Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki
Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 VNp korjausrakentamisesta Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD 2010 Laadulliset odotukset EU-päästötavoitteen 30 prosenttiin nostamisen vaikutukset Ehdotus energiatehokkuusdirektiiviksi EED 6/2011 Rakennuskanta Ikääntyy Väestö ikääntyy 2
Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2 -ekv Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %
Vipupotentiaali on nyt korjausrakentamisessa -asuntokannan ominaiskulutus
Hallitusohjelman 2011 kirjauksia (1) 5 18.11.2008 Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta (s. 71) Määritellään todelliset päästövähennysmahdollisuudet rakennuskannassa, erityisesti julkisissa rakennuksissa ja asuntokannassa, sekä millä aikataululla, rahoitus- ja kilpailutusmalleilla sekä teknisillä ratkaisuilla ne on saavutettavissa. (s. 71) Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaustoiminnan lisäämiseksi, jotta korjausvelkaa voidaan pienentää. (s. 72) Lisätään energiatehokkaan rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä alan tutkimusta. (s. 71) Jatketaan kosteus- ja hometalkoita ja turvataan niiden tuottaman osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille. (s. 72)
Hallitusohjelman 2011 kirjauksia (2) ARA-vuokra-asuntojen uudistuotannossa ja perusparannusjärjestelmässä painotetaan energiatehokkuutta. (s. 71) Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä rakennuskannassa. (s. 72) Edistetään uusia korjausrakentamiskäytäntöjä ja innovaatioita. (s. 72) Edistetään hissirakentamista, asuntojen korjaamista sekä rakennuskannan esteettömyyttä ja turvallisuutta. (s. 73) 6 18.11.2008
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD 2010 Toimeenpanon tilanne 10/2011 7 18.11.2008
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset: uudisrakentaminen ja korjaukset (kustannusoptimaalinen taso) Energiatodistusten painoarvon lisääminen (viranomaisten käytössä olevat rakennukset, myynti-ilmoitukset, säästösuositukset) Laadunvalvontamenettelyt energiatodistuksille ja tarkastusraporteille Rangaistusvelvoitteet säädöksiin 8
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon aikataulu Uusittu direktiivi on hyväksytty 18.5.2010 Direktiivi voimaan 9.7.2010 Kansalliset säädökset oltava julkaistuna 9.7.2012 Sovellettava kansallisia säädöksiä osin 9.1.2013 (lähinnä energiatodistus), osin 9.7.2013 9
Tilanne korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten osalta Useita selvityksiä valmistumassa/käynnistymässä Teknisten määräysten lähtökohdat valmisteilla, keskusteluja käyty sidosryhmien kanssa (mm. Rakli, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto) Tavoitteena teknisten määräysten lähettäminen lausunnoille vuoden 2011 aikana 10
Komission ehdotus energiatehokkuusdirektiiviksi 6/2011 11 18.11.2008
Julkisen sektorin velvoitteet Julkisen sektorin omistamia rakennuksia on vuosittain peruskorjattava 3% osuutta vastaava rakennuspinta-ala. Peruskorjausvelvoite kohdistuu rakennuksiin, joiden pintaala on suurempi kuin 250 rm2 ja jotka eivät täytä kansallisia energiatehokkuuden minimivaatimuksia. Julkisyhteisöt on velvoitettava hankkimaan vain tuotteita, palveluja ja rakennuksia, jotka täyttävät korkeimman energiatehokkuusluokan vaatimukset. Tässä voidaan kuitenkin ottaa huomioon hankinnan kustannustehokkuus, tekninen toteutettavuus, terveys ja turvallisuus sekä tarjouskilpailun järjestämiseksi tarvittava riittävä tarjonta. 12
13 Energiankulutuksen mittaaminen ja laskutus (2) Jäsenvaltioiden tulee antaa ohjeet siitä, miten näiden laitteiden mittaamien tietojen perusteella lämmityskustannukset jaetaan asuinkerrostaloissa, kuten miten korjauskertoimilla otetaan huomioon lämmön siirtyminen eri huoneistojen välillä.
Energiatehokkuutta parantava korjaaminen luontevaa muun korjaamisen yhteydessä Korjaaminen tapahtuu vaiheittain eri rakennusosien ja laitejärjestelmien käyttöikä huomioiden rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Energiatehokkuutta koskevat korjaukset on luontevinta ja kustannustehokkainta toteuttaa osana suunnitelmallista vaiheittaista korjaamista. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD 2010/31/EU) kansallinen implementointi on käynnissä. Ko. implementoinnin yhteydessä tehtävillä valinnoilla voidaan oleellisesti vaikuttaa korjattavien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. 14
Julkisten 3 % korjausvelvoite on kustannustehoton Korjausvelvoite ei olisi ehdotetussa muodossa kustannustehokas, koska jouduttaisiin korjaamaan rakennuksia, jotka eivät muutoin olisi peruskorjaustarpeessa. Vaatimus tarkoittaisi nykyisen peruskorjausvolyymin kaksinkertaistamista. Vaihtoehtona ehdottomalle kolmen prosentin korjausvelvoitteelle voisi olla vastaavan suuruisen energiatehokkuuden parantaminen muilla olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvilla toimenpiteillä. Myös ajallista joustavuutta voitaisiin lisätä. On tarpeen tarkentaa määritelmää esimerkiksi ottaen huomioon rakennusten erilaiset käyttötarkoitukset ja hallintamuodot. Esimerkiksi korjausvelvoitteen koskiessa myös valtion tuella rakennettua sosiaalista asuntotuotantoa, korjausvelvoitteella saattaa olla vaikutusta asukkaiden asumiskustannuksiin. 15
Sähkön ja veden mittarointivaatimus kannatettava, lämmitysmittareiden ei Direktiiviehdotuksen mittarointivaatimus sähkön ja veden osalta on yleisesti ottaen hyvä ja kannatettava. Tätä laajempaa ja erityisesti takautuvaa mittarointivaatimusta tulisi rajata, ellei selvää hyötyä ole kustannustehokkaasti saavutettavissa. Asuntokohtaisten lämmitysmittareiden asentaminen olemassa oleviin kerrostaloihin on kustannuksiltaan huomattavan kallis ratkaisu verrattuna siitä saatavaan hyötyyn. Energiatodistus tarjoaa rakennuksen käyttäjälle mahdollisuuden vertailla samassa käyttötarkoituksessa olevien rakennusten energiatehokkuutta. 16
Kunnossapitotarveselvitys Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta (6 luku 3 ) Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Yhtiökokous merkitsee hallituksen selvityksen tiedoksi. (Mahdollisista korjaushankkeista ja rahoituksesta on päätettävä erikseen.)
Millainen kunnossapitotarve vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen? Kaiketi ainakin seuraavat kunnossapitotoimenpiteet: käyttövesi-, viemäri-, lämmitysputkistojen sekä ilmanvaihto-, sähkö- ja tietojärjestelmien peruskorjaukset ja uusinnat ikkunoiden sekä parvekeovien peruskorjaukset ja uusinnat useimmat julkisivu- ja parvekekorjaukset huoneistojen märkätilojen vedeneristyskorjaukset
Kansalliset Kosteus- ja hometalkoot 2009- YM:n käynnistämä kampanja Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi Valtioneuvoston periaatepäätös, 24 toimenpidettä, osa-alueina mm. rakentamisen ohjausjärjestelmät, kuntotutkimukset, koulutus, pätevyydet, informaatioohjaus, julkisen rakennuskannan k&h-vaurioiden korjaaminen, arviointimenetelmät, viestintä www.hometalkoot.fi 19
20 Korjaustieto.fi -portaali
Tee parannus -viestintäohjelma Tekes, ympäristöministeriö ja Sitra toteuttavat kiinteistöja rakennusalan kanssa Tee parannus! viestintäohjelmaa www.teeparannus.fi Tulossa www-sivuille tutkimushankerekisteri 21