. Mikroskooppi... 1 2.3. Menetelmä... 1 2.3.1. Näytteen esikäsittely... 2 2.3.2. Määritys ja laskenta... 2 3. Tulokset... 3 3.1. Yhteenveto tuloksista... 3 3.2. Leväryhmät... 4 3.3. Valokuvat... 4 4. Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella... 7 4.1. Varissaari 128... 7 4.2. Varvio 212... 7 5. Yhteenveto... 8 6. Lähdeluettelo... 9

LIITE 4 1. Johdanto Kasviplankton on tärkeä biologinen muuttuja, jota käytetään vesimuodostumien ekologisen tilan arvioinnissa. Rannikkovesien tilan seurannassa käytetään kasviplanktonin a-klorofylli-arvoja sekä kokonaisbiomassaa (Aroviita ym. 2012). Tässä tutkimuksessa määritettiin Kotkan ja Haminan edustalta kahden näytepaikan heinä-elokuun 2016 kasviplanktonnäytteet. Näytteistä määritettiin kasviplanktonlajisto, lajien tiheydet sekä biomassat. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Näytteet Tutkimuksessa määritettiin Kotkan ja Haminan edustan kasviplanktonnäytteet heinä-elokuu 2016 (taulukko 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä 0-4 0-8 m syvyydeltä ja säilöttiin happamalla lugolliuoksella. Näytteet toimitettiin 200 ml ruskeissa lasipulloissa. Näytepullot säilytettiin jääkaapissa projektin määritystyön alkuun saakka, jonka jälkeen näytteet säilytettiin huoneenlämmössä valolta suojattuna. 2.2. Mikroskooppi Kasviplanktonnäytteiden määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert), joka täyttää eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) mikroskoopille asettamat vaatimukset kasviplanktonnäytteiden määrittämisessä (taulukko 2). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. 2.3. Menetelmä Kasviplanktonyhteisön koostumuksen laskenta perustui Utermöhlin (1958), eurooppalaisen standardin (EN 15204), HELCOM:n (2014) sekä Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen ym. 2011, Lehtinen ym. 2016) kuvaamille menetelmille. Näytteet laskettiin käyttäen HELCOM (2014) - ohjeistuksen laajaa kvantitatiivista menetelmään. Tarkempi kuvaus menetelmästä on esitelty kappaleessa 2.3.2 Määritys ja laskenta. 1

LIITE 4 2.3.1. Näytteen esikäsittely Näytteet sekoitettiin tasaiseksi rauhallisesti kääntelemällä pulloja muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen tutkittava näytemäärä kaadettiin Hydro-Bios-laskeutuskammioon. Näytteen annettiin laskeutua häiriöttömässä paikassa aina näytemäärälle ohjeistetun ajan (Järvinen ym. 2011). Ennen tarkempaa määritystä varmistettiin näytteen tasainen jakauma laskeutuskammion pohjalla. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte. 2.3.2. Määritys ja laskenta 2.3.2.1. Laskenta Näytteet laskettiin kolmea suurennusta käyttäen (taulukko 3). Laskenta aloitettiin suurimmalla suurennuksella (630x), jolla laskettiin ja määritettiin pienimmät lajit (2-20 µm). Suurimmalla suurennuksella laskettiin vähintään 60 näkökenttää ja vähintään 400 laskentayksikköä. Tämän jälkeen laskettiin suuremmat (>20 µm) tai aiemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella vähintään 60 näkökentästä. Viimeiseksi laskettiin suurimmat ja harvinaisimmat taksonit vähintään 60 näkökentältä pienimmällä (100x) suurennuksella. Annetut laskentayksiköiden kokoluokat ovat suuntaa-antavia. Tarvittaessa määritys vielä varmistettiin suuremmalla suurennuksella. EnvPhyto-laskentaohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osaa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei ole mainittu tuloslistoissa. 2.3.2.3. Lajinmääritys Lajimääritys pyrittiin tekemään lajitasolle. Määritykset suoritti Päivi Hakanen, mutta Satu Zwerver auttoi tarvittaessa lajimäärityksissä sekä tarkisti tulokset. Määrityksessä käytetty kirjallisuus löytyy liitteestä 1. 2.3.2.4. Biomassa Kasviplanktonsolujen biomassat saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Järvinen ym. 2011). Laskenta suoritettiin EnvPhytolaskentaohjelmassa HELCOM PEG laji- ja tilavuustaulukkoa käyttäen. Ohjelma laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet sekä biomassat. 2.3.2.5. Tietojen käsittely Kasviplanktonnäytteiden laskentaan käytettiin EnvPhyto-laskentaohjelmaa, joka laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet ja kokonaisbiovolyymit. 2.3.2.2. Laskennan tarkkuus Kvantitatiivisen kasviplanktonlaskennan tulosten teoreettiset virhearvot määräytyvät lasketun laskentayksikköjen lukumäärän funktiona (taulukko 4) (Järvinen ym. 2011, HELCOM 2014). Mitä enemmän laskentayksikköjä lasketaan sitä luotettavampia tuloksista tulee. 2

LIITE 4 3. Tulokset Kaikkien kasviplanktonnäytteiden tulokset on tallennettu SYKE:n kasviplanktonrekisteriin. Tämän raportin liitteenä on Excel-tiedosto (Kotkan - Hamina 2016 Kasviplanktontulokset - Zwerver.xlsxtiedosto), johon on kerätty alkuperäiset yhteenveto-, luokka- ja lajilistat kasviplanktonrekisteristä. Lisäksi tiedostoon on tehty yhteenvetotaulukoita kasviplanktonlajien ja - ryhmien biomassoista sekä prosenttiosuuksista. Liitetiedosto sisältää sivut: 1) näytetiedot, 2) yhteenveto tuloksista, 3) lajilistat (biomassa, biomassa-%), 4) luokkalistat (biomassa, biomassa-%, tiheys, tiheys-%) sekä alkuperäiset 5) yhteenveto-, 6) laji- ja 7) luokkalistat. 3.1. Yhteenveto tuloksista Taulukossa 5 ja kuvassa 1 on esitetty tässä tutkimuksessa määritettyjen näytteiden keskeiset kasviplanktontulokset. 3

LIITE 4 3.2. Leväryhmät Kasviplanktonnäytteiden kokonaisbiomassan jakautuminen eri leväryhmiin on esitetty kuvassa 2 sekä taulukoissa 6-7. Lisäksi leväryhmien tiheydet ja tiheysosuudet on esitetty taulukoissa 8-9. Sekä Varissaaren että Varvion näytepisteillä ripsieläin Mesodinium rubrum (Ciliates with endosymb. algae) esiintyi vuonna 2016 hyvin runsaana (kuva 2). Heinäkuussa Varissaaren asemalla piilevät muodostivat biomassaltaan suurimman ryhmän (24 %), mutta M. rubrum oli runsain yksittäinen laji (16 %) (kuva 2, taulukko 7). Elokuun puolessa välissä M. rubrum dominoi kasviplanktonyhteisöä (57 %), mutta elokuun lopussa pienet Pyramimonas-suvun (Prasinophyceae) lajit esiintyivät biomassaltaan runsaimpina (29 %). Varvion näytepaikalla M. rubrum dominoi kasviplanktonyhteisöä sekä heinäkuussa että elokuun ensimmäisessä näytteessä (45 ja 66 %), mutta elokuun lopussa isokokoinen piilevä Actinocyclus spp. oli vaihtunut valtalajiksi (59 %) (kuva 2, taulukko 7). Muut runsaana esiintyneet ryhmät olivat nielulevät, panssarisiimalevät sekä Prasinophyceae-viherlevät (kuva 2). Sinileviä esiintyi näytteissä vain vähän (kuva 2). Tiheydeltään eniten esiintyi odotetusti pieniä siimallisia ja yksittäisiä soluja (Others-Flagellates and unicells) sekä nieluleviä (taulukkot 8-9). Varissaaren heinäkuun näytteessä esiintyi erittäin runsaana pientä 2-4 µm piilevää, joka muodosti 24 % kokonaistiheydestä (taulukko 9). Varissaaren elokuun lopun näytteessä puolestaan esiintyi paljon pieniä Pyramimonas-lajeja (24 % kokonaistiheydestä) (taulukko 9). 3.3. Valokuvat Yleiskuvat kaikista kasviplanktonnäytteistä on esitetty liitteessä 2. Kaikki näytteet olivat suhteellisen roskaisia ja näytteissä oli paljon pikokokoluokan yksittäisiä soluja (0,2-2 µm). Tätä kokoluokkaa ei huomioitu tässä tutkimuksessa, koska HELCOM:n ohjeistus ei sitä suosittele (HELCOM 2014). 4

LIITE 4 5

LIITE 4 6

LIITE 4 4. Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella 4.1. Varissaari 128 Varissaaren näytepaikalla kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli tasaisen korkeaa heinäkuussa ja elokuun puolessa välissä (0,9 mg l -1 ), mutta laski elokuun loppuun yli puolella (0,4 mg l -1 ). Biomassat ovat samaa luokkaa kuin vuosina 2013-2015 (Zwerver 2014, 2015, 2016). Vuoden 2016 näytteiden keskiarvo 0,8 mg l -1 on hieman alhaisempi kuin vuoden 2015 (1,0 mg l -1 ). Varissaari ja Varvio kuuluvat tyypiltään Suomenlahden sisäsaaristoon (Ss) eikä kyseiselle tyypille ole annettu kasviplanktonin kokonaisbiomassan vertailuarvoja ekologista luokitusta varten (Aroviita ym. 2012). Sinileviä esiintyi vuoden 2016 näytteissä vain vähän (< 8 % kokonaisbiomassasta). SYKE:n valtakunnallisten levätiedotteiden mukaan elokuussa 2016 rannikon seuranta-asemilla sinileviä tavattiin vain vähän (SYKE: valtakunnalliset leväkatsaukset 2016). Epävakainen ja kolea sää hillitsivät sinilevien esiintymistä. Taksonien lukumäärä oli Varissaaren näytepisteellä edellisvuosien tapaan suhteellisen korkea (40-60 kpl). Taksonien määrä 50 %:ssa biomassaa oli heinäkuussa ja elokuun lopussa hyvä (5 taksonia), mutta elokuun puolivälissä ripsieläin Mesodinium rubrum muodosti yksin 57 % kokonaisbiomassasta. M. rubrumin kukinta nosti keskimääräisen yksikkökokoon paljon muita näytteitä suuremmaksi elokuun puolivälissä. Heinäkuun näytteen kokonaistiheys on huomattavasti suurempi kuin muiden näytteiden. Näytteessä esiintyi pienten tunnistamattomien flagellaattien ja yksittäisten solujen lisäksi hyvin runsaasti pieniä piileviä, nieluleviä ja viherleviä. Myös näytteenottosyvyys oli heinäkuussa pienempi kuin muilla näytteillä. Heinäkuun näytteessä kokonaisbiomassa oli jakautunut tasaisesti useiden leväryhmien kesken ja lajisto oli monipuolinen. M. rubrum oli biomassaltaan runsain (16 %), jonka jälkeen runsaimpina esiintyivät Eutreptiella spp., Plagioselmis-nielulevät, pienet Centrales-piilevät ja viherleviin kuuluvat Pyramimonas-lajit (10-8 %). Varissaaren heinäkuun näyte oli ainoa näyte, jossa silmäleviin kuuluva Eutreptiella-lajia esiintyi merkittävissä määrin (10 % biomassasta). Laji määritettiin vain sukutasolle, mutta kyseessä oli todennäköisesti E. gymnastica, joka voi ajoittain dominoida kasviplanktonyhteisöjä ja värjätä veden vihreäksi (Hällfors & Lehtinen 2012). Elokuun puolivälissä M. rubrum muodosti massaesiintymän ja dominoi yhteisöä. M. rubrum on Itämerellä yleisesti kukintatiheyksissäkin esiintyvä miksotrofinen ripsieläin. Tämä ripsieläin lasketaan mukaan kasviplanktonmäärityksissä, koska se sisältää klorofylliä ja pystyy yhteyttämään nieluleväsymbionttinsa avulla (Lindholm 1998). M. rubrumin massaesiintymät voivat värjätä veden punertavaksi (Lindholm 1998). Toiseksi suurin leväryhmä elokuun puolivälissä oli panssarisiimalevät. Biomassaltaan runsain laji oli Dinophysis acuminata. (13 %). Tämä suurikokoinen miksotrofinen panssarisiimalaji puolestaan saalistaa M. rubrum -ripsieläintä eikä Dinophysis-lajien kasvatus laboratorio-oloissa onnistu ilman M. rubrumia (Riisgard & Hansen 2009, viitteineen). Luonnossa näiden lajien yhteisestä esiintymisestä on kuitenkin vasta vain vähän tietoa (Sjöqvist & Lindholm 2011, viitteineen) Elokuun lopun näytteessä biomassaltaan runsaimpina esiintyivät Pyramimonas-suvun lajit. Nämä lajit esiintyvät yleisesti Itämeren kasviplanktonyhteisöissä ympäri vuoden (Hällfors & Lehtinen 2012). Tämän suvun edustajien on havaittu korreloivan positiivisesti kokonaistypen määrän kanssa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan johtopäätösten tekemiseen (Toming & Jaanus 2007). 4.2. Varvio 212 Varvion kasviplanktonin kokonaisbiomassat olivat alhaisia heinäkuussa ja elokuun lopussa (0,6-0,5 mg l -1 ), mutta Mesodinium rubrum -ripsieläimen kukinta nosti biomassan korkeaksi elokuun puolivälissä (1,2 mg l -1 ). Vaikka heinäkuussa ja elokuun lopussa biomassa-arvot ovat hieman alhaisempia kuin edellisinä vuosina, vuoden 2016 biomassojen keskiarvo 0,7 mg l -1 on vuosien 2014 ja 2015 tasoa (Zwerver 2015, 2016). Sinileviä esiintyi Varviolla 2016 vain hyvin vähän (< 5 % biomassasta). Rihmamaisten sinilevien vähäinen esiintyminen edellisiin vuosiin nähden on havaittavissa myös näytteiden yleiskuvissa (liite 2.) (Zwerver 2014, 2015, 2016). Taksonien lukumäärä oli Varvion näytepisteellä alhainen (32-36). Taksonimäärä oli ollut korkeampi vuonna 2015, mutta oli nyt samaa tasoa kuin vuosina 2013-2014 (Zwerver 2014, 2015, 2016). Edellisvuosien tapaan Varvion taksonimäärät olivat alhaisempia kuin Varissaaren näytteissä. 7

LIITE 4 Taksonimäärät 50 %:ssa biomassaa ovat hyvin alhaiset. Tämä johtuu isokokoisten taksonien runsaasta esiintymisestä. Keskimääräinen yksikkökoko kasvoi selvästi elokuun puolessa välissä M. rubrum -ripsieläimen kukinnan seurauksena. ja säilyi suurena myös elokuun lopussa, kun isokokoinen Actinocyclus-piilevä muodosti 59 % kokonaisbiomassasta. Kokonaistiheys oli heinäkuussa selvästi korkeampi kuin elokuun näytteissä, jolloin biomassaltaan isot lajit vallitsivat yhteisössä. Lukuun ottamatta Varissaaren heinäkuun näytteen suurta kokonaistiheyttä, molempien asemien tiheydet ovat hieman vuoden 2014 arvoja korkeammat, mutta selvästi alhaisemmat kuin vuosien 2013 ja 2015 kokonaistiheydet (Zwerver 2014, 2015, 2016). Yhtenäisesti Varissaaren kasviplanktonyhteisöjen kanssa, M. rubrum dominoi Varvion kasviplanktonyhteisöjä heinäkuun ja elokuun puolivälin näytteissä (45 ja.66 % kokonaisbiomassasta), mutta elokuun lopussa ripsieläimen määrä väheni huomattavasti. Tutkituilla asemilla on viimeksi vuoden 2013 näytteissä havaittu M. rubrum -ripsieläimen muodostavan yli puolet kasviplanktonbiomassasta (Zwerver 2014). Varvion heinäkuunnäytteen toiseksi runsain laji oli heterotrofinen, siimallinen Ebria tripartita, joka otetaan Itämeren kasviplanktonmäärityksissä mukaan. Laji on yleinen Itämeren planktonissa. Elokuun puolivälissä M. rubrum - massaesiintymän yhteydessä myös Varvion näytepisteellä panssarisiimalevät olivat seuraavaksi suurin leväryhmä. Runsain laji oli myös täällä Dinophysis acuminata (9 %). Elokuun lopulla Varvion kasviplanktonyhteisö muuttui piilevävaltaiseksi isokokoisen Actinocycluslajin muodostaessa yksin 59 % biomassasta. Tämä laji oli todennäköisesti A. octonarius, joka voi esiintyä syksyisin runsaana (Hällfors & Lehtinen 2012). Nyt laji kuitenkin määritettiin vain sukutasolle, koska rannikon läheisyydessä voi esiintyä myös makean veden A. normannii -lajia (Hällfors 2004) ja lajien erottaminen toisistaan on hankalaa. 5. Yhteenveto Sekä Varissaaren että Varvion näytepisteillä kasviplanktonbiomassat olivat maltillisia ja näytteiden keskiarvot edellisten vuosien tasolla. Kasviplanktonyhteisöt vaihtelivat ajankohdan mukaan ja lajisto oli rannikolle tyypillistä. Näytteet olivat myös rannikolle tavalliseen tapaan roskaisia, mikä vaikeutti näytteiden laskemista. Vuonna 2016 kasviplankton yhteisöissä esiintyi paljon Mesodinium rubrum -ripsieläintä. Sinileviä esiintyi näytteissä vain vähän. Vuonna 2015 sinileviä oli puolestaan ollut elokuussa runsaasti eikä M. rubrumia ollut tavattu juuri lainkaan. Edellisten vuosien tapaan lajiston monimuotoisuus oli Varissaaren näytepaikalla korkeampi kuin Varvion näytepisteelle. 8

LIITE 4 6. Lähdeluettelo Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, J., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T., Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s. HELCOM 2014. Manual for Marine Monitoring in the HELCOM COMBINE Programme of HELCOM. Annex C-6: Guidelines concerning phytoplankton species composition, abundass and biomass, s. 309-324. Hällfors, G. 2004. Checklist of the Baltic Sea phytoplankton species. Baltic Sea Environment Proceedings No 95, HELCOM, 210 s. Hällfors, S., Lehtinen, S. 2012. Kasviplankton. Teoksessa: Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E., Salojärvi, J. (toim.). Meriympäristön nykytilan arvio. C. Merenpohjan ja vesipatsaan eliöyhteisöt. 144-159 s. Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M., Palomäki, A. (toim.) 2011. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seur anta/biologisten_seurantamenetelmien_ohjee t/kasviplanktonin_tutkimusmenetelmat Lehtinen, S., Hällfors, H., Oja, J. 2016. Meren kasviplanktonseuranta XM1003. Menetelmäohje ELY-keskusten käyttöön. Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, s. 1-5. Lindholm, T. 1998. Algfenomenon och algproblem. Åbo Akademi, 168 s. Riisgaard, K., Hansen, P.J. 2009. Role of food uptake for photosynthesis, growth and survival of the mixotrophic dinoflagellate Dinophysis acuminata. Marine Ecology Progress Series 381: 51-62. Sjöqvist, C., Lindholm, T. 2011. Natural cooccurrence of Dinophysis acuminate (Dinoflagellata) and Mesodinium rubrum (Ciliophora) in thin layers in a coastal inlet. Journal of Eukaryotic Microbiology 58: 365-372. SYKE: Valtakunnalliset leväkatsaukset. 11.8.2016 http://www.syke.fi/fi- FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Valtaku nnallinen_levakatsaus_1182016_epa(39996) 18.8.2016 http://www.syke.fi/fi- FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Valtaku nnallinen_levakatsaus_1882016_sat(39930) 25.8.2016 http://www.syke.fi/fi- FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Valtaku nnallinen_levakatsaus_2582016_sis(40105) Toming, K., Jaanus A. 2007. Selectin potential summer phytoplankton eutrophication indicator species for tha northern Baltic Sea. Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 56 (4): 297-311. Utermöhl, H. 1958. Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton Methodik. Mitteilungen Internationale Vereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9: 1-39. Zwerver, S. 2014. Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Suomenlahti Varissaari ja Varvio 2013. Raportti nro 2014 04, 11 s. Zwerver, S. 2015. Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2014. Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Raportti nro 2015 13, 17 s. Zwerver, S. 2016. Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2015. Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Raportti nro 2016 06, 16 s. 9

LIITE 4 Liite 1. Perusmäärityskirjallisuus: Biecheler, B. 1952. Recherches sur les Péridiniens. Supplement XXXVI, Paris, Laboratoire D Evolution Des Etres Organises, 149 s. Ciugulea, Ionel & Triemer, Richard, E., 2010. A color atlas of photosynthetic Euglenoids. Michican State University Press, 204 s. Coesel, P.F.M., Meesters, K.J., 2007. Desmids of the Lowlands. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands, 351 s. Coesel, P.F.M., Meesters, K.J., 2013. European flora of the desmid genera Staurastrum and Staurodesmus. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands, 357 s. Cox, E.J., 1996. Identification of freshwater diatoms from live material. Chapman & Hall, 158 s. Cronberg, Gertrud, Heléne Annadotter 2006. Manual on aquatic cyanobacteria. A photo guide and synopsis of their toxicology. ISSHA, Copenhagen, 106 s. Eloranta, P., 2004. Sinileväkurssi: syvennetty lajintuntemus. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, limnologia, 41 s. Fott, B. 1972. Chlorophyceae (Gründalgen), Ordnung: Tetrasporales. Teoksessa: Huber- Pestalozzi G. (toim.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 6. osa, Schweizerbart Verlag, Stuttgart, 117 s. Hallegraeff, G.M., Anderson, D.M., Cembella, A.D. (Eds), 2003. Manual on harmful marine microalgae. UNESCO Publishing, Monographs on oceanographic methodology 11, 793 s. Hallegraeff, G.M., Bolch, C.J.S., (et al.), 2010. Algae of Australia: Phytoplankton of temperate coastal waters. ABRS, Canberra; CSIRO Publishing, Melbourne, 421 s. Hällfors, G., 2004. Checklist of the Baltic Sea phytoplankton species. Baltic Sea Environmental Proceedings No. 95, 208 s. Hindák, F., 1984. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). III. Biologické Práce, XXX/1, 308 s. Hindák, F., 1990. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). V. Biologické Práce XXXVI/4, 227 s. Hoppenrath, M., Elbrächter, M., Drebes, G., 2009. Marine phytoplankton. Kleine Senckenberg-Reihe, Band 49, 264 s. Håkansson, Hannelore 2002. A compilation and evaluation of species in the general Stephanodiscus, Cyclostephanos and Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaseaé. Diatom Research 17. 1-139. John, D.M., Whitton, B.A., Brook, A.J. (Eds), 2011. The freshwater algal flora of the British Isles. Cambridge University Press, 878 s. Joosten, A.M.T 2006. Flora of the blue-green algae of the Netherlands I The non filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht, 239 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 3.Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena, 576 s. Kristiansen, J., 1964. Flagellates from Finnish Lappland. Særtryk af Botanisk Tidsskrift 59: 315-333. Komárek, J., 2013. Cyanoprokaryota, Teil 3: Heterocytous Genera. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band 19. Springer Spectrum, 652-697 s. (Aphanizomenon). Komárek, J., Anagnostidis, K., 1999. Cyanoprokaryota, 1.Teil: Chroococcales. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 19. Gustav Fischer Verlag, Jena, 548 s.. Komárek, J., Fott, B. 1983. Chlorophyceae (Gründalgen), Ordnung: Chlorococcales. Teoksessa: Huber-Pestalozzi G. (toim.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 7/1: 230-431, 498-545, 626-801, Schweizerbart Verlag, Stuttgart. Komárek, J., Hindák, F., 1988. Taxonomic review of natural populations of the cyanophytes from the Gomphospaeria-complex. Arch. Hydrobiol. Suppl. 80:203-225. Komárek, J., Jankovská, V., 2001. Review of the green algal genus Pediastrum; implication for pollen analytical research. Bibliotheca Phycologica, Band 108. J.Cramer, Berlin, Stuttgart, 127 s. Komárek, J., Komárková, J., 2002. Review of the European Microcystis-morphospecies (Cyanoprokaryotes) from nature. Czech Phycology, Olomouc 2: 1-24. 1

LIITE 4 Komárek, J., Komárková, J., 2006. Diversity of Aphanizomenon-like cyanobacteria. Czech Phycology, Olomouc 6: 1-32. Komárek, J., Komárková-Legnerová, J., 1992. Variability of some planktic gomphosphaerioid cyanoprokaryotes in northern lakes. Nordic Journal of Botany 12: 513-524. Komárek, J., Zapomelová, E., 2007. Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 1. part: coiled types. Fottea 7(1): 1 31. Komárek, J., Zapomelová, E., 2008. Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 2. part: straight types. Fottea 8(1): 1 14. Kraberg, A., Baumann, M., Dürselen, C., 2010. Coastal phytoplankton: Photo guide for northern european seas. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, Munchen, 204 s. Lind, E.M., Brook, A.J., 1980. Desmids of the English lake district. Freshwater Biological Association, Scientific publication No. 42, 123 s. Moestrup, Ø., Jensen, K.G., 1998. The Genus Chaetoceros (Bacillariophyceae) in inner Danish coastal waters. Opera Botanica 133: 1-68. Rintala, J-M., Hällfors, H., Hällfors, S., Hällfors, G., Majaneva, M., Blomster, J., 2010. Heterocapsa arctica subsp. frigida subsp. nov. (Peridiniales, Dinophyceae)- Description of a new dinoflagellate and its occurrence in the Baltic Sea. Journal of Phycology 46: 751-762. Round, F.E., Crawford, R.M., Mann, D.G., 2007. The diatoms: biology and morphology of the genera. Cambridge University Press, 760 s. Thomsen, H.A. (Ed.), 1992. Plankton i de indre danske farvande. Havforskning fra Miljøstyrelsen, Nr. 11, København, 331 s.. Tikkanen, T., 1986. Kasviplanktonopas. Suomen Luonnonsuojeluliiton tuki Oy, s. 278 s.. Tomas, C.R. (Ed.), 1997. Identifying marine phytoplankton. Academic Press, Inc., San Diego, New York, Boston, London, Sydney, Tokio, Toronto, 858 s. Vors, N., 1992. Heterotrophic amoebae, flagellates and heliozoan from the Tvärminne area, Gulf of Finland, in 1988-1990. Ophelia 36 (1): 1-109. Wehr, J.D., Sheath, R.G., Kociolek, J.P. (toim.), 2015. Freshwater Algae of North America. Academic Press, Elsevier, London, UK, 2. painos, 1050 s.. 2

LIITE 4 Liite 2. Valokuvat 25 ml:n näytteistä 100xkertaisella suurennuksella. 1

LIITE 5 Haitallisten aineiden tarkkailu: vedenlaatututkimuksen näytepaikat

LIITE 5

LIITE 6

LIITE 7 Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Tapiontie 2 C 45160 KOUVOLA Näytetiedot Näyte Vesinäyte Näyte otettu 17.10.2016 Kellonaika Vastaanotettu 18.10.2016 Kellonaika 08.10 Tutkimus alkoi 18.10.2016 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Ottopiste Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Työnro 725 Analyysi Menetelmä 23146-1 Vesinäyte Kymijoki Pilkanmaa 1 m Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Alkyylifenolit ja -etoksylaatit * ISO 18857-2:200 9 mod 23146-2 Vesinäyte Kymijoki Värälä 1 m Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko 23146-3 Vesinäyte Suomenl Mussalo 1 m Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko 23146-4 Vesinäyte Suomenl Mussalo pohja Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Yksikkö - Oktyylifenoli * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l etoksylaatit yhteensä - 4-t-Oktyylifenoli * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l 20 - Oktyylifenolimonoetoksyla atti * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l 20 - * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l 20 Oktyylifenolidietoksylaatti - Nonyylifenoli * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 40 etoksylaatit yhteensä - 4-n-Nonyylifenoli * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 30 - Nonyylifenolimonoetoksyla atti * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 30 - * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 40 Nonyylifenolidietoksylaatti - Bisfenoli A * < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 µg/l 40 Lääkeaineet (liite) * 1) UPLC-MS-M S Liite Liite Liite Liite * = Akkreditoitu menetelmä 1)=näytteen tutkija Ramboll Finland Oy Epävarm uus-%