OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA PUUALAN PERUSTUTKINTO, 120ov PUUSEPPÄ Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 15.5.2014 Ammatillisen koulutuksen johtaja 11.8.2013 Päivitys 29.8.2014, 177 Voimassa 1.8.2013 alkaen
Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 4 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 5 2.1. Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 5 2.1.1. Teollisuuspuusepän koulutusohjelma... 5 2.1.2. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 5 2.2. Alan osaamistarpeet... 5 2.3. Pirkanmaan alueen puualan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 6 2.4. Puualan perustutkinnon tavoitteet... 6 2.5 Opinto-ohjaus... 7 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus... 7 2.5.2 Opinto-ohjaus opintojen aikana... 7 2.5.3 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus... 7 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat... 7 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 8 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 8 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 9 3.2 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 10 3.3 Arviointi... 11 3.4 Opintopolku... 11 2+1 polku... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5 Yrittäjyys... 14 4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET... 15 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 15 4.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka 20 ov... 15 4.1.1.1 Valmistustekniikka opintojakso 10 ov... 16 4.1.1.2 Suunnittelutekniikka - opintojakso 4ov... 19 4.1.1.3 Materiaalit opintojakso 4 ov... 20 2
4.1.1.4 Ylläpito ja turvallisuus opintojakso 2 ov... 21 4.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 10 ov... 25 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat... 29 4.2.1 Massiivipuutuotteiden valmistus 20 ov... 29 4.2.1.1 Massiivipuun tuotantotoiminta- opintojakso 12 ov... 29 4.2.1.2 Massiivipuun tuotantotekniikka 1 opintojakso 2 ov... 33 4.2.1.3 Massiivipuun tuotantotekniikka 2 opintojakso 3 ov... 36 4.2.1.4 Massiivipuun suunnittelutekniikka-opintojakso 3 ov... 39 4.2.2 Levytuotteiden valmistus 20 ov... 45 4.2.2.1 Kiintokalusteet ja tuotesuunnittelu- opintojakso 8ov... 45 4.2.2.2 Levykalusteiden valmistus - opintojakso 8ov... 49 4.2.2.3 Levytuotteiden pinnoittaminen - opintojakso 4ov... 53 4.3. Koulutusohjelman / Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 60 4.3.19 Puusepänalan valmistustoiminta 10 ov... 60 4.3.2 Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta 10 ov... 65 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat... 70 4.4.3 Puualan tuotteen suunnittelu ja valmistus 10 ov (toisen tutkinnon suorittajille)... 70 5 Opinnäyte... 75 6. Vapaasti valittavat... 75 6.1. Sorvauksen salat 1 ov... 75 6.2. Taivutetut rakenteet 1 ov... 79 6.3 Pientuotteet 2 ov... 82 6.4 Intarsia puutuotteissa 1 ov... 85 6.5. Koristeveisto 2 ov... 89 6.6. Työtekniikoiden intensiivikurssi 1 ov... 92 6.7 Remonttikurssi 1 ov... 96 6.8. CAD/CAM 2 ov... 99 3
1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4
2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 32/011/2010, 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1. Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset 2.1.1. Teollisuuspuusepän koulutusohjelma Puualan perustutkinnon teollisuuspuusepän koulutusohjelma antaa laaja-alaiset perusvalmiudet puutuote- ja puusepänteollisuuden erilaisiin työtehtäviin. Lisäksi hänellä on osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito ainakin yhdessä puualan erikoistumisalassa siten, että hän voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehittää ammattitaitoaan. Puualan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hänellä on luovuutta, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta tehdä itsenäisiä ratkaisuja toimiessaan työntekijänä tai yrittäjänä. Hän on yhteistyökykyinen ja pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan huomioon lähialojen, joista tärkeimpänä uuden prosessiteollisuuden sekä käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisten tehtävät omassa työssään. tuottaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia puusepän työtehtävissä Suomen puutuoteteollisuudessa ja puuteollisuudessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa, kuten kiintokalustetehtaissa, rakennuspuusepänteollisuudessa sekä rakennusteollisuudessa. Edellisten lisäksi tutkinnon suorittanut voi toimia teattereiden- ja filmiteollisuuden lavastamoissa sekä erilaisissa rakennusten korjausta - ja kunnossapitoa harjoittavissa yrityksissä sekä huolto-osastoilla. Hän toimii yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän. Puuseppä ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet. 2.1.2. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Opiskelijan perusterveydentilan tulee olla hyvä ja hänellä ei saa olla hengitystieallergioita, koska se tulee vaikeuttamaan merkittävästi ammatissa toimimista. Työtehtävät ovat usein hyvää fyysistä kuntoa vaativia, joten opiskelijalla ei saa olla liikuntaelin eikä tukielin sairauksia. Puualan ammateissa työskennellään useasti käryjä aiheuttavien aineiden kanssa, joten opiskelijalla ei saa olla käryallergiaa. Opiskelijan kuulo ei saa olla merkittävästi alentunut, mutta kuulolaite ei ole este ammatissa toimimiselle. Värinäkö tulee olla hyvä silloin, kun toimitaan erilaisten pintakäsittelyaineiden ja värien kanssa. Opiskelijan näkökyky tulee olla riittävä puualalla työskentelyyn. 2.2. Alan osaamistarpeet 5
Ammattiala vaatii tarkkuutta sekä kykyä työskennellä tarkasti muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi ammattiala vaatii riittäviä matemaattisia taitoja sekä kykyä soveltaa tietoa vaihtelevissa työtehtävissä. Alalla vaaditaan myös kykyä omaksua uusia asioita sekä soveltaa niitä erilaissa työkohteissa. Työn luonne on muuttumassa yhä enemmän itsenäiseksi ja tiimityötaitoja vaativaksi. Kehitysnäkymät vaativat opiskelijalta yhä kasvavia taitoja yrittäjyyteen. Pitkäaikaiset työsuhteet vähenevät ja työsuhteiden luonne tulee muutenkin muuttumaan. Kaikilla aloilla asiakas- ja vuorovaikutustaidot nousevat yhä merkittävämpään rooliin. Eri työtehtävissä tulee osata käyttää asiallisesti eri viestintävälineitä. Työturvallisuuden huomioon ottaminen tulee olemaan yhä tärkeämmässä osassa työelämässä ja koulutuksessa. 2.3. Pirkanmaan alueen puualan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Pirkanmaan alueelle on tyypillistä monialaiset pienet puualan yritykset. Puualan koulutuksella vastataan alueelliseen työvoimatarpeeseen. Tutkintoalalla on koulutusta tukevat verkostot ja pitkät yhteistyösuhteet työelämän ja kuntasektorin kanssa. Ne ovat syntyneet sekä puualan opettajien työelämäyhteistyön sekä toimipisteiden tunnettuuden ansiosta. Tutkintoalallamme pyritään toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa, opettamaan ja oppimaan todellisten asiakastöidenavulla. Kestävän kehityksen näkökulma ja kansainvälisyys ovat myös vahvasti mukana koulutuksessa. 2.4. Puualan perustutkinnon tavoitteet Puualan perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset valmiudet toimia ammatti alalla, joka sisältää useita erilaisia tehtäviä. Puualan tehtävissä hänen on osattava toimia sekä itsenäisesti että osana tuotantoryhmää ja hahmotettava oma työnsä osana laajempaa tehtäväkokonaisuutta. Hänen on tunnettava tyypilliset alan työvaiheet ja osattava toimia assistenttitason työtehtävissä ammatillisen suuntautumisensa. Puuala edellyttää opiskelijalta ja tutkinnon suorittajalta sitoutumista, itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja orientoituneisuutta alalle. Puualan perustutkinnon suoritettuaan hän on moniosaaja, joka laajan ammattialan tuntemuksensa ja teknisen osaamisensa ansiosta kykenee työelämässä hankkimaan myös joidenkin toimialojen edellyttämää erikoisosaamista. Puualan perustutkinnon suorittanut käyttäytyy asiallisesti, noudattaa työaikoja, kunnioittaa tekijänoikeuksia, on sosiaalisesti aktiivinen ja suhtautuu työhönsä ahkeruudella. Hänellä on rohkeutta kommunikoida niin omalla äidinkielellään kuin englanniksikin. Hän osaa arvioida oman työnsä teknistä ja esteettistä laatua ja työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden. Tuotannon taloudellisten arvojen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen on oleellinen osa tutkinnon suorittaneen osaamista. Perustutkinnon suorittanut hallitsee myös asiakaslähtöisten tuotantojen toimintaperiaatteet ja työelämän edellyttämät viestintätaidot. Tutkinnon suorittanut hallitsee teknisesti tällä hetkellä alalla käytössä olevat työkalut, kykenee seuraamaan alan muutoksia ja on valmis päivittämään osaamistaan alan kehityksen mukaan. Ryhmätyöskentely ja sähköiset tuotannonohjausjärjestelmät yhdessä edellyttävät taitoa dokumentoida ymmärrettävästi työvaiheita ja niiden tuloksia. Englannin kielen merkitys ammatissa tulee kasvamaan, kun monikansallisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja tuotannoissa täytyy kyetä kommunikoimaan ymmärrettävästi ja ammattitermistöä käyttäen. Myös tietoverkkojen vahva asema osana työtehtäviä ja ammattikuvaa lisää kielitaidollisia tarpeita. 6
Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ) 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. 2.5.2 Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 2.5.3 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta 7
ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. a koskevat asiat valmistellaan puualan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 40osat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 8
3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). opiskeluvuosi /pk Teollisuuspuusepän koulutusohjelma 1 2 3 4 Puuseppä 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 30 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 4.1.1. 20 ov Materiaali- ja valmistustekniikka, Näyttö 1 4.1.1.1 10 ov Valmistustekniikka 10 4.1.1.2 4 ov Suunnittelutekniikka 4 4.1.1.3 4 ov Materiaalit 4 4.1.1.4 2 ov Ylläpito ja turvallisuus 2 4.1.2. 10 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, Näyttö 2 10 40 ov 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 20 ov Massiivipuutuotteiden valmistus, Näyttö 4 4.2.1.1 12 ov Massiivipuun tuotantotoiminta 12 4.2.1.2 2 ov Massiivipuun tuotantotekniikka 1 2 4.2.1.3 3 ov Massiivipuun tuotantotekniikka 2 3 4.2.1.4 3 ov Massiivipuun suunnittelutekniikka 3 4.2.2. 20 ov Levytuotteiden valmistus, Näyttö 5 4.2.2.1 8 ov Kiintokalusteet ja tuotesuunnittelu 8 4.2.2.2 8 ov Levykalusteiden valmistus 8 4.2.2.3 4 ov Levytuotteiden pinnoitus 4 20 ov 4.3 Koulutusohjelman /Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.3.19. 10 ov Puusepänalan valmistustoiminta, TOP, Näyttö 3 10 4.3.26. 10 ov Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta 10 TOP, Näyttö 6 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 5 5 5.1.1 4ov Äidinkieli 2 1 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 1 1 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 1 1 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 2 2 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 1 9 120 ov yhteensä 40 40 40 9 opiskeluvuosi
/toisen tutkinnon suorittaneet 1 2 3 4 Teollisuuspuusepän koulutusohjelma Puuseppä 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 40 40 30 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 4.1.1. 20 ov Materiaali- ja valmistustekniikka, Näyttö 1 4.1.1.1 10 ov Valmistustekniikka 10 4.1.1.2 4 ov Suunnittelutekniikka 4 4.1.1.3 4 ov Materiaalit 4 4.1.1.4 2 ov Ylläpito ja turvallisuus 2 4.1.2. 10 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, Näyttö 2 10 20 ov 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 20 ov Massiivipuutuotteiden valmistus, Näyttö 4 4.2.1.1 12 ov Massiivipuun tuotantotoiminta 12 4.2.1.2 2 ov Massiivipuun tuotantotekniikka 1 2 4.2.1.3 3 ov Massiivipuun tuotantotekniikka 2 3 4.2.1.4 3 ov Massiivipuun suunnittelutekniikka 3 20 ov 4.3 Koulutusohjelman /Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.3.19 10 ov Puusepänalan valmistustoiminta, TOP, Näyttö 3 10 4.3.26 10 ov Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta 10 TOP, Näyttö 6 10 ov 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 4.4.3. 10 ov Puualan tuotteen suunnittelu ja valmistus, Näyttö 7 10 ATTO-aineet ja vapaasti valittavat aineet toisen asteen tutkinnosta, 40 ov 120 ov yhteensä 40 40 3.2 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon suorittaneet opiskelevat samassa ryhmässä, mutta tarvittaessa muodostetaan ainoastaan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ryhmä. Toisen asteen tutkinnon suorittanut voi suorittaa opintonsa kahdessa (2) vuodessa. Lukion suorittanut opiskelija voi sisällyttää 10 ov lukioopintoja ammatillisiin opintoihin ja niistä ei suoriteta näyttöä. Toisen asteen tutkinnon suorittanut opiskelee Työssäoppimista on 20 opintoviikkoa. Mikäli opiskelijan opinnoissa etenemisen kannalta on perusteltua, niin työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös laajennettuna, jolloin opintoviikkomäärä voi olla suurempi kuin 20 ov. Työssäoppiminen suoritetaan pääsääntöisesti 2. ja 3. vuotena. Työssäoppiminen suoritetaan normaalisti kahdessa tai useammassa jaksossa vallitsevien tilanteiden mukaan. Työssäoppimispaikoissa noudatetaan alan työehtosopimuksissa mainittuja työaikoja. Työssäoppiminen toteutetaan Tampereen seudun ammattiopiston ohjeiden mukaan, pääosin alan yrityksissä tai oppilaitoksen hyväksymissä työssäoppimispaikoissa. Pääsääntöisesti opiskelija etsii itselleen työssäoppimispaikan. Tutkinnon osan opettaja avustaa työssäoppimispaikan hankinnassa tarpeen vaatiessa, mutta päävastuu työssäoppimispaikan hankinnasta on opiskelijalla. Työssäoppimisen valvonnasta vastaa tutkinnon osan lukujärjestykseen merkitty opettaja. Opiskelijan osallistumista työssäoppimiseen voidaan rajoittaa, mikäli hänellä on aikaisempia suorittamattomia opintoja ja niiden suorittaminen ennen työssäoppimiseen siirtymistä on opintojen ja työturvallisuuden kannalta tärkeää. 10
3.3 Arviointi Tampereen seudun ammattiopisto Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä, kokeita ja havainnointia opiskelijan taidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arvosanalla 1-3 / arviointi täydennettävä (T) tai J (jatkuva) Opintojakson aikana opettaja kannustaa ja motivoi, sekä antaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia. Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. 3.4 Opintopolku Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Oppilaitos tarjoaa työllistymisen kannalta keskeiset tutkinnonosat. Opiskelija opiskelee ammatillisia valinnaisia 2. ja 3. opiskeluvuonna, jotka ovat työllistymisen kannalta tärkeimmät. Opiskelija voi suorittaa ammatillisen tutkinnon ja ylioppilas tutkinnon samanaikaisesti kolmessa (3) vuodessa. Ammatillisina valinnaisina tarjotaan Puusepänalan valmistustoimintaa 10 ov ja Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta 10 ov, joka on paikallisesti tarjottava tutkinnon osa. Nämä tutkinnon osat opiskelija suorittaa työssäoppimalla joko 2. tai 3. opiskeluvuonna riippuen siitä millaiseen työssäoppimispaikkaan hän sijoittuu. Ammattiosaamisen näyttöön voi osallistua vasta sitten, kun osaaminen on sillä tasolla, että näyttö on mahdollista suorittaa hyväksytysti. Opiskelija saavuttaa osaamisen tason työskentelemällä riittävästi oppimisympäristössä. ATTO-aineiden opetus toteutetaan opiskeluaikana joustavasti huomioon ottaen opiskelijan eteneminen opinnoissaan. 11
Peruspolku Kaikille pakolliset tutkinnon osat Materiaali- ja valmistustekniikka 20 ov ATTO 10 ov ATTO 10 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 10 ov Koulutusohjelmaopinnot Massiivipuutuotteiden valmistus 20 ov Levytuotteiden valmistus 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat Lukiopolku Puusepänalan valmistustoiminta 10 ov TO Monipuolinen puualan tuotantoja palvelutoiminta 10 ov TO Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Lukiopolku Kaikille pakolliset tutkinnon osat Materiaali- ja valmistustekniikka 20 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 10 ov Lukioopinnot 10 ov Lukio-opinnot 6 ov, ATTO 4 ov Koulutusohjelmaopinnot 2 + 1 polku Valinnaiset tutkinnon osat Massiivipuutuotteiden valmistus 10 ov + 10 ov TO Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta 10 ov TO Levytuotteiden valmistus 20 ov Lukio-opinnot 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat Lukio-opinnot 10 ov 12
2+1 polku Kaikille pakolliset tutkinnon osat Materiaali- ja valmistustekniikka 20 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 10 ov ATTO 20 ov Massiivipuutuotteiden valmistus 10 ov + 10 ov TO Levytuotteiden valmistus 10 ov + 10 TO Oppisopimusopiskelijaksi voi siirtyä, kun Atto-opinnot 20 ov on suoritettu ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja- taidot Oppisopimuksen kesto 4-12 kk Valinnaiset (30 ov) ja vapaasti valittavat (10 ov) tutkinnon osat 10 ov 10 ov 10 ov..10 ov Toisen asteen tutkinnon suorittanut Kaikille pakolliset tutkinnon osat Materiaali- ja valmistustekniikka 20 ov Koulutusohjelmaopinnot Koulutusohjelmaopinnot, pakollinen tutkinnon osa Massiivipuutuotteiden valmistus 20 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 10 ov Valinnaiset tutkinnon osat Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta 10 ov TO Puusepän tuotteen valmistus 10 ov TO Valinnaiset tutkinnon osat Puualan tuotteen suunnittelu ja valmistus 10 ov 13
3.5 Yrittäjyys Opintojakso / Tutkinnon osa Opintojakson laajuus / josta yrittäjyyden osuus Arviointikriteerit Opetusmenetelmiä Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto / Atto Asiakaslähtöinen valmistus Massiivipuutuotteen valmistus Levytuotteiden valmistus 1 ov / 0,5 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 10 ov/ 2 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut 20 ov/ 2ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut 20 ov/ 2 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä Oikean asiakkaan kohtaaminen.oikeat tai simuloidut tuotetilaukset asiakkailta, tilaukseen liittyvät dokumentit, hinnoittelu, asiakaspalvelu ja tuotanto. Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta. Oikeat tai simuloidut tuotetilaukset asiakkaan näkökulmasta, tilaukseen liittyvät dokumentit, hinnoittelu, asiakaspalvelu ja tuotanto. Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, Oikean asiakkaan kohtaaminen. Oikeat tuotetilaukset asiakkailta, tilaukseen liittyvät dokumentit, hinnoittelu, asiakaspalvelu ja tuotanto Asiakkaiden palvelu työpaikalla. Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta,. 14
Puusepänalan valmistustoiminta Monipuolinen puualan tuotanto- ja palvelutoiminta Puualan tuotteen suunnittelu ja valmistus Tampereen seudun ammattiopisto 10 ov/ 1 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut 10 ov/ 1 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut 10 ov/ 1,5 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut Oikean asiakkaan kohtaaminen. Oikeat tuotetilaukset asiakkailta, tilaukseen liittyvät dokumentit, hinnoittelu, asiakaspalvelu ja tuotanto Asiakkaiden palvelu työpaikalla. Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta,. Oikean asiakkaan kohtaaminen. Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen Oikean asiakkaan kohtaaminen. Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen 4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka 20 ov Materiaali- ja valmistustekniikka sisältää puusepänteollisuuden peruskoneet, mittavälineet, ammattipiirustukset, yleisimmät alan materiaalit sekä konekohtaisen ja yleisen työturvallisuuden. Lisäksi käsitellään yleisimpien liitosten, liimauksen ja pintakäsittelyn perusteet. Tutkinnon osan painopiste on työturvallisessa ja ergonomisessa työskentelyssä sekä koneiden käytön hallinnassa. Opiskelijaa ohjataan työskentelemään yritystalouden kannalta tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa lukea ammattipiirustuksia ja suunnitella sen mukaan työjärjestyksen laatia yksinkertaisia ammattipiirustuksia 15
laatia katkaisu- ja paloitteluluettelon käyttää alan mittavälineitä käyttää materiaaleja ja muita aineita käyttökohteen mukaan oikein mitata puutavaran kosteuden valmistaa tuotteiden rakenteita ja liitoksia valmistaa tuotteita määriteltyjen laatuvaatimusten mukaan viimeistellä valmistamansa tuotteet pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla pintakäsitellä tuotteen tarkoituksenmukaisella tavalla työskennellä työturvallisesti, huomioiden myös Atex-direktiivin velvoitteet ylläpitää työpaikan järjestystä ja siivota työpisteensä ajatella toimintansa taloudellista kannattavuutta Puuntyöstökoneet joita opiskelijan tulee osata vähintään käyttää/hallita pyörösaha vannesaha oikohöylä tasohöylä alajyrsin yläjyrsin monikaraporakone paineilmapuristin CNC-kone nauhahiomakoneet 4.1.1.1 Valmistustekniikka opintojakso 10 ov Puuntyöstökoneiden käyttökoulutus Työturvallisuus käytännössä Puutyösalien siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen käytännössä Massiivipuutuotteen valmistaminen, viimeistely ja pintakäsittely Työturvallisuus- ja ensiapukurssi Viilutetun tuotteen valmistaminen, viimeistely ja pintakäsittely CNC koneen peruskäyttö Sisäinen yrittäjyys: vastuullinen toiminta työyhteisössä, taloudellinen kannattavuus, ajankäytön suunnittelu ja toteuttaminen, oman toiminnan arviointi Valmistustekniikka -opintojakson arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu tarvitsee ajoittain ohjausta suunnitellessaan työtään suunnittelee työnsä annettujen ohjeiden mukaan suunnittelee itsenäisesti työnsä ja osaa esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja Työn kokonaisuuden tarvitsee jonkin verran toimii työssään toimii suunnitelmallisesti ja 16
hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tarvitsee jonkin verran ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet asennoituu työhönsä siten, ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa suhteessa tavoitteisiin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia suhteessa tavoitteisiin realistisesti 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen osaa lukea tuotepiirustuksia osaa piirtää annettujen ohjeiden mukaan osa- tai kokoonpanokuvia Materiaaliluettelojen laadinta Mittaimet Koneiden ja laitteiden käyttäminen tarvitsee ajoittain ohjausta laatiessaan materiaaliluetteloja osaa käyttää rullamittaa luotettavasti ja työntömittaa pääsääntöisesti oikein tarvitsee ajoittain ohjausta valitessaan ja asettaessaan oikeat terät ja työstöarvot osaa laatia lähes virheettömästi materiaaliluetteloja hallitsee rulla- ja työntömitan käytön luontevasti ja luotettavasti; osaa käyttää muita mittaimia ohjeistettuna osaa valita ja asettaa annettujen ohjeiden mukaan oikeat terät ja työstöarvot osaa ratkaista ongelmatilanteita käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi realistisesti; osaa kehittää toimintaansa parempaan lopputulokseen pääsemiseksi osaa piirtää osa- ja kokoonpanokuvia osaa laatia materiaaliluetteloja käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita tehokkaasti, monipuolisesti ja luotettavasti osaa valita ja asettaa lähes itsenäisesti oikeat terät ja työstöarvot Materiaalien valinta Viimeistely ja laaduntarkkailu Pintakäsittely Kone- ja terähuolto työskentelee ohjattuna huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa lähes itsenäisesti käyttää melkein kaikkia peruskoneita, mutta tarvitsee ohjausta asetteiden teossa tarvitsee jonkin verran ohjausta osatakseen valita tuotteeseen määritellyt materiaalit osaa tehdä viimeistelyjä, mutta viimeistelyssä ja laaduntarkkailussa on useita puutteita osaa pintakäsitellä käsityövälineillä tuotteen minimivaatimusten osaa teroittaa käsityökalujen terät, mutta lopputuloksessa on puutteita osallistuu koneiden huoltotoimiin 17 työskentelee annettujen ohjeiden mukaan huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa itsenäisesti käyttää lähes kaikkia peruskoneita, mutta tarvitsee vähäistä ohjausta asetteiden teossa osaa annettujen ohjeiden mukaan valita tuotteeseen määritellyt materiaalit selviytyy osien viimeistelyistä, mutta laaduntarkkailussa on pieniä puutteita osaa pintakäsitellä ohjatusti ruiskulla tuotteen osia osaa teroittaa käsityökalujen terät osaa suorittaa koneille tehtävät perushuollot työskentelee lähes itsenäisesti huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa itsenäisesti käyttää peruskoneita ja tehdä niille asetteita osaa itsenäisesti valita tuotteeseen määritellyt materiaalit selviytyy kaikilta osin moitteettomasti viimeistelystä ja laaduntarkkailusta osaa pintakäsitellä ruiskulla tuotteen osia laatuvaatimusten mukaan osaa teroittaa käsityökalujen terät oikeaaikaisesti ja itsenäisesti osaa suorittaa itsenäisesti ja oikea-aikaisesti useimmat koneille tehtävät
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalituntemus tietää yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit Kuivaustekniikka Matematiikka ja luonnontieteet tietää puusepänteollisuudessa käytettävät yleisimmät levymateriaalit ymmärtää, miten puu käyttäytyy kosteuden muuttuessa tietää yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät liimat ja muut materiaalit osaa määrittää puun kosteuden osaa laskea valmiin tuotteen materiaalikustannukset 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja ja -ohjeita Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä suorittanut ensiapu- ja työturvallisuuskoulutuksen ymmärtää raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden 18 tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät levymateriaalit ymmärtää puumateriaalien anisotrooppisuuden merkityksen tuotteiden valmistukseen ja rakenteisiin tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät liimat ja muut materiaalit ymmärtää miksi puutavara kuivataan käyttökosteuteen osaa laskea kaikkien tuotteen valistamiseen käytettyjen materiaalien kustannukset noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjeita; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden perushuollot tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit; tietää niiden käyttökohteet tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät levymateriaalit; tietää niiden ominaisuudet ja käyttökohteet tuntee puun fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja niiden vaikutuksen; tietää puun rakenteen merkityksen puuntyöstössä tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät liimat ja muut materiaalit; tietää niiden käyttökohteet osaa määrittää puun kosteuden punnitusmenetelmällä ja hallitsee käsitteen tasapainokosteus ymmärtää tuotteen hinnan muodostumisen ja osaa itsenäisesti laskea kaikki materiaalikustannukset työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii kestävän kehityksen periaatteiden
Vuorovaikutus ja yhteistyö pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä osaa toimia työn vaatimissa osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri 4.1.1.2 Suunnittelutekniikka - opintojakso 4ov Tekninen piirtäminen: perusteet Tekninen piirtäminen: taitojen syventäminen Työskentelyn suunnittelu, mittaaminen, tietotekniikan hyödyntäminen, Exelin ja Wordin hyötykäyttö tuotantotekniikassa Liitokset ja kokoonpanohelat Suunnittelutekniikka -opintojakson arviointikohteet ja arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi tarvitsee ajoittain ohjausta suunnitellessaan työtään tarvitsee jonkin verran ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tarvitsee jonkin verran ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet asennoituu työhönsä siten, ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa suhteessa tavoitteisiin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen suunnittelee työnsä annettujen ohjeiden mukaan toimii työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia suhteessa tavoitteisiin realistisesti 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen osaa lukea tuotepiirustuksia osaa piirtää annettujen ohjeiden mukaan osa- tai kokoonpanokuvia Materiaaliluettelojen laadinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Matematiikka ja luonnontieteet tarvitsee ajoittain ohjausta laatiessaan materiaaliluetteloja osaa laskea valmiin tuotteen materiaalikustannukset 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja ja -ohjeita Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; osaa laatia lähes virheettömästi materiaaliluetteloja osaa laskea kaikkien tuotteen valistamiseen käytettyjen materiaalien kustannukset noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjeita; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta 19 suunnittelee itsenäisesti työnsä ja osaa esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja toimii suunnitelmallisesti ja osaa ratkaista ongelmatilanteita käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi realistisesti; osaa kehittää toimintaansa parempaan lopputulokseen pääsemiseksi osaa piirtää osa- ja kokoonpanokuvia osaa laatia materiaaliluetteloja ymmärtää tuotteen hinnan muodostumisen ja osaa itsenäisesti laskea kaikki materiaalikustannukset työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta
Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä suorittanut ensiapu- ja työturvallisuuskoulutuksen ymmärtää raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia työn vaatimissa havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri 4.1.1.3 Materiaalit opintojakso 4 ov Metsän kasvatus, puun kasvutapahtuma ja yleisimmät puulajit puusepänteollisuudessa Saha-, höyläämö- ja levytuoteteollisuus, puun modifiointi Puun ominaisuudet, kosteus ja kuivaaminen Pintakäsittely ja liimaus Materiaalit -opintojakson arviointikohteet ja arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Materiaalien valinta tarvitsee jonkin verran ohjausta osatakseen valita tuotteeseen määritellyt materiaalit Pintakäsittely 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalituntemus osaa pintakäsitellä käsityövälineillä tuotteen minimivaatimusten tietää yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit tietää puusepänteollisuudessa käytettävät yleisimmät 20 osaa annettujen ohjeiden mukaan valita tuotteeseen määritellyt materiaalit osaa pintakäsitellä ohjatusti ruiskulla tuotteen osia tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät levymateriaalit osaa itsenäisesti valita tuotteeseen määritellyt materiaalit osaa pintakäsitellä ruiskulla tuotteen osia laatuvaatimusten mukaan tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit; tietää niiden käyttökohteet tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät levymateriaalit;
Kuivaustekniikka levymateriaalit ymmärtää, miten puu käyttäytyy kosteuden muuttuessa tietää yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät liimat ja muut materiaalit osaa määrittää puun kosteuden 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja ja -ohjeita Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä suorittanut ensiapu- ja työturvallisuuskoulutuksen ymmärtää raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä ymmärtää puumateriaalien anisotrooppisuuden merkityksen tuotteiden valmistukseen ja rakenteisiin tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät liimat ja muut materiaalit ymmärtää miksi puutavara kuivataan käyttökosteuteen noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjeita; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia työn vaatimissa tietää niiden ominaisuudet ja käyttökohteet tuntee puun fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja niiden vaikutuksen; tietää puun rakenteen merkityksen puuntyöstössä tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät liimat ja muut materiaalit; tietää niiden käyttökohteet osaa määrittää puun kosteuden punnitusmenetelmällä ja hallitsee käsitteen tasapainokosteus työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri 4.1.1.4 Ylläpito ja turvallisuus opintojakso 2 ov Koneoppi, mittavälineet, ATEX, työ- ja paloturvallisuus Terätekniikka, CNC perusteet, koneet, ohjelmointi 21
Ylläpito ja turvallisuus -opintojakson arviointikohteet ja arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta tarvitsee jonkin verran ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Mittaimet osaa käyttää rullamittaa luotettavasti ja työntömittaa pääsääntöisesti oikein Koneiden ja laitteiden käyttäminen Kone- ja terähuolto tarvitsee ajoittain ohjausta valitessaan ja asettaessaan oikeat terät ja työstöarvot työskentelee ohjattuna huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa lähes itsenäisesti käyttää melkein kaikkia peruskoneita, mutta tarvitsee ohjausta asetteiden teossa osaa teroittaa käsityökalujen terät, mutta lopputuloksessa on puutteita osallistuu koneiden huoltotoimiin 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja ja -ohjeita Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä suorittanut ensiapu- ja työturvallisuuskoulutuksen ymmärtää raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät toimii ohjattuna kestävän saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet 22 hallitsee rulla- ja työntömitan käytön luontevasti ja luotettavasti; osaa käyttää muita mittaimia ohjeistettuna osaa valita ja asettaa annettujen ohjeiden mukaan oikeat terät ja työstöarvot työskentelee annettujen ohjeiden mukaan huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa itsenäisesti käyttää lähes kaikkia peruskoneita, mutta tarvitsee vähäistä ohjausta asetteiden teossa osaa teroittaa käsityökalujen terät osaa suorittaa koneille tehtävät perushuollot noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjeita; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita tehokkaasti, monipuolisesti ja luotettavasti osaa valita ja asettaa lähes itsenäisesti oikeat terät ja työstöarvot työskentelee lähes itsenäisesti huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa itsenäisesti käyttää peruskoneita ja tehdä niille asetteita osaa teroittaa käsityökalujen terät oikeaaikaisesti ja itsenäisesti osaa suorittaa itsenäisesti ja oikea-aikaisesti useimmat koneille tehtävät perushuollot työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät
Vuorovaikutus ja yhteistyö kehityksen periaatteiden pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia työn vaatimissa toimii kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset; verkkoympäristöt; työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori; eriikäisten kasvuympäristöt; kansainväliset oppimisympäristöt Menetelmät: Soveltuvin osin - lähiopetus, yksilö- ja ryhmätyöskentely - verkko-opiskelu, itsenäinen oppiminen, projektioppiminen - opintokäynnit, työssäoppiminen - sosiaalisen median ja verkkoalustojen hyödyntäminen työssäoppimisen aikana (työssäoppimispäiväkirja) OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S), täydennettävä (T) tai jatkuu (J). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Koulutuksen aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön, joka arvioidaan tyydyttävä (T1), hyvä ( H2) tai kiitettävä (K3). Muu osaaminen, joka on tutkinnon osan opintojaksojen osaamista, otetaan huomioon tutkinnon osan arvosanaa määrättäessä. Opettajatiimi päättää ko. tutkinnon osan arvioinnin, jossa otetaan huomioon opintojaksojen arvosanat painottaen käden taitoja ja tiedon soveltamista. 23
Näytön numero Tutkinnon osa 1 Materiaali- ja valmistustekniikka Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opintojen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja hyväksyvät. Ammattiosaamisen näyttöön voi osallistua vasta sitten, kun osaaminen on sillä tasolla, että näyttö on mahdollista suorittaa hyväksytysti. Opiskelijan valmius näytön suorittamiseen kehittyy riittävästä työskentelystä oppimisympäristössä. Valmiuden arvioi opettaja. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa oppimisympäristössä tekemällä keskeisen osaamisen perustehtäviä, kuten puutuotteen tai osia puutuotteesta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta niiltä osin kuin näytössä voidaan osoittaa työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan paitsi pintakäsittely sekä kone- ja terähuolto soveltuvin osin työn perustana olevan tiedon hallinta niiltä osin kuin näytössä voidaan osoittaa elinikäisen oppimisen avaintaidot niitä osin mitä näytössä voidaan osoittaa Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei ammattiosaamisen näytössä osoiteta, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, ja opettaja (puheenjohtaja) sekä tarvittaessa työpaikkaohjaaja arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinnasta pintakäsittely työn perustana olevan tiedon hallinnasta materiaalituntemus ja kuivaustekniikka kone- ja terähuolto, terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä sekä muuta em. ammattiosaamista. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Puualan neuvottelukunnassa 31.3.2014. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa.15.5.2014. Voimassa 1.8.2014 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 24