PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017?
STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ Johtoryhmä ja asiantuntijoiden työryhmät Esimiehet ja henkilöstö Asukkaat ja asukasryhmät Työryhmät Työpajat ja seminaarit Tiedotteet Tiedotustilaisuudet Haastattelut Strategiasivusto ja intra Facebook Ota kantaa -foorumi Tulevaisuuskysely Vaikuttajaraadit Media Luottamushenkilöt Elinkeinoelämä ja yritykset Muut sidosryhmät
TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU VOIMAKKAASTI Taloustilanne pysyy vaikeana. Resurssit vähenevät: menot kasvavat tuloja nopeammin. Rajalliset voimavarat pitää käyttää entistä vaikuttavammalla ja tuottavammalla tavalla. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi. 4
KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ 5
KAUPUNGIN VISIO 6
Strategiset päämäärät Talouden tervehdyttäminen jatkuu. Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Kestävä ja kilpailukykyinen kaupunki. 7
TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Velkataakka on edelleen suuri. Verotulojen kasvu hidastuu. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat. Väestö ikääntyy, palveluiden tarve ja kaupungin menot kasvavat. Paljon huonokuntoisia kiinteistöjä, suuret investointitarpeet. Valtion toimenpiteet. 8
TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Parannamme tuottavuutta. Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon. Henkilökuntamme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla, mutta joudumme myös korottamaan veroja. Otamme lisää velkaa harkiten, enintään 20 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä. Lisävelkaa otetaan vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutuotannon kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Velkaa ei oteta käyttötalousmenoihin eikä kaupungin juokseviin kuluihin. Käytämme investointeihin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteenamme on 15 miljoonan euron vuosikate. 9
ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT Asukkaiden hyvinvointi on lisääntynyt, mutta alueelliset ja eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet. Pahoinvointi kasaantuu. Noin 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia hyvinvointipalveluiden voimavaroista. SYRJÄYTYMISVAARASSA työttömät pieni osa nuorista elämän taitekohdissa olevat lapsiperheet 10
ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT Kohdennamme palveluita erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kohennamme työttömien toimintakykyä ja vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa. Kehitämme perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Kehitämme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. 11
ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Äänestysaktiivisuus ja kiinnostus edustuksellista demokratiaa kohtaan on vähentynyt. Äänioikeuttaan käyttää vain joka kolmas alle 25-vuotias nuori. Asukkaat haluavat osallistua kaupungin palveluiden ideoimiseen, kehittämiseen ja testaamiseen esimerkiksi kyselyiden, tutkimusten ja asiakasraatien avulla. Asukkaiden omaehtoisella toiminnalla ja kolmannen sektorin toimijoilla voi olla merkittävä rooli hyvinvoinnin lisäämisessä. Ongelmana on yhteistyön puute. 12
ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Kannustamme nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Tuemme asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisätään erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. 13
KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KAUPUNKI Porvoo kasvaa. Kaupunkiin on muuttanut koulutettuja, hyvätuloisia lapsiperheitä. Elinkeinoelämän vahvat toimialat: öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä palvelualat. Porvoo on merkittävä cleantech- eli ympäristöliiketoiminnan keskus. Kaupunkirakenne on hajaantumassa keskusta-alueiden ulkopuolella ja asiointija työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tämä lisää kasvihuonepäästöjä ja kasvattaa palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. 14
KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KAUPUNKI Väkilukumme kasvaa edelleen selvästi. Edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan myös neuvontapalveluilla ja kehittämishankkeilla. Turvaamme yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida osaavaa työvoimaa. Varmistamme alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Vähintään 75 prosenttia uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueille. Edistämme ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. 15