Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 1 Käytössä olevia suoran osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja Jyväskylässä, alustava kartoitus, helmikuu 2015 20. helmikuuta 2015 12:43 Tässä yhteenvedossa on ensimmäinen luonnosmainen yhteenveto Jyväskylän kaupungilla tällä hetkellä käytössä olevista osallistumisen ja vaikuttamisen suorista keinoista. Lista on työpaperi ja sitä täydennetään osallisuusohjelman laatimisen aikana. Lista voi toimia myös keskustelun pohjana ja ajatusten herättäjänä keskusteltaessa siitä, millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja Jyväskylässä tulisi jatkossa kehittää ja mitä kenties korvata uusilla. Huom listaus ei ole kaiken kattava eikä lopullinen, jos huomaat siinä puutteita tai virheitä, ota yhteyttä sähköpostitse osallisuusohjelma-työryhmän vetäjään Jukka Laukkaseen, jukka.laukkanen@jkl.fi Listaus on jaoteltu osallisuuden muotojen mukaan: 1. 2. 3. 4. 5. Tieto-osallisuuteen Suunnitteluosallisuuteen Päätösosallisuuteen Toimintaosallisuuteen ja Arviointiosallisuuteen
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 2 I. Tieto-osallisuus 15. tammikuuta 2015 10:58 Kaupungin Internet-sivut http://www.jyvaskyla.fi. Tietoa kaupungin tarjoamista palveluista ja päätöksenteosta. Ajankohtaiset tiedotteet etusivulla. Osallistu ja vaikuta nettisivut (http://www.jyvaskyla.fi/osallistu ) Sivusto kokoaa kaupungin osallistumisen muodot. Palvelee kaikkia kaupunkilaisia sekä omaa organisaatiota. Jyväskylän kaupungin osallistumisen ja vaikuttamisen kotipesä netissä. Lainsäädäntö Muun muassa sosiaalityön asiakastyössä toteutetaan asiakkaan tiedonsaantioikeutta. Perustana mm. Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista (22.9.200/812). Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet, oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Henkilötietolaissa (523/1999) säädetään henkilön oikeudesta tarkastaa itseään koskevat sosiaalihuollon henkilörekisteriin tallennetut tiedot. Palvelut Annetaan tietoa palveluista ja palveluohjausta. Tieto palveluista annetaan asiakkaalle kielellä, jota hän ymmärtää, tarvittaessa tulkkauksen avulla. Kaikissa palveluissa noudatetaan viestintälinjauksia. Palveluista ja muutoksista tiedotetaan kaupungin yleisten käytäntöjen mukaisesti. Kaupungin palveluneuvonta ja asiakaspalvelut keskitetysti ja palvelukohtaisesti http://www.jyvaskyla.fi/asiointi_ja_neuvonta mm. Palvelupiste Hannikainen, yhteispalvelupisteet, matkailuneuvonta, Oiva-keskus, vikailmoitukset... Neuvontaa ja ohjausta kunta- ja viranomaisasioissa kasvokkain puhelimitse nettisvujen kautta etäpalvelua Säynätsalon ja Korpilahden yhteispalvelupisteistä materiaalien kautta, myös arkistot Terveydenhuollossa potilaalla on tiedonsaantioikeus mm. liittyen terveyspalveluihin ja omiin terveystietoihin. Tietokanavia ovat esimerkiksi Kanta.fi, JYTEn internetsivut, HYvis-portaali ja kontaktit terveydenhuollon ammattihenkilöstö kanssa. Toimivat kirjastopalvelut: Kirjastopalveluiden koko toiminta. Kirjasto on sanan- ja ilmaisuvapauden edistäjä, tiedon saannin ja tuottamisen paikka. Edistää osallisuutta tarjoamalla pääsy tietoon, ideoihin ja kulttuuriseen aineistoon. Kaupungin kirjastot tarjoavat kaupunkilaisille avoimen ja ilmaisen pääsyn nettiin. Nuortenlaturi.fi nuorisopalvelujen ylläpitämä, oppilashuollolta kuraattori päivystää ja vastaa kysymyksiin Kuulutukset vireille tulleista kaavoista, suunnitelmista ja luvista Keskisuomalaisessa sekä Jyväskylän tiedotuslehdessä kerrotaan vireille tulleista kaavoista, katu- ja vihersuunnitelmista, muista suunnitelmista sekä luvista. Karttapalvelu Paikkatietomuotoista tietoa kaupungin palveluista ja niiden sijainnista, vireillä olevista suunnitelmista, reiteistä, joukkoliikenteestä jne. Palvelujen omat infokanavat: Omat nettisivut, mediatiedotteet, lehdet, uutiskirjeet, sähköpostilistat, some, ilmoitustaulut, standit, julisteet, flyerit esitteet, Wilma, Daisy, lukukausitiedotteet
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 3 lukukausitiedotteet Verkko-oppimisympäristöt, käytössä muun muassa museoilla ja kouluilla Osallisuuskasvatus, yrittäjyyskasvatus, ympäristökasvatus ja kulttuurinen nuorisotyö työmenetelminä/ nuorisolaki määrittelee (nuorisopalvelut). Kaupungin tarjoama avoin data löytyy osoitteesta http://data.jyvaskyla.fi Lisäksi: Museoilla on muun muassa avoimet kokoelmatietokannat. Jyväskylän kaupunki/keski- Suomen museon kuvapankki ja Suomen käsityön museon kuvakauppa netissä sekä museoiden verkkonäyttelyt. Maankäytön suunnittelun, korjausrakentamisen Kioski-tietokanta Kulttuuriperintöalan harrastajille suunnattu Keski-Suomen museon selainpohjainen tallennusohjelma ja ohjeistus nykyajan ilmiöiden dokumentointiin ja tallennukseen. Valmistuu tammikuussa 2015 Aineistoihin liittyvät neuvontapalvelut, kokoelmien luokse pääsy museoissa Jyväskylä-lehti Kaupungin tiedotuslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Avoimet foorumit ja kuntalaistilaisuudet Keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia kaupungin palveluista. Liittyvät esimerkiksi muutoksiin palveluissa. Kuntalaisten kanssa keskustelemassa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Seurafoorumit ja yhdistystapaamiset. Yhteiset tapaamiset, vanhempainillat. Kaupungin ja 3.sektorin yhteistyöfoorumit yhteistyöhön liittyvistä teemoista. Järjestäjinä muun muassa kaupunkikehitys, palvelualueet ja järjestöt yhdessä. Vanhempainfoorumi Hankintafoorumi yrittäjille Tulevaisuusfoorumit (järjestetään kahdesti vuodessa yhteistyössä maakunnallisen tulevaisuusryhmään kuuluvien organisaatioiden kanssa)
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 4 II. Suunnitteluosallisuus 15. tammikuuta 2015 10:58 Kaavoituksessa Kaavaprosessin aikana järjestetään lukuisia neuvotteluja sekä kaupungin sisäisesti (mm. kaavoituksen aloituskokous) sekä muiden viranomaisten kanssa (esim. viranomaisneuvottelut). [tilaisuudet usein kirjastolla] "Perinteisten" kokousten lisäksi järjestetään sekä sisäisiä että ulkopuolisillekin suunnattuja työpajoja suunnitelmien ideoimisesta tai vaikutusten arvioimisesta. Kaavoja esitellään yleisötilaisuuksissa, asukaskävelyillä, kaavatoreilla ym. Katu- ja vihersuunnitelmissa Suunnitelmia esitellään yleisötilaisuuksissa, ja niitä koskien järjestetään erilaisia kokouksia. Sosiaalipalveluissa Sosiaalipalveluiden palvelu-uudistuksissa ja palveluiden kehittämisessä mahdollistetaan asiakkaiden osallisuus ja osallistuminen. Esimerkkeinä aikuissosiaalityön mobiilipohjainen asiakaskysely kaksi kertaa vuodessa, J-Napin asiakasraati ja asiakaskyselyt. Perhekeskusverkoston kehittämistyössä yhteistyö asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorisokodin avotyön kehittämisessä asukasnuoret ja heidän perheensä ovat olleet aktiivisessa roolissa. Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä sijaishuoltoa. Kokemusasiantuntijoita käytetään aikuissosiaalityössä palvelujen kehittämisessä yhä asiakaslähtöisemmiksi ja asiakkaiden palvelutarpeita paremmin vastaaviksi. Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana mm. asumispalveluiden suunnittelussa, lastensuojelun kehittämistyössä ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Aikuissosiaalityön Sarana-työskentelymallissa osallisuus on keskeistä niin sosiaalipalvelujen asiakkaiden, työntekijöiden kuin opiskelijoiden yhteistyöskentelyssä. Nuorisovastaanoton kehittämisessä ja palvelussa tehdään monialaista verkostotyötä. Maahanmuuttajapalveluissa alkuvaiheen vastaanottotyötä tehdään yhdessä maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Terveyspalveluissa palveluita koskevassa suunnittelussa osallisuus konkretisoituu kuntalaistilaisuuksissa, ja palautepalveluna internetin kautta. Asiakasraateja ja kokemusasiantuntijoiden käyttöä on kokeiltu ja näitä toimintoja tulisi kehittää. Lisäksi yhteistyö eri oppilaitosten kanssa ja osallistuminen tutkimustyöhön mahdollistavat ammattilaisten ja kuntalaisten yhteistyötä. Suunnitteluosallisuuden toimivuudesta yhtenä käytännön esimerkkinä voidaan mainita oppilashuoltoon liittyvä suunnittelutyö. Kasvun ja oppimisen palveluissa Oppilaskuntien ohjaavien tapaamiset ja koulutukset Kasvun ja oppimisen palvelujen vaikuttajapäivä Jälkkärissä vuoden teemana osallisuus Tulossa huhtikuussa osallisuusseminaari kasvun ja oppimisen palvelualueelle Prosessikoulutukset/ aiheena dialogisuus ja vuorovaikutus; kasvatuskumppanuus (varhaiskasvatuspalvelut) Koulun kerhotoiminta (perusopetuspalvelut) Osallisuuden asiantuntijuuden hyödyntäminen kaupungin työryhmissä, hankkeissa ja strategioissa (nuorisopalvelut) Asiakaspalvelun asiantuntijaryhmän jäsenyys (kasvun ja oppimisen palvelut) Uudet rakennushankkeet (perusopetuspalvelut, nuorisopalvelut) Vanhempaintoimikunnat, varhaiskasvatuksen asiakasraati
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 5 Vanhempaintoimikunnat, varhaiskasvatuksen asiakasraati Hankkeissa Hankkeiden suunnittelussa on usein mukana palvelun sidosryhmät, muun muassa: Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke. Yhteistyötä palvelualueiden kesken. Asukkaat olleet alusta asti suunnittelussa mukana muun muassa kansalaisraadissa, asukaskahveilla. Liikuntapaikkahankkeiden suunnittelu yhteistyössä alueen toimijoiden ja seurojen kanssa (esim. lähiliikuntapaikat). KKI-hankkeessa Huhtasuolla yhteistyö liikuntapalveluiden ja SOTE:n kanssa; seniorit, musiikki ja teknologia osalllisina alkuvaiheessa Silta Sinfoniaan -koululaiskonserttien suunnittelussa kerätään palautetta nuorilta Seinätön museo -hanke ja mobiiliopastukset Koululaisen hyvä päivä -hankkeessa Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät hankkeissa ym. Perinteisellä viestinnällä tuetaan suunnitteluosallisuutta Valmisteilla olevista hankkeista tiedotetaan kaupungin sisäisenä viestintänä, yhteistyökumppaneille ja kuntalaisille. Aikataulutus kytkeytyy päätöksentekoprosessiin. Strategioiden ja ohjelmien valmistelussa Yhdessä tekeminen. Viranhaltijat, luottamushenkilöt. Yhteistyökumppanit, sidosryhmät. Asukkaat. Ohjelmien valmisteluissa yhä useammin laaja-alainen vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa. Palvelurajat ylittävä suunnitteluyhteistyö (kaupungin sisällä) esimerkiksi: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyö Opetussuunnitelmauudistus Monikulttuurisuusohjematyö Resurssiviisausohjelmatyö Viher- ja ulkoilualuieden poikkihallinnollinen suunnitteluryhmä Esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyksiköissä on tehty ja tekeillä oppilashuollon suunnitelmat, jossa painopiste on yhteisön hyvinvoinnissa. Suunnitelma tulee tehdä osallistaen oppilaat, perheet ja kaikki yhteisössä toimivat. Yhteinen osallisuuskasvatuksen tiimi Nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmä (jäseninä kaupungin eri palvelukokonaisuuksien ao. edustajien lisäksi nuorten kanssa työtä tekevät organisaatiot jyvässeudulta, mm. tetoimisto, järjestöt, poliisi, seurakunta, opiskelijaterveydenhuolto, ammattiyhdistykset, yrittäjät... ym. Säännöllinen neuvottelukäytäntö järjestöjen kanssa, esimerkiksi: Liikunnassa toiminnan suunnittelua tehdään yhteistyössä järjestöjen kanssa mm. ohjatut palvelut, palveluketjut Seurafoorumit Osallistuminen järjestöjen verkostoihin Kaupunki osallistuu monitoimijaisiin toiminnan suunnittelu- ja kehittämisverkostoihin: Keski- Suomen järjestöareena, Vapaaehtoistoimijoiden verkosto, Sote-järjestöjen verkosto, Oppilaitos-järjestöt-kaupunki yhteistyö, Kansalaistoiminnankeskus Mataran toiminnan kehittäminen, jne. Maakunnallinen yhteistyö Keski-Suomen liitto kokoaa monenlaisia maakunnallisia toimijoita erilaisiin verkostoihin, joihin kaupunki osallistuu aktiivisesti Alue- ja kaupunkipoliittisiin verkostoihin osallistuminen Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö jne.
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 6 Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö jne. Suunnitteluosallisuudessa käytettyjä toimintamalleja: Asiakasraadit Palveluissa kokoontuu useita palvelua arvioivia ja kehittäviä säännöllisesti kokoontuvia asiakasraateja. Palvelu järjestää ja koordinoi. Kansalaisraadit Voivat olla koko kaupunkia tai esim. jotain asuinaluetta koskevia. Kertaluonteisia (kokoontuvat n. 3 kertaa). Osallistujat haetaan avoimella haulla mahdollisimman edustavasti. Käsiteltävänä asiana voi olla vaikea yhteinen ongelma tai jonkin palvelun tai asuinalueen kehittäminen. Asukastilaisuudet ja yhteistyöfoorumit Muun muassa nyt viimeisimmäksi monipalvelupisteiden suunnittelussa. Teemalliset asukaskahvit. Asuinalue- ja kyläillat. Järjestetään usein yhteistyössä ko. asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä yhdessä järjestöjen kanssa. Yleisön/asiakkaiden palaute osana suunnittelua esimerkiksi: Teatterilla yleisön toiveet otetaan huomioon suunnittelussa, palautekanavien kommenttien huomioiminen Kulttuuripalveluissa eri asiakasryhmät ovat mukana suunnittelemassa toiminnan sisältöjä palautetta antamalla ja yhteisten tapaamisten kautta eri palveluiden palautteiden kerääminen
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 7 III. Päätösosallisuus 15. tammikuuta 2015 10:58 Kuntalaisaloite Kunnan asukkaalla on kuntalain 28 :n mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloite.fi:ssä tai tulostettavalla lomakkeella voit tehdä aloitteita, jotka koskevat Jyväskylän kaupungin toimintaa. Nuorten aloitekanava www.aloitekanava.fi/jyvaskyla Otakantaa.fi http://otakantaa.fi Laajasti kuntalaisten palveluihin vaikuttavista päätöksistä avataan keskustelu valmisteluvaiheessa otakantaa.fi palvelussa, keskustelua velvoitettu seuraamaan ja kommentoimaan valmistelevat virkamiehet. Keskustelun yhteenveto liitetään valmistelun tausta-aineistoksi. Päätöksentekoaineistoon liitettävä yleinen kuntalaispalaute ja lausunnot (kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kasvun ja oppimisen palvelut) Joko valmistelu- tai viimeistään päätöksentekovaiheessa kerätään kuntalaisilta kirjallista palautetta päätöksentekoon liittyen valmistelijoille ja päättäjille joko nettilomakkeella tai sähköpostitse/kirjallisesti. Tämä aineisto liitetään päätöksentekoaineistoon. Toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat Kaupunginhallitus: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hallitus Kaupunginvaltuusto: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto Lautakunnat ja johtokunnat: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/lautakunnat Kokousten ennakko- ja päätöstiedotteet Kun esityslista julkaistaan netissä, toimielinten kokouksista laitetaan kaupungin nettisivuille ja lähetetään medialle ja sisäisesti sähköpostilla tiedote tulevasta kokouksesta. Toimielinten kokousten jälkeen keskeisistä päätöksistä laitetaan tiedote kaupungin nettisivuille ja lähetetään medialle ja sisäisesti sähköpostilla. Kaavojen ja katu- ja vihersuunnitelmien nähtävilläolo (ennen päätöksentekoa) (myös suunnitteluosallisuudessa) Asema- ja yleiskaavat ovat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävillä sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Kaavojen käsittely luottamuselimissä vaihtelee niiden merkittävyydestä riippuen (ks. Kaavoitusprosessi-opas http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kaavoitusprosessi_2014.pdf). Kaavojen vireille tulosta ja nähtävilläolosta tiedotetaan joko sanomalehdessä tai osallisille lähetettävillä kirjeillä. Katu- ja vihersuunnitelmat laitetaan nähtäville ennen päätöksentekoa. Tiedottaminen, kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen Tapahtuu valmisteluohjeiden tai ao. substanssilakien edellyttämällä tavalla, suunnitelmien ja ohjelmien osalta toimitaan samoin (jos substanssilaissa ei ole edellytetty muuta, niin sitten sovelletaan hallintolakia). Sosiaalipalveluissa Yksilöasioissa asiakkaille neuvotaan muun muassa päätöksien muutoksenhakuprosessit. Asiakasta kuullaan ja osallistetaan palveluprosesseissa. Palveluseteli mahdollistaa asiakasta valitsemaan palvelun tuottajan. Terveyspalveluissa
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 8 Terveyspalveluissa Potilas osallistuu omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, lisäksi potilailla on tietty valinnan vapaus hoitopaikan suhteen. Käytössä olevat palvelusetelit mahdollistavat potilaan valinnan vapautta yksityisellä sektorilla hoitopaikan valinnassa. Asukas- ja asiakastilaisuudet: Kuntalaistilaisuudet valmisteilla olevista asioista Laajasti kuntalaisten palveluihin vaikuttavista päätöksistä järjestetään kuntalaistilaisuuksia keskeisillä paikoilla (Esim. Minnansali tai alueellinen julkinen tila). Tilaisuuksien aika on pääsääntöisesti klo 18-20. Laajemmat esim. koko palveluverkkoa koskevat tilaisuudet pyritään videoimaan ja lähettämään suoraan netissä. Tilaisuuksista tiedotetaan ennakkoon, myös lehti-ilmoituksia tarvittaessa. Kuntalaisten kansalaisraadit (on myös kohdassa 2) Voivat olla koko kaupunkia tai esim. jotain asuinaluetta koskevia. Kertaluonteisia (kokoontuvat n. 3 kertaa). Osallistujat haetaan avoimella haulla mahdollisimman edustavasti. Käsiteltävänä asiana voi olla vaikea yhteinen ongelma tai jonkin palvelun tai asuinalueen kehittäminen. Lasten parlamentti Lasten ja nuorten demokratiakasvatusta tukeva vaikuttamiskanava ja osa Jyväskylän alakoulujen osallisuuskasvatusta. 9 alueellista Pikkuparlamenttia. Jyväskylän nuorisovaltuusto 13-20 -vuotiaden vaikuttamiskanava. Pyrkii parantamaan nuorten osallisuutta ja kehittämään heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Muun muassa jakaa hankerahaa nuorten hankkeille. Vammais-, vanhus- ja veteraaniasiainneuvostot Seuraavat kunnallista päätöksentekoa omilla sisältöalueillaan ja tuovat näkemyksensä esim. esitysten ja aloitteiden kautta. Kaupunginhallituksen edustaja mukana. Nimienkeruu adresseihin ja kansalaisaloitteisiin mahdollista ja sallittua kirjaston tiloissa. Yhdistykset, työryhmät oppilaskunnat Esimerkiksi: Opistolaisyhdistykset, joissa jäseninä kansalaisopiston opiskelijat. Kestävä kehitys työryhmä (opiskelijaedustus kansalaisopistolla). Vertaisohjaajatoiminta, vapaaehtoiset, kulttuuriluotsit. Oppilaskuntatoiminta (perusopetuspalvelut)
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 9 IV. Toimintaosallisuus 15. tammikuuta 2015 10:58 Suora toiminta: Asukkaille järjestetyt talkoot Asuinalueilla ja koululaisille järjestetään ympäristön siivoustalkoita. Vieraslajien torjumiseksi on järjestetty asukkaille haittakasvien torjuntatalkoita. Myös esim. sipulikukkien istutustalkoita on järjestetty. Viherhoitoluvat Asukas tai taloyhtiö voi hakea lupaa kaupungilta esim. kotinsa läheisen viheralueen hoitoon. Luvan myöntämisen yhteydessä hakijan kanssa sovitaan alueen hoidon periaatteista. Puistojen ja uimapaikkojen hoitosopimukset Joiden leikkipuistojen sekä uimapaikkojen hoidosta on tehty esim. asukasyhdistysten kanssa hoitosopimuksia. Muutoin kyseinen palvelu on yleensä ollut lakkautusuhan alla, ja asukkaille on tarjottu mahdollisuus omatoimisesti jatkaa alueen ylläpitoa. Myös latujen, ulkoliikuntapaikkojen, ym. kunnossapitosopimuksia tehdään yhdistysten kanssa. Erilaisten teematapahtumien järjestäminen ja tukeminen Esimerkiksi: Kaupunki tukee mm. Pyöräilyviikon ja Liikkujan viikon järjestelyitä. Tapahtumat toiminta-alueen laitamilla, tempaukset mm. Laulu Liikuttamaan vanhusten palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa 2014-2015. Kaikille avoimet ja maksuttomat tilaisuudet, luennot, juhlat, näyttelyt, tapahtumat. Teatteritiistai, työpajat, Nuori näyttämö -tapahtuma. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, Keskisuomalaisella kirjastokortilla museoihin -kampanja. Valon kaupunki Asukastilaisuudet Monipalvelupisteiden suunnittelu. Teemalliset asukaskahvit. Asuinalue- ja kyläillat. Tilaisuuksien tarkoitus on myös lisätä suoraa vuoropuhelua asukkaiden ja kaupunkiorganisaation välille ja tarjota osallistumisen paikkoja. Järjestetään yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Kansalaistoiminnankeskus Mataran avoimet tapahtumat ja keskustelutilaisuudet. Mataran aamukahvit. Asukkaille tarjotaan osallistumisen paikkoja. Kaupunki on yhteistyökumppanina. Osallistavat yhteistyöprojektit ja tilaisuudet Yleisötyön painopisteenä lapset, nuoret ja vanhukset (kulttuurissa useita) Suomen käsityön museon Wikipedia-hanke. Tapahtumiin osallistuminen Kaupunki on eri tavoin mukana osallistumassa, tukemassa tai mahdollistamassa muiden (järjestöt ym.) järjestämiä tapahtumia. Esimerkiksi Yläkaupungin yö, Sataman yö, Tourujoen yö, asuinalueiden tapahtumat. Yhteinen tekeminen alueiden toimijoiden kanssa, mm. vierailut, retket, tapahtumat ja tietoiskut (neuvontapalveluissa) Vapaaehtoistoiminnankeskus Vaparin toiminta Kaupungin järjestämää toimintaa Matarassa. Mm. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi, vapaaehtoisten rekrytointi, koulutus, tuki ja välitys. Vertaisryhmätoiminnan koulutus, tuki ja koordinointi.
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 10 koordinointi. Terveyspalvelut Terveyspalveluissa kokeillaan "maallikkovetoista" Arkeen Voimaa ryhmätoiminta sekä tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa toimintaosallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi esimerkkeinä kotikäynnit potilaiden luona ja alueellinen perhekeskusverkostotoiminta. SOME-ryhmät yms. Erityisesti erilaisten kehittämishankkeiden yhteydessä on perustettu mm. Facebook-ryhmiä, blogeja ym., joiden kautta kaupunkilaisia on kutsuttu mukaan ideoimaan alueiden suunnittelua, osallistumaan alueilla järjestettävään toimintaan yms. Esimerkki sosiaalisen median käytöstä osallistamisessa: Kaupungin Kangas, Ideointiprojekti Kaupungin kangas http://www.jyvaskyla.fi/kangas Välillinen toimintaosallisuus (mahdollistaminen) Toimipaikat asukkaiden käytössä Kirjastoissa on tiloja, joissa kokoontua ja järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia kansalaisjärjestöille, yrityksille ja ryhmille. Samoin kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien äänestyspaikat. Kirjastot toimivat asukkaiden kohtaamispaikkoina erityisesti niillä alueilla, joissa ei ole muita asukkaiden käytössä olevia julkisia tiloja. Teatteri ja Taulumäen kirkko. Konserttien vienti eri kaupunginosiin (esim. Palokan koulukeskus ja Huhtasuo). Orkesterivierailut palvelukoteihin ja kouluihin. Joitakin konsertteja on streamattu internettiin. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat jne. ovat kuntalaisten käytössä sopimuksen mukaan. Asuinalue- ja kylätalojen tukeminen Kaupunki on mahdollistamassa asukkaiden ja yhdistysten toimintaa tukemalla muun muassa avustuksin. Kansalaistoiminnankeskus Matara ja Sepänkeskus Kaupunki mahdollistaa kansalaistoimintaa tukemalla/ tarjoamalla edullisesti kokoontumistiloja. Tilojen hallinnoinnissa tehdään yhteistyötä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) ry:n kanssa. Avustukset järjestöille Jyväskylässä toimivat yhdistykset voivat hakea kaupungilta avustuksia yleishyödylliseen toimintaansa. ------------------------------------------------------------ Toimintaosallisuutta on paljon myös suoraan kaupungin peruspalveluissa, esimerkkinä kasvun ja oppimisen palvelut: Hyvä aloitus ja vasu-keskustelut (varhaiskasvatuspalvelut) Vanhemmat pyritään saamaan mukaan ryhmän toimintaan ainakin yhden aamupäivän(varhaiskasvatuspalvelut) Lapset ja nuoret mukana toiminnan ja toimintaympäristöjen suunnittelussa toiminnan lähtökohtana (varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja nuorisopalvelut) Nuorten nettilehti Painovirheen toimitus (nuorisopalvelut) Tiloilla toiminnan mahdollistaminen nuorten omaehtoisten ryhmien toiminnalla (nuorisopalvelut) Liikkuvaksit (perusopetuspalvelut) Projektiryhmät (nuorisopalvelut) Kouluruokailu (perusopetuspalvelut) Koko henkilöstö mukana mentoroinnissa (varhaiskasvatuspalvelut, oppilashuollon palvelut) Lisätietoja: Hyvän oppilashuollollisen toiminnan lähtökohtana on aina asiakas.
Oppilashuoltoyksikössä on perehdyttämisohjelma, joka sisältää mm. uuden ja vanhan työntekijän keskinäisesti mentoroinnista. Yksikkö on jaettu aluetiimeihin ja ammattikuntakohtaisiin tiimeihin. Työntekijät on jaettu alueelle asuinalueiden mukaisesti ja siten usein toimivat kyseisen asuinalueen toiminnassa mukana, kuten Tikkakoskella ja Keltinmäessä psykososiaalisen palvelun käynnistämässä perheverkostotoiminnassa. Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 11
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 12 V. Arviointiosallisuus 15. tammikuuta 2015 10:58 epalaute-palvelu epalaute-palvelun kautta kuka tahansa voi antaa palautetta esim. kaavoituksesta, jätehuollosta, puunkaadoista ja puunkaatotoiveista, joukkoliikenteestä, katujen aurauksesta ja kunnossapidosta, päällystevaurioista, kevyen liikenteestä, satamista, viheralueiden hoidosta, ulkovalaistuksesta jne. (myös kansalaisopisto, museopalvelut). eharava-kyselyt eharava-sovelluksella voidaan tehdä kyselyjä asukkaille esim. tekeillä oleviin suunnitelmiin liittyen. Asukastilaisuudet, kyläillat, asukaskävelyt, kansalaisraati, työpajat, sidosryhmäseminaarit ja muut yhteistyötilaisuudet Erilaisia asukastilaisuuksia, kyläiltoja, asukaskävelyitä, kansalaisraateja ja työpajoja järjestetään erityisesti vireillä olevien kaavojen ja muiden suunnitelmien laadintaprosessien aikana. Yhteistyötilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan eri sidosryhmien kanssa esim. opiskelijat, torikauppiaat ja rakentajat kanssa. Kyläillat / katu- ja puistofoorumit ovat olleet säännöllisesti eri kaupunginosissa kiertäviä tilaisuuksia, joissa on esitelty kaupungin suunnitelmia ym. kullakin alueella sekä vastattu kaupunkilaisten kysymyksiin koskien vaihtelevia aiheita. Sidosryhmäseminaareja järjestetään mm. erilaisten ohjelmien ja strategisten suunnitelmien laadinnan yhteydessä. Sidosryhmiä voivat olla erilaiset yhdistykset, yritykset ja tietenkin myös asukkaat. YRVA-menettely yrittäjien kanssa yritysalueiden kaavoista pyydetään erityinen YRVA eli yritysvaikutusten arviointi Jyväskylän yrittäjien YRVA-ryhmältä. Yhteistyö asukkaiden kanssa lähimetsien hoidossa Lähimetsien hoidon käytäntönä on lähettää tiedotteet koteihin koskien alueen tulevaa lähimetsien hoitoa. Asukkaille annetaan mahdollisuus merkitä lähimetsästään niitä puita, jotka toivotaan poistettavaksi. Lisäksi lähimetsien hoidon toteutumisen jälkeen kartoitetaan alueen asukkaiden näkemyksiä hoitotöiden, tiedottamisen ym. onnistumisesta. Kyselyt Asiakaskyselyt eri palveluissa varhaiskasvatuspalvelut, nuorisopalvelut Lista täydentyy... Henkilöstökyselyt Sosiaalipalveluissa kerätään vuosittain asiakaspalaute (asiakastyytyväisyyskysely). Lisäksi Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla ja J-Napissa ( Nuorten aikuisten palvelukeskus) toteutetaan mobiilipohjaiset asiakaskyselyt. Asiakkailla on mahdollisuus antaa kehittämisehdotuksia palveluun. Palvelujen omat palautekanavat Palveluissa kerätään mm. asiakaspalautteita järjestetyistä tilaisuuksista. Terveyspalvelut Palautekanavia on useita; potilaan Haipro, perhevalmennuspalautteet Lyyti-järjestelmän kautta, asiakastyytyväisyyskyselyt, Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Lisäksi potilaalla on mahdollisuus antaa palautetta suorassa potilaskontaktissa, potilasasiamiehen välityksellä sekä
Osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Sivu 13 mahdollisuus antaa palautetta suorassa potilaskontaktissa, potilasasiamiehen välityksellä sekä muistutusten ja kanteluiden kautta. Kilpailut Nimikilpailu, logokilpailu jne. Some Sosiaalisen median kanavien (Facebook, Twitter, YouTube, Flickr) kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta ja osallistua keskusteluun muun muassa teatterilla, liikunnassa, nuorisopalveluissa, museoilla. Muu palaute Palautekirja ja/tai palauteseinä, verkkojulkaisuihin liittyvä palautteen ja lisätiedon antamismahdollisuus. Julkinen palaute ja arviointi on lähtökohta kaikessa toiminnassa. Kurssiarvioinnit Ruusut ja risut -laatikot erilaisissa tapahtumissa. Sanallinen palaute messuilla ym. Jyväskylän keskustelupalasta JyväskyläTori Julkinen keskustelupalsta kaupungin nettisivuilla Asiakasraadit Varhaiskasvatuspalveluiden asiakasraati (varhaiskasvatuspalvelut) Nuorten aikuisten palvelukeskuksen asiakasraati Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasraati Vammaispalvelujen asiakasraati Vanhuspalveluiden asiakasraati Museopalvelujen asiakasraadit Eri palvelualueilla on ko. palvelua arvioivia ja kehittäviä säännöllisesti kokoontuvia asiakasraateja. Ko. palvelualue järjestää ja koordinoi. Vammais-, vanhus- ja veteraaniasiainneuvostot (myös kohdassa 3) Seuraavat kunnallista päätöksentekoa omilla sisältöalueillaan ja tuovat näkemyksensä esim. esitysten ja aloitteiden kautta. Kaupunginhallituksen edustaja mukana. Vanhempainyhdistykset ja vanhempainneuvosto (perusopetuspalvelut) Talokokoukset, tilojen kehittämisryhmät (nuorisopalvelut)