Tuoreimmat tiedot sote-laista Sote-lakiluonnoksen uusin tekstiversio puuttuu vielä, tullee julkisuuteen tällä viikolla Muutoksia 18.8.14 lausuntokierrokselle lähetettyyn on tulossa, niistä saatiin ennakkotietoa perjantaina 14.11.14. Kyseinen viikko oli hyvin paineinen. Viiden sote-alueen alaisuuteen tulee 19 tuotantovastuullista aluetta, kolme eteläiselle sote-alueelle, joka muodostuu Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Uudestamaasta. Eli maakunnallinen malli! tärkeä 14 muuttuu melkoisesti
Otetaanpa lyhyt kertaus Sote-uudistusta on valmisteltu pitkään, useita erilaisia vaiheita ja ratkaisuja Asia on laaja ja tärkeä Osin vaikeudet ovat itse aiheutettuja, kun on yritetty hakea mallia, jossa kaikista julkisista sote-palveluista päätettäisiin suurella väestöpohjalla, jolla on vaaleilla valitut päättäjät ja verotusoikeus sekä päätösvalta muista ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. TÄLLAISTA HALLINTORAKENNETTA EI SUOMESSA OLE!
Ajatuksia 18.8.14 lakiluonnoksesta Ehdotus olisi soveltunut hyvin sellaisille sotealueille, jotka muodostuvat muutamasta keskisuuresta maakunnasta, joissa toimii päivystävä keskussairaala. Tällainen tuottaja kykenee huolehtimaan alueen kaikista peruspalveluista ja n 80-90 % erikoissairaanhoidosta, esim. Keski-Suomi, Päijät-Häme, Satakunta jne, (tosin näilläkin alueilla päivystysvastuu eräillä lääketieteen aloilla toteutuu vain rimaa hipoen ) Aiemmissa sote-valmistelun vaiheissa oli erillisratkaisu Uudenmaan alueelle, nyt tällaista EI ollut. Tästä olisi seurannut ongelmia. Vastuu järkevän mallin päättämisestä olisi jäänyt alueen kunnille.
Ajatuksia 18.8.14 lakiluonnoksesta Uudellamaalla asutus on tiivistä ja välimatkat lyhyet, suuri määrä työssäkävijöistä liikkuu yli kuntarajojen Erikoissairaanhoidossa pidemmälle menevä erikoistuminen on ollut mahdollinen, mikä nostaa laatua ja alentaa kustannuksia. Suuruuden ekonomia toimii oikeasti. Päivystyksessä olemme Suomen ainoa alue, joka pystyy kaiken kattavaan päivystykseen. Uudellemaalle ei pidä tyrkyttää (lakia siten tulkiten) 4-6 täysin erillisen (mallia Eksote) tuottajan mallia, koska se ei olisi tälle alueelle paras vaihtoehto
27.11.2014
Vuosittain keskimäärin korvatut potilasvahingot/ 100 000 asukasta 50,0 45,0 40,0 4,4 35,0 30,0 25,0 20,0 3,1 3,8 3,7 9,1 11,7 4,8 9,4 12,9 15,0 10,0 5,0 7,8 12,1 16,9 20,4 22,9 27,4 0,0 Väestö HUS PShp VSShp PPShp PSShp 31.12.2011 1 545 034 489 501 470 453 401 201 248 130 Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Kliiniset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Muut toimenpiteet - ASUKASLUVUT VUOSIEN 2006-2010 LOPUSSA VUODEN 2012 SAIRAANHOITOPIIRIJAOLLA, TILASTOKESKUS - VUOSINA 2007-2011 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT, PVK Lähde: Potilasvakuutuskeskus
30 Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus (%) sairaanhoitopiireittäin 2007-2009 (riskivakioidut luvut, 95 % luottamusvälit) 25 Koko maa keskimäärin 20.6 % 20 15 pääkaupunkiseutu THL/Perfect
Sydäninfarktipotilaiden vuoden kustannukset ( /potilas) vuosina 2007-2009 sairaanhoitopiireittäin (riskivakioidut luvut) Lappi Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Vaasa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Lohja-Länsi-Uusimaa Hyvinkää-Porvoo 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 THL/Perfect CHESS/THL
Uudenmaan alueen tuottamisvaihtoehdot 18.8. lain perusteella 1. Yksi Uudenmaan laajuinen sosiaalipalvelujen (sos) + perusterveydenhuollon (pth) + erikoissairaanhoidon (esh) tuottaja, varmaankin toteutus sisältäisi alueellisia tulosalueita tms. 2. Yksi Uudenmaan laajuinen esh-tuottaja, ja kuusi alueellista sos + pth tuottajaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Itä-U., Keski-U., Länsi-U. 3. Neljä alueellista sos + pth + esh tuottajaa: Pks yhtenä kokonaisuutena, Itä-U., Keski-U., Länsi-U.
Uudenmaan alueen tuottamisvaihtoehdot 18.8. lain perusteella 4. Kolme sos + pth + esh tuottajaa Itä-U., Keski-U., Länsi-U. Pks-alueella yksi yhteinen esh-tuottaja ja kolme sos + pth tuottajaa. 5. Yksi Uudenmaan laajuinen sos + pth + esh tuottaja, mutta pks-alueella kolme erillistä sos + pth tuottajaa. 6. Kuusi sos + pth + esh tuottajaa. 7. Metropolialueella yhteinen sos + pth + esh tuottaja
Kommentteja edellisistä Vaihtoehto 7. olisi turha, koska se muodostaisi jo 90 % koko Uudenmaan väestöstä Vaihtoehto 6. pilkkoisi erikoissairaanhoidon tuottajavastuun kuudelle, mistä seuraisi ongelmia palveluiden laadulle, kustannuksille ja potilaiden tasa-arvolle STM:n virkamiesten mukaan vaihtoehdoille 1 5 (joissa siis erillinen esh-tuottaja) ei ole juridisia esteitä.
Tilanne muuttui paremmaksi 14.11.14 Uudellemaalle olisi tulossa yksi tuottajavastuun alue, siis vaihtoehto 1 Miten tämä organisoidaan? Asiasta on varmasti monia erilaisia näkemyksiä. Perinteinen tapa olisi alueellinen, jossa esim. kuusi alueellista ja neljä keskitettyä tulosyksikköä tai divisioonaa Keskitetyt olisivat esim. (1) keskitetty erikoissairaanhoito, (2) keskitetyt sosiaalipalvelut, (3) diagnostiset palvelut, (4) tukipalvelut
... jatkoa Uudenmaan alueen organisoinnista... useita muitakin vaihtoehtoja on, esim. hammashuolto voisi olla keskitetty toiminto, kuten muutmat muutkin palvelut yksityisen alihankinnan rooli tärkeä! entä raha seuraa potilasta malli? Miten sen sijoittaa tiukasti budjettiraamitettuun malliin, jolta vieläpä odotetaan suuria rationointihyötyjä entä mitkä olisivat alueet : pääkaupunkiseudun ylikunnalliset palvelut? jne
Yhteenveto Sote-järjestämislain voimaanpanosta 18.8. mukaan (1) AVI kutsuu kunnat edustajakokoukseen (edustus asukaslukujen suhteessa) 31.5.2015 mennessä. Kokous antaa tarpeelliset määräykset Sote-(järjestäjä)kuntayhtymän valmistelusta. Kunnat hyväksyvät sote-(järjestäjä)- kuntayhtymän perussopimuksen 31.10.2015 mennessä. Sote-(järjestäjä)kuntayhtymä aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2016 mennessä (tarkoittaa mm. keskeisten toimihenkilöiden rekrytointia siihen mennessä).
Yhteenveto Sote-järjestämislain voimaanpanosta 18.8. mukaan (2) Kunnat tai kuntayhtymät, jotka haluavat toimia tuottamisvastuullisina, ilmoittavat halukkuudestaan sote-(järjestäjä)ky:lle 1.2.2016 mennessä. Jos ilmoittautuminen tai viimeistään 1.3.2016 pidettävä alueen kuntien kokous ei ole johtanut kattavan tuottamisvastuun muodostamiseen, on sote-(järjestäjä)ky:n määrättävä ne kunnat, jotka ovat tuottamisvastuussa tai joiden tulee perustaa tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä. Palveluiden JÄRJESTÄMISPÄÄTÖS neljäksi vuodeksi on tehtävä sote- (järjestäjä)kuntayhtymässä viimeistään 31.10.2016
Kriittisiä kohtia voimaanpanossa (1) Perussopimuksen valmistelu: tuleeko Kuntaliitolta perussopimusmalli? Millaiset reunaehdot STM voi asettaa perussopimukselle (kuntien itsehallinto)? Syntyykö kunnallisen päätöksenteon tuloksena perussopimus, joka mahdollistaa sote-palveluiden järjestämiselle asetetut tehostamistavoitteet vai syntyykö osaalueiden (maakunta, seutu, kunta) osaoptimoinnin mahdollistava perussopimus?
Kriittisiä kohtia voimaanpanossa (2) Järjestämispäätös: KAIKKIEN TÄRKEIN ASIA koko uudistuksessa! Riittääkö aika 1.1.2016 alkaen siihen, että saadaan valmisteltua suurella alueella kaikkien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaali-palveluiden lukuisten eri toimintojen yhteinen asiakaskeskeinen ja kustannustehokas palvelurakenne? Samalla on valmisteltava sotealueen vuoden 2017 budjetti ja tuottajina toimivien kuntaorganisaatioiden on suunniteltava oma toiminta (ja mahdolliset alihankinnat) ja niihin tulevat muutokset noin puolessa vuodessa.
Demokratiakannanotto Kuntalain uudistuksen myötä ovat kuntavaalit siirtymässä huhtikuulle 2017. Uusien sote-alueiden järjestämispäätös tehdään lokakuussa 2016 neljäksi vuodeksi (toki vuosittain sitä on mahdollista tarkistaa) Olisiko demokraattisempaa, että kuntavaaleissa 2017 valittavat päättäjät tekevät ensimmäisen järjestämispäätöksen lokakuussa 2017? Näin jäisi myös enemmän aikaa laadukkaalle valmistelussa!
Rahoitusmalli on haastava Kapitaatiomalli on haastava, koska kuntien veroraha (+valtionosuudet) liikkuvat yli kuntaja maakuntarajan. On jo alkanut keskustelu: rahoitammeko muualla tapahtuvaa tehottomampaa tuotantoa? Sairaalan (tai muun tuottajan) ja sote-alueen väliseen rahaliikenteeseen sopii ainakin pääosin suoriteperusteinen rahoitus, mutta voi se myös olla ns. sekamalli