Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää



Samankaltaiset tiedostot
Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi sikojen lannassa. Maija Karhapää, Tiina Kortelainen ja Hanne Damgaard Poulsen

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Ajankohtaisia asioita

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Rehuanalyysiesimerkkejä

Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Hyödyllinen puna-apila

Rehuako vesirutosta?

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

HYVINVOINTI TUO TUOTTAVUUTTA PEKONI-EMAKKOTÄYSREHUT

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 91/2002

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Jokainen tila on erilainen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmen lannoitusohjelmat

Kaura lehmien ruokinnassa

Helposti sulava. Anti-Hairball

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Uusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä.


Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Karjanlannan hyödyntäminen

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti Päivi Kanerva

EvaPig Käyttäjän ohjekirja

Ilman keinotekoisia, väri-, maku tai säilöntäaineita.

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Maxammon ruokintateknologia

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä


Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20

Transkriptio:

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää

Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta niiden hyväksikäyttö kasvuun olisi mahdollisimman tehokasta Ns. ihannevalkuainen sisältää kaikkia sian tarvitsemia aminohappoja optimaalisessa suhteessa sian valkuaisentarpeeseen nähden (lähellä kudosvalkuaisen koostumusta), myös riittävästi ei-välttämättömiä aminohappoja (noin puolet) Tärkeimpien rajoittavien aminohappojen optimisuhteet lihasialla Lysiini 100 Metioniini+kystiini 59 Treoniini 25 80 kg: 60, 80 120 kg: 63 TEHO Plus 1.10.2013 2

Aminohappojen epätasapaino Liebigin minimilaki: Kasvin kasvua rajoittaa ravinneaine, jota on maaperässä liian vähän. Sian kasvua rajoittaa se välttämätön aminohappo, jota sian rehussa on liian vähän tarpeeseen nähden. Rehun muitakaan proteiineja ei voida käyttää kasvuun vaan ylimäärä menee hukkaan Esimerkiksi jonkun välttämättömän aminohapon 5 % vajaus rehussa aiheuttaa 15 g pienemmän päiväkasvun lihasikojen loppukasvatuksessa. TEHO Plus 1.10.2013 3

Typpipäästöt Ne aminohapot, joita on ylimäärin, eivät tule käytetyksi kasvuun, vaan ne hajotetaan elimistössä ammoniakiksi Ammoniakki muutetaan maksassa ureaksi ja eritetään virtsassa => virtsan/lannan typpipitoisuus nousee TEHO Plus 1.10.2013 4

Puhtaat aminohapot Rehun aminohappojen tasapainoa korjataan puhtaiden aminohappojen avulla Yleisimmin käytetään L-Lysiiniä, L-treoniinia ja DLmetioniinia, joissakin rehuissa (porsaat, imettävät emakot) myös L-tryptofaania Puhtaiden aminohappojen avulla voidaan alentaa rehun valkuaispitoisuutta, joka vähentää sontaan ja virtsaan erittyvän typen määrää Vältä huonosti sulavaa/aminohappokoostumukseltaan epäedullista valkuaisraaka-ainetta rehussa TEHO Plus 1.10.2013 5

Sikojen rehun fosfori Sika tarvitsee fosforia mm. Luiden orgaanisen aineen muodostumiseen ja mineralisoitumiseen (noin 80 % elimistön fosforista) Deoksi- ja ribonukleiinihappoihin (RNA, DNA, valkuaisaineiden synteesi esim. lihakset) Solukalvojen fosfolipideihin (mm. solukalvon happo-emäs ja Na + /K + -tasapaino edellytys elintoiminnoille) Energia-aineenvaihduntaan (ATP, ADP, AMP esim. lihasten toiminta) Fosforin puute ei näy ensimmäisenä kasvussa, vaan luun murtolujuudessa, mikä ei ole helposti todennettavissa TEHO Plus 1.10.2013 6

Sikojen rehun fosforin hyväksikäyttö Fosfori varastoituu kasvien siemeniin pääasiassa fytiinihappona, jota yksimahaisten eläinten ruuansulatusentsyymit eivät juuri pysty pilkkomaan Viljojen ja valkuaisrehujen fosforista yleensä yli puolet, mutta jopa yli 90 % voi olla sitoutuneena fytiinihappoon Fytiinihappo voi sitoa itseensä myös kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä ja proteiineja Fytiinihappossa on inositolirengas, johon on liittynyt fosfaattiryhmiä (myo-inositoliheksafosfaatti, IP6, C 6 H 18 O 24 P 6 ) (Graf ym. 1987). TEHO Plus 1.10.2013 7

Fosforin hyväksikäyttö: Rehun sisältämä fosfori (kasvin vapaa fosfori + LIHASIKA fytiinihappoon sidottu fosfori + lisätty fosforivalmiste) Kasvifosforin sulavuus n. 30-40 % (esim. ohra 30, soija 38 ja OVR 68 %) Ulosteen sisältämä fosfori n. 55 % Virtsan sisältämä fosfori n. 15 % Lannan sisältämä fosfori n. 70 % TEHO Plus 1.10.2013 8

Fytaasi-entsyymin hyväksikäyttö Fytaasi-entsyymi muuntaa kasvien sisältämää fytiinifosforia sialle käyttökelpoiseksi sulavaksi fosforiksi Entsyymien toimintaan vaikuttavat mm. lämpötila ja ph vaarana entsyymin tuhoutuminen (proteiini) Jotkut entsyymit vaativat toimiakseen kofaktorin Inhibiittorit voivat estää entsyymin toiminnan FTU= fytaasiaktiivisuuden yksikkö : 1 FTU vapauttaa natriumfytaatista 1 mikromoolin epäorgaanista fosfaattia minuutissa (ph 5,5 ja lämpö 37 C). Kasvien siemenissä, kuten viljassa on ns. luontaista fytaasia, mutta luontainen fytaasi tuhoutuu helposti lämpökäsittelyssä (viljan kuivaus, rakeistus) Rehuihin voidaan lisätä mikrobeilla tuotettua fytaasia, joka kestää prosessointia paremmin TEHO Plus 1.10.2013 9

Fytaasi-entsyymin toiminta = Fytiinihappo myo-inositoli-fosfaatti epäorgaaninen fosfaatti Fytaasi- Fytaasi- Entsyymit (a) ohjaavat ja nopeuttavat (katalysoivat) reaktioita, jolloin reagoiva aine eli substraatti kiinnittyy joksikin aikaa entsyymin aktiiviseen kohtaan (b). Reaktiossa substraatti (c) muuttuu lopputuotteiksi (f). Entsyymi ei muutu reaktion aikana. TEHO Plus 1.10.2013 10

Mikrobifytaasi EU:ssa on useita sikojen ruokintaan hyväksyttyjä fytaasivalmisteita Ylisimmin käytetty annos on 500 yksikköä ja hyväksytty suurin annos 1000 yksikköä Tanskalaisissa ruokintasuosituksissa (www.infosvin.dk) eri fytaasivalmisteiden standardiannokset ovat seuraavat: Ronozyme-P 750 FYT/kg Natuphos 500 FTU/kg Phyzyme 500 PPU/kg Fytaasista on kehitetty tehokkaampia ja paremmin prosessointia kestävämpiä muotoja Fytaasin hinta on laskenut samalla kun fosforin hinta on noussut Fytaasi parantaa myös proteiinien sulavuutta ja rehuhyötysuhdetta TEHO Plus 1.10.2013 11

Lantaan erittyvän fosforin määrää voidaan vähentää: Täsmällisemmällä ruokinnalla, joka edellyttää tietoa rehujen raaka-aineiden fosforipitoisuudesta, fosforin sulavuudesta, fytaattifosforin määrästä ja luontaisen fytaasin määrästä ja aktiivisuudesta ( = varmuusvaran pienentäminen) Huom. Rehuanalyysit! Fosfori pitoisuus vaihtelee viljoissa vuosittain (lajikkeittain)? Käyttämällä raaka-aineita, joissa fosfori on hyvin sulavaa (esim. OVR fosforin sulavuus n. 33-68 %) Lisäämällä rehuun fytaasientsyymiä, joka parantaa kasvien fytiinihappoon sitoutuneen fosforin (kasvifosforin) sulavuutta ja vähentää rehufosfaattien käyttötarvetta sianrehuissa. TEHO Plus 1.10.2013 12

Lantaan erittyvän fosforin määrää voidaan vähentää: Optimoimalla rehujen sulavan fosforin määrä sikojen tarpeita vastaavaksi (vaiheruokinta ja sukupuolilajittelu) Edellyttää, että tiedetään sikojen kasvu/tuotanto vaiheen ja sukupuolen (karju, imisä, leikko) mukainen sulavan fosforin tarve (rotu?) Vaiheruokinta = sian ravinnontarve muuttuu eläimen kasvaessa => ravintoaineen pitoisuutta rehussa voidaan pienentää elopainon kasvaessa Sukupuolilajittelu = karjut, imisät ja leikot kasvatetaan ja ruokitaan oman ruokintaoptiminsa mukaan Sikojen optimaalinen ruokinta parantaa kasvunopeutta ja rehuhyötysuhdetta, jolloin sika kasvaa pienemmällä rehumäärällä, jolloin syntyy vähemmän lantaa TEHO Plus 1.10.2013 13

Voidaanko lannan fosfori/typpipitoisuutta alentaa vielä lisää ja millä keinoin? 1. 3-vaiheruokinnasta monivaiheruokintaan? 2. Fytaasin korkeampi annostus? 3. Rehun hyväksikäytön tehostaminen? TEHO Plus 1.10.2013 14

Rehun ravinnetaso % 3-vaiheruokinnasta monivaiheruokintaan? 5 vaihe ruokinta 2 vaihe ruokinta Tarve Sian paino, kg Kuhunkin kasvuvaiheeseen pyritään saamaan optimaalinen rehun koostumus, joka ylläpitää potentiaalista kasvua, mutta ei johda energian, fosforin tai aminohappojen tuhlaukseen TEHO Plus 1.10.2013 15

Fytaasin korkeampi annostus? (ruokintakoe 500 vs. 5000 FTU) Sikojen kasvu oli suuremmalla fytaasipitoisuudella nopeampaa ja tasaisempaa, jolloin kierto on nopeampi. Alku- ja keskikasvatusrehuissa suurempaa fytaasipitoisuutta saaneet siat säilyttivät liikuntakykynsä ja riittävän luiden lujuuden myös loppukasvatusvaiheessa, vaikka loppukasvatusrehuun ei oltu lisätty rehufosfaattia eikä fytaasia. Lihasikojen syömästä rehusta noin 40 % kuluu loppukasvatuksen aikana (80 kg teurastus) Epäorgaanisen fosfaattilisän tarve loppukasvatusrehussa on minimaalinen, jos käytetään runsaasti sulavaa fosforia sisältävää sivutuoterehua ja/tai parannetaan kasviperäisen fytiinihappoon sitoutuneen fosforin hyväksikäyttöä lisäämällä rehuun fytaasientsyymiä Kun loppukasvatusrehun rehufosfaatti voidaan jättää kokonaan pois, lannan fosforipäästöt vähenevät merkittävästi! TEHO Plus 1.10.2013 16

Voidaanko lannan fosfori/typpipitoisuutta alentaa vielä lisää ja millä keinoin? 1. 3-vaiheruokinnasta monivaiheruokintaan? 2. Fytaasin korkeampi annostus? 3. Rehun hyväksikäytön tehostaminen? Rehun lisäaineet (entsyymit, probiootit) Rehun optimi partikkelijakauma, rakeistaminen Huolehditaan eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista parempi kasvu ja rehuhyötysuhde Optimi lämpötila tuotantorakennuksissa TEHO Plus 1.10.2013 17

Muita huomioitavia tekijöitä: Sian lannassa on runsaasti fosforia suhteessa typpeen, ja lannan fosforipitoisuus rajoittaa typpeä enemmän lannan käyttöä kasvien ravinteena Ruokintamuodot (liemiruokinta, kuivaruokinta). Huom. fosforin määritysmenetelmissä ja analyyseissä heittoja laboratorioiden ja käytettyjen menetelmien välillä (ainakin eri maissa). Rehuhukan eliminointi Rehun suuri suolapitoisuus lisää veden juontia ja virtsan (lietteen) määrää Ympäristösyistä useille hivenaineille on myös asetettu enimmäismäärät, jotta ko. hivenaineita ei kertyisi liiaksi maaperään Esimerkiksi Cu ja Zn ovat suurina pitoisuuksina haitallisia maamikrobien toiminnalle TEHO Plus 1.10.2013 18

Miten paljon näillä menetelmillä voidaan vähentää typpi ja fosfori päästöjä? Ruokintastrategia Typpipäästöjen vähennys % http://www.fass.org/facts/livestockpoultry.htm Fosforipäästöjen vähennys % Rehun optimointi vastaamaan paremmin 10 15 10 15 tarvetta Alennettu proteiinipitoisuus/ aminohappotäydennys 20 40 - Hyvin sulavat rehun raaka-aineet 5 5 Fytaasin käyttö/matala P 2-5 20 30 Entsyymivalmiste sekoitus 5 5 Vaiheruokinta 5-10 5-10 Sukupuolilajittelu kasvatuksessa/ruokinnassa 5-8 - Tähän taulukkoon on koottu sikojen ruokintastrategioiden potentiaaliset vaikutukset typpija fosforipäästöihin. Huom. vaikutukset eivät ole yhteenlaskettavissa silloin kun käytetään montaa strategiaa samaan aikaan. TEHO Plus 1.10.2013 19

Sikojen rehuarvojärjestelmän uudistaminen Nykyinen sikojen rehuarvojärjestelmä on vanhentunut sekä energia- että valkuaisarvojen laskentaperusteiden osalta. Uudeksi rehuarvojärjestelmäksi tulee Ranskassa kehitetty INRA-AFZ:n rehuarvojärjestelmä. Uudessa rehuarvojärjestelmässä rehujen energia-arvot perustuvat nettoenergiaan ja ne lasketaan rehun kemiallisen koostumuksen perusteella käyttäen rehuainekohtaisia tai yleisiä yhtälöitä. Energia-arvon yksikkönä on megajoule. Valkuaisarvo lasketaan rehun aminohappokoostumuksen ja aminohappojen standardoitujen ohutsuolisulavuuksien perusteella. Fosforipitoisuus arvioidaan sulavana fosforina. Järjestelmä huomioi sekä rehun sisältämän luontaisen fytaasin että rehuseoksen lisätyn fytaasin vaikutuksen fosforin sulavuuteen. TEHO Plus 1.10.2013 20

Sikojen rehuarvojärjestelmän uudistaminen Käytännössä rehuarvot lasketaan EvaPig -ohjelmalla, josta on tehty suomenkielinen versio ja käyttöohjeet. EvaPig ohjelman voi ladata osoitteesta www.evapig.com ja sen käyttö on ilmaista. Ohjelma sisältää yli sadan rehuaineen koostumustiedot ja rehuarvot, joiden pohjalta ohjelmalla on helppo laskea omien analyysitietojen perusteella viljan ja monien muiden rehuaineiden rehuarvot. Uusi rehuarvojärjestelmä otetaan virallisesti käyttöön vuoden 2014 aikana. Lisätietoja: Hilkka Siljander-Rasi, hilkka.siljander-rasi@mtt.fi, puh. 029 5317750 TEHO Plus 1.10.2013 21

Ruokinnan ravinnetaseen laskeminen = Rehun N ja P vähennettynä sikaan pidättynyt N ja P Rehun N-pitoisuus = raakavalkuainen / 6.25 RV ja P-pitoisuus reseptistä / vakuustodistuksesta Sian N-pitoisuus on noin 2,8 % elopainosta Sian P-pitoisuus on noin 0,55 % elopainosta ( 1 %?) N / P:n Pidättyminen = kasvu (loppupaino alkupaino) x sian N / P -pitoisuus Tase = lantaan päätyvä ravinnemäärä (sisältää myös ammoniakkina haihtuvan N:n) = (Rehua, kg x rehun N / P -pitoisuus) (Sian kasvu x sian N / P pitoisuus) TEHO Plus 1.10.2013 22

Esimerkki ravinnetaselaskelmasta 1-vaiheruokinta 2-vaiheruokinta Rehussa 3-vaiheruokinta RV % P, g/kg Yhdistelmärehua 250 15,8 5,8 1-rehua 65 65 16,5 6,0 2-rehua 185 80 15,0 5,5 3-rehua 105 14,0 5,0 Kg yhteensä 250 250 250 Kasvatusaikana sika syönyt Rehussa N, kg 6,32 6,16 5,99 Rehussa P, kg 1,45 1,41 1,36 Siassa N 2,8 % 30 kg painossa 0,84 0,84 0,84 120 kg painossa, kg 3,4 3,4 3,4 Pidättynyt N, kg 2,5 2,5 2,5 Pidättynyt N, % 40 % 41 % 42 % N ylijäämä, kg/sika 3,8 3,6 3,5 Lihasiassa P, 0,55% 25 kg 0,17 0,17 0,17 P loppupainossa, kg 0,66 0,66 0,66 Pidättynyt P, kg 0,50 0,50 0,50 Pidättynyt P, % 34 % 35 % 37 % Luvut x kiertonopeus = ravinneylijäämä per sikapaikka per vuosi P ylijäämä, kg/sika 1,0 0,9 0,9 TEHO Plus 1.10.2013 23

Kiitokset kuulijoille TEHO Plus 1.10.2013 24