Kuntoutuskumppanuuden rakentuminen Salla Sipari 31.5.2010 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus palveluverkostossa projekti VLK ry
Kasvatuskumppanuus 2006 Päivähoidon kaksi lakisääteistä tehtävää Lasten kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen Perheiden kotikasvatuksen tukeminen (Laki lasten päivähoidosta 367/1973) Lähde: Karila, Kirsti. 2006. Kasvatuskumppanuus vuorovaikutussuhteena. Teoksessa: Kasvatusvuorovaikutus. Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, A.-R., Rasku-Puttonen, H. (toim.). Vastapaino. 2
Kasvatuskumppanuus vuorovaikutussuhteena Yhteistyötä yhteisen intressin eli lapsen kasvun ja oppimisen kannalta Vastuullisuus, aktiivisuus, sitoutuminen (asema ja valta) Tasavertaisuus, molemminpuolinen kunnioitus, kuuleminen Eri toimijoilla on oleellista, erilaista tietoa lapsesta Yhteiset tavoitteet, yhteinen toiminta lapsen parhaaksi, jaettu kasvatustehtävä 3
Kasvatuskumppanuus käytännössä Vanhempien osallisuuden vahvistaminen Kumppanuuskulttuurin rakentaminen So. ammattilaiset luovat otolliset puitteet Kasvatuskumppanuuteen liittyvä osaaminen ja toiminta arjessa? Esim. kysely kumppanuusodotuksista Käsitykset ja tulkinnat vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ohjaavat ammattilaisten toimintaa käytännössä 4
Normaali Perhe pitäisi omaksua sellainen vammaisen perheen identiteetti Vaatijana Perheen pitää itse ottaa tilanne hallintaan ja tehdä ratkaisut jaksamisen suhteen; apua annetaan Vanhempien pitää miettiä ketä uskovat ja miten selviävät palveluviidakossa Pitää osata pyytää palveluja Perheen pitää korostaa asioita; ei kukaan tee puolesta Vanhempien tarmokkuus on ratkaisevaa Väistyjänä Erikoissairaanhoidon tehtävä ei ole ottaa koko perhepakettia hoidettavaksi Arki ja asiat asettuvat, kun tulevat tutuiksi Asiat järjestyvät, kun aikaa kuluu Äidin tulkinta ei varmaan ihan objektiivista ole Asiantuntijat eivät voi muuttaa tai määrätä toisen perhe-elämää Perhe ei ohjaa asiantuntijoita 5 Subjekti Oppijana Opastetaan ja neuvotaan perheen omista tarpeista lähtien Perhe itse suunnittelee ja miettii mikä on tarpeellista ja hyvää Perheet ovat erilaisia, joten niin on oltava työtapojenkin Kaikkien työntekijöiden pitää ottaa mukaan sisarukset ja koko perhe, ettei korosteta liikaa vammaisen lapsen roolia Hyväksyjänä Ulkopuolinen paine määrää kuntoutuksen Perhe on aikataulutettu Kuntoutus ym. terapiat on lisärasite vanhemmille Isän roolia pitää korostaa Molempien vanhempien pitää olla paikalla Objekti Erityinen ei niissä mapeissa lue mikä meidän perheen tilanne on ollu silloin
Lapsi kyl se on ihan pakko lapselta kysyä ja kuulla, ei siinä väkisin voi tehdä, vaikka se olisi monesti ihan kätevää Lapsen auttaminen: Ohjaaminen oppimaan, leikkimään, liikkumaan, kommunikoimaan Vamman kanssa voi ja pystyy elämään, selviäminen Lapsen oma tarina, tunteiden ilmaisu Itsemääräämisoikeus: lapsen ääni Rakennetaan vahvuuksien varaan Toimintakyvyltään ikätasoa jäljessä Vamma on yksi osa lasta, paljon muuta Subjekti Lapsen osallistaminen: Osallistuminen Sosiaalisuus, kaverit Itsenäistymisen tuki Ympäristön muuttaminen kuntouttavaksi Tietyt rajoitukset on; ei pystytä loputtomiin kuntouttamaan Erilaisuuden hyväksyminen Arjen sujumisessa on ongelmia Normaali Lapsen sopeuttaminen: Sopeutunut, sopeutuminen yhteiskuntaan Samat ongelmat on normaaleillakin Vamman hyväksyminen Aikuisten kertoma tarina Lapsen muuttaminen: Kuntouttaja kuntouttaa kuntoutujaa Parantaa, korjata Synnynnäinen vamma, oireyhtymä, vammautuminen, diagnoosi, luokittelu Erikoisasiantuntijoiden vastuulla on vaikutta kaikkiin elämänpiirin toimintoihin, mennään erityisnäkökulmassa eteenpäin Normaaliuden puute, vamma jäljellä Erityinen Objekti ihan ku ois jotain unohtunut
Kuntoutuskumppanuus Lapsen musiikkiterapia tukee vuorovaikutusta (Päivi Saukko 2008) Kuntoutuskumppanuus edistää tavoitteiden saavuttamista Kuntoutuskumppanuus tarkoittaa lapsen vanhempien, musiikkiterapeutin ja muiden työntekijöiden asiantuntemuksen yhdistämistä lapsen parhaaksi. Kuntoutuskumppanuus perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Läheinen yhteistyö on erityisen tärkeää pienten ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa. Yhteinen näkemys lapsen vaikeuksista ja vahvuuksista sekä terapian tarjoamista mahdollisuuksista edistää realististen tavoitteiden asettamista. 7
Kasvatus ja kuntoutus rinnakkain Kasvatus tukea ja edistää tarjota kehitystä tukevaa toimintaa ja suotuisa kasvuympäristö yleinen suunnitelma Kuntoutus parantaa, ylläpitää, tukea ja edistää sisältää yksilön toimintakykyä lisääviä toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä yksilöllinen suunnitelma Päivähoitolaki 36/1973, Päivähoitolaki 882/1995, Järvikoski & Härkäpää 1995, Valtioneuvoston kuntoutuselonteko 2002, Kuntoutus uudistuu 1992 8
Työnjaosta ja rooleista toimijuuden määrittelyyn Oikeudet (mitä voidaan tehdä) Vastuut ja velvollisuudet (mitä täytyy tehdä) Tehtävät (mitä osataan tehdä) 9
Perhe toimijana kuntoutuksessa Vastuu Päävastuu lapsen elämästä, kasvatuksesta Olla vanhempi: huolehtia perusturvasta, lapsuudesta, rakkaus ja rajat Vastuu arjesta Kehityksen ja tavoitteiden saavuttamisen tukeminen Sitoutuminen, vastuu valinnoista (suostumus) Näkemysten esille tuoni, tiedotus, pyytää apua Oikeus Oma perhekulttuuri Nauttia lapsesta Asiantuntija perheen ja lapsen arjessa Lain mukaisiin tukitoimiin, neuvontaan, ohjaukseen oikeanlaisesti Tulla kuulluksi, hyväksyä suunnitelmat, tehdä valintoja ja päätöksiä, osallistua toimintaan Kyseenalaistaa, olla väsynyt, kieltäytyä 10
Perhe toimijana kuntoutuksessa Tehtävät Kasvattaa: tukea, ohjata, opastaa Perusturva (lepo, leikki, ravinto), olla rakastava vanhempi Arjen tasapaino Lapsi mukana perheen toiminnassa Lapsen motivointi Asioiden harjoittelu arjessa Sovittujen asioiden toteutus Olla aktiivinen ja ottaa asioista selvää Löytää tasapaino kasvatuksen ja kuntoutuksen välillä Osallistua kuntoutukseen perheen roolissa Jakaa asioita Tehdä yhteistyötä 11
Kuntoutuskumppanuus Kuntoutussäätiö; Janne Jalava 2008 Organisaatioiden välinen toiminta Pitkän aikavälin tavoitteisiin sitoutuminen, lupaus toimia yhdessä, sopimus Yhteinen asenne koti jaettua vastuuta Yhteistyötä Jaettu tulevaisuus, tulevaisuuden valinnat Systeemiteoria (organisaation toiminnan analyysi, miten ilmenee kommunikaatiossa) Kumppanuus on koneisto, joka luo mahdollisuuksia 12
Moniammatillinen yhteistyö Hierarkkinen yhteistyö (co-operaatio) Toimintojen yhdistäminen (co-ordination) Yhdessä työskentely (collaboration); tieto, valta, vastuu ja asiantuntijuus on jaettua Monitieteinen (multidiciplinaarinen) Tieteiden välinen (intradiciplinaarinen) Poikkitieteellinen (transdiciplinaarinen); sitoudutaan toimimaan perheen hyväksi yli tieteenrajojen, jotta palvelut on yhtenäisiä, aktiiviset toimijat, toisilta oppiminen kts. Yhteinen työ (Kovanen P, 2004) 13
Yhteinen asiantuntijuus Yhteisöllinen osaaminen - yhteisöasiantuntijuus Yhteisöllisyys yhteinen päämäärä Yhteistoiminta osallisuus. Yhteistoiminta: Ilmiöperustainen lähtökohta. Lapsi, vanhemmat, eri alojen ammattilaiset yhdessä. Moniorganisatorisuus. 14
Yhteisöllinen toiminta Yksilön asiantuntijuus Yksilön asiantuntijuus Yhteistoiminta Yhteinen asiantuntijuus Yhteinen päämäärä Yksilön asiantuntijuus Sipari 2009 15
Tiedotuksesta neuvotteluun Informed consent yhteinen suostumus, lupa kuntoutuksen yhteistoiminnalle Kyky antaa suostumus Riittävä tiedon saanti Mahdollisuus harkita päätöstä Vapaaehtoisuus perhe tietää parhaiten mikä on ongelma ja ammattilaiset miten auttaa 16
Neuvottelukulttuurin rakentaminen Keskustelu yhteisestä päämäärästä, arvoista ja toimintatavoista Yhdessä laadittu suunnitelma Suunnitelman toteutuminen edellyttää sitoutumista: Psykologinen ja tunnepohjainen Kuuluminen organisaatioon Usko toimintatapoihin ja päämäärään Velvollisuuden tunto 17
Dialogi (Anne Rahikka, 2008) Tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista + tiettyyn asiaan tai toimintaan perehtymistä. Leimaavaa Kuunteleminen (ja kuuleminen). Pyrkimys uuden ymmärryksen saavuttamiseen. Toisen näkemyksen ja ajatusten ymmärtäminen. Toisen erilaisuuden hyväksyminen. 18
Vaikeavammaisen henkilön kuntoutussuunnitelman rakentumisen käytännöt (Helena Launiainen 18.5.2010) Perustuu Pirjo Nikkasen (2010) tutkimukseen, julkaistu Kelan tutkimusosaston julkaisuna 71/2010 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kytkeytyy osaksi laajempaa vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta. Tutkimuskysymykset: Minkälaisten käytäntöjen ja prosessien kautta kuntoutussuunnitelmat rakentuvat? Minkälaisena kuntoutujan asema suunnittelussa näyttäytyy suunnitelman laatijoiden ja palveluntuottajien näkökulmasta? Minkälainen asema ja merkitys palveluntuottajilla on kuntoutuksen suunnittelussa? Aineistona haastattelut 10 aikuista kuntoutujaa (narratiivinen haastattelu) + em. palvelujärjestelmän 25 toimijaa (verkostohaastattelu).
Kuntoutussuunnitelman rakentumisen työmallit (Helena Launiainen 18.5.2010) Lääkärikeskeinen Lääkäri laatii kusun kuntoutujan kanssa keskustelujen ja aiemman kusun perusteella. Jos kaikki kohdallaan on tapa toimiva ja tehokas. Työnjako Kuntoutuja tapasi useita asiantuntijoita. Tietoa välitettiin kirjallisena. Mallia käytettiin yleisimmin (eritoten esh) Tiedon koosti muu kuin lääkäri, lääkäri vain allekirjoitti. Ryhmätyö Eri ammattiryhmien edustajat tapasivat yhdessä kuntoutujan. Vaativa kuntoutujalle jollei hän tunne kaikkia. Välittyneeseen tietoon perustuva ryhmätyö Kuntoutustyöryhmä käsittelee kusua kirjallisen materiaalin perusteella. Kuntoutujan vaikutusmahdollisuudet?
Vanhempien osallistuminen lapsen kuntoutukseen? Vrt. perhetyö: perhekuntoutus, vanhemmuuden tukeminen Toiminnan kohde, aktiivinen osallistuja vai yhteistyökumppani? Osallistavat työtavat / välineet? 21
Yhteinen kieli mahdollisuutena ICF- CY -luokitus Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät 22
Kenen tekemisenä tai tekoina tavoitteet muotoillaan? Asiakkaan Lapsi / nuori aktiivinen toimija? Asiantuntija Kuntouttaja aktiivinen toimija? Me muodossa Kuntouttaja ja asiakas yhdessä aktiivisina toimijoina? Vanhemmat? Perhe? Passiivissa Aktiivista toimijaa ei ole määritelty tai kuvattu? 23
Lapsen tavoitteet Vanhempien tavoitteet 1. Keskustelu yhteisistä arjen tavoitteista 2. Yhteensovitus ja synteesi 3. Sitoutuminen Ammattilaisten tavoitteet 24 Sipari 2008
GAS Goal Attainment Scaling Kts. Esim. http://www.springerlink.com/content/u42846 7155260274/fulltext.pdf 25
Erilaiset ammattikäytännöt MUUTOS Toiminnallinen verkosto, perutellut toimintatavat Lapsi Lapsi Yhteisen työn sisältö Sipari 2008 Keskustelu yhteistoiminnan perusteista paikallisesti
Sipari 2008 Toiminnallinen verkosto lapselle koulu muutos Soveltava harrastus sosiaalityöntekijä opettaja Lapsi perheineen sairaala fysioterapeutti Pukemisen oppiminen motivoituminen Lapsi perheineen Ympäristön muokkaus Ryhmässä oppiminen lasten neurologi Yksilöllinen harjoittelu Ammatti tai organisaatio muutos Toiminta perustuen lapsen tarpeisiin
Sipari 2008 Ennen / nyt Tulevaisuus Diagnoosi, ikä, elämänvaihe TARVE Yksilön toimintakyky Suoritus, taito OPPIMINEN Osallistuminen Yksilö erikseen, ammattilaiset tekevät ARKI Yhteisöllisesti, arjen asiantuntijat
Perhetutkimuksen päivät 2010 Hoitotyön laatu lasten näkökulma; Tiina Pelander 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 Tavoitteellisen perhekuntoutuksen kehittäminen; Antikainen, Päivi & Yli-Hollo, Teija 29
Yhteenvetoa Tarvitaan yhteisiä toimintatapoja, työvälineitä ICF GAS Palvelujen tulisi kiinnittyä lapsiperheen toimintaan Lapsella ei ole palveluja, vaan yhteisöjä; lapsella ei ole toimenpiteitä, vaan vuorovaikutusta 30
Mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa siksi olen niin levollinen Kiitos ajastanne! 31