Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Valuma aluekunnostus. Vesiensuojelu ja Kosteikot



Samankaltaiset tiedostot
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Valuma-aluekunnostus. Vesiensuojelu ja Kosteikot. Jaana Rintala, Maarit Satomaa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Metsätalouden vesiensuojelu

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Vesistövaikutusten arviointi

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Ympäristötuki ja LFA

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Tilakohtaisia esimerkkejä

Luomutilojen tuki-ilta

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Karjanlannan hyödyntäminen

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Ympäristö ja viljelyn talous

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh (ma-ti, pe) gsm

Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Karjanlannan käyttö nurmelle

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Transkriptio:

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Valuma aluekunnostus Vesiensuojelu ja Kosteikot

Valuma aluekunnostus Valuma alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön Valuma alueen maaperä ja kaltevuussuhteet vaikuttavat vedenlaatuun ja virtaamiin Kunnostushankkeessa on puututtava kunnostustarpeen perussyihin => vesiensuojelun tehostaminen ja varmistaminen kaikilla sektoreilla

Vesistö on valuma alueensa summa Kaikki valuma alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys vaihtelee alueen, sen olosuhteiden ja muiden tekijöiden mukaan Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan parantaa vesien tilaa Aina on taustalla jonkun henkilön päätös siitä, miten toimitaan Yhteistyössä on voimaa

Vesiensuojelu maataloudessa Pääsääntöisesti asiat hoidetaan hyvin! Useat toimet ovat yksinkertaisia ja säästävät lisäksi aikaa ja rahaa. Tilakohtaisesti ja lohkokohtaisesti tulisi kartoittaa millaisilla käytännöillä kuormitusta tilalla voidaan pienentää. Keskeisiä vesiensuojelutoimenpiteitä peltoviljelyssä Maan kasvukunnosta ja pellon kuivatustilasta huolehtiminen Mm viljelykierto ja kalkitus Lannoituksen lohkokohtainen tarkentaminen (ravinnetaseet) Lannan levitys kasvukaudella ja lannan sijoituslevitys Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, kevätkyntö, kevennetty maanmuokkaus, suorakylvö Suojakaistat ja vyöhykkeet, riittävän leveät pientareet Toimenpiteet pellon ulkopuolella Kosteikot ja laskeutusaltaat Ojaeroosion estäminen (Pohjapadot ja luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet)

Ympäristön huomioiminen pohjois pohjalaisella tilalla Mukaillen: Juha Sohlo Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Oulu 7.12.2011

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Lähtökohtia: Tilalla v. 2011 Peltoalaa n.130 ha Nurmikasvit 60 ha Ohraa ja kauraa yht. 70 ha Lypsylehmiä 55 Nuortakarjaa yht. 85 Ymp.tuen lisätoimenpiteet: Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ei haeta tukea, mutta käytössä: Lannan levitys kasvukaudella, kasvipeitteisyys tai kevennetty muokkaus, ravinnetase

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Ympäristön huomioiminen tilalla Viljelysuunnittelu, mm. Nurmen ja viljan viljelykierto, n.4 vuotta nurmi 2v. vilja. Maat hyvässä kasvukunnossa Kalkitus, ojitus/vesitalous Avokesantojen minimointi (käytännössä ei juuri koskaan) Lannoitus satotason mukaan Lannan varastointi ja luovutus viljatiloille

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Ravinnetaseet Kun hyväksikäyttöprosentti on 100 %, kaikki peltoon (lähinnä lannoitteiden mukana) laitetut ravinteet tulevat viljelykasvien käyttämäksi.

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Ympäristön huomioiminen tilalla Suojaetäisyydet vesistöihin ja valtaojiin riittävät lietelannan käyttö yli 50 m vesistöstä suojakaistat väh. 3m, pientareet väh. 1m vesistöstä/valtaojista

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Ympäristön huomioiminen tilalla Muokkaus ja karjanlannan levitys Suurin osa tilan kyntötöistä tehdään keväällä Lietelanta levitetään keväällä ennen viljan kylvöä letkulevittimellä ja muokataan n. 2h sisällä äkeellä peltoon, käyttömäärä max. 30t/ha Kuivikelanta kynnetään välittömästi peltoon levityksen jälkeen, levitys keväällä Nurmelle lietelanta ajetaan kesällä toiselle sadolle kasvavaan kasvustoon n. vk. korjuusta. Max. 20tn/ha. Parannettavaa: lietteen multauskaluston käyttö.

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Ympäristön huomioiminen tilalla Viljelytekniikka peltotöiden ajoitus linnunpesien merkitseminen ja säästäminen peltotöissä Kasvinsuojelu Viljelytekniset toimenpiteet (rikkakasvien/kasvitautien ennaltaehkäisy) Minimimäärä, käyttö tarpeen mukaan Niitot Säilörehu niitetään toisesta reunasta edeten Luonnonhoitopellot niitetään pitkään sänkeen ja pyritään niittämään keskeltä reunoille Ojanvarsien niitot tehdään joka syksy riittävän pitkään sänkeen, riistalinnuille leposijaa Puinnissa jätetään pitkä sänki, eläinten leposija

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 LHP riistan niittoa syksyllä

Mukaillen: Juha Sohlo, 7.12.2011 Luonnon monimuotoisuuskohteet Monimuotoisuuskohteet on merkitty karttoihin, tilalla on peltoa maisemallisesti arvokkailla paikoilla Luonnon monimuotoisuuskohteita on säilytetty ja pidetty kunnossa

Vesiensuojelu metsätaloudessa Ravinnepitoisuudet melko pieniä Ongelmia kiintoaine, humus, rauta, happamuus Isot pinta alat isot vaikutukset vaikutus suurin ensimmäisinä vuosina, 10 v jälkeen ei yleensä enää kuormitusvaikutusta, suon ojittaminen muuttaa sen hydrologiaa pysyvästi Kunnostusojituksen kannattavuus harkittava kohdekohtaisesti Maanomistajan vaikutusmahdollisuudet

Ei näin. <= Pitäisi jättää hakkuun ja maanmuokkauksen yhteydessä suojakaistat vesistöön. Ei näin. => Ojia ei saa vetää suoraan vesistöön vaan jätetään ennen vesistöä pätkä ojaa kaivamatta/perkkaamatta

Vaan näin <= Kaivukatko Vaan näin => Suojakaista, laskeutusallas

Vesiensuojelu metsätaloudessa Menetelmiä Ojituksen yhteydessä lietekuopat, laskeutusaltaat, perkuu ja kaivukatkot, Hakkuiden ja maanmuokkauksen suojakaistat ja vyöhykkeet Lannoituksen huolellinen suunnittelu ja suojakaistat Pintavalutuskentät, kosteikot, ketjualtaat, ylisuuret laskeutusaltaat, riistakosteikot, pohjapadot Ennallistaminen Tapion vesiensuojeluohjeistus http://www.tapio.fi/files/tapio/verkkojulkaisut/vesiensuojeluopas%20 nettiin.pdf Kuva: Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto

Tapion vesiensuojeluohjeistuksessa uusia menetelmiä mm virtaamansäätö Kuva: Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto

Haja asutuksen vesiensuojelu Lainsäädäntö Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (196/2011) ja valtioneuvoston asetus (209/2011): Viemäriverkon ulkopuolella asuvien tulee huolehtia, että kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää puhdistustehosta asetetut vaatimukset 15.3.2016 mennessä. 1.1.2004 jälkeen rakennetuissa ja rakennettavissa kiinteistöissä vaatimukset ovat voimassa heti. Asetus koskee vakinaisesti asuttuja kiinteistöjä, loma asuntoja sekä maitohuonejätevesiä. Toimenpiteiden toteuttamisesta ovat vastuussa kiinteistöjen omistajat ja haltijat.

Jätevesijärjestelmän kunnostajan muistilista: Selvitä, onko kiinteistö mahdollista liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Pohdi yhteisen viemäröinnin tai käsittelyjärjestelmän mahdollisuutta alueella tai naapurien kanssa. Kiinteistökohtaiseen ratkaisuun päätyessäsi käytä pätevää suunnittelijaa. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. Mahdollisia ratkaisuja: Maasuodattamo (kuvassa) tai maahan imeyttäminen. Tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo. Vähäisten jätevesimäärien kokoaminen umpisäiliöön ja kuljettaminen muualle käsiteltäväksi. K uivakäymälä: nykyään siisti ja hajuton, myös sisätiloihin sopiva. Jos vesivessaa ei ole, muut jätevedet voidaan käsitellä kevyemmin. Lisätietoa: www.ymparisto.fi/hajajatevesi, www.proagriaoulu.fi/fi/jatevesineuvonta

Kosteikkojen tarve vesien hoidossa Monivaikutteiset kosteikot Pidättävät kiintoainetta ja ravinteita Tasaavat virtaamia Tulvasuojelu, alivirtaamatilanteet, pohjaveden pinta Lisäävät luonnon monimuotoisuutta Virkistyskäyttömahdollisuudet, riista Elävöittävät maisemaa

Pikku Nuoluanjärven kosteikko Rakennustyö talvella 2012 2013

Nuijunjärven kosteikko Rakennustyö talvella 2012 2013 Maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen eituotannollisten investointien tuki Laskettelurinteidenkin hoidossa käytetty tamppari todettiin hyväksi turpeen siirtelyssä.

Vasta rakennettu pieni kosteikko ojassa (Etelä Suomessa) Peräkkäisiä patoja ja altaita

Oivangin kosteikko Kuusamossa. Yhdistys saanut ei tuotannollista investointitukea maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Hapetuspadoilla veden happipitoisuutta on saatu nostettua

Esimerkki kosteikkosuunnitelmasta

Mankilan kosteikko Maarit Satomaa Kuvat: Annikki Oikarinen

Mankilan kosteikko Hakija: Mankilan Kyläseura ry Haku: vuosi 2011 Päätös: toukokuu 2012 Rahoituspäätös: 68 655 eur Kosteikon koko: n. 6 ha Kosteikon yläpuolisen valuma alueen pelto%: 45% (tukiehdoissa min. 20%)

Mankilan kosteikko Siikajoen vedenlaadun parantuminen pidättää kiintoainesta ja ravinteita Lisää luonnon monimuotoisuutta tarjoaa linnuille sopivia pesimä, ruokailu ja suojapaikkoja Maisema avautuu Virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat

Mankilan kosteikko Tällä hetkellä: kosteikko on isolta osin kaivettu valmiiksi, tänä keväänä ei vielä tulvavesiä päästetä alueelle, sulan maan aikana vielä muotoillaan kosteikkoa Tukihaku: onnistui yhdistyksen mielestä hyvin, kilpailutuksessa saatiin kolme tarjousta, maanomistajat olivat suostuvaisia Rahavarat: kunta lainasi yhdistykselle rahat kosteikon rakentamiseen (tuki haetaan toteutuneita kustannuksia vastaan)