Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017

ESPOO 2012 19.9.2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 1 3. VTT:N TOIMINTALINJAUKSET... 2 3.1. VTT:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 3 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus... 5 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS VALTION TALOUSARVIOSSA... 11

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 1. JOHDANTO VTT:n toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat suunnittelukautena jatkuvassa muutoksessa. Epävarmuus Euroalueen talouden tulevaisuudesta on jatkunut pitkään heijastuen maailmantalouden tilanteeseen. Suhdannenäkymien mukaan Eurooppa voi ajautua pitkäkestoiseen hitaan kasvun vaiheeseen tai jopa taantumaan. Yksityissektorin varautuminen pahimpaan ilmenee jo nyt t&k&i-investointien varovaisuutena. Samanaikaisesti globaali teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos kiihtyy. Kotimaassa erityisesti ICT-ala on ajautunut voimakkaaseen rakennemuutokseen Nokia-klusterin vaikeuksien myötä. Maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ohjaa tutkimustoimintaa pitkälti tulevaisuuteen. Ilmaston muutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen vähenemiseen ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen etsitään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teknologisen kehityksen keinoin. Uudet innovatiiviset ratkaisut johtavat aiempien toimintamallien alasajoon, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja mahdollisesti myös muutoksiin yhteiskunnan rakenteissa. Innovaatiorakenteet ja niiden rahoitus uudistuvat voimakkaasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Osana Eurooppa 2020 strategiaa Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa seuraavasta tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta, Horizon 2020, joka kattaa vuodet 2014-2020. Sen budjetiksi on tällä hetkellä ehdotettu noin 80 miljardia euroa. Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden sisältöä ja budjettia koskevat neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken. Kotimaassa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän rakenteellinen uudistaminen jatkuu. Sektoritutkimuslaitoskenttää järjestellään uudelleen toteutettujen arviointien pohjalta, ja toimijoita keskitetään. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja erikoistumista vahvistetaan. Tutkimuksen rahoitusmuodot monipuolistuvat: hallitus on päättänyt täydentää Suomen julkisen innovaatiorahoituksen välineistöä t&k-toiminnan verokannustimella vuoden 2013 alusta lukien. Toisaalta taas valtiontalouden rahoitusaseman heikentyminen yleisen talouskehityksen seurauksena vaikuttanee myös julkisen sektorin t&k-investointeihin. Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu VTT:n johtokunnan kesäkuussa 2012 hyväksymään VTT Group -strategiaan 2013-2017. Toimintaympäristön muutoksiin VTT varautuu strategisilla valinnoillaan, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. Toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian, työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian sekä innovaatiopolitiikan linjausten ja painopisteiden mukaisesti. VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteuttamista. Valtioneuvoston pitkän aikaväin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen VTT osallistuu edistämällä energia- ja ympäristöteknologian kehittämistä. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Useat merkittävät muutosvoimat vaikuttavat VTT:n toimintaan lähivuosina. Maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden, Grand Challenges, ratkaiseminen korostuu tutkimustoiminnassa. Taloudellinen epävarmuus, erityisesti Euroalueella, heijastuu t&k-investointeihin. Toimialojen liiketoiminnan uudistuminen ja rakennemuutokset kiihtyvät. Tutkimustoiminnan tulosten nopea hyödyntäminen korostuu. Julkiset t&k-panostukset pysynevät lähivuosina nykyisellä tasollaan.

2 Globalisaatio jatkuu, mutta paikallisuus voimistuu. Teknologiakilpailu on globaalia joka alueella. Nousevat taloudet vahvistavat edelleen innovaatiotoimintaansa. Kehittyvien maiden merkitys kasvaa. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa korostuvat kotimaiset ja kansainväliset verkostot osaamisen kehittämisen ja laajentamisen välineenä. Innovaatiorakenteet ja -rahoitus ovat murroksessa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Kansallisista innovaatiojärjestelmistä siirrytään kansainvälisiin innovaatiokeskittymiin. Euroopan komissiossa valmistellaan laajaa tutkimus- ja innovaatiokentän toiminnan ja rahoituksen uudistamista. Rakenteellisia muutoksia toteutetaan myös suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Tutkimusinfrastruktuurien varmistaminen vaatii yhä vahvempaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja uusia rahoitusmuotoja. Kestävä kehitys ja ilmastomuutoksen hillintä ohjaavat teknologian kehittämistä, biotalous korostuu. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa. Prosesseja kehitetään ympäristömyönteisemmiksi. Makean veden saatavuus ja käyttö korostuvat. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiavarojen niukentuessa ja sen hinnan noustessa. Raaka-aineiden ja energian ja käyttöä ja kierrättämistä tehostetaan. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus korostuvat väestön ikääntyessä. Hyvinvointi yhteiskunnassa perustuu yhä enemmän turvallisuuden ja terveyspalveluiden kasvuun, yksilöllisiin kulutustottumuksiin sekä uudenlaisiin yritys- ja palvelutoimintoihin. Palvelusektorin merkitys kasvaa, ja julkisen sektorin palvelujärjestelmiä tehostetaan. Työn merkitys ja tekemisen muodot muuttuvat. Sosiaalinen media ja käyttäjäyhteisöt voimistuvat. Toimintaympäristön riskeihin, kuten Euroalueen taloudellisiin ongelmiin, VTT varautuu mm. strategisilla teknologiavalinnoilla, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. 3. TOIMINTALINJAUKSET Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatuksensa mukaisesti VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luoden siten edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Sitä toteutetaan toimimalla asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttuna, synergisenä ja joustavana yhteistyökumppanina, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturina Suomessa ja innovaatioympäristön parhaana sijoituskohteena, henkilöstön näkökulmasta tavoitelluimpana monialaisena työyhteisönä, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n perusarvoja ovat intohimona innovointi tukea ja arvostusta läpi kaiken yhdessä asiakkaan hyväksi askeleen edellä Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit: puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus.

3 3.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n välisessä nelivuotisessa tulossopimuksessa (2012-2015) on asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. 1. VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT ylläpitää ja kehittää maailmanluokan osaamista valituilla kansainvälisesti strategisilla alueilla suuntaamalla perusrahoitusta kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. 2. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. VTT vahvistaa ja kehittää yhteistyö- ja tutkimuskäytäntöjä, joissa yhdistyvät VTT:n monialainen teknologinen osaaminen, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja/tai liiketoimintaosaaminen. 3. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. VTT vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan kansainväliseen kasvuun pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kumppanuusstrategian mukaisesti VTT vahvistaa yhteistyötään kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen sekä niiden toteuttamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottamiseen. Näiden lisäksi VTT muodostaa strategisia asiakaskumppanuusohjelmia suomalaisten kärkiyritysten kanssa. VTT luo yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin, sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. VTT hyödyntää EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horizon 2020 -ohjelman sisältöihin. 5. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Biotalouden edistäminen integroidaan vahvasti VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintainvestoinneilla tuetaan tutkimustulosten saattamista kaupalliseen tuotantoon ja toiminnan vaikuttavuutta. Asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista arvioidaan erillisselvitysten perusteella.

4 VTT:n toimintamallin vaikuttavuus VTT:n vaikuttavuus syntyy toimintamallin kautta (kuva 1). Palvelutarjonta asiakkaille Strategiset kumppanuudet Ennakointi Strateginen tutkimus Teknologia ja asiantuntijapalvelut Teknologian kaupallistaminen ml. IPR Asiakasratkaisut [teknologian ja osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yhteiskunnassa] VTT:n strateginen tutkimus [Uusien ideoiden, teknologioiden ja innovaatioiden luominen ja osaamisen VTT kasvattaminen] Kotimainen T&K&Iyhteistyö [osaamisen kehittäminen: strateginen yhteistyö perustutkimuksessa ja yhteishankkeissa] Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö [kansainväliset yhteistyörakenteet ja hankkeet: osaamisen hyödyntäminen] VTT:n rooli suomalaisessa ja kansainvälisissä innovaatioverkostoissa Kuva 1. VTT:n toimintamallin vaikuttavuus Strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen (ml. kärki- ja innovaatio-ohjelmat) luovat perustan asiakaskohtaisille ratkaisuille, joista syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan innovaatiota, mikä kaikki kasvattaa yhteiskunnan menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Kotimainen T&K&I -yhteistyö: Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa toimitaan tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyön kautta täydennetään osaamisvahvuuksia ja vahvistetaan keskinäistä tiedonsiirtoa. VTT toimii laajojen tutkimushankekokonaisuuksien valmistelijana sekä koordinaattorina, ja sillä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö: Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osaamisen kehittämisessä ja uusien asiakashankkeiden synnyttämisessä. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön siirretään muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. Suurten yritysten lisäksi verkotetaan kasvuyrityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä välitetään niille kansainvälistä osaamista ja kontakteja. Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: Suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat hyödyntävät VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista. Asiakasratkaisuina tuotetaan erilaisia palveluita, kuten ennakointia, strategista tutkimusta, teknologia- ja asiantuntijapalveluita sekä IPR-, lisensointi- ja teknologiakumppanuuksia. Teollisuuskumppanuudet ja usean toimialan liiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuuksia nykyisen liiketoiminnan kilpailukyvyn nostamiselle ja uuden luomiselle. Osaaminen kaupallistuu usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi tuotettua tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Vaikuttavuutta syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 2).

5 Kuva 2. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Tuottamalla kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luodaan edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat jatkuvassa muutoksessa. Siihen vastatakseen VTT:n on jatkuvasti uudistuttava ja kehityttävä, jota toteutetaan keskittymällä seuraaviin strategisiin painopisteisiin: Tutkimustoiminnan strateginen fokusointi ja verkostoituminen Monitieteisen osaamisen vahvistaminen Kansainvälisen toiminnan lisääminen ja kotimaisen elinkeinoelämän uudistaminen Asiakasläheisyyden lisääminen ja palveluiden uudistaminen Teknologian kaupallistaminen Liiketoiminnan uudistaminen VTT Groupissa Strategiset tavoitteet, keinot ja mittarit Strategian ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavin mittarein. 1. Vaikuttavuus ja asiakkuudet: luomme teknologiasta liiketoimintaa Synnytämme uutta liiketoimintaa kärki- ja innovaatio-ohjelmilla o Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä (yritysrahoitusosuuden vuositavoitteet: 5 %/ 15 %/ 25 %/ 30 %) Kehitämme tarjoamaa asiakashyötyä lisäten o Panostetaan strategisten asiakaskumppanuuksien kehittämiseen (1-2 strategista asiakaskumppanuutta per vuosi, asiakkuuden koko yli 1milj. euroa/ vuosi) o Vaikuttavuuskyselyyn vastaajista 65-70 % on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan kolmen vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti 2. Talous: toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa Panostamme maksulliseen toimintaan ja kansainvälistymiseen o Maksullisen toiminnan kannattavuus nousee 15 %:iin o Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kasvavat 32 milj. euroon vuoteen 2017 mennessä (2011: 17,8 milj. euroa) o VTT:n ulkomailla tekemän tutkimustyön volyymi kasvaa vuosittain 50 %.

6 IPR:n merkitys osana liiketoimintaa kasvaa o Vuotuiset lisenssi- ja myyntitulot ovat 3,5 milj. euroa o Keksintöilmoituksia syntyy vuodessa vähintään 300 kpl 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus: Prosessimme ovat toimivia ja tehokkaita Projektien johtaminen ammattimaistuu o Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö nousee 300 000 euroon o Sertifioituja projektipäälliköitä on yhteensä 150 kpl Sisäiset palvelumme tuottavat lisäarvoa o Sisäinen asiakastyytyväisyys on 3,6 (asteikko 1-5) o Tukipalveluiden osuus VTT Groupin henkilötyövuosista on 0,11-0,13 htv/ VTT Groupin htv:t 4. Henkilöstö ja osaaminen: Osaaminen uudistuu ja kohdistuu oikein Vahvistamme ja tuemme kansainvälisen tason tutkimuksellista kärkeä ennakoidun asiakastarpeen suuntaamana o Vähintään nelostason teknologiset osaamiset (osaamisen arvioinnissa käytettävällä tasoasteikolla, asteikko 1-5) sisältävät 400 htv o VTT:n kansainvälisen tutkimushenkilöstön osuus on 15 % koko tutkimushenkilöstöstä Henkilöstön innostus on vahvuus, ja hyvinvointi rakentuu hyvälle johtamiselle o Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 henkilöstötyytyväisyyskyselyissä (asteikko 1-5) Tutkimustoiminnan strateginen fokusointi ja verkostoituminen sekä monitieteisen osaamisen vahvistaminen Tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vision kuusi strategista painopistettä vastaavat puhtaan maailman, kestävän talouden ja hyvän elämän saavuttamisen suuriin haasteisiin. Painopisteissä luodaan teknologiaan perustuvia innovaatioita, liiketoimintaa ja palveluita talouden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksella luodaan uutta tarjoamaa alueille, joilla hyödyntämispotentiaali on suuri, ja toisaalta tehostetaan tutkimustulosten kaupallistamista. Strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. PUHDAS MAAILMA HYVÄ ELÄMÄ KESTÄVÄ TALOUS Kuva 3. VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio

7 Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjataan käytännössä kohdentamalla perusrahoitusta sisäisen suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella. Ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Kärki- ja innovaatio-ohjelmat ovat strategisen tutkimusportfolion keskeisiä toteuttamisvälineitä, jotka tuovat vision tavoitteet osaksi käytännön toimintaa. Ohjelmiin kohdennetaan noin puolet perusrahoituksesta. Yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelmien edessä. Kärki- ja innovaatio-ohjelmat vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin edistävät ja tukevat teollista murrosta edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä ja lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia tuovat ja luovat huipputason poikkitieteellistä osaamista Suomeen ja sisältävät kriittisen massan tutkimushenkilöstöä, resursseja ja asiakkuuksia. Uudistetun kärkiohjelmakokonaisuuden strategiakaudella muodostavat: Green Solutions for Water and Waste - Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn Bioeconomy Transformation Productivity Leap with Internet of Things Smart Mobility and Low Carbon Energy Uudistetun innovaatio-ohjelmakokonaisuuden strategiakaudella muodostavat: Intelligent Energy Grids High-Performance Microsystems Suorituskykyiset mikrojärjestelmät Multiscale Design Artic and Cold Climate Solutions Cognitive Communications for Critical Infrastructures Personalised Health & Wellbeing Human Driven Design Design for Life Safe and Sustainable Nuclear Energy Sensing Solutions Service Economy and Dynamic Value Networks Strategisen tutkimuksen volyymin toinen osa kohdennetaan pääasiallisesti yhteisrahoitteisiin hankkeisiin vision painotusten mukaisesti sekä nousevia teknologioita luotaaviin ja luoviin Frontier-hankkeisiin. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien ulkopuoliset Tekes-, EU- ja SHOK-hankkeet lukeutuvat näihin. Kumppanuusstrategian mukaisesti vahvistetaan yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Suomen Akatemia on kotimainen perustutkimusta lähellä oleva kumppani, jonka huippuyksikköohjelmiin osallistumalla luodaan uutta tietoa ja osaamista. Myös suomalaisten kärkiyritysten kanssa muodostetaan strategisia asiakaskumppanuusohjelmia ja uudenlaisia yhteistyökonsepteja. Kansainvälisen toiminnan lisääminen ja kotimaisen elinkeinoelämän uudistaminen Kansainvälistymisen kärkialueet ovat erityisesti seuraavissa aihepiireissä: energia, metsätalous (erityisesti biotalous), teollinen biotekniikka ja elektroniikka/ ICT. Kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin luodaan yhteistyötä varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Yhteistyötä tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa ja hyödyntämisessä lisätään. Suomalaisia yrityksiä kytketään osaksi kansainvälisiä verkostoja. Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horizon 2020 -ohjelman sisältöihin. Tutkijavaihtoa kehitetään ja vauhditetaan strategisilla alueilla.

8 Kotimaa pysyy edelleen tärkeimpänä markkina-alueena. Pohjoismaat ja Eurooppa säilyttävät vahvan asemansa VTT:n päämarkkina-alueena. Kansainvälisenä innovaatiopartnerina VTT:llä on tutkimusyksiköitä myös Suomen ulkopuolella toteuttamassa strategisia tutkimustavoitteita. Tutkimustoimintaa ulkomailla käynnistetään harkitusti strategisilla painoalueilla ja yhdessä asiakkaiden kanssa, mahdollisuuksien mukaan kytkeytyen kansainvälisiin ja kotimaisiin osaamiskeskittymiin. VTT jatkaa aktiivista mukanaoloaan Finnode-innovaatiokeskuksissa valituilla kohdemarkkinoilla. Asiakasläheisyyden lisääminen, palveluiden ja liiketoiminnan uudistaminen sekä teknologian kaupallistaminen VTT:n liikevaihdosta noin 70 % muodostuu kilpailluista ulkopuolisista tuotoista. Tästä lähes puolet tulee yksityiseltä sektorilta. Toiminta on siten varsin markkinaohjautuvaa, ja sen riskialttiutta lisäävät toimintaympäristön muutokset, mm. Euroopan velkakriisin mahdollinen eskaloituminen pitkäksi taantumaksi. Asiakastoiminnan kehittäminen on näin ollen keskeisessä asemassa. Tutkimustoiminnan liiketoiminnallistaminen VTT:n innovaatioprosessi yhdistää tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan Lisäarvo asiakkaille ja muille sidosryhmille Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet IPR lisensointi Visionsa mukaisesti VTT luo teknologiasta liiketoimintaa. Innovaatioprosessissa yhdistyvät monialainen tutkimus, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja liiketoimintaosaaminen. VTT Groupia hyödynnetään ja kehitetään siten, että asiakkaan koko innovaatioprosessiin pystytään tarjoamaan sopivat palvelut. Tutkimuksella luodaan uutta tarjoamaa alueille, joilla hyödyntämispotentiaali on suuri. Tutkimustulosten kaupallistamista tehostetaan. Strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. Toimeksiantotutkimus Tutkimuskumppanuudet ja asiantuntijapalvelut Uudet yritykset (spinnot) Uudet liiketoimintamallit, konseptit ja tuotteet UUTTA LUOVA TUTKIMUS Luo uusia ideoita, teknologioita ja IPR:ää Tarjoaa kehitysalustan sovelluksille Luo innovaatiopotentiaalia Kasvattaa osaamista ja tietotaitoa Kuva 4. Tutkimustoiminnan liiketoiminnallistaminen Asiakastoimintaa vahvistetaan panostamalla ensisijaisesti strategisiin kumppanuusasiakkaisiin ja lisäämällä kansainvälisiä asiakkuuksia. Toimintamalleja ja palveluita kehitetään tukemaan kansainväliseen kasvuun pyrkiville pienille ja keskisuurille yrityksille. VTT:n toiminnan vaikuttavuus toteutuu pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn kasvamisen, uuden liiketoiminnan edistämisen ja t&k-toiminnan tuottavuuden kohentumisen kautta. Prosessit ja toiminnallinen tehokkuus sisältäen kehityshankkeet VTT:n toiminnan kehittämistä leimaa kannattavuuden ja tehokkuuden nostaminen. Siihen pyritään panostamalla toimintamallin, prosessien ja rakenteiden toimivuuteen ja tehokkuuteen sekä osaamisen strategianmukaiseen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sisäistä ja ulkoista verkottumista tehostetaan mm. mentorointia ja tehtäväkiertoa lisäämällä ja samalla lisätään sisäistä tiedonsiirtoa. Jatkuvalla parantamisella on keskeinen asema tuloksellisuuden kasvussa.

9 Konsernirakenne mahdollistaa VTT:n erilaisten liiketoimintojen kehittämisen niiden ominaispiirteiden ehdoilla sekä tehokkaan hallinnan mm. taloudellisten riskien ja vastuukysymysten eriyttämisen myötä. VTT Group -rakenteen myötä voidaan liiketoimintaa yksityisten toimijoiden kanssa lisätä. Toimintatapoja ja käytäntöjä tarkastellaan jatkuvasti kriittisesti ja niitä muokataan konsernirakenteeseen yhä sopivammiksi. VTT Group -rakenteen yhteispelin hiominen on strategiakaudella keskeistä. VTT GROUP VTT on kansainvälisesti verkottunut, Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen T&K-keskus, joka tieteelliseltä pohjalta tuottaa huipputeknologialla kestävän kehityksen ratkaisuja ja luo uutta liiketoimintaa. VTT:n toiminnot VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa strategista osaamista, asiakasratkaisuja sekä uutta liiketoimintaa niin asiakkaille kuin VTT:llekin. Konsernipalvelut tukee koko VTT Groupin toimintaa. VTT:n toiminnot ovat: Tutkimus ja kehitys Strateginen tutkimus Asiakasratkaisut Liiketoiminnan kehitys Konsernipalvelut VTT:n yhtiöt VTT Expert Services Oy (Labtium Oy, Enas Oy) Asiantuntijaselvitykset ja -arviot Sertifiointi- ja hyväksyntäpalvelut Testaus, tarkastus ja kalibrointi VTT Ventures Oy Spin off -yritysten omistukset ja kehittäminen VTT Memsfab Oy Mikro- ja nanoelektroniikan materiaalien ja komponenttien sopimusvalmistus VTT International Oy (Brasilia, Korea, VTT/MSI USA) Kansainvälisten toimipisteiden hallinnointi ja kehitys Kuva 5. VTT Group -rakenne Toimintaprosessien ja sisäisten palvelujen kehittämisessä merkittävimmät hankkeet ovat: VTT WorkWays työn tekemisen uudet muodot o Tukee kansainvälistymistä ja verkostomaista työtapaa, hillitsee tilakustannusten nousua sekä tarjoaa joustoa työjärjestelyihin. Hankkeen tavoitteena on myös luoda uusia toimintamalleja VTT:n projektien toteuttamiselle uusia työmuotoja ja -välineitä hyödyntäen. o Hanke on toiminut edelläkävijänä uudessa työn tekemisen tavassa ja johtamisen käytäntöjen kehittämisessä. VTT informoi Työ- ja elinkeinoministeriötä hankkeen edistymisestä. Kansainvälistymiseen liittyvät kehityshankkeet o Tavoitteena on vahvistaa VTT:n kansainvälistä positiota strategisilla painoalueilla, sekä edistää suomalaisen innovaatiojärjestelmä kansainvälistymistä. o Keskeisiä esimerkkejä kansainvälistymishankkeista ovat mm: FinNode -verkostoon liittyvät yhteistyöaloitteet muiden TEMin toimijoiden kanssa sekä muut VTT:n kansainvälistymisprojektit, joissa on vahva liityntäpinta muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden hankkeisiin. VTT toimii yhtenäisen sertifioidun toimintajärjestelmän piirissä, ja siihen liittyy prosessien säännöllinen sisäinen ja ulkoinen seuranta. Näiden tukemana voidaan systemaattisesti rakentaa yhä parempia toimin-

10 taprosesseja, sitoutuen samalla toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Prosesseihin kohdistuvien mittareiden kehittämisessä painotetaan asiakkaiden saamaa lisäarvoa. Henkisten voimavarojen hallinta ja osaamisen kehittäminen (Human Capital Management) Henkilöstöjohtaminen eli Human Capital Management perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tärkeimmät osa-alueet ovat organisaation tuki, henkilöstösuunnittelu ja resursointi, suorituksen johtaminen, osaamisen johtaminen sekä työhyvinvointi. Human Capital Management executes values and strategy Strategy Towards global business Human Capital Management RESOURCING Recruiting Project resourcing Job rotation PERFORMANCE MANAGEMENT Target setting Performance review Rewarding COMPETENCE MANAGEMENT Competence Evaluation Development plans Development paths SPIRIT Energy, passion, well-being, enthusiasm Values Passion for innovation Support and respect to the core Together for the client One step ahead Ethical Principles impartiality reliability integrity responsibility Kuva 6. Human capital management 12 Organisaation tuen ja muutoksen johtamisen merkitys kasvaa strategisten painopistealueiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Muutosten toteuttaminen vaatii kokonaisvaltaista koordinointia, sitoutumista ja pitkäjänteistä toteuttamista niin strategisella kuin operatiivisella tasolla, henkilöstöammattilaisilla on tärkeä rooli muutosmatkalla. Resursoinnin strateginen tavoite on tutkimushenkilöstön kansainvälistyminen, mikä edellyttää rekrytointikäytäntöjen ja työnantajakuvan kehitystä. Sosiaalinen media on keskeinen kanava kasvattaa näkyvyyttä työnantajana myös Suomen rajojen ulkopuolella. Rekrytointiprosessia pyritään kehittämään entistäkin suoraviivaisemmaksi esimiesten näkökulmasta. Group-toimintamallin mukaisesti henkilöstöhallintoon kohdistuu uusia haasteita, kun toimipisteitä sijaitsee myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälistymisen tukemiseksi kehitetään myös kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä henkilöstökäytäntöjä. Talent management keskusteluja jatketaan soveltuvin osin edelleen hyvän johtamisen tukena. Suorituksen johtamisen painopisteenä on entistä fokusoidumpi ja systemaattisempi strategialähtöinen tavoitteiden asetanta, suoritus- ja osaamisodotusten selkeys ja suorituksen arviointi. Palkitsemista kehitetään tukemaan suorituksen ja eri henkilöstöryhmien johtamista strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Systemaattista osaamisen johtamista toteutetaan aiemmin luotujen toimintamallien mukaisesti. Strategian mukaisesti valittuja osaamiskärkiä vahvistetaan monipuolisin keinoin. Toimenpiteiden suunnittelua tukevat VTT:lle nimetyt teknologiaosaamiset, joille on tunnistettu vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulevaisuudessa tarvittavien liiketoiminta ja johtamisosaamisten kehittämisessä panostetaan erityisesti mm. ammattimaisen projektipäällikön toimintamallin, esimiestyön ja johtamisosaamisen sekä myyntiosaami-

11 sen edelleen kehittämiseen. Työssäoppimisen entistä systemaattisempi tuki ja näkyväksi tekeminen tarjoaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen niin yksilöiden kuin organisaationkin näkökulmasta ja vähentävät mm. eläköitymisestä aiheutuvaa osaamisriskiä. Työssäoppimisen ja osaamisen jakamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. mentorointiprosessien tuki ja VTT Graduate School. Kehityskeskusteluprosessin aikana osaamistarpeista keskustellaan myös tiimitasolla. Kaikille henkilöille laaditaan sekä pitkän että lyhyen tähtäimen kehityssuunnitelma Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan henkilöstökyselyllä ja sitä johdetaan yhteistyössä esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä valittujen ulkopuolisten kumppaneiden kuten työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn johtaminen ja aktiivinen välittäminen edistävät organisaation tuottavuutta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin kokonaisuus, osa-alueet, palvelut sekä toimijat ja verkostot on kuvattu VTT:n hyvinvointiohjelmassa, joka lanseerataan esimiehille ja koko henkilöstölle toimintavuoden aikana. Esimiehille tarjotaan jatkossa entistä parempia ja kohdistetumpia palveluita ja raportointia henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Työhyvinvoinnin kumppaniverkostoa laajennetaan monipuoliseksi ja toimivaksi yhteistyöverkostoksi. Henkilöstöhallinnon palvelut Henkilöstöhallinnon palvelumallia edistetään tukemaan paremmin esimiesten ja henkilöstön tarpeita. Henkilöstöhallinnon järjestelmiä ja raportointia kehitetään henkilöstön ja esimiesten työn tehostamiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 %:n vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehittymistä seurataan liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. Taulukko 1. VTT:n henkilötyövuosien ja liikevaihdon kehittyminen 2010-2017 2010 TP 2011 TP 2012 E 2013 S 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S Liikevaihto, milj. euroa 274 278 284 282 284 289 294 299 Henkilötyövuodet, htv 2 534 2 589 2 593 2 608 2 614 2 620 2 626 2 627 Liikevaihto / Htv (1 000 euroa) 108 108 109 108 109 110 112 114 Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut. 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA Valtion tutkimusrahoitus tähtää tulevaisuutta koskevien uusien menestymismahdollisuuksien löytämiseen, joka on kansallisen innovaatiojärjestelmän ja sen vaikuttavuuden kehittämisen kannalta keskeinen tehtävä. Budjettirahoitteisen tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa VTT:n ydinosaamista ja kilpailukykyä tärkeiksi katsotuilla alueilla, joten tutkimuksen on sisällettävä merkittävää hyödyntämispotentiaalia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. VTT:n käytettävissä oleva määräraha koostuu VTT:n valtion talousarviosta saamasta määrärahasta ja mahdollisesti edelliseltä vuodelta siirtyvästä määrärahasta. Siirtyvä määräraha, nk. puskurirahoitus on välttämätön toiminnan mahdollisimman kitkattomalle jatkuvuudelle mm. suhdannevaihteluista johtuvien, vuoden vaihteen yli menevien rahoitustarpeiden kattamiseksi. VTT pyrkii myös omalla toiminnallaan pitämään maksullisen toiminnan kannattavana ja saamaan sitä kautta lisärahoitusta. Määrärahan käytön periaatteista ja päälinjoista päättää VTT:n johtokunta pääjohtajan esityksestä. Käyttö perustuu VTT:n strategiaan. Lisäksi määrärahaa saa rajoitetusti käyttää valtion talousarviossa esitetyn toimintatavan mukaisesti yritysten osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Noin 85-90 % määrä-

12 rahasta käytetään strategian mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja korkeintaan 10-15 % muihin tarkoituksiin. Määrärahalla rahoitettua tutkimusta toteutetaan sekä kokonaan omarahoitteisina että yhteishankkeina, joihin sitä sitoutuu huomattavilta osin. Rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi periaatteena on panostaa harvempiin kohteisiin enemmän sen sijaan, että rahankäyttö jakautuisi useisiin pieniin kohteisiin. VTT:n sisäistä kohdentamismallia on selostettu tarkemmin tämän asiakirjan kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Määrärahalla ei subventoida VTT:n maksullista toimintaa miltään osin. Taulukko 1. VTT:n rahoitus- ja menolaskelma vuosille 2010-2017 2010 TP 2011 TP 2012 E 2013 S 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop.tuotot) 313 720 322 182 334 843 326 177 324 688 325 022 329 356 334 690 Määrärahaa yhteensä 120 166 122 033 139 843 130 177 126 688 122 022 121 356 121 690 Muutos-% 3,7 1,6 14,6-6,9-2,7-3,7-0,5 0,3 %-osuus kokonaisrahoituksesta 38 38 42 40 39 38 37 36 Valtion talousarvion uusi määräraha 85 936 87 428 93 983 91 334 87 511 87 334 87 334 87 334 Muutos-% -9,9 1,7 7,5-2,8-4,2-0,2 0,0 0,0 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat 34 230 34 605 45 860 38 843 39 177 34 688 34 022 34 356 Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) 193 554 200 148 195 000 196 000 198 000 203 000 208 000 213 000 Muutos-% 4,0 3,4-2,6 0,5 1,0 2,5 2,5 2,4 %-osuus kokonaisrahoituksesta 62 62 58 60 61 62 63 64 Kokonaismenot *) 279 115 276 322 296 000 287 000 290 000 291 000 295 000 300 000 Muutos-% 4,3-1,0 7,1-3,0 1,0 0,3 1,4 1,7 Henkilötyövuodet yhteensä 2 534 2 589 2 593 2 608 2 614 2 620 2 626 2 627 Budjettirahoitteinen toiminta, henkilötyövuodet 800 795 821 812 807 797 785 772 Maksullinen toiminta, henkilötyövuodet 712 753 724 748 769 791 813 834 Ulkopuolinen rahoitus, henkilötyövuodet 1 022 1 041 1 048 1 048 1 038 1 032 1 028 1 021 *) Sisältää investointeja 21 501 12 828 24 324 20 630 21 700 19 250 19 300 19 400 Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut.