KAINUUN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN JA NOPEAN DIAGNOSTIIKAN YKSIKÖN TOIMINTA JA TILOJEN TARVE

1 KAINUUN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN JA NOPEAN DIAGNOSTIIKAN YKSIKÖN TOIMINTA JA TILOJEN TARVE 1. JOHDANTO Kainuun maakuntakokeilun suunnittelun yhteydessä asetettiin työryhmä, joka selvitteli akuuttia vuodeosastohoitoa ja päivystyksen järjestelyjä Kainuussa. Hallintokokeilun käynnistyttyä suunnittelutyö jatkui jakautuen Kainuun keskussairaalaan päivystyspoliklinikan toiminnan ja tilojen suunniteluun ja Kainuun keskussairaalaan yhteyteen perustettavan nopean diagnostiikan yksikön toiminta- ja tilasuunnitteluun. Näillä osa-alueilla tehdyn suunnittelutyön pohjalta päädyttiin vuodenvaihteessa 2005 2006 esittämään sosiaali- ja terveyslautakunnalle päivystyspoliklinikan tilojen remontointia paremmin päivystystoiminnan nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaaviksi sekä nopean diagnostiikan yksikön perustamista nykyisiin lastentautien poliklinikan tiloihin. Edellä kuvattu suunnitelma edellytti toteutuakseen aiemmin tarkkailuosastona toimineen osasto 2 toiminnan lakkauttamista ja näin vapautuvien tilojen saneerausta sisätautipoliklinikan käyttöön, sisätautipoliklinikan tilojen saneeraamista lastentautien poliklinikan käyttöön soveltuviksi ja vapautuvan lastentautien poliklinikan tilojen muuttamista 15 sairaansijaa käsittävän nopean diagnostiikan yksikön tarpeita vastaaviksi. Edellä kuvattu suunnitelma perustui olemassa olevien tilojen muuttamiseen tulevia toiminnallisia tarpeita vastaavaksi. Suunnitteluryhmien työn kuluessa kävi selväksi, että päivystyksen ja nopean diagnostiikan yksikön toimintaan parhaiten soveltuva tilaratkaisu vaatisi uudisrakentamista. Kustannussyistä päädyttiin ensivaiheessa esittämään muutosten toteuttamista nykyisten tilojen saneerauksen ja noin sadan neliön uudisrakentamisen kautta. Osasto 2:n saneeraus sisätautipoliklinikan tarpeita vastaavaksi ja sisätautien poliklinikan toiminnan siirto toteutettiin kesäkuussa 2006. Saneeraussuunnitelman käytännön toteuttamisen lähestyessä nousi esiin tekijöitä, joita ei aiemman suunnittelun yhteydessä oltu riittävästi otettu huomioon. Päivystyksen tulevan toiminnan uudelleen arviointi kevään 2006 aikana nosti esiin lukuisia ongelmia, jotka vaativat uudisrakentamisvaihtoehdon nostamista uudelleen esiin. Näistä tärkeimpinä nousivat esiin keskussairaalan rampin väistämätön uudistaminen lähivuosina sekä päivystyspoliklinikan saneerauksen ja toiminnan jatkamisen mahdottomuus samanaikaisesti. Edellisten lisäksi ei päivystystoiminnan maakunnallisia muutostarpeita oltu riittävästi otettu huomioon vuoden 2005 aikana tapahtuneessa suunnittelussa. Näistä syistä päätettiin keväällä 2006 ottaa päivystyksen ja nopeaan diagnostiikan yksikön kokonaisuuden suunnittelu vielä uudelleen tarkasteltavaksi. Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja antoi tehtävän työryhmälle, jonka muodostivat hallintoylihoitaja Helena Heikkinen, osastonhoitaja Sirpa Huusko,

2 ylilääkäri Jukka Juvonen, vastuuyksikköpäällikkö Asta Komulainen, vs. ylilääkäri Vesa Lappeteläinen, ylilääkäri Juha Luukinen, osastonhoitaja Anika Meriläinen, ylilääkäri Kalle Rissanen, ylilääkäri Aaro Tolonen ja vs. terveysjohtaja Mauno Saari. Työryhmän tehtäväksi asetettiin koko maakunnan päivystyksen ja nopean diagnostiikan yksikön toimintojen ja tilatarpeiden kokonaisuuden uudelleen arviointi käytettävissä olevien aiempien selvitysten sekä myöhemmin muotoutuneiden uusien näkökulmien pohjalta. Työryhmän työn tuloksena syntyi esitys päivystyksen ja nopean diagnostiikan yksikön toimintojen ja tilojen järjestämisestä. 1. 1 Kainuun keskussairaalaan päivystyspoliklinikan ja nopean diagnostiikan yksikön toiminta ja tilojen tarve 1.1.1 Toiminnan ja tilatarpeiden kokonaisuus Sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden suunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on Kainuun hallintokokeilun suunnittelusta lähtien ollut kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain mukaisten toimintojen joustava yhteensovittaminen. Kainuun keskussairaalaan päivystyspoliklinikalle sijoittuvat kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnot ovat tässä prosessissa avainasemassa. Hallinnollisesti toiminnot sijoittuvat samalle vastuualueelle ja käytännön toiminta toteutuu fyysisesti yhtenäisissä tiloissa yhteisen henkilökunnan toteuttamana. Tavoitteeksi on asetettu ns. yhden luukun palvelu, jossa ensiapuun hakeutuvien potilaiden hoitovastuu määritetään hätätapauksia lukuun ottamatta ilmoittautumisen yhteydessä samalta luukulta. Henkilöstön toiminnassa tavoitellaan vastuun ja kuormituksen tasaista jakautumista ja ristikkäin työskentelyä kussakin työvuorossa vallitsevan tilanteen mukaisesti. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan muutokset liittyvät muutostarpeisiin päivystyksen kokonaisuudessa ja ovat luonteeltaan fyysiseen toimintaympäristöön liittyviä. Tällä hetkellä päivystyksen kokonaisuuden käytössä olevat tilat ovat neliömäärältään riittämättömät eivätkä vastaa päivystystoiminnan vaatimuksia. Tämän hetkinen tilajärjestely vaikeuttaa joustavaa yhteistoimintaa päivystyskokonaisuudessa. Päivystyksen kokonaisuutta suunnitellut työryhmä esitti aiempien työryhmien esityksistä poiketen uudisrakentamista ratkaisuksi sekä päivystyksen että nopean diagnostiikan yksikön tilatarpeisiin. Aiempien esitysten yksityiskohtaisempi tarkastelu on nostanut esiin ongelmia, joita ei voida ratkaista ilman uudisrakentamista. Aiemmassa suunnitelmassa päivystystoimintojen ja nopean diagnostiikan

3 yksikön tarpeisiin suunniteltu noin 1400 neliömetrin tila on riittämätön toimintojen asianmukaista järjestämistä ajatellen. Nopean diagnostiikan yksikölle suunniteltuun tilaan ei voida sijoittaa riittävää määrää sairaansijoja. Nykyisen päivystyspoliklinikan rakenne ei ole muutettavissa modernin päivystysyksikön vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi mm. ambulanssitilat, infektiopotilaiden tutkimiseen ja hoitoon tarvittava tilat, vahtimestarin tila ja omaisten tila on vaikea sovittaa aiemmin suunniteltuun tilaan. Päihtyneiden seurantavastuu on siirtynyt terveystoimelle. Tämä seikka tulee niin ikään huomioida tilatarpeissa. Päivystyksen toiminta mahdollisen remontoinnin aikana ei ole mahdollista eikä päivystystoiminnan siirto remontin ajaksi vuokratiloihin ole toiminnallisesti tai taloudellisesti järkevää. Päivystyspoliklinikan ja nopean diagnostiikan yksikön toiminnallisiin prosesseihin ei tätä raporttia valmistellut työryhmä katsonut aiheelliseksi esittää muutoksia. Työryhmä määritteli aiemmin tehtyjen suunnitelmien ja tämänhetkisen tilannearvion pohjalta em. toimintojen kannalta välttämättömät tilatarpeet ja totesin niiden toteuttamisen ilman uudisrakentamista mahdottomaksi 1.2 Nopean diagnostiikan yksikkö 1.2.1 Nopean diagnostiikan yksikön toimintaperiaatteet Osana päivystysjärjestelyitä tarvitaan oma yksikkö potilaille, joiden tilanteen selvittely edellyttää 1-3 vuorokautta kestäviä lisätutkimuksia tai riittävin seurantavalmiuksin varustettua seurantaa. Nykyään nämä potilaat ohjautuvat joko erikoissairaanhoidon osastoille tai perusterveydenhuollon sairaaloihin. Pieni osa näistä potilaista on hoidettu päivystyksen tarkkailupotilaina. Vaatimus tämäntyyppiselle nopean diagnostiikan yksikölle kasvaa jatkuvasti. On tärkeää, että näiden potilaiden selvittelyt tehdään nopeasti ja potilaat pystytään ohjaamaan nopeasti tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan. Nopean diagnostiikan yksikkö (tarkkailuosasto, päivystysosasto) toimii kiinteänä osana päivystyspoliklinikkaa yhteistyössä sairaalan eri klinikoiden, terveyskeskusten ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Yksikössä hoidettavat potilaat ovat potilaita, joille ei voida päivystyspoliklinikalla asettaa diagnoosia ja joiden katsotaan tarvitsevan lisätutkimuksia tai seurantaa. Yksikössä tehtyjen selvittelyjen jälkeen potilaat ohjataan oikeisiin hoitopaikkoihin oikeilla diagnooseilla ja hoito-ohjeilla. Tämä vähentää kuormitusta jatkohoitopaikassa ja todennäköisesti vältetään myös ns. turhia osastolle ottamisia. Nopean diagnostiikan yksiköiden (kirjallisuudessa tavallisesti tarkkailuosasto ) toimintaa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti kehitetty pääosin osana erikoissairaanhoidon toimintoja. Aiheeseen liittyvät kokemukset, tutkimukset ja selvitykset toiminnan hyödyistä ja kustannuksista ovat niin ikään lähes poikkeuksetta erikoissairaanhoitolähtöisiä. Tästä näkökulmasta on nopean diagnostiikan yksikön toiminnasta todettu koituvan mm. seuraavia hyötyjä (Gröhn, Hussi, Kärri, Naukkarinen; Suomen Lääkärilehti Nr: 19 /2006).

4 Tarkkailupalvelu on päivystystoiminnan muoto, jossa hoidon laatua parantamalla vähennetään turhia sairaalaan sisäänottoja ja karsitaan kustannuksia (10 Brillman J, Mathers-Dunbar L, Graff L ym. Management on observation units. American college of Emergency Physicians). Tarkkailuosaston perustaminen on yksi vaihtoehto ylikuormituksen purkuun, koska se ei ole vain lisätila vaan potilasvirtojen ohjauskeino (Lenox A. Clinical observation units help manage costs and care. Healthcare Financial Management. 1997;51:88-9). Tehokkaasti toimiva tarkkailuosasto vähentää turhia sairaalaan sisäänottoja, huolimattomia kotiutuksia ja osastojen kuormitusta (Finarelli M. Observation unit can improve outcomes, financial performance. Health Care Strategic Management. 2003; 21:10). Se vähentää sairaalan kustannuksia ja lisää potilasturvallisuutta. Potilaiden hoitotulokset paranevat nopean hoidon ansiosta ja potilaat ovat tyytyväisempiä (Finarelli M. Observation unit can improve outcomes, financial performance. Health Care Strategic Management. 2003;21:10., Merx K. Hospitals adding observation units for ER patients. Crain s Detroit Business. 2003;19:13). Tarkkailuosastoon liittyviä haittoja ovat huomaamatta jääneet oireet tai puuttuvat lopulliset diagnoosit, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita (Chang Y, Chen C, Chang C, Kuo Y. Evaluation of unpredictable conditions of patents treated in the observation unit of the emergency department. The Journal of Emergency Medicine. 2004;27:109-134). Tarkkailuosasto saattaa myös olla rauhaton hoitopaikka, jossa potilaiden yksityisyys voi kärsiä. Pahimmassa tapauksessa potilaat jätetään sinne odottamaan päätöksiä tai saamaan hoitoa, kun muualla ei ole tilaa (Brillman J, Mathers-Dunbar L, Graff L ym. Management on observation units. American college of Emergency Physicians). Tarkkailuosaston tavoitteena on kokonaisläpimenoajan ja ohjattavuuden parantaminen. Tarkkailuosaston menestyksekkäälle toiminnalle on määritelty viisi avaintekijää, joita ovat: 1) selkeästi määritelty tehtävä, 2) hyvin suunnitellut toimintatavat ja menetelmät, 3) selkeä johtaminen, 4) osaava henkilöstö, oikea sijainti ja oikeat laitteet sekä 5) laadunvalvonnan ja käyttöasteen tarkasti suunnitellut kehitysohjelmat ja seuranta (Finarelli M. Observation unit can improve outcomes, financial performance. Health Care Strategic Management. 2003; 21:10).

5 Kainuun maakuntakuntayhtymään perustettavan nopean diagnostiikan yksikön suunnittelun kaikissa vaiheissa on lähtökohdaksi asetettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten raja-aitojen poistaminen Kainuun keskussairaalaan sijoittuvassa päivystystoiminnassa. Yksikön perustamisella ei pyritä vain edellä kuvattuihin suotuisiin vaikutuksiin keskussairaalatasolla, vaan toiminnallisen muutoksen mahdollistavalla rakenteellisella muutoksella pyritään saavuttamaan välittömiä, erityisesti vanhusväestöön kohdistuvia terveyshyötyjä, jotka heijastuvat paitsi yksilötasolla parantuneena elämänlaatuna myös selkeinä alentavina vaikutuksina ympärivuorokautisen akuuttihoidon ja hoivapalveluiden tarpeeseen kohdeväestössä. Kainuun keskussairaalan perustettavan nopean diagnostiikan yksikön terveyshyödyt: Vanhusväestön äkillisten terveydentilan muutosten tarkka diagnostiikka ja hoito nopeutuvat. Diagnostinen varmuus mahdollistaa oikea-aikaisen kotiutuksen Kotiuttamisen asianmukainen kotipalvelun ym. tuen tarpeen huomioiva järjestely helpottuu (kotiuttamishoitaja tai -työryhmä). Tarpeettomat potilassiirrot eri laitosten välillä vähenevät. Tarpeettomia hoitopäiviä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa voidaan vähentää. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta voidaan vähentää. Yli 75- vuotiaan potilaan lihasvoima alenee vuodelevossa 10-20 %:lla kymmenessä vuorokaudessa. Kuukauden jatkuneen vuodeosastohoidon jälkeen ikääntyneen henkilön kotiuttaminen vaikeutuu merkittävästi. 1.2.2. Kainuun keskussairaalan perustettavan nopean diagnostiikan yksikön taloudellinen hyöty: Tässä yhteydessä kuvataan uudisrakentamisen mahdollistamien kliinisten käytäntöjen muutosten heijastumista erityisesti yli 75-vuotiaden ympärivuorikautisten hoivapalveluiden tarpeeseen sekä ympärivuorokautisen akuuttihoidon tarpeeseen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Uudisrakentamisesta aiheutuvista kustannusten osalta viitataan erilliseen sairaalainsinööri Pentti Keräsen antamaan selvitykseen Nopean diagnostiikan yksikön toiminta vaatii kymmenen sairaanhoitajan ja

6 yhden lääkärin työpanoksen. Yksikön toiminnan vaatima sairaanhoitajatyöpanos koostuu koko sosiaali- ja terveystoimen alueella yksikön toiminnan seurauksena vapautuvasta työpanoksesta. Lääkärin osuus jouduttaneen varmistamaan virkalisäyksellä. Yksikköön siirtyvän henkilöstön koulutus vaatii sekä ajallista että taloudellista panostusta, jonka osuus kokonaisuudessa jäänee kuitenkin marginaalisiksi. Tarvittava koulutus toteutuu pääosin maakunta kuntayhtymän omin resurssein. Nopean diagnostiikan yksikön vaikutusta koko Kainuun alueen ympärivuorokautisten hoito- ja hoivapaikkojen tarvetta on arvioitu yhteistytössä terveyden- ja sairaanhoidon, perhepalveluiden ja vanhuspalveluiden tuloalueiden kesken. 15 uuden sairaansijan perustamisen on arvioitu heijastuvan noin 25 sairaansijan vähennyksenä muussa akuuttisairaanhoidossa. Tämä tarkoittaa 10 sairaansijan vähennystä erikoissairaanhoidosta ja 15 sairaansijan vähennystä terveyskeskusten akuuttiosastoilta. Nettovaikutukseksi erikoissairaanhoidon osalta jää neljän sairaansija vuotuinen kustannuslasku, joka tarkoittaa 80 % kuormituksella ja tämänhetkisellä keskimääräisellä erikoissairaanhoidon hoitopäiväkustannuksella arvioituna noin 390.000 :n vuotuista säästöä. Terveyskeskusten vuodeosastojen toiminnan osalta muutos tarkoittaa 80 % kuormituksella ja 161 euron arvioidulla hoitopäiväkustannuksella laskettuna noin 270.000 euron vuotuista säästöä. Yli 75 -vuotiaiden ympärivuorokautisten laitospaikkojen tarpeen on vuonna 2010 olevan Kainuussa ilman nopean diagnostiikan yksikköä noin 1060. Nopean diagnostiikan yksikön tuomaksi hyödyksi on arvioitu 25 hoivapaikan vähennys. 100 %:n kuormituksella ja omana toimintana toteutetun hoivan tämänhetkisen vuorokausikustannuksen perustella laskettuna vähennys tuottaa vuosittain noin 1.000.000 euron säästön. Näin arvioitu vuotuinen kokonaissäästö olisi 1.660.000 euroa.