HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS Selvitysmies Esko Riepula 09.11.2007 Va. järjestelytoimikunta 15.5.2008 78 Anjalankoski KV 18/9.6.2008 Elimäki KV 52/16.6.2008 Jaala KV 33/17.6.2008 Kouvola KV 30/26.5.2008 Kuusankoski KV 43/16.6.2008 Valkeala KV 48/9.6.2008

2 YHDISTYMISSOPIMUKSEN RAKENNE 1. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Sopimuksen tausta Sopimuksen tarkoitus 2. UUDEN KUNNAN PERUSTAMISEN TAVOITTEET Alueen kilpailukyvyn turvaaminen Palvelujen turvaaminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kestävä kuntatalous Hallinnon rakenteet Demokratia näkökulma 3. YHDISTYMISEN TOTEUTTAMISTAPA Uuden kunnan perustaminen Ajankohta Nimi ja vaakuna Järjestelytoimikunta Yhteistyöelimet 4. UUDEN KUNNAN HALLINTO JA TOIMINTATAPA Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstö Toimitilat Lähi- ja muut palvelut Sopimusohjaus 5. UUDEN KUNNAN TALOUS JA YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ Talousarviot 2008 Sopimusohjaus 2009- Yhdistymisavustus 2009-2011 Muut järjestelyt Liite 1: Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Liite 2: Lähipalvelukartat ja osoitteet.

3 1. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) valtuustot tekivät 12.3.2007 samansisältöisen päätöksen, jonka mukaan tehdään selvitys kuntien yhdistämisen ja yhteistyön syventämisen eduista ja haitoista sekä kuntakohtaisista toiminnallis-taloudellisista vaikutuksista ja joka auttaa samalla kuntia hakemaan vastausta ns. Suuresta Suunnitelmasta laaditun sopimuksen 4. kohdan 1. momenttiin. Tehdyn selvityksen pohjalta mainitut kunnat ovat päättäneet uuden kunnan perustamisesta ja oman kuntansa lakkauttamisesta. Tämä kuntajakolain (1196/97) 9 :n (167/05) mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sisältää määräykset siitä, miten uuden kunnan hallinto ja palvelut järjestetään muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimuksen liitteenä on suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Tämä sopimus sitoo jokaista liitoksessa mukana olevaa kuntaa kunnan tekemän liitospäätöksen jälkeen uuden kunnan toiminnan alkuun 1.1.2009 saakka ja sen jälkeen uutta kuntaa muutoksen voimaantulosta lukien kolmen (3) vuoden ajan. Kuntajakolain 13 :n mukaan henkilöstön palvelussuhdeturva ulottuu kuitenkin vuoden 2013 loppuun sellaisena kuin se on säädetty lain 13 :n 3 momentissa. Sopimus tulee täysimääräisesti voimaan, kun se on hyväksytty asianomaisten kuntien valtuustoissa ja kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen tässä tarkoitetun kuntajaotuksen muutoksesta. 2. UUDEN KUNNAN PERUSTAMISEN TAVOITTEET Uuden kunnan perustamisen tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Pohjois-Kymenlaaksossa yhdistämällä kuuden kunnan voimavarat vuoden 2009 alusta ja saada aikaan uusi elinvoimainen kunta, joka kykenee saamaan alueen väestökehityksen positiiviseksi, turvaamaan palveluiden saatavuuden ja laadun, kuntatalouden vakauden ja demokraattisen päätöksenteon vahvan peruskunnan puitteissa.

4 Yhdistymisen strategisina tavoitteina ovat: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi; 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen; 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen; 4. Kuntatalouden tasapainottaminen; ja 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Tämän lisäksi uuden kunnan perustamisella: 6. Vahvistetaan demokraattista päätöksentekoa palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle. Yhdistyvien kuntien alue on ollut jo toista vuosikymmentä muuttotappioaluetta ja väestön väheneminen jatkuu edelleen. Työikäisen väestön vähentyessä ja ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvaessa alueen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti. Uuden kunnan elinvoiman turvaamisessa ydinkysymys on väestökehityksen saaminen positiiviseksi. Kunnallisten palvelujen tarve tulee lähivuosina lisääntymään ikääntyvien ryhmässä enemmän kuin se lasten ja nuorten ryhmässä vähenee. Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti lähipalvelut säilyttäen onnistuu yhden vahvan peruskunnan toimesta paremmin kuin hajanaisen kuntarakenteen oloissa. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi tarvittavan kunnallisen elinkeinopolitiikan tuloksellinen toiminta on paremmin mahdollista yhden peruskunnan kuin hajanaisen kuntarakenteen puitteissa, jolloin kilpailu uusista yrityksistä ja toimijoista käydään muiden alueiden kanssa, ei seutukunnan sisällä. Vakaan kuntatalouden turvaaminen on edellytys sekä elinvoiman säilyttämiselle että palvelujen tuottamiselle. Yhden kunnan puitteissa, purkamalla päällekkäisyyksiä ja hallinnon rakenteita tämän tavoitteen saavuttaminen on nykyistä paremmin mahdollista. Yhden peruskunnan puitteissa kunnallinen päätösvalta voidaan säilyttää vaaleilla valittujen valtuutettujen käsissä. Lakkauttamalla hajanaisen kuntarakenteen aikana perustettuja yhteistyöelimiä päätösvalta voidaan palauttaa takaisin vaaleilla valituille, kuntalaisille suoraan tilivelvollisille valtuutetuille. 3. YHDISTÄMISEN TOTEUTTAMISTAPA Tässä sopimuksessa mainittujen kuntien yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kunnat lopettavat oman toimintansa ja lakkaavat 31.12.2008 ja niiden yhteisestä alueesta muodostetaan uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2009.

5 Uusi kunta saa lakkaavien kuntien omaisuuden ja vastaa yhdistyvien kuntien veloista ja muista velvoitteista kuntajakolain 19 :n mukaisesti. Uuden kunnan nimeksi tulee Kouvola. Se tulee käyttämään heraldisena tunnuksenaan sille vuoden 2008 aikana suunniteltavaa kunnan vaakunaa. Kuukauden kuluessa siitä, kun kuntajaon muutos on määrätty, asetetaan uutta kuntaa varten järjestelytoimikunta, jonka jäsenten ja varajäsenten luvun määrää ja toimikunnan asettaa lääninhallitus. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista tehtävistä siihen saakka, kunnes uuden kunnan kunnallisvaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus valittu. Kunkin yhdistyvän kunnan kunnanhallitus tekee ehdotuksensa lääninhallitukselle jäsenistä ja varajäsenistä ja lääninhallituksen on jäseniä ja varajäseniä määrätessään seurattava kunnanhallitusten esityksiä edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Kunnat tekevät edellä mainitun ehdotuksensa lääninhallitukselle noudattaen tässä sovittua tammikuun 2008 loppuun mennessä. Järjestelytoimikuntaan esitetään 30 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Järjestelytoimikunnan jäsenyydet suhteutetaan kuntien koon mukaan siten, että Kouvolalla on yhdeksän (9) paikkaa, Kuusankoskella kuusi (6) paikkaa, Anjalankoskella kuusi (6) paikkaa, Valkealalla neljä (4) paikkaa, Elimäellä kolme (3) paikkaa ja Jaalalla kaksi (2) paikkaa. Jäseniä ja varajäseniä esittäessään kukin kunta noudattaa tasa-arvolain kiintiösäännöstä. Järjestelytoimikunnassa on kolmella (3) henkilöstön edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Henkilöstöedustuksesta järjestöt sopivat keskenään. Järjestelytoimikunta valitsee puheenjohtajan Kuusankoskelta ja varapuheenjohtajan Valkealasta. (Va. järjestelytoimikunnan 15.5.2008 78 käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Sen lisäksi mitä asiasta on kuntajakolain 29,4 :ssä säädetty, yhdistyvien kuntien kunnanhallitukset pyrkivät jäseniä järjestelytoimikuntaan ehdottaessaan keskinäisin neuvotteluin turvaamaan ryhmien välisen poliittisen edustavuuden. Järjestelytoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa yhdistymistyöryhmä, johon kuuluvat kaupungin-/kunnanjohtajat, muutosjohtaja, Kuusankosken henkilöstöpäällikkö sekä Kouvolan teknisen toimen toimialajohtaja ja Anjalankosken hallintojohtaja. Yhdistymistyöryhmän puheenjohtajana toimii muutosjohtaja ja siksi kunnes hänet on valittu työryhmän keskuudestaan valitsema henkilö. (Va. järjestelytoimikunnan 15.5.2008 78 käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Järjestelytoimikunta kutsuu kaikkien yhdistyvien kuntien valtuustot yhteiskokoukseen kahdesti, joista toinen pidetään huhtikuussa 2008 ja toinen marraskuussa 2008. Kokouksissa keskustellaan ja tiedotetaan uuden kunnan perustamisvaiheeseen liittyvistä asioista. Puheenjohtajana näissä kokouksissa toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja.

6 Kunnes järjestelytoimikunta aloittaa työnsä yhdistymisen valmistelua vie eteenpäin laajennettu yhdistymistyöryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen yhdistymistyöryhmän jäsenten lisäksi kunkin yhdistyvän kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Puheenjohtajana toimii yhdistymistyöryhmän puheenjohtaja. 4. UUDEN KUNNAN HALLINTO SEKÄ TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TOIMINTATAPA 4.1.Luottamushenkilöorganisaatio Kuntajakolain 24 :n valtuuttamana sisäasiainministeriölle ehdotetaan, että uuden kunnan valtuuston jäsenten määräksi määrätään ensimmäiseksi valtuustokaudeksi (2009-2012) 75 jäsentä. Sen jälkeen valtuutettujen lukumäärä määräytyy kuntalain säädösten mukaisesti. Ensimmäisellä vaalikaudella kaupunginhallitukseen valitaan 15 jäsentä, joista vähintään yksi kustakin yhdistyvästä kunnasta ja lautakuntiin tarkastuslautakuntaa, maaseutulautakuntaa, aluelautakuntaa ja keskusvaalilautakuntaa lukuun ottamatta 13 jäsentä. (Maininta alue- ja maaseutulautakunnan 9 jäsenestä on poistettu; Va. järjestelytoimikunnan 15.5.2008 78 käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Vuoden 2012 toukokuun loppuun mennessä kaupunginhallitus tekee valtuustolle esityksen toisen valtuustokauden kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmääristä sekä hallintoon tehtävistä organisaatiomuutoksista. Kouvolan kaupungissa ovat vaalikaudella 2009-2012 seuraavat luottamushenkilötoimielimet: Kaupunginvaltuusto 75 jäsentä Kaupunginhallitus 15 - elinkeinojaosto 5 - konsernijaosto 5 Tarkastuslautakunta 9 Keskusvaalilautakunta 5 Perusturvalautakunta 13 - yksilöjaosto 5 Opetus- ja kasvatuslautakunta 13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13 Liikunta- ja nuorisolautakunta 13 Tekninen lautakunta 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13 Henkilöstölautakunta 13 Maaseutulautakunta 13 Palvelujohtokunta, sosiaali- ja terveyspalvelut 11 Palvelujohtokunta, koulutus- ja sivistyspalvelut 11

7 Tekninen johtokunta 11 (Va. järjestelytoimikunnan 15.5.2008 78 käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Näiden lisäksi valtuusto asettaa - Nuorisovaltuuston - Vanhusneuvoston - Vammaisneuvoston 4.2. Henkilöstö ja hallinto-organisaatio Uuden kunnan henkilöstön muodostavat yhdistyvien kuuden kunnan vakinaisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstön lisäksi Kouvolan seudun kuntayhtymän, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymän henkilöstö. Uuden kunnan perustamisen myötä nämä kuntayhtymät purkautuvat. Hallinto organisoidaan siten, että kaupunginjohtajan lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat toimialajohtajat ja heidän alaisuudessaan toimivat johtajat, esimiehet ja muu henkilöstö. Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan tehtäviin on lähtökohtana, että henkilö jatkaa entisessä tehtävässään, mikäli se on kunnan ja henkilön itsensä kannalta tarkoituksenmukaista. Muussa tapauksessa hänelle osoitetaan tehtävä, joka mahdollisimman hyvin vastaa hänen taitojaan ja kykyjään. Kuntajakolain 13 :n mukaan kunnan vakinaisilla viranhaltijoilla ja toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla olevilla työntekijöillä on taloudellisia ja tuotannollisia perusteita koskeva viiden vuoden irtisanomissuoja. Kuntayhtymien purkautuessa tämä suoja ulotetaan tällä sopimuksella myös kuntayhtymän vastaaviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Palvelussuhteen mahdollisesta jatkamisesta päätetään siten kuin uuden kunnan hallinto- ja muissa säännöissä määrätään. Henkilöstön palkat harmonisoidaan ylöspäin siten, että työn vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevät saavat samansuuruisen tehtäväpalkan. Harmonisointi tehdään kolmen vuoden aikana ja siihen käytetään yhdistymisavustuksen lisäksi työehtosopimusten mahdollistamia lisiä. Työn vaativuuden arviointi tulee tehdä kaikkien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien osalta vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä. Henkilöstön koulutukseen ja uuden kunnan yhteisen toimintakulttuurin rakentamiseen varataan erityinen määräraha yhdistymisavustuksesta. Uuden kunnan toiminnan valmistelua johtavassa järjestelytoimikunnassa henkilöstöllä on kolme (3) edustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Järjestelytoimikunta hyväksyy uuden kunnan tehtäväkuvaukset ja henkilöstön sijoituspaikat 30.08.2008 mennessä, jolloin jokainen tietää tulevan tehtävänsä hyvissä ajoin ennen uuteen kuntaan siirtymistä.

8 Uuden kunnan yhteistoimintaelimet ja ryhmät perustetaan vuoden 2008 aikana asiaa koskevia säädöksiä noudattaen. Yhdistymistyöryhmä ja järjestelytoimikunta käyttävät tällöin kunnan puhevaltaa ja toimivat työantajan edustajana. Kuntajakolain 15 :n mukaan lakkaavan kunnan kunnanjohtajan virka lakkaa kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Viran haltija voidaan silloin siirtää hänelle soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Koska kaikki yhdistyvät kunnat lakkaavat uuden kunnan syntyessä 1.1.2009 uuden kunnan valtuuston ei tarvitse tehdä kuntajakolain 15,2 :n mukaista päätöstä siitä, mitkä kunnanjohtajan viroista lakkaavat muutoksen tullessa voimaan. Järjestelytoimikunta päättää asianomaisten kanssa neuvoteltuaan Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupunginjohtajien sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnanjohtajan sijoittumisesta uuden kunnan tehtäviin elokuun 2008 loppuun mennessä. Järjestelytoimikunta päättää myös kaupunginjohtajan tehtävän hoidosta siksi kunnes uuden kunnan kaupunginjohtaja on valittu. Uusia vakansseja (virkoja tai toimia tahi pysyviä palvelussuhteita) ei perusteta mihinkään sopimuksessa mukana olevaan kuntaan 1.12.2007 jälkeen eikä vapautuvia johtavassa asemassa olevia virkoja tai toimia täytetä ilman YS-ohjausryhmän hyväksymistä. Ennen kuin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa mainitut toimielimet (järjestelytoimikunta, yhdistymistyöryhmä ja laajennettu yhdistymistyöryhmä) aloittavat toimintansa johtamisjärjestelmästä päättää YS-ohjausryhmä, jonka toiminta jatkuu edellä mainittujen toimielinten valintaan saakka. Uuden kunnan hallinto organisoidaan kunnan sisäistä tilaaja-tuottaja toimintatapaa noudattavan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti siten, että hallinto-organisaatio (lautakunnat) edustaa tilaajatahoa, jolle kuuluu palveluiden järjestämisvastuu vastaten palveluiden saatavuudesta sekä niiden riittävyydestä ja laadusta. Palvelujohtokunnan ja teknisen johtokunnan vastuulla on palveluiden tuotteistaminen ja tuottaminen. Sopimusohjausjärjestelmän suunnittelua ja käyttöön ottoa varten asetetaan yhdistymistyöryhmän avuksi valmisteluryhmä, jonka tulee saada asiasta esitys yhdistymistyöryhmälle ja järjestelytoimikunnalle toukokuun 2008 loppuun mennessä. Valmisteluryhmään kukin kunta valitsee kuntasuunnittelusta ja budjetin valmistelusta vastuussa olevan henkilön, minkä lisäksi ryhmä voi täydentää asiantuntemustaan kutsumalla ryhmän jäseneksi muita henkilöitä. Kokoonkutsujana ja puheenjohtajana ryhmässä toimii yhdistymistyöryhmän puheenjohtaja. 4.3.Toimitilat Välittömästi valtuustojen tekemän yhdistymispäätöksen jälkeen yhdistymistyöryhmä asettaa alaisuudessaan toimivan tilahallintoryhmän suunnittelemaan uuden kunnan

9 toimitilojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Järjestelytoimikunta tekee syksyn 2008 aikana päätöksen tilojen käytöstä eri hallintokuntien tarpeisiin. Tarpeettomista toimitiloistaan uusi kunta pyrkii vapautumaan mahdollisimman pian tiloja vuokraamalla tai myymällä. Järjestelytoimikunnan tulee tehdä ehdotus uuden kunnan kaupunginhallitukselle siitä, toimiiko tilahallinto jatkossa liikelaitoksena vai teknisen viraston osana. 4.4.Lähipalvelut ja niiden järjestäminen Kuntalaisten tarvitsemat lähipalvelut (päivähoito, neuvolapalvelut, koulut ja vanhuspalvelut) ovat saatavissa tämän sopimuksen liitteenä olevan lähipalvelukartaston osoittamissa lähipalvelupisteissä. Järjestelytoimikunta päättää syksyn 2008 aikana muiden palvelupisteiden sijainnista. 4.5.Ohjaus- ja budjetointijärjestelmä Kunnan sisäisen tilaaja-tuottaja -toimintatavan mukaisen sopimusohjausjärjestelmän suunnittelua ja käyttöön ottamista varten asetettavan valmisteluryhmän (ks. kohta 4.2) tulee tehdä esitys valmistelutyöryhmälle ja järjestelytoimikunnalle uuden kunnan ohjaus- ja budjetointijärjestelmästä toukokuun 2008 loppuun mennessä. 4.6.Muutosjohtaja Järjestelytoimikunnan tulee valita niin pian kuin mahdollista muutosjohtaja auttamaan ja tukemaan yhdistymisen onnistumisesta vastaavia toimielimiä onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Muutosjohtajan tulee kiinnittää erityisesti huomiota uuden kunnan henkilöstöhallintoon liittyviin kysymyksiin. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat korvaamaan Suuren Suunnitelman mukaisin periaattein muutosjohtajasta aiheutuvat kustannukset vuoden 2008 osalta. Vuosina 2009 ja 2010 muutosjohtajasta aiheutuvat kustannuksen katetaan yhdistymisavustuksesta. 5. UUDEN KUNNAN TALOUS JA YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ Hoitaessaan talouttaan ja hallintoaan yhdistyvät kunnat ottavat huomioon kuntajakolain 33 :n säännöksen, jonka mukaan yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joiden voidaan katsoa kuuluvan uuden kunnan viranomaisille. Näin ollen vuoden 2008 aikana yhdistyvän kunnan viranomainen ei voi päättää

10 asiasta, jolla on taloudellista tai muuta huomattavaa merkitystä kuntaa velvoittavalla tavalla vuoden 2009 tai sitä myöhempänä aikana. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan vuoden 2008 talousarviot siten, että vuosikate on positiivinen ja hoitamaan talouttaan sen mukaisesti huolella positiiviseen vuosikatteeseen päästäkseen. Järjestelytoimikunta valmistelee vuodelle 2009 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Talousarvioehdotuksessa pitäydytään nykyisen suuruisessa tuloveroprosentissa, joka yhdistyvissä kunnissa on 19,00. Yhdistymisavustusta uusi kunta saa kuntajakolain perusteella yhteensä 13,24 miljoonaa euroa, mikä maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuonna (2009) siitä maksetaan 40 prosenttia, toisena (2010) 30 prosenttia ja kolmantena (2011) 30 prosenttia. Tässä yhdistymissopimuksessa sovitaan yhdistymisavustusten käyttökohteet, jotka täsmentyvät uuden kunnan vuotuisissa talousarvioissa. Kohteet, joihin avustus suunnataan, ovat.: - Uuden kunnan talouden vahvistaminen 3,4 M - Yhteisesti sovittaviin investointeihin 2,5 M - Kuntaosuuksiin EU-rahoitushankkeisiin 2,0 M - Henkilöstöhallintoon ja koulutukseen 2,0 M - Palveluiden kehittämiseen 1,5 M - Alueiden ja kylien kehittämiseen, mistä osa kylien vesihuoltoinvestointeihin 1,0 M - - Muutosjohtamiseen ja hallinnon järjestämiseen 0,84 M Uuden, perustettavan kaupungin talousarviossa yksityisteiden avustamiseen osoitettava määräraha pidetään samalla tasolla, jolla ne ovat nykyisin yhdistyvien kuntien talousarvioissa. Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat perustavat vuoden 2008 aikana kehittämissäätiön, jonka tarkoitus on vahvistaa ja kehittää kylien elinvoimaisuutta ja edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Säätiön peruspääoma on viisisataatuhatta (500 000)euroa ja käyttörahasto viisimiljoonaa (5 000 000)euroa. Säätiön peruspääomaan (500 000) kunnat sijoittavat varoja seuraavasti: Elimäen kunta kaksisataakaksikymmentäseitsemäntuhatta viisisataa (227 500) euroa, Jaalan kunta neljäkymmentäviisituhatta (45 000)euroa ja Valkealan kunta kaksisataakaksikymmentäseitsemäntuhattaviisisataa (227 500) euroa. Säätiön käyttörahastoon (5 000 000) edellä mainitut kunnat osoittavat varoja siten, että Elimäen kunta osoittaa kaksimiljoonaakaksisataaseitsemänkymmentäviisituhatta (2 275 000) euroa, Jaalan kunta neljäsataaviisikymmentätuhatta (450 000) euroa ja Valkealan kunta kaksimiljoonaakaksisataaseitsemänkymmentäviisituhatta(2 275 000) euroa.

11 Säätiön varoja ei saa käyttää uuden kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisten investointiohjelmien tai lakisääteisten menojen rahoittamiseen. Säätiön hallitukseen Elimäen kunta nimeää kaksi (2) jäsentä, Jaalan kunta yhden (1) jäsenen ja Valkealan kunta kaksi (2) jäsentä. Eroavien tai erovuoroon tulevien jäsenten tilalle uudet jäsenet nimeää säätiön valtuuskuntana toimiva uuden kunnan kaupunginhallitus. Mikäli säätiön toiminta lopetetaan, sen jäljellä olevat varat siirretään uuden kunnan kaupunginhallituksen alaiseksi maaseutuelinkeinojen kehittämisrahastoksi. Rahaston varoja käytetään säätiön käyttötarkoituksen mukaisiin tehtäviin. Uuden kunnan talousarvioon otetaan vuosina 2009-2012 vuotuinen määräraha muiden kuin edellä tarkoitettujen säätiön perustajakuntien maaseudun- ja muiden haasteellisten alueiden elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Määrärahan suuruus vastaa perustettavan säätiön pääoman vuotuista tuottoa ollen kuitenkin vähintään kaksisataaviisikymmentätuhatta (250 000) euroa. Vesiosuuskuntien rahoituksesta uusi kunta vastaa 25 prosentin osuudella uuden kunnan kaupunginhallituksen hyväksymän ohjelman mukaisesti, jonka ohjelman rahoittamiseen osoitetaan rahoitusta mm. hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen 5. kohdassa mainitusta yhdistymisavustuksesta sen alueiden ja kylien kehittämiseen varatusta 1 milj. euron osuudesta. 6. MUUT JÄRJESTELYT 6.1. Yhteistoiminta- ja muut sopimukset Yhdistyvien kuntien keskenään tekemät yhteistyösopimukset raukeavat ja purkautuvat 31.12.2008. Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä sekä Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymä puretaan ja niiden toiminta siirtyy uuden kunnan omaksi toiminnaksi. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on kartoittaa ne muut kuin kuntajakolain 19 :n alaisuuteen kuuluvat sopimukset, joita yhdistyneillä kunnilla on muiden kuntien kanssa ja aloittaa neuvottelut niiden purkamiseksi tai uusimiseksi uutta kuntaa velvoittavina. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on myös aloittaa neuvottelut jäsenyyksistään muissa kuntayhtymissä, joissa yhdistyvät kunnat ovat jäseninä samoin kuin niissä, joissa vain joku yhdistyvistä kunnista on jäsenenä. Yhdistyvien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uuden kunnan omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi kuntajakolain 19 :n mukaisesti.

12 6.2. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Yhdistyvien kuntien alueella toimivien yhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen kotipaikaksi tulee 1.1.2009 lukien Kouvola. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta KuntajakoL:n 32 :n mukaisesti. 6.3 Kunnallisvaalit 2008 Lokakuussa 2008 järjestettävät kunnallisvaalit toimitetaan yhdistyvissä kunnissa uutta kuntajakoa noudattaen. Järjestelytoimikunta päättää äänestysaluejaosta ja asettaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat (KuntajakoL 23,4 ). 6.4 Yhdistymisen loppuun saattaminen Yhdistyvät kunnat keskittyvät vuoden 2008 aikana kuuden kunnan yhdistymisen taitavaan loppuun saattamiseen eivätkä ota yhdistymisprosessiin mukaan uusia kuntia ennen uuden kunnan toiminnan alkamista 1.1.2009. Siihen saakka kunnes valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta, kunnat toimivat itsenäisesti noudattaen tätä valtuustojen päättämää hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusta. (Va. järjestelytoimikunnan 15.5.2008 78 käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos)

Liite 1 Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi 1) 1. Liitteen luonne ja tarkoitus KuntajakoL:n 9,1 :n mukaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen on liitettävä suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Suunnitelmassa linjataan, miten kuntaa kehitetään kuntajakomuutoksen jälkeen palveluiden saatavuuden ja laadullisen kehityksen turvaamiseksi ja miten aiemmin erillään olleet henkilöstö- ja muut resurssit käytetään tehokkaammin yhdistyneessä kunnassa asukkaiden tarpeita vastaavasti. 2. Yhdistymisen tavoitteet palvelurakenteiden ja palveluiden saatavuuden kannalta Yhdistymisen keskeisinä tavoitteina ovat alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään kuntarakennetta vahvistamalla, muodostamalla uusi noin 90 000 asukkaan Yhdistymissopimuksessa (liitteistö) on määritelty uuden kunnan eri hallinnon alojen lähipalvelupisteet. Kunkin keskeisen hallinnon alan työryhmien raporteissa on kuvattu palveluiden järjestämisen periaatteet, palveluverkko ja toimitilat sekä palveluiden tuotantotapa ja henkilöstön riittävyys. Niin ikään huomiota on kiinnitetty toiminnan kehittämisnäkökohtiin tulevaisuudessa. 3. Sopimusohjaus uuden kunnan ohjaus- ja budjetointijärjestelmänä Yhtenäisen toimintakulttuurin aikaan saamiseksi uuden kunnan toimintatavaksi yhdistymissopimuksessa on sovittu tilaaja-tuottajamallin mukaisen sopimusohjauksen käyttöön ottamisesta. Järjestelmän käyttöön ottaminen edellyttää riittävää etukäteissuunnittelua ja koulutusta niin luottamushenkilöille, esimiesasemassa oleville kuin kaikille kunnan palveluksessa oleville. Tämän aiheuttamiin kustannuksiin on varauduttu yhdistymisavustuksen suuntaamisella. 1) Liite sisältää kuntien palvelut 30.10.2007. Vuoden 2008 aikana tapahtuvia muutoksia ei ole ollut mahdollista ennakoida. Lähtökohtana on kunnissa olemassa olevien palvelujen tosiasiallinen tilanne 1.1.2009.

4. Palvelut turvataan ja sovitetaan yhteen kuntalaisten parhaaksi Seuraavassa on kuvaus keskeisimpien kunnallisten palveluiden järjestämisestä uuden kunnan aloittaessa toimintansa 1.1.2009. Päivähoito Kunnalliset varhaiskasvatuspalvelut kattavat päivähoidon eri muodoissaan, esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen. Palvelujen järjestämisen periaatteena on tuottaa palvelut kunnan omana toimintana, jossa lapsen etu otetaan huomioon kiinnittämällä huomiota resurssien käyttöön ja lapsi- ja perhelähtöisiin lähipalveluihin. Toimitiloissa huomiota kiinnitetään niiden toimivuuteen, muunneltavuuteen ja turvallisuuteen. Lähipalvelupisteet on esitetty kartoissa, jotka ovat tämän sopimuksen liitteinä. Tulevaisuuden haasteena on perhepäivähoitajien saannin vaikeudesta johtuva paine päiväkotipaikkojen lisäämiseen siitä huolimatta, että lasten määrä tulee lähivuosina vähenemään. Päivähoidon alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosassa liitteenä 6. Perusopetus Palvelujen järjestämisperiaatteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys siten, että ne muodostavat yhteisen oppimisen ja kasvamisen polun. Toiminnan laatu turvataan lähikouluperiaatteella, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla, erikoisosaamisen hyödyntämisellä, oppijoiden yhdenvertaisuudella ja kehittämishankkeilla. Tavoitteena on saavuttaa optimaalinen kouluverkko tarkoituksenmukaisin opetusryhmin, joka täyttää lainsäädännön sille asettamat ehdot. Tukipalveluiden järjestäminen uudessa kunnassa tuo säästöjä nykytilanteeseen verrattuna kuljetusten koordinoinnin, ruokapalvelun järjestämisen, psykososiaalisten oppilashuoltopalveluiden ja muiden tukipalvelujen tehostumisen kautta. Tulevaisuuden haasteina ovat toiminnan sisällöllinen kehittäminen, kansainvälistymisen tuomat haasteet ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten huomioiminen. Perusopetuksen lähipalveluverkko on esitetty selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitekartoilla.

Perusopetuksen alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 7. Lukio-opetus Yhdistyvissä kunnissa toimii tällä hetkellä 8 lukiota, joissa on oppilaita yhteensä noin 1 500. Lukioyksiköiden sijainti on liitekartastossa. Etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittäminen lisää oppilaiden valinnan mahdollisuuksia ja tehostaa opetuksen järjestämistä myös pienissä lukioissa. Pienimpien yksiköiden säilyttäminen oppilasmäärän vähentyessä voidaan turvata filiaaliverkkomallilla, jossa filiaaliyksikön hallinto yhdistetään suurempaan lukioon. Lukioon hakeutuu noin 48 prosenttia alueen ikäluokasta. Laskelmien perusteella voidaan arvioida, että tällä perusteella vuonna 2014 lukioihin hakeutuisi noin 190 oppilasta vähemmän kuin nykyisin. Lukion minimikoko omana yksikkönä toimimiseen tulisi olla vähintään 150 oppilasta, jotta oppilaiden valinnanmahdollisuudet kyetään turvaamaan. Tulevaisuuden haasteina on opintojen ohjauksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittäminen. Suuremmat yksiköt ja yhteinen hallinto mahdollistavat näiden tehtävien nykyistä paremman resursoinnin, kehittämisen ja koordinoinnin. Lukio-opetuksen alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosassa liitteenä 7. Perusterveydenhuolto Palveluiden järjestämisen yleisperiaatteena on ydinosaamista vaativan palvelun järjestäminen kunnan omana työnä. Tukipalvelujen saatavuudesta riippuen niitä voidaan ostaa myös ulkopuolisilta. Lähipalvelupisteet on osoitettu selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitekartoilla. Perusterveydenhuollon strategisena tavoitteena on laadukkaiden ja riittävien sekä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti saavutettavien palveluiden tuottaminen. Tämä vaatii kuntarajoista riippumattomat palvelupisteet ja osaavan henkilöstön rekrytoinnin turvaamisen. Kehittämisen kohteina on tietoverkkojen hyödyntäminen palvelutarjonnassa ja toimintatapojen arvioinnin kautta tapahtuva palvelurakenteiden uudistaminen samoin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saumaton yhteistyö. Terveydenhuollon alatyöryhmän muistio on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 6. Sen sivuilla 8-17 on esitetty perusterveydenhuollon eri palveluiden tuotantopaikat ja tuotantotavat.

Selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitteenä on perusterveydenhuollon lähipalvelupisteet kartta- ja osoitetietoineen. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut sisältää muut sosiaalipalvelut paitsi vanhustenhuollon ja päivähoidon. Järjestämisperiaatteena on toiminnallinen kokonaisuus ja lähipalvelujen saatavuus. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota samoin kuin ennalta ehkäisyyn ja hyvään henkilöstön rekrytointipolitiikkaan. Lähipalvelukartta on selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitteenä. Toimintatapoja uudistetaan ja pyritään entistä kustannustehokkaampaan toimintaan. Palvelut järjestetään elinkaarimallin mukaisesti, siten että ensimmäisen asteen muodostavat lasten ja perheiden palvelut, toisen asteen aikuisväestön palvelut ja kolmannen asteen vammaisten palvelut. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti. Kunkin edellä mainitun ryhmän sosiaalipalveluiden tavoitetila vuonna 2015 ja palveluiden järjestämis- ja tuotantotapa on esitetty alatyöryhmän raportissa, joka on liiteosan liitteenä 6. Vanhustenhuolto Palvelujen järjestämisen yleisenä periaatteena on ennalta ehkäisevä toiminta ja kuntouttava tavoite. Pyritään kiinteään yhteistyöhön sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen kesken. Toiminnan peruslähtökohtana on itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistaminen. Palvelut tuotetaan lähipalveluina, joista kartta on selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitteenä, ja keskitettyinä palveluina. Vanhuspalvelujen järjestämisessä sekä tuottamisessa tarvitaan sekä yksityisiä että kunnallisia toimijoita. Tukipalvelut ja vastaavat on tarkoituksenmukaista ostaa yksityisiltä toimijoilta. Tavoitteena on yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttöön ottaminen ja hyödyntäminen sekä laadun yhtenäistäminen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lähipalveluita asukkaat käyttävät toistuvasti, jopa päivittäin. Esimerkkinä näistä ovat kotipalvelut. Lähipalvelut tarjotaan lähiympäristössä ja niiden piiriin on helppo hakeutua. Keskitetyt palvelut sijaitsevat mahdollisesti etäämmällä ja niihin tarvitaan mm. kuljetuspalveluita. Tällaisista esimerkkinä ovat kuntoutusyksiköt, joissa tarvitaan erityisosaavaa henkilöstöä. Erityisryhmien asumispalvelut voidaan myös järjestää keskitettyinä palveluina.

Kehittämisen painopisteinä on päivystykseen hakeutuvien vanhusten sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti, palveluketjujen saumaton toiminta ja turvallisuutta lisäävän teknologian hyödyntäminen. Vanhustenhuollon alatyöryhmän raportti on julkaistu kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 6. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopistotoiminta Kuntien yhdistyessä muodostetaan yksi yhtenäinen kirjastolaitos. Toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti ottamalla huomioon nykyisten kuntien sivistystoimen strategiat. Nykyisin toiminnassa olevat kirjastot jäävät alueidensa lähipalvelupisteiksi (ks. liitekartta). Kirjastoautotoiminta organisoidaan vastaamaan palvelutarpeita niiden muuttuessa. Kirjastopalvelut tuotetaan kunnan palveluina. Ostopalveluja käytetään erilaisiin hankintoihin. Kokoelma- ja palveluprosesseja kehitetään laadun turvaamiseksi. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen. Opistotoiminnan luonteesta johtuen kansalaisopistoilla on käytössään runsaasti erilaisia toimitiloja. Kuntien omistamien tilojen lisäksi on vuokratiloja. Opiston hallinto sijoitetaan yhteen toimipisteeseen. Opetustoiminnan tilojen tarve määräytyy opetustarjonnan sisällöstä ja määrästä. Opiston hallinto hoidetaan pienellä henkilökuntamäärällä kun taas opetukseen osallistuu useita satoja opettajia vuodessa. Huomiota kiinnitetään opetustarjonnan monipuolisuuteen ja saavutettavuuteen. Muita kulttuuripalveluita tuotetaan paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti. Näitä ovat museotoiminta, näyttelytoiminta, yleinen kulttuurityö, kotiseututyö, teatteri, käsija taideteollisuus, musiikki, sirkustaide, galleriatoiminta jne. Yleinen kulttuuritoimi säilytetään lähipalvelujen tuottajana. Museotoimi yhdistetään ja alueelle pyritään saamaan merkittäviä kulttuuritapahtumia. Kirjasto-, kulttuuripalvelut sekä kansalaisopistotoimintaa kartoittaneen alatyöryhmän raportti on selvitysaineiston liiteosan liitteenä 7. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen järjestämisen periaatteena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippuurheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa.

Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Itse toiminnasta vastaavat järjestöt. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntamahdollisuuksia erityisryhmille. Väestön ikääntyessä huomiota on kiinnitettävä juuri heille suunnattavaan palvelutarjontaan. Liikuntamahdollisuuksien saatavuuden turvaamiseksi palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina palveluina ja seudullisina palveluina. Lähipalveluista esimerkkinä ovat ladut, kuntoradat, koulujen liikuntatilat jne. Alueellisista palveluista uimahallit, urheilukentät, jäähallit jne. Seudullisista palveluista jalkapallostadion, suurhalli jne. Lähipalvelupisteet on esitetty selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitekartalla. Palvelut tuotetaan kunnan palveluina toimien yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien (ennen muuta tekninen sektori) kanssa ja vähäisessä määrin ostopalveluina. Liikuntatoimen alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 7. Nuorisotoimi Kunnan nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistää heidän aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistumista. Kunnan ohella nuorisotyöstä vastaavat erilaiset järjestöt. Nuorten palvelut turvataan lähipalveluina sekä alueellisesti kattavina nuorisotiloina. Kunnan omana toimintana tuotetaan nuorisotalotoiminta, kerhotoimintaa, leiri- ja retkitoiminta, kansainvälinen toiminta, erityisnuorisotyö, ennalta ehkäisevä päihdetyö, katupartiointi jne. Nuorten työpajatoiminta toteutetaan ostopalveluna samoin kuin erilaiset kolmannen sektorin palvelut. Nuorisovaltuusto toteutetaan yhdessä nuorten ja kaupunginvaltuuston kanssa. Sopimusohjaukseen liittyvänä palvelut tuotteistetaan, hinnoitellaan ja kuvataan laadullisesti.

5. Luottamushenkilöhallinnon vastuu palveluiden järjestämisestä Luottamushenkilöhallinto, lautakunnat ja johtokunnat, ovat vastuussa kunnallisten palveluiden järjestämisestä. Varsinainen järjestämisvastuu kuuluu lautakunnille. Niiden on huolehdittava palveluiden saatavuudesta, riittävyydestä ja laadusta. Palveluiden tuottamisesta, toiminnan tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta vastaavat johtokunnat. 6. Tasa-arvoinen tehokkaan hallinnon henkilöstö Henkilökunnan tasa-arvoista ja tasapuolista kohtelua edistetään tehtävien vaativuuden arvioinnilla ja siihen perustuvalla palkkauksen harmonisoinnilla. Palkkauksen harmonisointiin käytetään varoja yhdistymisavustuksesta ja työehtosopimusten mahdollistamista harkinnanvaraisista eristä. Henkilökunnan tukena muutosvaiheessa toimii muutosjohtaja. 7. Yhdistymisen lähtökohdat ja yhdistymisen valmistelu Yhdistymisen lähtökohtana on ollut suomalaiseen kuntakenttään kohdistuvat voimakkaat haasteet tulevaisuudessa sekä Pohjois-Kymenlaakson toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat alueen asemaan suomalaisessa aluerakenteessa. Keskeisiä tunnusmerkkejä tässä ovat alueen voimakas väestökato ja ikääntyminen sekä niiden tuomat paineet kuntatalouteen. Seudun elinvoiman vahvistaminen on koettu yhdistymisen tärkeimmäksi tavoitteeksi.. Tavoitteen saavuttamiseksi seudulle tarvitaan yksi vahva peruskunta. Palveluiden turvaaminen kestävällä kuntataloudella on haaste, johon voidaan vastata parhaiten vahvan peruskunnan avulla. Kunnan tärkeimmän inhimillisen voimavaran, henkilöstön, työhyvinvointiin ja urakehitykseen huomion kiinnittäminen on myös mahdollista vahvan peruskunnan puitteissa. Vain motivoitunut ja osaava henkilöstö kykenee tuottamaan palvelut laadukkaina ja saamaan aikaan tuottavuusetuja. Yhdistymisen valmistelu on tehty tavoitteena uuden kunnan toiminnan aloittaminen 1.1.2009. Vuoden 2008 aikana järjestelytoimikunta yhdessä alaistensa organisaatioiden kanssa huolehtii uuden kunnan toiminnan aloittamiseen liittyvistä valmisteluista muutosjohtajan avustamana. 8. Jatkuvan kehittämisen periaate Yhdistämällä kuuden kunnan hallinnot saadaan nopeasti merkittävää taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantumista Pohjois-Kymenlaakson kuntakentässä. Palvelut voidaan järjestää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin kuntarajojen estämättä

samoin kuin henkilöstövoimavarat mitoittaa ja käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Henkilökunnan voimakkaasta eläköitymisestä johtuen suurta vaaraa ns. kaksoismiehityksestä ei ole edes toiminnan alkuvaiheessa. Elinkeinotoimen järjestäminen nykyistä vaikuttavammaksi ja tehokkaammaksi turvaa kunnan elinvoimaa. Niin uuden kunnan hallinnon kuin sen palvelutuotannon keskeisenä periaatteena tulee olla toiminnan jatkuvan kehittämisen periaate paremman tuottavuuden aikaan saamiseksi ja toiminnan laadun parantamiseksi.

Liite 2

PÄIVÄKODIT JAAKONPUISTON PÄIVÄKOTI Kalevankatu 7 45100 Kouvola HAANOJAN PÄIVÄKOTI Tasankotie 6 45150 Kouvola SUOMI-AMERIKKA YHDISTYKSEN PÄIVÄKOTI Utinkatu 43 45200 Kouvola PÄIVÄKOTI AURINKOPOIKA Suutarinpolku 1 45200 Kouvola PUISTOLAN PÄIVÄKOTI Upseerintie 1 45100 Kouvola PÄIVÄKOTI KARHUNPESÄ Sippolankatu 9 45150 Kouvola STEINERLASTENTARHA AAMURUSKO Uudenmaankatu 39 45100 Kouvola KESKUSTAN PÄIVÄKOTI Salpausselänkatu 5 45100 Kouvola PUTKINOTKON PÄIVÄKOTI Kauppalankatu 27 45100 Kouvola PÄIVÄKOTI NURMILINTU Pajaraitti 10 45100 Kouvola MIELAKAN PÄIVÄKOTI Mielakanrinteentie 3 45120 Kouvola SUURSUON PÄIVÄKOTI Ratsupolku 2 45160 Kouvola KÄPYLÄN PÄIVÄKOTI Käpylänkatu 30 c 45200 Kouvola UTUNMÄEN PÄIVÄKOTI Utunmäentie 7 45160 Kouvola PALOKANKAAN PÄIVÄKOTI Palokankaantie 1 45200 Kouvola OJANIITYN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sähkomiehentie 12 45120 Kouvola TIKANKONTIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sähkömiehentie 14 a 45120 Kouvola LEPPÄKERTUN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sähkömiehentie 14 b 45120 Kouvola KILLINGIN PÄIVÄKOTI Killingintie 6 45700 Kuusankoski KYMINTEHTAAN PÄIVÄKOTI Seimentie 9 45720 Kuusankoski MÄKIKYLÄN PÄIVÄKOTI Vanhainkodintie 12 45740 Kuusankoski SAIRAALANMÄEN PÄIVÄKOTI Sairaalankuja 3 a 45750 Kuusankoski SVENSKA LEKSKOLAN Niementie 7 45700 Kuusankoski KOULURINTEEN PÄIVÄKOTI Mäenpääntie 19 45700 Kuusankoski MAUNUKSELAN PÄIVÄKOTI Kuntalantie 9 45700 Kuusankoski NISKALAN PÄIVÄKOTI Varppitie 1 45700 Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PIKKU-NALLE Takaharjuntie 3 a 1 45720 Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI OTSOLA Takaharjuntie 3 c 16 45720 Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI LEHMUSTARHA Läntinen linjapuisto 6 a 45700 Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI NELIAPILA Mäenpäänkuja 5 b 45700 Kuusankoski VOIKKAAN PÄIVÄKOTI Santatie 6 45910 Voikkaa PILKAANMAAN PÄIVÄKOTI Savipellontie 19 45810 Pilkanmaa MÄYRÄNKORVEN PÄIVÄKOTI Osonojantie 7 45720 Kuusankoski JOKELAN PÄIVÄKOTI Ahomutka 1 45360 Valkeala KIRKONSEUDUN PÄIVÄKOTI Leikkipolku 4 45370 Valkeala ELOKUJAN PÄIVÄKOTI RYHMÄ PIKKU-VETURI Kustaa III tie 4 a 45370 Valkeala ELOKUJAN PÄIVÄKOTI Elokuja 45370 Valkeala PÄIVÄKOTIRYHMÄ MUUMILAAKSO Kansanopistontie 33 47830 Hasula UTIN PÄIVÄKOTI Opintie 3 45410 Utti VEKARANJÄRVEN PÄIVÄKOTI Töröntie 2 46140 Vekaranjärvi VUOHIJÄRVEN PÄIVÄKERHO/PERHEKERHO Vuohijärven kirkko 47900 Vuohijärvi ANJALAN PÄIVÄHOITO VANILJATALO Ruokosuontie 5 46910 Anjalankoski ANJALAN PÄIVÄHOITO PUNAINENTUPA Ruokosuontie 1 b 46910 Anjalankoski KORVENKOULUN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Korventie 703 46960 Muhniemi INKEROISTEN PÄIVÄKOTI Rantapellontie 3 46900 Anjalankoski INKEROISTEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Rantapellontie 5 a 2 46900 Anjalankoski MYLLYKOSKEN PÄIVÄKOTI Länsiasemantie 11 46800 Myllykoski

UMMELJOEN PÄIVÄKOTI Simonsuurentie 4 46810 Anjalankoski UMMELJOEN KOULUN ESIOPETUSRYHMÄ Kansakouluntie 6 46810 Anjalankoski SAVINIEMEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Kaarlontie 3 a 4 46800 Anjalankoski VIIALAN PÄIVÄKOTI Viialantie 24 46800 Myllykoski MYLLYKOSKEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Karjalantie 17 46800 Myllykoski SIPPOLAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sippolantie 1 F 1 46710 Sippola HIIVURIN PÄIVÄKOTI Kyntäjäntie 14 45610 Koria TAMMENTERHON PÄIVÄKOTI Ruotsulantie 4 45610 Koria NAPAN PÄIVÄKOTI Napantie 13 45610 Koria UPSEERIN PÄIVÄKOTI Hakuntie 16 45610 Koria PEIPPOLAN PÄIVÄKOTI Meijeritie 4 47200 Elimäki SINILINNUN PÄIVÄKOTI Rentukantie 5 a 1 45610 Koria RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PEUKALOINEN Kukkomäentie 8 47710 Jaala PÄIVÄKOTI VUOKKOLA Vuokkolantie 1 47710 Jaala KESKUSTAN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMÄ Kauppalankatu 18 45100 Kouvola SARKOLAN PÄIVÄKOTI Runkokatu 12 45120 Kouvola PENTSOJAN PERHEPUISTO Tasankotie 4 45150 Kouvola HAANOJAN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMÄ Toukotie 31 45120 Kouvola KUOVIN PERHEPUISTO Lohitie 9 45160 Kouvola RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI KULTALINTU Kustaa III tie 14 c 1 45370 Valkeala KAIPIAISTEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Ratapihantie 15 as 20 46400 Kaipiainen

PERUSKOULUT Anjalan koulu0-6 Anjalantie 5 46910 Anjalankoski Inkeroisten yhteiskoulu Yhteiskouluntie 6 46900 Anjalankoski Kaipiaisten koulu0-6 Vanhatie 1 46400 Kaipiainen Liikkalan koulu1-6 Kujalankulmantie 11 46750 Liikkala Muhniemen koulu1-6 Elimäentie 744 A 46960 Muhniemi Myllykosken yhteiskoulu Länsiasemantie 1-3 46800 Anjalankoski Sippolan koulu0-9 Sippolantie 15 46710 Sippola Saviniemen koulu1-6 Kaarlontie 2 46800 Anjalankoski Tehtaanmäen koulu1-6 Pihtojantie 8 46900 Anjalankoski Ummeljoen koulu0-6 Kansakouluntie 6 46810 Anjalankoski Viialan koulu0-9 Opintie 5 46800 Anjalankoski Korian koulu1-6 Koulutie 16 45610 Koria Napan koulu1-2 Napantie 13 45610 Koria Löytyn koulu1-6 Lakiasuontie 254 47110 Löytty Kartanokoulu 1-6 Vanhamaantie 26 45720 Elimäki Ratulan koulu0-6 Ratulantie 709 47260 Ratula Elimäen yläaste7 Vanhamaantie 28 45720 ELIMÄKI Jaalan koulu1-6 Jaalantie 46 47710 JAALA Eskolanmäen koulu1-9 Tasankotie 8 45150 KOUVOLA Kankaan koulu1-9 Salpausselänkatu 24 45100 KOUVOLA Kaunisnurmen koulu1-9 Pajaraitti 10 45100 KOUVOLA Mansikka-ahon koulu1-6 Mansikka-ahontie 1 45200 KOUVOLA Sarkolan koulu1-6 Toukotie 31 45120 KOUVOLA Tornionmäen koulu1-6 Hongistontie 4 45200 KOUVOLA Vahteron koulu1-6 Voimakatu 1 45150 KOUVOLA Mäntypuiston koulu1-6 Voimakatu 1 45120 KOUVOLA Kouvolan yhteiskoulu Salpausselänkatu 36 45100 KOUVOLA Urheilupuiston koulu7-9 Palomäenkatu 29 45100 KOUVOLA Aitomäen koulu1-6 Aitomäentie 998 45100 KOUVOLA Jokelan koulu1-6 Lukutie 1 45360 VALKEALA Kirkonkylän koulu1-6 Kustaa III Tie 12 45370 VALKEALA Kääpälän koulu1-6 Töröntie 2 46140 VEKARANJÄRVI Niinistön koulu1-6 Hiostenmäentie 1 45360 VALKEALA Oravalan koulu1-6 Oravanmatinraitti 6 6 45940 ORAVALA Selänpään koulu1-6 Selänpääntie 582 47810 SELÄNPÄÄ Tirvan koulu1-6 Tirvantie 76 46430 TIRVA Tuohikotin koulu1-6 Tuohikotintie 9 46110 TUOHIKOTTI Utin koulu1-6 Opintie 1 45410 UTTI Valkealan yläkoulu Kustaa III Tie 12 45370 VALKEALA Keskustan koulu1-6 Mäenpääntie 23 45700 KUUSANKOSKI Kymintehtaan koulu1-9 Takaharjuntie 3 45720 KUUSANKOSKI Pilkan koulu1-6 Koulukuja 8 45700 KUUSANKOSKI Pilkanmaan koulu1-6 Savipellontie 19 45810 PILKANMAA Tähteen koulu1-9 Tähteentie 38 45700 KUUSANKOSKI Voikkaan koulu1-6 Minikuja 10 45910 VOIKKAA Svenska skolan 1-6 Marskinkatu 5 45700 KUUSANKOSKI Hirvelän koulu7-9 Koulutie 15 45910 VOIKKAA

Naukion koulu1-9 Uimahallintie 1 45700 KUUSANKOSKI Ruotsulan koulu Takaharjuntie 3 45720 KUUSANKOSKI Kiehuvan koulu1-6 Ojamaantie 6 45100 KOUVOLA Koulurinteen koulu Mäenpääntie 19 45700 KUUSANKOSKI Tähteenkadun koulu Tähteentie 38 45700 KUUSANKOSKI Rekolan koulu Kotkantie 10 45740 KUUSANKOSKI Tähteen erityiskoulu Tähteentie 38 45700 KUUSANKOSKI

LUKIO-OPETUS

LUKIOT Anjalankosken lukio Yhteiskouluntie 8 46900 Anjalankoski Elimäen lukio Vanhamaantie 28 45720 Elimäki Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu 36 45100 KOUVOLA Kouvolan Lyseon lukio ja Kouvolan iltalukio Tietotie 3-5 45100 KOUVOLA Kuusankosken lukio Valtakatu 46 45700 Kuusankoski Valkealan lukio Kustaa III tie 12 45370 VALKEALA

TERVEYSASEMAT JA VUODEOSASTOT Kouvolan terveysasema Marjoniementie 8-10 45100 KOUVOLA Valkealan terveysasema Keskitie 19 45370 VALKEALA Kuusankosken terveysasema Kymenlaaksonkatu 3 C 45700 KUUSANKOSKI Voikkaan terveysasema Myllytie 11 45910 VOIKKAA Anjalankosken terveysasema Sairaalantie 15 A 46860 ANJALANKOSKI Jaalan terveysasema Keskuskaari 1 B 47700 JAALA Elimäen terveysasema Sairaalantie 1 47200 ELIMÄKI Korian terveysasema Elimõentie 2 45610 KORIA Kuusankosken aluesairaala Sairaalakuja 3 C 45750 KUUSANKOSKI Kouvola vuodeosasto Marjoniementie 8-10 45100 KOUVOLA Kuusankoski vuodeosasto Kymenlaaksonkatu 3 45701 KUUSANKOSKI Anjalankoski vuodeosasto Sairaalantie 15 A 46860 ANJALANKOSKI Elimäki vuodeosasto Sairaalantie 1 47200 ELIMÄKI

NEUVOLAT Nimi Osoite Postitoimipaikka Kuusankosken terveysaseman neuvola Kymenlaaksonkatu 3 D 45700 KUUSANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola ehkäisyneuvola (tulossa) terveydenedistäminen Mäyränkorven neuvola Osonojantie 7 45700 KUUSANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola Voikkaan neuvola Myllytie 11 45910 VOIKKAA äitiysneuvola lastenneuvola Pilkanmaan neuvola Rajatie 7 45810 PILKANMAA lastenneuvola avovastaanotto Jaalan neuvola Keskuskaari 1 B 47710 JAALA äitiysneuvola lastenneuvola Kouvolan terveysaseman neuvola Marjoniementie 10 45100 KOUVOLA ehkäisyneuvola terveydenedistäminen Eskolanmäen neuvola Sippolankatu 10 45150 KOUVOLA äitiysneuvola lastenneuvola Tornionmäen neuvola Utinkatu 54 45200 KOUVOLA äitiysneuvola lastenneuvola Lehtomäen neuvola Madekuja 1 45160 KOUVOLA äitiysneuvola lastenneuvola Utin neuvola Opintie 9 45410 UTTI äitiysneuvola lastenneuvola avovastaanotto Valkealan terveysaseman neuvola Keskitie 19 45370 VALKEALA äitiysneuvola lastenneuvola ehkäisyneuvola Vuohijärven neuvola Näkkimistöntie 4 47900 VUOHIJÄRVI äitiysneuvola lastenneuvola avovastaanotto Tuohikotin neuvola Tuohitie 1 46110 TUOHIKOTTI äitiysneuvola lastenneuvola avovastaanotto

Nimi Osoite Postitoimipaikka Inkeroisten neuvola Lauttatie 10 46900 ANJALANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola ehkäisyneuvola Myllykosken neuvola Pappilantie 7 46800 ANJALANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola Anjalankosken terveysasema Sairaalantie 15 A 46860 ANJALANKOSKI terveydenedistäminen Kirkonkylän terveysneuvola Sairaalantie 1 47200 ELIMÄKI äitiys- ja perhesuunnittelu lastenneuvola Korian terveysneuvola Elimäentie 2 45610 KORIA äitiys- ja perhesuunnittelu lastenneuvola

HAMMASHOITOLAT Jaalan hammashoitola Keskuskaari 1 B 47710 JAALA Kouvolan hammashoitola Marjoniementie 10 45100 KOUVOLA Kalevankadun hammashoitola Kalevankatu 13 45100 KOUVOLA Esikon hammashoitola Tasankotie 6 45150 KOUVOLA Kuusankosken hammashoitola Kymenlaaksonkatu 3 45700 KUUSANKOSKI Voikkaan hammashoitola Mattilantie 2 45910 KUUSANKOSKI Valkealan hammashoitola Keskitie 19 45370 VALKEALA Anjalankosken hammashoitola Sairaalantie 15 A 46860 ANJALANKOSKI Inkeroisten hammashoitola Peltokuja 8 A 46900 INKEROINEN Myllykosken hammashoitola Karjalantie 4 46800 MYLLYKOSKI Elimäen hammashoitola Sairaalantie 1 47200 ELIMÄKI Korian hammashoitola Elimäentie 2 45610 KORIA

PSYKIATRIA Kouvolan seudun psykiatrian poliklinikka Marjoniementie 8 45100 KOUVOLA Kouvolan seudun psykiatrian poliklinikka Marjoniementie 9 45100 KOUVOLA Kuusankoski hoitoryhmä 2 Kauppakatu 5 45700 KUUSANKOSKI Anjalankoski akuuttitr 3 + hoitotr 3 Sairaalantie 15 B 46860 ANJALANKOSKI Kouvola Kriisityöryhmä Tapiontie 4 45160 KOUVOLA Kouvola Päiväsairaala Marjoniementie 9 45100 KOUVOLA Koria Psykiatria Elimäentie 2 45610 KORIA Psykiatrinen sairaala Sairaalakuja 3 45750 KUUSANKOSKI

ELÄINLÄÄKÄRIT Kouvola eläinlääkäri Madekuja 3 45160 KOUVOLA Valkeala elänlääkäri Varastokuja 1 45370 VALKEALA Anjala eläinlääkäri Ruokosuontie 3 46910 ANJALANKOSKI Sippola eläinlääkäri Venevalkamantie 5 46710 SIPPOLA Elimäki eläinlääkäri Meijeritie 2 47200 ELIMÄKI

VANHUSPALVELUT Kotipalvelu tiimi J Ruotsulantie 32 45100 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Ruotsulantie 39 45100 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Kauppalankatu 14 45100 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Myllypuronkuja 2 45120 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Kotiharjuntie 10 45100 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Ahventie 1 45160 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Viitakummuntie 2 45200 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Käpylänkatu 30 45200 KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Viitakummuntie 3 45200 KOUVOLA Päiväkeskus J Kotiharjuntie 16 45100 KOUVOLA Päiväkeskus J Ruotsulantie 32 45100 KOUVOLA Tilapäishoitoyksikkö J Kotiharjuntie 16 45100 KOUVOLA Tilapäishoitoyksikkö J Ruotsulantie 32 45100 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Oikokatu 4 45100 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Myllypuronkuja 2 45120 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Käpylänkatu 30 45200 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Torikatu 4 45100 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Savonkatu 29 45100 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Torniomäentie 8 45200 KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Tornionmäentie 17 45200 KOUVOLA As.palveluyks. tehost J Kotiharjuntie 10 45100 KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Käpylänkatu 30 45200 KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Myllypuronkuja 6 45120 KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Tornionmäentie 24 45200 KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Oikokatu 4 45100 KOUVOLA Vanhainkoti J Kotiharjuntie 16 45100 KOUVOLA Vanhainkoti J Ruotsulantie 32 45100 KOUVOLA Myllykosken kotipalvelutiimi, J Viialantie 22 46800 ANJALANKOSKI Inkeroisten kotipalvelutiimi, J Valtatie 12 46900 ANJALANKOSKI Inkeroisten kotipalvelutiimi, Y Valtatie 10 46900 ANJALANKOSKI Anjalan kotipalvelutiimi, J Ruokosuontie 5 46910 ANJALANKOSKI Myllykosken päiväkeskus, J Viialantie 22 46800 ANJALANKOSKI Sippolan päiväkeskus, J Orijärvenkuja 30 46710 ANJALANKOSKI Inkeroisten päiväkeskus, Y Valtatie 10 46900 ANJALANKOSKI Anjalakoti, (8 tp-hoidon paikkaa),j Ruokosuontie 5 46910 ANJALANKOSKI Vienistön asumispalvelut, J Vienistöntie 10 46860 ANJALANKOSKI Ravimiehentien asumispalvelut, J Ravimiehentie 12 46800 ANJALANKOSKI Keltakankaan palvelutalo, Anjalankosken Vanhusten Tuki ry, Y Kirkkotie 6 46860 ANJALANKOSKI Rantalehdon ryhmäkoti, Anjalankosken Vanhusten Tuki ry, Y Valtatie 10 46900 ANJALANKOSKI Rantakaaren ryhmäkoti, Anjalankosken Vanhusten Tuki ry, Y Valtatie 10 B 46900 ANJALANKOSKI Hirvelän hoivakoti, Y Hirvelänpolku 20 d as 200 46710 ANJALANKOSKI Sippolakoti, J Orijärvenkuja 30 46710 ANJALANKOSKI Anjalakoti, J Ruokosuontie 5 46910 ANJALANKOSKI Varppitien kotipalvelutiimi, J Varppitie 2 as.5 45700 KUUSANKOSKI Mäyränkorven kotipalvelutiimi, J Osonojantie 7 45720 KUUSANKOSKI Killingintie kotipalvelutiimit, J Killingintie 4 45700 KUUSANKOSKI Kauppatorin kotipalvelutiimit, J Kauppatori 2 as. 1 45700 KUUSANKOSKI