METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU 1
SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 Sanasto 4 1. METSO- ohjelman yleisesittely 5 2. Asikkalan kunnan METSO-kohteiden suojelun taloudellinen vertailu 7 2.1 Rautniemi 7 2.2 Varjansaari 8 2.3 Pasolanvuori 9 3. Jatkotoimenpiteiden muut vaikutukset 10 4. Yhteenveto ja suositukset 11 LIITTEET: - Kohdekartat - ELY-keskuksen tarjoukset kohteista Seuraavat liitteet vain tiedostomuodossa - Summa-arvo laskelmat 2
TIIVISTELMÄ Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2012 tukea Asikkalan kunnan omistamien metsien valtiollisen METSO- ohjelman mukaiseen metsien luontoinventointiin. Inventointi tehtiin Asikkalan kunnan omistamissa metsissä. Inventoinnin suoritti Innofor Finland Oy ajalla 15.6. - 30.7.2012. METSOohjelman kriteerit täyttäviä kohdekokonaisuuksia löydettiin kaikkiaan viisi. Alueiden METSO- kriteerit täyttävä yhteispinta-ala on noin 52 hehtaaria. Löydetyt kohteet ovat suurelta osin METSO- elinympäristötyypeistä runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja monimuotoisuudelle merkittäviä metsäisiä kallioita, jyrkänteitä ja louhikoita, sekä lehtoja. Metso- kriteeriluokiltaan kohteet ovat lähinnä I- ja II- luokkaa. Kriteerit täyttävät kohteet ovat inventoijan arvion mukaan suojelukelpoisia METSO- ohjelman nojalla. Rauhoituksen hakeminen kohteelle on vapaaehtoista. Inventoinnissa löydettyjen kohteiden luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää kohteiden pitämistä poissa metsätalouskäytöstä. Muutoin kohteiden ympäristössä harjoitetaan nykyisin alaharvennuksiin perustuvaa metsätaloutta, minkä johdosta kohteiden ympäristön talouskäytössä olevien metsien kyky tukea kohteiden luonnonarvojen säilymistä on varsin heikko. Siirtyminen luonnonmukaisempaan talousmetsien käsittelymenetelmään kohteiden ympäristössä edistäisi luonnonarvojen säilymistä selkeästi nykyistä paremmin. ELY-keskuksen tarjous Varjan, Pasalan ja Riihelän METSO- kohteiden rauhoituksesta yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi on 79 000. Innoforin määrittämä käypä arvo kyseisille kohteille on n. 320 000, kun käytetään -45 % kokonaisarvon korjausta. Korjauskertoimessa huomioidaan saarikohteen ja rantojen haastavaa korjuumahdollisuutta sekä myös kaavarajoituksia. Edellä mainituista luvuista voidaan päätellä, että kohteiden rauhoittaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Vaikka suojelu ei aiheuta taloudellisia riskejä, joita metsätalouskäytössä voi realisoitua, on korvaustaso alhainen suhteessa puuntuotannolla saavutettavaan tulokseen. 3
SANASTOA Jatkuva kasvatus eli metsän eri-ikäiskasvatus: Metsän hoitomalli, jossa metsiä kasvatetaan erirakenteisina ja eri-ikäisinä. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä, joiden tilalle uudistuu uusia puita. Tavoitteena on matkia sellaisen metsän luontaista kehitystä, jossa ei esiinny laajaalaisia häiriöitä kuten voimakkaita metsäpaloja. Jatkuva kasvatus takaa avohakkuisiin ja alaharvennuksiin perustuvaa perusmetsätaloutta paremmin esimerkiksi metsäisyyden ja maisemaarvojen säilymisen, mutta ei takaa esimerkiksi lahopuulajien menestymistä ilman tietoista jättöpuiden jättämistä. Talousmetsä Metsämaata, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen eikä suojeluun tai virkistyskäyttöön. Yli 95 prosenttia Lapin etelänpuoleisista metsistä on talousmetsiä. Summa-arvomenetelmä Metsän arvonmääritys menetelmä, jossa metsän eri osien arvot summataan. Arvot lasketaan erikseen maapohjalle, taimikoille, kasvatettavalle puustolle ja uudistuskypsälle puustolle. Uudistuskypsälle puustolle lasketaan kantohinta-arvo, mutta muulle puustolle huomioidaan myös tulevia tuottoja ns. odotusarvona. Summa-arvoon tehdään harkinnanvarainen ns. kokonaisarvon korjaus. Sillä pyritään ottamaan huomioon metsälön hallintokulut, metsäverotus, metsänhoidollinen tila, erityisarvot sekä metsän muita ominaisuuksia. Rauhoitus Metsäpohja jää omistajalle, mutta alue rauhoitetaan metsätalouden toimenpiteiltä. Suojelu Metsäpohja puineen myydään valtiolle suojelualueeksi. 4
1. METSO- OHJELMAN YLEISESITTELY METSO- ohjelman keskeisenä tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus. METSO- ohjelmalla pyritään turvaamaan erityisesti luonnontilaisten metsien rakennepiirteitä sisältäviä metsiä. Luonnontilaisuudesta kertovia rakennepiirteitä ovat esimerkiksi lahonneen ja kuolleen puuston määrä ja laatu, kookkaat ja vanhat lehtipuut tai palanut puusto. Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja. METSO- ohjelmalla edistetään samalla luonnon virkistyskäyttöä ja esim. liikuntaan, luontoharrastuksiin ja luontomatkailuun liittyvää yritystoimintaa sekä huolehditaan maisemasta ja metsän muiden hyötyjen säilyttämisestä. Myös luonnonarvoiltaan tavanomaisempi kohde saattaa olla METSO-ohjelmassa arvokas, jos se täydentää lähistöllä olevaa suojelualuetta. METSO- ohjelmaan valittavilla luontokohteilla on valintaperusteet, jotka esitellään erillisessä oppaassa. Lisätietoja METSO- ohjelman valintakriteereistä löytyy Internetissä, osoitteessa: http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/materiaalit/esitteet/metso_ohjelman_luonnontieteelliset_v alintaperusteet.pdf Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä METSO- ohjelman elinympäristöjä ovat: - Lehdot - Runsaslahopuustoiset kangasmetsät - Pienvesien lähimetsät - Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat - Metsäluhdat ja tulvametsät - Harjujen paahdeympäristöt - Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet - Puustoiset perinnebiotoopit - Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt - Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 5
METSO- ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu tai metsäluonnonhoito. Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Luonnonhoito taas on metsän luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi esimerkiksi kuusien poistamista lehdoista tai harjujen paahdeympäristöjen hoitoa. Valtion METSO- ohjelman tarkoituksena on asteittain nostaa metsiensuojelun alhaista astetta Etelä- Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosien sekä Lounais-Lapin alueella. Tätä tarkoitusta varten valtio myöntää kunnille ja seurakunnille metsien inventointirahaa METSO- kohteiden kartoittamiseksi. Metsiensuojelutoimenpiteinä valtio voi joko lunastaa metsiä, joita omistajat vapaaehtoisesti tarjoavat suojeltaviksi tai maksaa suojelukorvausta, mikäli omistaja haluaa metsän jäävän omistukseensa. Metsäkohteiden suojelu osittain tai kokonaan on harvoin ristiriidassa muiden käyttömuotojen kanssa, jos kohteen hakkuista on muutenkin pitkälti luovuttu. METSO- ohjelman inventointirahoituksen turvin on ollut mahdollista ensi kertaa luoda kunnille ja seurakunnille kokonaisvaltaisia katsauksia heidän metsiensä luontoarvoista. Vaikka sekä metsä- että luonnonsuojelulaki automaattisesti suojelevat eräitä harvinaisia elinympäristötyyppejä, lakien suojan ulkopuolelle jää suuri joukko luonnoltaan arvokkaita kohteita. METSO- ohjelma huomioi lisäksi kohteiden ennallistamiskelpoisuuden. METSO- ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille. Pysyvässä suojelussa kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisen arvon perusteella. Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata. Myös vaihto valtion maahan on mahdollista, jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata. 6
2. ASIKKALAN KUNNAN METSO-KOHTEIDEN SUOJELUN TALOUDELLINEN VERTAILU Asikkalan kunta pyysi ELY-keskukselta tarjouksia kolmesta kohteesta, jotka ovat Rautniemi, Varjansaari ja Pasolanvuori. Ely-keskus teki yhteistarjouksen kaikista kolmesta kohteesta. METSOkartoituksessa kohteita löytyi myös Kuntoharjun tilalta ja Venäjänniemestä (Riihelän tila). Näistä ei pyydetty tarjousta. Työn tavoitteena oli arvioida suojelualueen perustamisen tai määräaikaisen rauhoituksen kannattavuutta suhteessa metsätalouteen sekä muihin käyttömahdollisuuksiin. Kohteiden käypä arvo arvioitiin Innofor Finland Oy:n toimesta summa-arvomenetelmällä. 2.1. Rautniemi Kohde sijaitsee Rautniemellä, Päijänteen Kinisselästä työntyvän kapean Patalahden itärannalla. Kohde rajoittuu useaan suojelualueeseen, jotka ovat pääasiassa luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksiä alueella runsaana esiintyvän metsälehmuksen johdosta. Alue on hyvin vaihtelevaa, vaihettuen melko karujen kallioalueiden alarinteillä lehtomaisiksi kankaiksi ja lehdoiksi. Puusto on pääosin mäntyvaltaista sekametsää. Muutamilla lehtoalueilla on myös lehtipuuvaltaisia alueita. Puusto on paikoin luonnontilaisen kaltaista ja erirakenteista. Alueen ulkopuolella olevat metsät ovat pääosin taimikoita ja nuoria metsiä. Metsälehmusta esiintyy koko alueella melko runsaasti nuorista taimista melko isoihin runkoihin asti. Myös vaahteraa on paikoin yksittäisinä nuorina taimina. Lahopuuta on alueella kohtalaisesti ja sitä muodostuu lähitulevaisuudessa myös lisää. Alueelle on muodostumassa lahopuujatkumo. Rautniemen METSO kohde koostuu 11 kuviosta (18,5ha). Ely- keskuksen tarjous saatiin 22 kuvion 7
kokoisuudelle (22,3ha), mikä rajaa suojelualuetta selkeämmäksi. Rautniemen kuvioiden kokonaisarvo (puusto arvo keskihinnoilla, maapohjan arvo) on 215 753 ja summa-arvo 45 % korjauksella 118 664. Korkea prosentti on perusteltu tässä tapauksessa, sillä metsätalouskäyttöä haittaa merkittävästi jyrkkä rinnemaasto. Päijänteen rantaosayleiskaavassa Rautniemen alueella on SL ja VR merkintöjä. 2.2 Varjansaari Kohde sijaitsee Varjansaaressa. Varjansaari on Vesijärven pohjoisimpia saaria ja sijaitsee noin 1,5 km Asikkalan keskustasta etelään. Saaren keskiosat ovat pääosin lehtomaista kangasta ja ranta-alueilla on lehtoa ja korpea. Varjan tila on puustoltaan vaihtelevaa, pääosin kuusivaltaista. Ranta-alueilla on lehtipuuvaltaisia alueita, joissa on runsaasti koivuja ja tervaleppiä. Lahopuuta on melko niukasti, mutta sitä muodostunee jo lähitulevaisuudessa lisää vanhimpien kuusten alkaessa kuolla. Metsänhoidollisia toimenpiteitä ei ole tehty viime aikoina, mutta vanhojen harvennushakkuiden merkit näkyvät vielä paikoin hyvin. Monimuotoisuusarvoja on mahdollista lisätä esimerkiksi lahopuuta lisäämällä. Osa saaren metsistä on nuorta kasvatusmetsää, joka ei tällä hetkellä täytä METSO- kriteereitä, ne on kuitenkin mahdollista ottaa mukaan rajaukseen yhtenäisen alueen aikaansaamiseksi, mikäli aluetta harkitaan suojeluun. Kaikki saaren kuviot laskettiin kohteeseen mukaan alueen yhtenäisyyden vuoksi. Kohteen kokonaisarvoksi laskettiin n. 298 103 ja summa-arvoksi 164 065, kun käytetään -45% kokonaisarvon korjausta. Korkealla korjausprosentilla huomioidaan kohteen sijaintia saaressa, mikä vaikeuttaa metsätalouskäyttöä. Varjansaaressa sijaitsee laavuja ja alueelle kohdistuu virkistyskäyttöä. 8
2.3 Pasolanvuori Kohde sijaitsee Pasolanvuoren laen ympäristössä ja Äkeenojan varrella. Pasolanvuoren ympärillä on golfkenttä. Pasolanvuoren itäreunalla on suojeltu luontotyyppi (Pasolanvuoren lehmuslehto). Pasolanvuoren lakialue ja pohjoisrinne ovat vaihtelevaa kangasmetsää, jonka metsätyyppi vaihtelee lehdosta tuoreeseen kankaaseen. Äkeenojan varret ovat lehtoa. Puusto on melko erirakenteista, mutta ei vielä kovin vanhaa. Äkeenojan varren lehtoalueet ovat lehtipuuvaltaisia ja Pasolanvuoren rinteet kuusivaltaisia. Vuoren laella on myös mäntyvaltaisia alueita. Lahopuuta on kohtalaisesti ja se koostuu lähinnä havumaapuista. Lehtoalueella on myös jonkin verran lehtilahopuuta. Kohteen kokonaisarvoksi laskettiin n. 68 960 ja summa-arvoksi 45 % korjauksella 34 480. Korjausprosentti arvioitiin huomioiden Vääksyn osayleiskaavamerkintä MU-1 lakialueilla ja luo-2 kaavamerkinnät Äkeenojan saniaislehdon osalta. Kaavarajaukset jättävät vain vähän puunmyynnin mahdollisuuksia. Kaava merkintä alueella muutoin on VR ja alueella kulkee reittejä. Lähistöllä on myös golfkenttä. 2.4 Kokonaistarjous Asikkalan kunnan tarjoaman kokoisuuden kokonaisarvo on 582 296 ja summa-arvo 45 % korjauksella 320 549. Ely- keskuksen antama tarjous Asikkalan kunnan kohteille on 79 000, vastaten 26 % käyvästä arvosta. Perusteluissaan Ely- keskus on käyttänyt mm. ministeriön ohjeistusta myönnettävästä korvauksesta. Niissä korvaus määrätään korkeintaan 50 %:ksi käyvästä arvosta. Metsän muut kuin puuntuotannolliset käyttömuodot huomioidaan korvaustasoa alentavina tekijöinä. Rautniemessä SL kaavamerkintä tulkitaan korvausperusteissa siten, että kunta on jo tehnyt päätöksen suojelusta. Näin ollen näitä alueita ei ole huomioitu Ely- keskuksen korvaustasoa määritettäessä. 9
Varjansaaren ja Pasolanvuoren virkistysaluemerkinnät huomioidaan korvaussummaa alentavina. Varjansaari ja Pasolanvuori sekä Rautniemen SL merkinnän ulkopuoliset osat ovat kokonaisarvoltaan yhteensä 478 184 ja summa-arvoltaan 45% korjauksella 263 001. Neuvotteluissa perusteltiin korvaustasoa myös Nastolalle ja Lahden kaupungille myönnettyjen korvausten vastaavuudella; n. 25-30 % käyvästä arvosta kohteesta riippuen. 3. JATKOTOIMENPITEIDEN MUUT VAIKUTUKSET Toimenpidevaihtoehtoja vertailtaessa huomioon otettavia seikkoja ovat taloudellisen tarkastelun lisäksi ainakin ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Ekologisen kestävyyden kannalta kohteiden suojelu tai rauhoitus on suositeltavaa, sillä kohteet on jo METSO-inventoinnissa todettu tavanomaista talousmetsää arvokkaammiksi ja luonnon monimuotoisuuden kehittymisen kannalta edullisiksi kohteiksi. Sosiaalisen kestävyyden kannalta täytyy arvioida alueiden virkistys- ja muita arvoja kuntalaisten sekä paikallisten asukkaiden kannalta. Näin kunta on jo nyt kyseessä olevia kohteita määrittänytkin. Maksimaalisen taloudellisen tuloksen saaminen perinteisen metsätalouden keinoin vaatisi suhteellisen laajoja hakkuita, joiden voidaan arvioida heikentävän kohteiden virkistys-, retkeily- ja maisema-arvoja ainakin 30-vuoden tarkastelujaksolla. Pehmeämpi jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsätalous säästäisi retkeily- ja virkistys-arvoja, mutta tuottaisi pienemmän taloudellisen tuloksen. Toisaalta laskelmat eivät huomioi mahdollisia metsätalouskäytössä realisoituvia riskejä, kuten myrskytuhoja, jotka voivat aiheuttaa tulonmenetyksiä sekä ylimääräisiä kustannuksia. Kohteiden myyminen luonnonsuojelualueeksi on lopullinen ratkaisu, josta saadaan kertakorvaus. Suojelualueiden mahdollista taloudellista arvoa tai hyödyntämismahdollisuuksia on mahdoton arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Omistukselliselta kannalta tarkasteltuna rauhoitus on hyvä vaihtoehto, koska metsät jäävät yksityisinä suojelualueina kunnan omistukseen. Jos rauhoitusalueille tulevaisuudessa keksitään taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia, niin kunnalla säilyy mahdollisuus päästä 10
hyötymään metsistään. 4. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Arviointinsa perusteella Innofor Finland Oy ei suosittele METSO-kohteiden rauhoittamista yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi Asikkalan kunnan tapauksessa. Perusteluna on korvaussumma suhteessa tulevaisuuden mahdollisiin käyttömuotoihin. Tarkasteltaessa suojelutarjousta puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta voidaan todeta, että korvaussumma ei vastaa alueiden arvoa. Poimintahakkuilla ja pienimuotoisemmilla toimenpiteillä on mahdollista saada vastaava rahamääräinen tulos ko. alueilta. Omaehtoinen suojelu kaavan mukaisesti sisältyy tähän vaihtoehtoon. Suojelu on kaavamerkintää tiukempi vaihtoehto alueiden tulevaisuuden ratkaisuja arvioitaessa. Suojelualueita harvoin puretaan, kaavoja kyllä muutetaan. Alueiden muut käyttömuodot rajoittavat puunmyynnin taloudellisen tuloksen maksimointia merkittävästi. Rautniemen ollessa kaavamerkinnöin rajoitetun käytön piirissä, merkittävä osa nyt taloudellisesti hyödynnettävissä olevasta puusta saadaan Varjan saaresta, missä virkistyskäyttö sekä sijainti saaressa ovat toimenpiteitä rajoittavana tekijänä. Tarjous olisikin ollut parempi, mikäli se olisi kohdistunut Varjansaareen ja muut alueet olisi jätetty kaavasuojeluun. Korvaus huomioiden rajataan suojelulla liikaa pois mahdollisuuksia kehittää alueita tulevaisuudessa ilmenevien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Voidaan myös kysyä tukeeko alueiden suojelu ja toimenpiteiden lopettaminen alueiden virkistyksellistä käyttöä? Tämä seikka korostuu Varjansaaressa sekä Pasolanvuoren reitistöjä sisältävällä alueella. Luonnontilainen metsä on haastava retkeily-ympäristö, missä lähimaisema saattaa olla hyvinkin sulkeutunut. Toki metsien kehittyminen tähän tilaan voi viedä vuosikymmeniä. Poimintahakkuin voidaan hakea kompromissia puuntuotannon ja virkistyskäytön välillä, huomioiden kuitenkin myös luontoarvoja esimerkiksi lahopuujatkumoa ylläpitäen. Päätös suojelusta kuuluu viimekädessä päättävälle kunnan toimielimelle ja päätöksellä voidaan linjata tahtotilaa ja visiota kauas tulevaisuuteen. Mikäli suojeluratkaisuun päädytään, on suojelusopimukseen hyvä sisällyttää virkistyskäyttöä tukevia ehtoja, kuten puuston raivausta polkujen päältä, maiseman avaamista paikoitellen, jotta monikäyttö mahdollistuu paremmin. Erityisesti tämä korostuu 11
Varjansaaressa. Suojelupäätöksellä METSO-ohjelman tavoitteena oleva metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen toteutuu toki varmimmin, eikä menettely lopulta aiheuta kunnan mittakaavassa merkittäviä taloudellisia tappioita. LIITTEET: - Kohdekartat - ELY-keskuksen tarjous kohteista Seuraavat liitteet vain tiedostomuodossa - Summa-arvo laskelma kuviosta 12
Innofor Oy Kunta: METSÄSUUNNITELMAKARTTA 15.04.2014 Kylä: Ms: 016 932 206 28.5 ha Tila: Maanmittauslaitos, lupa nro MYY/094/08-V Kp: 423526, 6781074 Karttalehti: M4312R 1:5000 312 297 280 311 310 307 298
Innofor Oy Kunta: METSÄSUUNNITELMAKARTTA 15.04.2014 Kylä: Ms: 016 932 206 28.5 ha Tila: Maanmittauslaitos, lupa nro MYY/094/08-V Kp: 431780, 6787425 Karttalehti: M4323L 1:7500 195 197 196 209 198 207 206 199 200 203 202 204
Innofor Oy Kunta: Kylä: Tila: Maanmittauslaitos, lupa nro MYY/094/08-V METSÄSUUNNITELMAKARTTA 15.04.2014 Ms: 016 932 105 27.9 ha Tekn.ltk 17.2.2015 ASIA NRO 7 Kp: 420807, 6780629 Karttalehti: M4312R 1:5000 114 113 115 112 120 121119 118 122 116 111 117 128 126 125 117.1 123 124 127 110 129130 131 132
Kuvio Ala Rav PääpljiKhlka Ikä Mät Mäk Kut Kuk Let Lek Htähde -kerroin -lisä n /ha -peruste o Kuvion arvo 0 0 112 1,2 OMT Ku 03 45 68 136 99 20 13 346 113 0,2 MT Mä 04 71 100 20 53 10 34 22 2 129 114 0,5 MT Mä 04 61 132 40 9 1 16 8 4 581 115 1,7 OMT Ku 03 46 327 90 32 321 116 1,1 MT Mä 02 30 0 94 3 15 2 267 117 0,5 OMT Muu 03 54 75 110 2 617 1171 1,6 OMT Ku 02 31 0 298 26 2 11 700 118 1,3 MT Mä 03 80 96 33 54 25 6 5 12 418 119 1,1 MT Rako 02 31 1 129 2 510 120 1,1 OMT Ku 04 70 50 43 176 106 4 7 16 942 121 0,8 MT Mä 02 31 63 3 2 1 108 122 0,3 MT Mä 04 80 86 34 1 2 1 637 123 0,4 MT Muu 03 51 6 78 96 2 058 124 0,2 MT Mä 04 117 177 66 10 2 2 17 2 310 125 0,6 OMT Muu 04 83 29 3 30 3 186 71 7 508 126 0,1 VT Mä 04 111 165 29 935 127 1,5 MT Ku 03 69 35 28 162 47 18 158 128 1,0 MT Rako 02 33 1 25 96 12 2 795 129 0,4 OMT Rako 04 71 173 48 3 360 130 0,2 MT Mä 04 111 130 14 1 473 131 0,2 OMT Muu 04 76 10 1 161 56 1 712 132 0,3 MT Mä 04 71 138 49 20 3 41 23 3 453 110 2,9 MT Ku 03 56 274 112 49 409 111 8,6 OMT Ku 04 80 64 37 113 56 6 5 101 357 0 0 190 1,0 MT Rako 02 26 10 21 829 191 3,8 MT Ku T1 1 260 6 004 192 0,4 MT Ku 03 62 9 5 102 117 3 419 193 0,9 VT Mä Y1 43 11 700 3 023 194 0,5 kit Mä 15 48 791 1951 0,2 MT Mä 04 96 142 48 55 34 32 22 2 754
195 3,0 MT Mä 04 87 118 33 51 31 37 29 36 968 196 1,0 MT Mä 04 86 117 36 17 28 46 37 10 950 197 0,3 OMT Rako 04 80 8 6 7 6 85 92 1 915 198 2,0 OMT Rako 04 75 49 19 39 67 96 86 23 971 199 3,8 VT Mä 04 92 120 41 14 4 3 5 31 125 200 1,7 MT Ku 04 65 22 4 187 47 35 14 23 892 202 0,2 OMT Rako 04 75 10 1 71 19 50 28 1 527 203 0,5 MT Mä 03 56 153 87 4 853 204 2,5 VT Mä 04 75 127 45 4 1 9 3 20 631 206 0,3 OMT Ku Y1 25 97 40 27 1 318 207 3,3 VT Mä 04 96 120 25 12 3 24 13 29 094 209 0,2 jou Hiko 96 9 1 20 98 562 210 0,2 kit Mä 81 21 64 429 211 0,5 OMT Ku Y1 21 157 1 402 2111 1,3 OMT Ku Y1 21 150 3 509 212 0,5 MT Mä 04 86 229 79 6 787 0 0 280 2,7 OMT Muu 04 66 6 3 55 125 13 501 297 1,0 OMT Muu 03 51 3 171 3 073 298 2,4 OMT Ku 03 40 86 86 13 10 17 672 307 1,0 MT Ku 04 69 50 18 134 42 11 155 310 1,0 VT Mä 04 59 87 60 29 10 7 464 311 1,1 OMT Ku 04 100 13 1 116 10 3 13 8 596 312 0,5 OMT Ku 04 74 8 3 210 56 40 12 7 499 0 0