Työ, ajankäyttö ja hyvinvointi Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Avire-kuntoutus Minna Ylikännö minna.ylikanno@kela.fi
Työ ja aika Siirtyminen agraariyhteiskunnasta, teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan kautta tietoyhteiskuntaan Suhde aikaan muuttunut: tehtäväkeskeisyydestä (task oriented) aikakeskeisyyteen (duration) Naiset siirtyneet enenevässä määrin työelämään Työaika ja yksityinen aika eriytyneet Siirtyminen epätyypillisten työsuhteiden ja työaikojen maailmaan Yhä useampi määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa - pätkätöitä vuokratyönä Työsuhteiden väliin jää eripituisia työttömyysjaksoja Työajan joustot ja vuorotyö lisääntyneet (flexible working hours, early morning work, night work) (Åkerstedt & Kecklund 2005) Siirtyminen globaaliin maailmaan 24/7 yhteiskunta, jossa työntekijän pitää olla jatkuvassa henkisessä ja jopa aktuaalisessa valmiudessa työhön 2
Työ ja vapaa-aika Työväenliikkeen tavoitteena on ollut lyhentää työaikaa Tavoitteena ollut jopa 3 päivän työviikko Lafargue (883): The right to be lazy 3 tunnin työpäivä Jo I Maailmansodan jälkeen useimmissa maissa sovittiin työpäivän pituudeksi kahdeksan tuntia Työaika on lyhentynyt Viimeisen vuosisadan aikana työviikon pituus on lyhentynyt usealla tunnilla 970- ja 980-luvuilla työpäivän lyhentämisestä keskusteltiin ratkaisuna kasvaneeseen työttömyyteen Time to be lazy? Downshifting, hidastaminen, hyppääminen pois oravanpyörästä, slow down (slow food yms.) Vuorotteluvapaajärjestelmä, lyhennetty työaika, työajan joustot 3
970 980 990 2000 2009 Muutos 970 2009 Suomi 98,8 849,2 769, 750,6 652,2-329,6 Ruotsi 729,8 56,8 560,9 642,0 60,0-9,8 Tanska 884,2 658,7 538,7 58,4 563,3-320,9 Saksa* 966,4 75,0 577,6 473,0 386,7-579,7 Ranska 2048,4 860, 704,6 59,4 553,9-494,5 Iso-Britannia 943,0 773,0 77,0 72,0 645,6-297,4 Espanja 2040,0 92,0 74,0 730,6 653,8-386,2 Yhdysvallat 902,5 82,9 830,6 836,4 768,4-34, Kanada 95,2 82,2 776,4 767,8 699,0-26,2 Japani 2243,0 22,0 203,0 82,3 73,5-529,5 4 Taulukko. Vuoden aikana tehdyt työtunnit työntekijää kohden vuosina 970 2009 eräissä OECD-maissa. *vuoteen 990 asti Länsi-Saksa. Lähde: OECD (200ad), omat laskelmat
Vapaa-aika ja työ Vapaa-aika mielekkäämpää kuin työ Työ ja työmatkat kokemuksina useimmilla epämiellyttävämpiä kuin vapaa-ajan toiminnot (Knabe ym. 200) Työtä haluavat tehdä enemmän ne, jotka tekevät vastentahtoisesti osa-aikaista työtä ja joilla tulot eivät riitä elämiseen Ylimääräinen aika käytettäisiin perheen kanssa olemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastamiseen (TK: Ajankäyttötutkimus 999-2000) Työ on kuitenkin tärkeää Tuo rytmiä elämään Hochschild 200: Time bind - Työn sijasta koti koetaan stressaavaksi paikaksi, jossa pitää vähässä ajassa tehdä paljon. Töihin mennään puolestaan viihtymään ja viettämään sosiaalista elämää. 5
Hyvinvointia etsimässä Jatkuvaa tasapainon hakemista työn ja vapaa-ajan välillä Ansiotyö Vapaa-aika Robinson ja contracted time committed time personal time free time Godbey (2000) Goodin ym. time in paid labour time in unpaid time in personal care spare time (2008) Onko motivaatiota työhön? household labour Kuinka paljon sidottua aikaa? Miten kokee palkattoman työn? Miten paljon arvostaa omaa aikaa? Tasapainon löytäminen haasteellista Naisilla työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen liittyy usein lasten saamiseen Naisilla vapaa-aika hyvin fragmentoitunutta Miehinen työkulttuuri ei välttämättä tue temporaalisen tasapainon löytämistä 6
Kiire ja stressi yleistyneet viimeisten vuosikymmenien aikana Aikapulan kokemukset yleisiä etenkin korkeasti koulutetuilla Aikaköyhyys: riittävän (tai jonkinlaisen) toimeentulon takaamiseksi työhön pitää käyttää niin paljon aikaa, että vapaa-aikaa ei käytännössä ole lainkaan Taulukko 3. Työssä käyvien parisuhteessa elävien isien kokemukset vuosina 987-988 ja 999-2000 lapsien lukumäärän ja iän mukaan siitä, onko heidän aikapulan takia luovuttava asioista (% ajankäyttöaineiston vuorokausista*). Yksi alle 7- vuotias lapsi Kaksi tai kolme alle 7- vuotiasta lasta 2 lasta, joista toinen alle 7- vuotias 3 lasta, joista -2 alle 7- vuotiaita lapsi, joka 7-vuotias tai vanhempi 2-3 lasta, jotka 7- vuotiaita tai vanhempia Kyllä 55.2/65. 56.6/73.8 60.3/88.5 66.8/82.3 48.8/62. 53.7/64.4 Ei 43./34.9 4.5/26.2 34.9/.5 33.2/7.7 49.4/37.9 44.3/35.6 Ei osaa sanoa.7/0.0.9/0.0 4.8/0.0 0.0/0.0.8/0.0 2.0/0.0 Lähde: Tilastokeskuksen ajankäyttöaineistot 987-988 ja 999-2000; omat laskelmat *) Aineistossa yksikkönä on vuorokausi. Prosenttiosuudet kuvaavat niiden päivien osuutta, jolloin isät ovat kokeneet aikapulaa. 7
Käytetty aika t:min Toimintoon osallistuneita % Aika osallistuneilla t:min 999 2009 999 2009 999 2009 Ansiotyö 5:57 4:56 69,8 6,3 8:30 8:03 yhteensä Miehet 6:43 5:34 73,9 66,4 9:05 8:22 Naiset 5:08 4:7 65,6 56, 7:50 7:39 Ansiotyö 5:29 4:32 69,8 6,3 7:5 7:23 Miehet 6:4 5:08 73,9 66,4 8:27 7:44 Naiset 4:42 3:54 65,6 56, 7:0 6:57 Työmatkat 0:27 0:25 59,2 5,6 0:46 0:47 Miehet 0:29 0:25 6, 54,2 0:47 0:47 Naiset 0:26 0:24 57,3 49,0 0:45 0:48 8
Todellisuus keskiarvojen takana Työhön käytetty aika divergoituu Osa tekee pitkää päivää ja säännöllisen epäsäännöllisesti ylitöitä Osa tekee vastentahtoisesti osa-aikaista työtä Köyhän arki menee arjesta selviytymiseen [ajan] ostaminen tuntuu olevan osa nykymenoa. Puheaikaa voi ostaa, samoin nettiaikaa. Voi ostaa palveluja, esimerkiksi siivousta, jolloin aikaa jää enemmän omille harrastuksille. Koiranulkoiluttamisen voi ulkoistaa ja ruokaostokset tilata kotiin. Ilman rahaa et osta aikaa, etkä paljon muutakaan. Tamppaat itse mattosi, peset ikkunasi, teet ruokasi ja ulkoilutat koirasi. Aikasi menee tarjousten perässä juoksemiseen ja arjesta selviytymiseen. Yksilölliset kokemukset ajankäytöstä jäävät piiloon Mikä on kellekin sopivasti? Milloin on sopivasti työtä ja vapaa-aikaa? 9
0
Ei enää aikaa lepäilylle Vapaa-aikaa vietetään mahdollisuuksien tavaratalossa Aikaa vietetään shoppaillen, Internetissä surffaillen, televisiota katsellen ja liikuntaa harrastaen Yhä vähemmän aikaa jää lepäilylle ja joutilaisuudelle Vapaa-ajalla suoritetaan Vapaa-ajan sisällöllä määritellään suhde toisiin Kiireestä on tullut trendikästä Ihmisten niukasta aikaresurssista käydään kovaa kilpailua Sohvalla ei enää makailla ilman, että sekin on suorittamista pitkään, ainakaan päätoimisesti ilman, että sitä pitää perustella
Ajankäyttö ja normit Ajankäyttö kuvastaa yhteiskunnassa vallalla olevia normeja Ristiriitainen suhtautuminen joutilaisuuteen Laatuajan ylistys Uusi isyys Kulutushysteria Kilpailu Viikko lomaa kodin ulkopuolella vuodessa Normeerattu ajankäytön muoto Perustuu sosiaaliseen konsensukseen siitä, mihin kotitaloudella tulisi olla varaa Tutkittu ja kokemuksellinen tieto, arvot ja asenteet muokkaavat yleisiä näkemyksiä siitä, miten aikaa tulisi käyttää 2
Aikapolitiikka Aikapolitiikalla pystytään vaikuttamaan yksilöiden ja kotitalouksien ajankäyttöön Työ- ja perhepoliittiset valinnat vaikuttavat suoraan ajankäytön edellytyksiin Samoin useat yhdyskuntatekniset ratkaisut Mahdollisuudet: Sellaisten ajankäytön vaihtoehtojen mahdollistaminen, jotka yhtäältä lisäävät hyvinvointia vähentämällä kiirettä ja stressiä ja toisaalta edistävät optimaalisen tasapainon löytämistä työn ja vapaa-ajan välillä ottaen huomioon muuttuneet perherakenteet ja työn vaatimukset Haasteet Vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja kokonaisvaltaista näkemystä yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnista. Alan tutkimus Suomessa ja maailmanlaajuisestikin vähäistä 3
KIITOS! 4