EU:n luonnonsuojelulainsäädännön (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) toimivuustarkastukseen sisältyvä julkinen kuuleminen



Samankaltaiset tiedostot
Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

8964/17 ai/paf/mh 1 DG E 1A

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kuva: Seppo Tuominen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Yleiset tiedot vastaajasta

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Euroopan ympäristökeskus

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM LYMO Hyvärinen Esko(YM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla

EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

LIITTEET. asiakirjaan. komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...

Ahti Putaala Metsähallitus Riistapäivät

BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS, LUONTO JA MAAPERÄ

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Metsähallitus Luontopalvelut

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 28. lokakuuta 2010 (29.10) (OR. en) 15676/10 ETS 8 MI 414 SAATE

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio:

Case Id: 91acd208-6c90-40bb-a7d4-38e5e2b4b7a5 Date: 16/06/2015 00:26:57 EU:n luonnonsuojelulainsäädännön (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) toimivuustarkastukseen sisältyvä julkinen kuuleminen Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. EU:n luonnonsuojelulainsäädännön (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) toimivuustarkastukseen sisältyvä julkinen kuuleminen (FI) Vastaajan tiedot Nimi ja organisaatio: enintään 40 merkkiä Markus Nissinen, MTK metsälinja Ilmoita EU:n avoimuusrekisterin tunnistenumero (jos sinulla on sellainen): enintään 15 merkkiä Jos edustamasi organisaatio ei ole rekisteröitynyt, voit rekisteröityä nyt. Saako vastauksesi julkaista nimelläsi tai organisaation nimellä? nimettömästi? Kuulemisen johdanto-osassa olevassa tietosuojaselosteessa on tietoa siitä, miten henkilötietoja ja vastauksia käsitellään. 1

Missä maassa asut tai toimit ensisijaisesti? BELGIQUE-BELGIË DANMARK DEUTSCHLAND EESTI ESPAÑA FRANCE HRVATSKA IRELAND ITALIA LATVIJA LIETUVA LUXEMBOURG MAGYARORSZÁG MALTA MUU MAA (EU:n ulkopuolella) NEDERLAND POLSKA PORTUGAL ROMÂNIA SLOVENIJA SLOVENSKO SUOMI / FINLAND SVERIGE UNITED KINGDOM ÖSTERREICH ČESKÁ REPUBLIKA ΕΛΛΑΔΑ (ELLADA) ΚΥΠΡΟΣ (KÝPROS) БЪЛГАРИЯ (BULGARIA) Alue (valinnainen): Länsi-Suomi Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Åland 2

Vastaan kyselyyn yksityishenkilönä yrityksen puolesta kansalaisjärjestön puolesta järjestön tai yhdistyksen (muu kuin kansalaisjärjestö) puolesta valtion tai viranomaisen puolesta EU:n toimielimen tai viraston puolesta oppilaitoksen tai tutkimuslaitoksen puolesta Muu Pääasiallinen toimialueesi Maailmanlaajuinen EU Kansallinen Alueellinen Paikallinen Mikä seuraavista kuvaa parhaiten ensisijaista toimialaasi tai kiinnostuksen kohdettasi? Energia Kaivosteollisuus Kalanviljely ja siihen liittyvä toiminta Kalastus (muu kuin virkistyskalastus) Koulutus Kulttuuri Liikenne Luonto Maatalous Matkailu Metsästys Metsätalous Rakennus ja kehittäminen Tiede Vesitalous Virkistyskalastus Virkistystoiminta Ympäristö Osa 1 Yleiset kysymykset 3

1. Miten tärkeä asia luonnonsuojelu on sinulle? Ei tärkeä Ei kovin tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä 2. Miten hyvin tunnet EU:n luonnonsuojelutoimenpiteitä? Huonosti Jonkin verran Melko hyvin Erittäin hyvin Lintudirektiivi Luontodirektiivi Suojelualueiden Natura 2000 -verkosto 3. Miten tärkeitä lintu- ja luontodirektiivit ovat luonnonsuojelun kannalta? Ei tärkeitä Ei kovinkaan tärkeitä Tärkeitä Erittäin tärkeitä En osaa sanoa 4. Ovatko direktiivien strategiset tavoitteet tarkoituksenmukaisia luonnonsuojelun edistämiseksi EU:ssa? Lintudirektiivin strategisena tavoitteena on ylläpitää kaikkien EU:n luonnonvaraisten lintulajien kannat sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka mukauttaa nämä kannat tähän tasoon. Luontodirektiivin strategisena tavoitteena on säilyttää tai saattaa ennalleen EU:n tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelun taso ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Eivät tarkoituksenmukaisia Jonkin verran tarkoituksenmukaisia Tarkoituksenmukaisia Erittäin tarkoituksenmukaisia En osaa sanoa 4

5. Onko direktiiveissä esitetty lähestymistapa tarkoituksenmukainen lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi EU:ssa? Direktiiveissä vaaditaan EU:n jäsenvaltioita laatimaan tiukkoja suojelusääntöjä, jotka koskevat kaikkia eurooppalaisia luonnonvaraisia lintuja sekä monia muita harvinaisia, uhanalaisia ja paikallisia lajeja. Lisäksi jäsenvaltioiden on osoitettava erityisiä luonnonsuojelualueita, joiden avulla varmistetaan Euroopan arvokkaimpien ja uhanalaisimpien lajien ja luontotyyppien sekä muuttolintujen eloonjääminen pitkällä aikavälillä. Yhdessä nämä alueet muodostavat verkoston, joka kattaa noin 18 prosenttia EU:n maa-alueesta ja yli neljä prosenttia sen merialueista. Ei tarkoituksenmukainen Jonkin verran tarkoituksenmukainen Tarkoituksenmukainen Erittäin tarkoituksenmukainen En osaa sanoa 6. Onko direktiiveillä suojeltu tehokkaasti luontoa? Ei tehokkaasti Jonkin verran tehokkaasti Tehokkaasti Erittäin tehokkaasti En osaa sanoa 6 b. Jos direktiivit eivät ole mielestäsi olleet tehokkaita tai ne ovat olleet vain jonkin verran tehokkaita, johtuuko se jostain seuraavista syistä? Lainsäädäntöön liittyvät ongelmat Täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat Valvontaan liittyvät ongelmat Ei mistään edellä mainitusta syystä En osaa sanoa 7. Miten tärkeä Natura 2000 -verkosto on EU:n uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelun kannalta? Natura 2000 -verkostoon kuuluu noin 27 000 suojelualuetta, jotka ovat biologisesti hyvin monimuotoisia. Verkosto kattaa noin 18 prosenttia EU:n maa-alueesta ja yli neljä prosenttia sen merialueista. Ei tärkeä Jonkin verran tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä En osaa sanoa 5

8. Millaiset lintu- ja luontodirektiivien täytäntöönpanon kustannukset ovat suhteessa sen hyötyihin? Täytäntöönpanokustannukset vastaavat melko hyvin hyötyjä. Täytäntöönpanokustannukset ovat jonkin verran hyötyjä suuremmat. Täytäntöönpanon hyödyt ovat jonkin verran kustannuksia suuremmat. Täytäntöönpanokustannukset ylittävät merkittävästi hyödyt. Täytäntöönpanon hyödyt ylittävät merkittävästi kustannukset. En osaa sanoa 6

9. Direktiiveissä keskitytään ensisijaisesti luonnonsuojeluun, mutta missä määrin niiden täytäntöönpanossa on otettu huomioon seuraavat näkökohdat? Ei lainkaan Ei riittävästi Riittävästi Erittäin hyvin En osaa sanoa Taloudelliset näkökohdat Sosiaaliset näkökohdat Kulttuurinäkökohdat Alueelliset erityispiirteet Paikalliset erityispiirteet 7

10. Tukeeko seuraavia aloja koskeva EU-politiikka lintu- ja luontodirektiivien tavoitteita? Ei Kyllä Voisi tukea enemmän En osaa sanoa Maatalous ja maaseudun kehittäminen Kalastus ja meret Koheesio (alueellinen) Energia Liikenne Ympäristö Teollisuus/yritykset Ilmastonmuutos Terveys Tutkimus ja innovointi 11. Missä määrin direktiiveillä on tuotettu kansalliseen tai alueelliseen lainsäädäntöön verrattuna enemmän lisäarvoa? Ei lainkaan lisäarvoa Jonkin verran lisäarvoa Merkittävästi lisäarvoa En osaa sanoa 12. Missä määrin direktiiveillä on tuotettu lisäarvoa taloudelle (esim. uudet työpaikat, Natura 2000 -verkostoon liittyvät liiketoimintamahdollisuudet)? Ei lainkaan lisäarvoa Jonkin verran lisäarvoa Merkittävästi lisäarvoa En osaa sanoa 8

13. Missä määrin direktiivit ovat tuoneet sosiaalista hyötyä (esim. terveys, kulttuuri, virkistystoiminta, koulutus)? Eivät lainkaan Jonkin verran Merkittävästi En osaa sanoa 14. Tarvitaanko lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi edelleen EU:n lainsäädäntöä? Kyllä Ei En osaa sanoa Haluatko vastata kyselylomakkeen toisen osan tarkempiin kysymyksiin? Kyllä Ei Osa 2 Tarkemmat kysymykset Tuloksellisuus Seuraavilla kysymyksillä selvitetään, missä määrin lintudirektiivin ja luontodirektiivin tavoitteet on saavutettu. Lisäksi selvitetään merkittäviä tekijöitä, jotka ovat voineet edistää tai heikentää näiden tavoitteiden saavuttamista. 9

15. Miten tuloksellisesti lintu- ja luontodirektiiveillä on Ei lainkaan tuloksellisesti Ei erityisen tuloksellisesti Jonkin verran tuloksellisesti Erittäin tuloksellisesti En osaa sanoa suojeltu uhanalaisia lintulajeja suojeltu kaikkia luonnonvaraisia lintulajeja suojeltu uhanalaisia lajeja (muita kuin lintuja) suojeltu Euroopan uhanalaisimpia luontotyyppejä perustettu lajien suojelujärjestelmä varmistettu lajien kestävä hyödyntäminen (esim. metsästys, kalastus) 10

perustettu EU:n laajuinen suojelualueiden verkosto (Natura 2000 -verkosto) hoidettu ja palautettu ennalleen Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita varmistettu, että uusien suunnitelmien ja hankkeiden yhteydessä Natura 2000 -alueisiin kohdistuvia riskejä arvioidaan asianmukaisesti säännelty uusien suunnitelmien ja hankkeiden vaikutusta Natura 2000 -alueisiin 11

edistetty maiseman piirteiden huomioon ottamista Natura 2000 -alueiden ulkopuolella? 12

16. Missä määrin direktiiveillä on edistetty luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian tavoitteiden saavuttamista? Luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa määritetään kuusi tavoitetta ja 20 toimea, joilla pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä, ennallistamaan ne mahdollisimman pitkälle ja tehostamaan EU:n toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Ei lainkaan Vähän Merkittävästi Erittäin paljon En osaa sanoa Lajien ja luontotyyppien suojelu Heikentyneiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen ylläpitäminen ja ennallistaminen Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen maa- ja metsätalousalueilla Kalavarojen kestävän käytön varmistaminen Haitallisten vieraslajien esiintymisen ja leviämisen torjunta Maailman luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen 13

17. Miten tuloksellisia direktiivit ovat kokonaisuudessaan olleet tähän mennessä? Ei lainkaan tuloksellinen Ei erityisen tuloksellinen Jonkin verran tuloksellinen Erittäin tuloksellinen En osaa sanoa Lintudirektiivi Luontodirektiivi 14

18. Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikuttaneet niillä osa-alueilla, joilla direktiivit ovat olleet tuloksellisia? Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Merkittävästi En osaa sanoa Direktiivien sanamuoto on selkeä Tuloksellinen valvonta Tuloksellinen koordinointi EU:n tasolla Tuloksellinen koordinointi kansallisella tasolla Tuloksellinen koordinointi alueellisella tasolla Tuloksellinen koordinointi paikallisella tasolla Täytäntöönpanoa koskeva ohjeistus ja parhaat käytännöt Riittävästi tutkimustietoa lajeista ja luontotyypeistä Osoitettu rahoitus 15

Asianmukaiset henkilöresurssit Sidosryhmien osallistuminen Yleisön tiedotus ja tuki Luonnonsuojelu on sisällytetty hyvin muihin politiikanaloihin Suojelualueiden asianmukainen hoito Lajien ja luontotyyppien suojelua koskeva kansainvälinen yhteistyö 16

19. Missä määrin seuraavat tekijät ovat heikentäneet direktiivien tavoitteiden saavuttamista? Ei lainkaan Jonkin verran Merkittävästi En osaa sanoa Direktiivien sanamuoto ei ole selkeä Epäonnistunut valvonta Epäonnistunut koordinointi EU:n tasolla Epäonnistunut koordinointi kansallisella tasolla Epäonnistunut koordinointi alueellisella tasolla Epäonnistunut koordinointi paikallisella tasolla Täytäntöönpanoa koskeva ohjeistus ja parhaat käytännöt riittämättömiä Täytäntöönpanoa koskeva ohjeistus ja parhaat käytännöt epäselviä Puutteellisesti tutkimustietoa lajeista ja luontotyypeistä Riittämätön rahoitus 17

Riittämättömät henkilöresurssit Riittämätön sidosryhmien osallistuminen Heikko yleisön tiedotus ja tuki Riittämätön sisällyttäminen muihin politiikan aloihin Suojelualueiden puutteellinen hoito Lajien ja luontotyyppien suojelua koskeva kansainvälinen yhteistyö olematonta tai puutteellista 18

Tehokkuus Seuraavilla kysymyksillä selvitetään, ovatko EU:n luontodirektiivien täytäntöönpanokustannukset kohtuullisia ja oikeasuhteisia saavutettuihin tuloksiin nähden. Direktiiveillä on tarkoitus edistää lajien ja luontotyyppien suojelua, mutta ne hyödyttävät ympäristöä ja yhteiskuntaa myös muilla tavoin. Kustannuksia syntyy hallinnollisista vaatimuksista, vaatimusten noudattamisen valvonnasta ja menetetyistä mahdollisuuksista, jotka johtuvat esimerkiksi lupamenettelyjen viivästymisestä tai toiminnan rajoittamisesta Natura 2000 -alueilla. 19

20. Miten merkittäviä direktiiveihin liittyvät hyödyt ovat? Merkityksetön hyöty Vähäinen hyöty Kohtalainen hyöty Merkittävä hyöty En osaa sanoa Luonnonvaraisten lintujen suojelua koskeva hyöty Lajien (muut kuin linnut) suojelua koskeva hyöty Luontotyyppien suojelua koskeva hyöty Muu ympäristöhyöty (esimerkiksi maaperää tai veden ja ilman laatua koskeva ympäristöhyöty) Hyöty taloudelle (esim. paikalliset työpaikat, matkailu, tutkimus ja innovointi) 20

Hyöty yhteiskunnalle (esim. terveys, kulttuuri, virkistystoiminta, koulutus) 21

21. Miten merkittäviä direktiiveihin liittyvät kustannukset ovat? Hallinnollisiin kustannuksiin sisältyvät kulut, joita aiheutuu hallintoelinten perustamisesta ja toiminnasta, hoitosuunnitelmien valmistelusta ja arvioinnista, tiedottamisesta ja kuulemisesta, suojelualueiden osoittamisesta, mukaan lukien tieteelliset tutkimukset ja kuulemiset, sekä lupavaatimuksiin, tutkimuksiin ja valvontaan liittyvät kustannukset. Vaihtoehtokustannuksiin sisältyvät kulut, joita aiheutuu menetetyistä kehittämismahdollisuuksista, kehittämistyön viivästymisestä tai muun toiminnan (esim. virkistystoiminta, metsästys) rajoittamisesta suojelualueilla. Merkityksettömät kustannukset Vähäiset kustannukset Kohtalaiset kustannukset Merkittävät kustannukset En osaa sanoa Natura 2000 -alueiden hoitokustannukset Lintulajien suojelukustannukset Muiden lajien suojelukustannukset Hallinnolliset kustannukset Vaihtoehtokustannukset 22

22. Ovatko nämä kustannukset oikeasuhteisia direktiiveihin liittyviin hyötyihin nähden? Suhteettomia Oikeasuhteisia En osaa sanoa Natura 2000 -alueiden hoitokustannukset Lintulajien suojelukustannukset Muiden lajien suojelukustannukset Hallinnolliset kustannukset Vaihtoehtokustannukset 23

23. Missä määrin seuraavat tekijät ovat heikentäneet tehokkuutta tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella? Ei lainkaan Jonkin verran Merkittävästi En osaa sanoa Direktiivien sanamuoto Vaatimusten noudattamisen valvonta EU:n tasolla Direktiivien kansallinen täytäntöönpano Direktiivien alueellinen täytäntöönpano Direktiivien paikallinen täytäntöönpano Vuorovaikutus muun EU:n lainsäädännön ja politiikan kanssa 24

24. Onko seuraavien osa-alueiden tehokkuus muuttunut ajan kuluessa? Tehokkaampaa Ei muutosta Tehottomampaa En osaa sanoa Direktiivien hallinta EU:n tasolla Direktiivien kansallinen täytäntöönpano Direktiivien alueellinen täytäntöönpano Direktiivien paikallinen täytäntöönpano Vuorovaikutus muun EU:n lainsäädännön ja politiikan kanssa Vuorovaikutus muun kansallisen lainsäädännön ja politiikan kanssa 25

25. Miten direktiivien täytäntöönpanoon liittyvät rahoitustarpeet on yleisesti ottaen täytetty? Riittävä rahoitus ja tehokas käyttö Riittävä rahoitus ja tehoton käyttö Riittämätön rahoitus ja tehokas käyttö Riittämätön rahoitus ja tehoton käyttö En osaa sanoa Merkityksellisyys Seuraavilla kysymyksillä selvitetään, missä määrin lintu- ja luontodirektiiveillä täytetään lajien ja luontotyyppien suojelutarpeet EU:ssa ja tarvitaanko direktiivejä edelleen luonnon suojelemiseksi EU:ssa. 26

25. Miten tärkeitä direktiivit ovat Euroopan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi? Ei lainkaan tärkeä Ei kovinkaan tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä En osaa sanoa Lintudirektiivi Luontodirektiivi 27

26. Miten tärkeitä direktiivit ovat lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi seuraavilta paineilta ja uhkakuvilta? Ei lainkaan tärkeitä Ei kovinkaan tärkeitä Tärkeitä Erittäin tärkeitä En osaa sanoa Elinympäristöjen häviäminen tai pirstaloituminen Lajien ja luontotyyppien kestämätön hyödyntäminen Ympäristön pilaantuminen Vieraslajien (kasvit ja eläimet) esiintyminen ja leviäminen Ilmastonmuutos 28

27. Miten hyvin direktiivit kattavat ne luontotyypit ja lajit, jotka tarvitsevat eniten suojelua EU:ssa? Lintu- ja luontodirektiivit sisältävät liitteitä, joissa luetellaan kunkin direktiivin nojalla suojellut lajit ja luontotyypit sekä suojelutaso. Ei lainkaan Ei kovinkaan hyvin Riittävän hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa Lintudirektiivi Luontodirektiivi 29

Johdonmukaisuus Tässä osassa selvitetään, ovatko lintu- ja luontodirektiivit johdonmukaisia keskenään sekä muun politiikan ja lainsäädännön kanssa ja ovatko direktiivit täydentäviä vai onko niissä merkittäviä puutteita, päällekkäisyyksiä ja epäyhtenäisyyksiä, jotka heikentävät niiden tehokasta täytäntöönpanoa. 30

28. Missä määrin olet samaa mieltä seuraavien väittämien kanssa? EU on tehnyt kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten nojalla luonnonsuojelua koskevia sitoumuksia. Näitä sopimuksia ovat esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehty yleissopimus, muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehty yleissopimus, luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus sekä Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehty sopimus. Täysin eri mieltä Enimmäkseen eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Enimmäkseen samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Lintu- ja luontodirektiivien tavoitteet ja vaatimukset ovat johdonmukaisia keskenään ja tukevat toisiaan. Lintu- ja luontodirektiivien tavoitteet ja vaatimukset ovat johdonmukaisia luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian tavoitteiden ja vaatimusten kanssa. 31

Lintu- ja luontodirektiivien tavoitteet ja vaatimukset vastaavat luonnonsuojelua koskevia kansainvälisiä sitoumuksia. 32

29. Onko lintu- ja luontodirektiivien sekä seuraavien EU:n ympäristösäädösten välillä merkittäviä puutteita, päällekkäisyyksiä tai epäjohdonmukaisuuksia, jotka heikentävät direktiivien tehokasta täytäntöönpanoa? Ei Kyllä En osaa sanoa Strategista ympäristöarviointia koskeva direktiivi Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi Vesipuitedirektiivi Meristrategiapuitedirektiivi Tulvadirektiivi Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi Nitraattidirektiivi Ympäristövastuudirektiivi EU:n tuoma lisäarvo Seuraavilla kysymyksillä selvitetään, onko EU:n luontolainsäädännöllä saatu aikaan parannusta verrattuna pelkästään kansallisiin, alueellisiin ja/tai paikallisiin toimiin, ja jos on, miten. 33

30. Missä määrin EU:n lintu- ja luontodirektiiveillä on seuraavilla osa-alueilla saatu aikaan parannuksia, joita ei olisi voitu saavuttaa kansallisella ja alueellisella lainsäädännöllä? Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Merkittävästi En osaa sanoa Luonnonsuojelunormit Suojelualueiden laajuus Luonnonvaraisten lintulajien suojelu Uhanalaisten lajien (muut kuin linnut) suojelu Uhanalaisten luontotyyppien suojelu Elinympäristöjen hoito Köyhtyneiden luontotyyppien ennallistaminen Lajeja ja luontotyyppejä koskeva tutkimus ja tietämys Luonnonsuojelutyön rahoitus 34

Luonnonsuojelutyöhön osoitettu henkilöstö Luonnonsuojelua koskeva rajat ylittävä yhteistyö Verkottuminen ja parhaiden käytäntöjen vaihto luonnonsuojelun alalla Luonnonsuojelun sisällyttäminen muihin politiikanaloihin Luonnonsuojelua koskeva tiedotus Sidosryhmien osallistuminen ja sitoutuminen luonnonsuojeluun Kumppanuuksien luominen ja riitojen ratkaisu luonnonsuojelun alalla Tasapuolisten toimintaedellytysten tarjoaminen yrityksille 35

Kansainvälisten luonnonsuojelusitoumusten täyttäminen Metsästyksen sääntely Työpaikkoihin sekä matkailun ja virkistystoiminnan investointeihin liittyvä taloudellinen hyöty 36

31. Jos EU:n luonnonsuojeludirektiivejä ei olisi laadittu, olisiko lajien ja luontotyyppien yleinen tila EU:ssa samanlainen jonkin verran parempi jonkin verran huonompi paljon parempi paljon huonompi? En osaa sanoa Lisähuomiot Haluatko esittää muita huomioita? Vähintään 1, enintään 2000 merkkiä Lintu- ja luontodirektiivien lähtökohta on hyvä. Niillä halutaan parantaa EU-tasolla luonnon monimuotoisuutta ja vastata kansainvälisten monimuotoisuussopimusten velvoitteisiin. Tavoite ei kuitenkaan täyty: lintu- ja luontodirektiivien mukainen suojelu on ensisijaisesti kustannustehotonta ja se kohdentuu väärin. Natura 2000 -verkoston kohteista suuri osa on tavallista talouskäytössä ollutta aluetta, kuten talousmetsää. Suojelu ei ole kohdentunut kustannustehokkaasti monimuotoisuudeltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Lajisuojelussa on valtavia ongelmia. Esimerkiksi liito-orava (Pteromys volans) ei ole kansallisesti uhanalainen laji. Luontodirektiivin myötä suojeltavana lajina se aiheuttaa Suomessa valtavasti tarpeetonta byrokratiaa, tarpeettomia rajoitteita metsänkäsittelyssä, ja jatkuvia ristiriitoja toimijoiden kesken siitä, miten laji tulisi huomioida esim. metsätaloudessa. Alueellisten viranomaisten tulkintaerojen myötä maanomistajat ovat joutuneet lajisuojelun edessä epätasa-arvoiseen asemaan. Mikäli direktiivien mukainen suojelu olisi toteutettu puhtaasti kansallisista lähtökohdista, olisi suojelun teho huomattavasti parempi. Suojelu voitaisiin kohdentaa oikein, byrokratia olisi huomattavasti kevyempää, ja erityisesti pystyttäisiin vastaamaan alueellisiin ja paikallisiin suojelun erityistarpeisiin. Lintu- ja luontodirektiivi eivät siten toimi tavoitteessaan luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, ja ne voidaan korvata täysimääräisesti ja tehokkaasti kansallisilla toimenpiteillä. Kiitos osallistumisesta! Contact http://ec.europa.eu/environment/nature/legislation/fitness_check/index_en.htm 37

38