Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat
Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950, 2011 ja 2050 31.1.2013 Asta Manninen 2
Helsinki kansainvälisesssä vertailussa HOUSING EMPLOYMENT SAFETY INTEGRATION OF IMMIGRANTS CULTURAL SERVICES HEALTH SERVICES EDUCATIONAL SERVICES, SCHOOLS PUBLIC TRANSPORT QUALITY OF LIFE BEAUTY OF THE CITY PUBLIC SPACE URBAN ENVIRONMENT 31.1.2013 Asta Manninen 3
Maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa ja keskittyy 80 000 70 000 Ulkomailla synt. Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Suutarila 60 000 Vieraskieliset Tuomarinkylä Puistola Jakomäki Östersundom 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Haaga Reijola Länsi-Pakila Oulunkylä Maunula Pasila Taka-Töölö Itä-Pakila Vanhakaupunki Vallila Alppiharju Kallio Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Malmi Latokartano Herttoniemi Kulosaari Vironniemi Myllypuro Laajasalo Vartiokylä Mellunkylä Vuosaari Osuus ja kasvu % suhteessa koko kaupunkiin Pienempi osuus, hitaampi kasvu Pienempi osuus, nopeampi kasvu Suurempi osuus, hitaampi kasvu Suurempi osuus, nopeampi kasvu Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 104/2011 31.1.2013 Asta Manninen 4
Helsinkiläisten asumistaso Viimeisen 10 vuoden aikana on helsinkiläisten asumistason ero sekä muun pääkaupunkiseudun että muiden suurten kaupunkien asukkaiden asumistasoon kasvanut. Asumisahtaus on lapsiperheiden ongelma. Helsingissä asuntokunnista, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia, asui vuonna 2010 ahtaasti kolmannes. Kotimaankielisistä asuntokunnista asui ahtaasti 9 %, vieraskielisistä 25 %. 31.1.2013 Asta Manninen 5
Työllisyys ja työttömyys Helsingissä Helsingin työllisten määrä oli vuonna 2011 samalla tasolla kuin vuonna 2008. Talouden epävarmuus heijastuu työmahdollisuuksiin. Työssä jatketaan hieman aiempaa pidempään, eli eläkkeelle siirtyneiden keskiikä on nou-sussa. Nuorten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut; epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä, alle 25-vuotiaiden ja vastavalmistuneiden työttömyys-tilanne huolestuttaa. Työttömyys pitkittyy yhä useammin, pitkäaikais-työttömiä on Helsingissä lähes 6 000. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolme kertaa suurempi kuin kantaväestön. 31.1.2013 Asta Manninen 6
Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä ikäryhmittäin 2009 2012/12 muutos % 120 100 80 60 Työttömät yhteensä Alle 25-vuotiaat 25 49-vuotiaat Yli 50-vuotiaat 40 20 0-20 2009 3 5 7 9 11 2010 3 5 7 9 11 2011 3 5 7 9 11 2012 3 5 7 9 11 31.1.2013 Asta Manninen 7
Nuorten työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 2011 31.1.2013 Asta Manninen 8
Helsinkiläisten koulutustaso Keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998-2010 31.1.2013 Asta Manninen 9
Helsinkiläisten terveyserot Työikäisten elintavat ovat Uudellamaalla hiukan parantuneet välillä 2007-2011. Työikäisten työkyvyttömyyden suurin syy ovat mielenterveyden häiriöt. Helsinkiläiset sairastavat yleisimpiä kansantauteja selvästi koko maata vähemmän. Helsingin peruspiireistä viisi saa sairastavuuden, kansantautien, työkyvyttömyyden ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla muita peruspiirejä heikommat arvot. Peruspiirit ovat Alppiharju, Vallila, Maunula, Jakomäki ja Myllypuro. Ne kuuluvat myös niiden peruspiirien joukkoon, joissa väestön koulutustaso on suhteellisen matala, työttömyysaste suhteellisen korkea ja pienituloisten osuus suuri. 31.1.2013 Asta Manninen 10
Lastensuojelun asiakkaat Helsingissä 2000-2011 31.1.2013 Asta Manninen 11
Sosiaalinen hyvinvointi ja palvelujen käyttö Helsinkiläislapset hoidettiin päivähoidossa useammin kuin koko maassa keskimäärin ja kotihoidon tuen käyttö oli hieman keskimääräistä vähäisempää. 9 % alle 18-vuotiaista helsinkiläislapsista ja 4 % 18 21-vuotiaista helsinkiläisnuorista oli lastensuojelun piirissä vuonna 2011. Joka 10. helsinkiläinen sai toimeentulotukea vuoden 2011 aikana ja toimeentulotuen menot asukasta kohden olivat huomattavasti korkeampi kuin muissa seudun kunnissa tai Suomessa keskimäärin. 8 % helsinkiläiskotitalouksista sai vuoden 2011 aikana yleistä asumistukea. Osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa. 31.1.2013 Asta Manninen 12
Asukkaiden tyytyväisyys kuntapalveluihin Helsinkiläiset ovat olleet tyytyväisimpiä koko 2000-luvun pitkälti samoihin asioihin. Vuonna 2012 näitä olivat juomaveden laatu, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, asuinalueen turvallisuus ja julkinen liikenne sekä yleinen turvallisuus. Muutokset tyytyväisyydessä palveluihin olivat ajanjaksolla 2008 2012 selvästi pienempiä kuin vuosien 2005 ja 2008 välillä. Tyytyväisyys on vähentynyt eniten nuorten ammatilliseen koulutukseen. Arjen tasolla taloustaantuma näkyi. Työttömyys ja uhka työttömäksi joutumisesta olivat vuonna 2012 selvästi useamman helsinkiläisen huolena kuin vuonna 2008. 31.1.2013 Asta Manninen 13
Työpaikkamäärän kehitys Helsingissä, muulla pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun kehysalueella 2004-2011 31.1.2013 Asta Manninen 14
Yritysten henkilöstömäärän muutos Helsingissä 2000-luvulla 31.1.2013 Asta Manninen 15
Työvoiman saanti ja tarve Helsingissä Helsingissä on työelämään tuloikäisiä suunnilleen yhtä paljon kuin eläköitymisikäisiä. Koko maassa työelämästä poistuvia on selkeästi tulokkaita enemmän. Työikäisen väestön ja työllisten määrä kasvavat edelleen Helsingissä ja Helsingin seudulla kiitos muuttoliikkeen aikaansaaman väestön suotuisan ikärakenteen. Helsinki saa työpaikkoihinsa lähes 100 000 lisätyöntekijää kaupungin ulkopuolelta, suurimmat vastaanottavat toimialat ovat informaatio ja viestintä, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä julkinen hallinto. Vain kuusi kymmenestä helsinkiläisestä työntekijästä käy työssä omassa kaupungissa. Helsingin työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisää työllisten määrää 4 100 hengellä. Merkittävä työpaikkamäärän kasvu edellyttää suotuisan muuttoliikkeen ja pendelöinnin lisäksi selkeää työllisyysasteen nousua ja työttömyysasteen alenemista Helsingissä. 31.1.2013 Asta Manninen 16
. Vuosina 2000 2011 valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan Vuos ina 2000-2011 valmistuneet asunnot Malmi Pitäjänm äki Kaarela Mellu nkylä Vanhakaupunki Latokartano Vartiokylä Vuosaari Herttoniemi Vuokra-asunnot Asumisoikeusas. Omi stusasunnot Lauttasaari 1 350 3 500 6 400 Valmis tuneiden asuntojen m äärä Helsingin tila ja kehitys 2013 Lähde: Tietokeskus, rakentamisen tilastot
Toteutunut väestökehitys 2000-2012: Vieraskieliset Helsingin seudulla kieliryhmittäin Erityisesti virolaistaustaisen väestön määrä on kasvanut ennustettua nopeammin, samoin Kauko-Aasian ja Venäjän kieliryhmät. 31.1.2013 Asta Manninen 18
. Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin Helsingissä 2000-2012 sekä ennuste 2013-2030 31.1.2013 Asta Manninen 19
Väestön sukupuoli- ja ikärakenne H:gin seudulla 1.1.2012 Kieliryhmittäinen vertailu 31.1.2013 Asta Manninen 20
Väestön sukupuoli- ja ikärakenne H:gin seudulla 1.1.2030 Kieliryhmittäinen vertailu 31.1.2013 Asta Manninen 21
Antalet svenskspråkiga1980 2011 och prognos för 2012 2040 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Källa:Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012 2050 Ennuste alueittain 2012 2021. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 2011: 32 31.1.2013 Asta Manninen 22
. Andel svenskspråkiga av befolkningen % i Helsingfors 2011 31.1.2013 Asta Manninen 23
Väkiluvun muutos osa-alueittain 1.1.2012-2022 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2010 VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM Väkiluvun muutos 1.1.2012-2022 14 000 7 000 1 400-1 400-7 000