Kuvio 1. Työpaikkamäärän muutos edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Helsinki Espoo Vantaa

Transkriptio

1 TILASTOJA TYÖPAIKAT HELSINGISSÄ 2009 Helsingissä työssä ulkopaikkakuntalaista Helsingissä oli vuoden 2009 lopussa yhteensä työpaikkaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Edellisestä vuodesta työpaikkamäärä väheni 1,9 prosentilla. Koko Pääkaupunkiseu-dun työpaikkamäärä putosi 2,5 prosentilla. Espoossa katosi 2,8 ja Vantaalla 4,3 prosenttia työ-paikoista. Helsingin seudun 1 kehysalueen työpaikkamäärä putosi 4,1 prosentilla. Suurista kaupungeistamme Oulussa työpaikkamäärä laski 3,1, Turussa 4,0 ja Tampereella 4,7 prosentilla. Koko maassa työpaikoista katosi 3,7 prosenttia. Vuonna 2009 katosi Helsingistä 7 500, Espoosta ja Vantaalta työpaikkaa. Koko maassa työllisten määrä putosi :lla. Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen. Kaikista maamme työpaikoista 17 prosenttia ja Helsingin seudun työpaikoista 55 prosenttia sijaitsee pääkaupungissa. Seuraavaksi suurimmat alueet ovat viiden prosentin osuudellaan Espoo ( työpaikkaa) ja Tampere ( työpaikkaa). Vantaan työpaikkaa ja Turun työpaikkaa edustavat kummatkin neljää prosenttia koko maan työpaikkakannasta. Vastaavasti Oulun osuus on kolme prosenttia eli työpaikkaa. Pääkaupunkiseudun yhteinen osuus kaikista maamme työpaikoista oli 26 prosenttia ja koko Helsingin seudun 30 prosenttia. Vuoden 2009 lopulla työpaikkaomavaraisuusaste (alueella työssä käyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde) oli Helsingissä 132 prosenttia. Vantaalla luku oli 103 ja Espoossa 95 prosenttia. Tampereella ja Turussa omavaraisuusaste oli 124 prosenttia ja Oulussa kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi. Kuvio 1. Työpaikkamäärän muutos edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Lukumää Helsinki Espoo Vantaa 1 Pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen Helsingin seudun kehysalueella.

2 Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä Tampereen, Turun ja Oulun ja koko maan työpaikkamäärä Pääkaupunkiseutu Helsingin Tampere Turku Oulu Koko maa seutu Yhteensä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Työpaikkamäärän lasku taittui vuosina 2010 ja 2011 Viimeaikaista työpaikkakehitystä voidaan ennakoida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen tietojen avulla. Vuosina 2010 ja 2011Helsingin työllisyyden neljännesvuosittainen kehitys muistutti lähinnä vuoristoradan kulkua työpaikkamäärän vuoroin vähentyessä ja vuoroin lisääntyessä. Muutoksen suuruus vaihteli 2,3 ja + 2,3 prosentin välillä vuosineljänneksestä riippuen. Työvoimatutkimuksen kokovuosi aineistosta laskettuna työpaikkamäärän lasku supistui vuonna 2010 edellisestä vuodesta 0,2 prosenttiin kääntyen hienoiseen 0,1 prosentin kasvuun vuonna Koko Helsingin seudulla työpaikkamäärä säilyi ennallaan vuonna 2010 kääntyen 0,9 prosentin loivaan kasvuun Helsingin rajan ylittää työmatkaliikenteessä henkeä päivittäin Vuoden 2009 lopussa Helsingissä kävi töissä ulkopaikkakuntalaista eli 41 prosenttia täällä työssä käyvistä asui muualla kuin Helsingissä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Näiden työmatkalaisten määrä väheni edellisestä vuodesta kahdella prosentilla. Valtaosa näistä työmatkaajista oli kotoisin Espoosta (45 800) ja Vantaalta (40 100). Kauniaisissa asuvia työmatkalaisia oli vajaa Helsingin seudun kehyskunnista pääkaupunkiin töihin tulevien määrä oli Helsingin seudun ulkopuolelta tuli tänne töihin hieman vähemmän väkeä kuin kehyskunnista eli lähes henkeä. Joka viides työssä käyvä helsinkiläinen, henkeä, kävi työssä kotikuntansa ulkopuolella. Tältä osin pendelöivien määrä aleni kolmella prosentilla vuodesta 2008.Merkittävin osa tästä kaupungin ulkopuolelle kohdistuvasta työmatkaliikenteestä suuntautuu naapurikuntiin. Espoossa kävi työssä ja Vantaalla helsinkiläistä. Helsingin seudun kehyskunnissa työssäkäyviä oli ja seudun ulkopuolelle suuntasi töihin pääkaupungin asukasta. Kotikunnassaan kävi työssä helsinkiläistä. Yhdeksän jokaisesta kymmenestä työpaikasta palvelualoilla Helsingin elinkeinorakennetta dominoivat palvelualat, joiden osuus työpaikoista oli 88 prosenttia vuonna Markkinapalvelujen 2 osuus työpaikoista oli 53 ja julkisten palvelujen osuus 35 prosenttia. Jalostusalojen osuus työpaikoista jäi 10 prosenttiin. Helsingin elinkeinorakenne on suhteellisen monipuolinen yhdenkään 2 Kauppa, liikenne, majoitus ja ravitseminen, informaatio ja viestintä, rahoitus, kiinteistöala, ammatillinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta

3 Kuvio 2. Työpaikat toimialoittain Helsingissä 2008 ja 2009 Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppa Informaatio ja viestintä Ammatill., tieteell. ja teknin. toim. Julkinen hallinto Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Koulutus Kuljetus ja varastointi Teollisuus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Rakentaminen Muu palvelutoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Kiinteistöalan toiminta Muu ja tuntematon Energia- ja vesihuolto Lukumäärä päätoimialan 2 nousematta hallitsevaan asemaan. Suurin toimiala vuonna 2009 oli terveys- ja sosiaalipalvelut alan työllistäessä henkeä Helsingissä. Alan kaikista työpaikoista 14 prosenttia sijaitsi Helsingissä. Alan työpaikat lisääntyivät edellisestä vuodesta kolmella prosentilla. Toiseksi merkittävin työllistäjä oli kauppa ja alalla oli työpaikkoja kaikkiaan eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna Helsingin osuus kaikista kaupan alan työpaikoista oli 16 prosenttia. Seuraavaksi merkittävin työllistäjä oli informaatio- ja viestintä työpaikalla. Alan työ-paikkamäärä supistui edellisestä vuodesta reilulla prosentilla ja Helsingin osuus alan työpaikoista oli 42 prosenttia. Ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan 4 liittyvät alat työllistivät henkilöä työpaikkamäärän laskiessa viidellä prosentilla edellisestä vuodesta. 3 Toimialaluokitus 2008 (TOL2008) pääluokkajako. Pääkaupungin osuus alan työpaikoista oli 28 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät olivat julkinen hallinto ( työpaikkaa), hallinto- ja tukipalvelutoiminta ( työpaikkaa) sekä koulutus ( työpaikkaa). Elinkeinotoiminnan erikoistuminen Seuraavassa tarkastellaan Helsingin toimialarakenteen erikoistumista suhteessa koko Suomeen käyttäen analyysivälineenä ns. sijaintiosamääriin perustuvia toimialoittaisia indeksejä 5. 4 Lakiasiat ja laskentatoimi, liikkeenjohdon konsultointi, pääkonttorien toiminta, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tutkimus, mainonta ja muut erikoistuneet liike-elämän palvelut 5 Sijaintiosamäärä on laskettu toimialan työpaikkamäärätiedolle. Se kuvaa toimialan työpaikkamääräosuutta alueella suhteutettuna saman ryhmän työpaikkamääräosuuteen koko maassa. Kun tällä tavalla laskettu suhdeluku muunnetaan indeksiksi, se saa arvon 100, jos toimialan työpaikkaosuus on alueella yhtä suuri kuin koko maassa. Jos indeksin arvo on suurempi kuin 100 alue on erikoistunut kyseiseen toimialaan. Kuvioihin on poimittu ne toimialat, joilla erikoistumisindeksin arvo ylittää 120 eli alat, joiden työpaikkaosuus alueella on vähintään 20 % suurempi kuin koko maassa. 3

4 Kuvio 3. Helsingin erikoistumisalat suhteessa koko maahan 2009; sijaintiosamäärät indeksinä, koko maa=100 Elokuva- ja tv-ohjelmatuotanto; radio- ja tv-toiminta Kustannustoiminta Televiestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Mainostoiminta ja muut erikoist. palv. liike-elämälle Lakiasiat, laskentatoimi, liikkeenjohdon konsultointi Ohjelmistot ja konsultointi; tietopalvelutoim. Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Järjestöjen toiminta Kiinteistöalan toiminta Taiteet, viihde ja virkistys Julkinen hallinto ja maanpuolustus Liike-elämän tukipalvelut Tukkukauppa Majoitus- ja ravitseminen Sijaintiosamäärä, Indeksi, koko maa=100 4 Koska Helsingin ydinkeskusta ja sitä ympäröivä kantakaupunki muodostavat edelleen koko Helsingin seudun elinkeinotoiminnan ylivoimaisesti vahvimman alueen, on selvää, että Helsingin yritystoiminnan erikoistumisessa korostuu keskushakuisten toimialojen merkitys. Nämä ovat aloja, jotka ovat riippuvaisia suurista asiakasvirroista sekä henkilökohtaisesta kommunikaatiosta joko yritysten työasioiden hoitamisessa tai asiakkaan ja yrityksen välisissä kontakteissa. Helsingin erikoistumisprofiilissa korostuvat pitkälle erikoistuneet palvelualat, jotka useasti liittyvät informaatiosektoriin Näitä aloja ovat elokuva- ja tv-toiminta, kustannustoiminta, tietojenkäsittelyalat, mainonta sekä tutkimus ja kehittäminen. Elinkeinoelämän kehityksen ja tehokkuuden kannalta merkittävän rahoitustoiminnan samoin laki- ja laskentatoimen sekä liikkeenjohdon kuin liike-elämälle tukitoimintoja tarjoavien alojen työpaikat ovat myös voimakkaasti keskittyneet tänne. Helsinki toimii myös erittäin vahvana virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan keskittymänä. Helsingillä on myös erittäin vahva rooli maan logistisena keskuksena, joka on paitsi kansallinen tietoliikenteen ja kuljetuksen solmukohta myös kansainvälisen henkilö- ja tavaraliikenteen portti satamansa ansiosta. Tähän liittyen tukkukauppa ja teleliikenne ja ravitsemistoiminta ovat Helsingin vahvoja erikoistumisaloja. Tämän lisäksi Helsinki toimii päätöksenteko-, hallinto- ja lobbauskeskuksena, mitä ilmentää julkisen hallinnon ja järjestötoiminnan keskittyminen alueelle. Kuviossa 3 esitetyillä erikoistumisaloilla työskenteli lähes henkeä, mikä oli puolet Helsingin kokonaistyöpaikkamäärästä.

5 Laatuseloste Aineisto: Työpaikkojen määrää koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen alueelliseen työssäkäyntitilastoon. Tiedot kerätty Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelusta ja Kaupunkija seutuindikaattoreista. Tässä julkaisussa esitetyt työpaikkamäärää koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuonna 2007 ja sitä aiemmin julkaistujen vastaavaa ilmiötä koskevien tietojen kanssa. Tieto työllisyydestä (työpaikkamäärästä) perustuu eri rekistereistä saatuihin eläkevakuutustietoihin. Vuodesta 2005 lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläke- vakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen erityisesti nuorten työllisyyden vähenemisenä. Tässä julkaisussa esitetyt varhaisempia vuosia koskevat työpaikkatiedot ovat vertailukelpoisia. Käytetty toimialaluokitus on TOL2008 mukainen. Vuosien työpaikkatiedot koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Edelliset tiedot: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 2011:18 Liitetaulukko 1. Liitetaulukko 2. Liitetaulukko 3. Työpaikat toimialoittain (Toimialaluokitus, TOL2008) ja alueittain Helsingissä Työpaikat toimialoittain Helsingissä 2008 ja 2009 ja osuus koko maasta 2009 Työmatkaliikenne Helsinkiin ja Helsingistä asuinkunnan ja työpaikan sijaintikunnan mukaan

6 Liitetaulukko 1. Työpaikat toimialoittain (Toimialaluokitus, TOL2008) ja alueittain Helsingissä Alue Yhteensä Teollisuus Energia- ja Rakenta- Kauppa Kuljetus, Majoitus- ja ravit- Informaatio vesihuolto minen varastointi semistoimita ja viestintä C D E F G H I J Helsinki Eteläinen suurpiiri Vironniemen pp Ullanlinnan pp Kampinmalmin pp Takatöölön pp Lauttasaaren pp Läntinen suurpiiri Reijolan pp Munkkiniemen pp Haagan pp Pitäjänmäen pp Kaarelan pp Keskinen suurpiiri Kallion pp Alppiharjun pp Vallilan pp Pasilan pp Vanhankaupungin pp Pohjoinen suurpiiri Maunulan pp Länsi-Pakilan pp Tuomarinkylän pp Oulunkylän pp Itä-Pakilan pp Koillinen suurpiiri Latokartanon pp Pukinmäen pp Malmin pp Suutarilan pp Puistolan pp Jakomäen pp Kaakkoinen suurpiiri Kulosaaren pp Herttoniemen pp Laajasalon pp Itäinen suurpiiri Vartiokylän pp Myllypuron pp Mellunkylän pp Vuosaaren pp Östersundomin suurpiiri Östersundomin pp Tuntematon

7 Rahoitus Kiinteistö- Ammatill.,tie- Hallinto- ja Julkinen Koulutus Terv.- ja Taiteet, Muu Muu ja toiminta alan toim. teellinen ja tukipalvelu- hallinto sosiaali- viihde ja palvelu- tuntematon tekn. toim. toiminta palvelut virkistys toiminta K L M N O P Q R S A B,T X

8 Liitetaulukko 2. Työpaikat toimialoittain Helsingissä 2008 ja 2009 ja osuus koko maasta 2009 Toimiala (TOL2008) Lkm Osuus, % Lkm Osuus, % Osuus maasta, % 8 Kaikki toimialat yhteensä ,6 C Teollisuus , ,3 6,0 Siitä Elinatrvikkeiden ja juomien valmistus , ,6 6,4 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen , ,5 17, Metallien jalostus, metallituott. valm , ,3 2,3 26 Tietokoneiden sekä elektr. tuott. valm , ,1 12,4 27 Sähkölaitteiden valmistus , ,7 17,6 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus , ,5 4,8 33 Koneiden ja laitt. korjaus, huolto ja asenn , ,3 5,4 D E Energia- ja vesihuolto , ,7 11,6 F Rakentaminen , ,5 11,8 G Tukku- ja vähittäiskauppa , ,7 16,1 45 Moottoriajoneuvojen kauppa sekä korjaus , ,1 10,9 46 Tukkukauppa , ,0 22,5 47 Vähittäiskauppa , ,6 13,8 H Kuljetus ja varastointi , ,4 14,5 49 Maaliikenne , ,6 12,7 50 Vesiliikenne , ,6 28,1 51 Ilmaliikenne 76 0,0 51 0,0 1,1 52 Varastointi ja liikennettä palv. toim , ,0 14,6 53 Posti- ja kuriiritoiminta , ,1 17,8 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,1 19,9 J Informaatio ja viestintä , ,4 41,6 58 Kustannustoiminta , ,1 43,5 59 Elokuva-, video- ja tv-ohjelmatuotanto , ,6 54,1 60 Radio- ja televisiotoiminta , ,1 77,8 61 Televiestintä , ,2 40,2 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toim , ,8 35,9 63 Tietopalvelutoiminta , ,5 34,9 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , ,9 40,1 L Kiinteistöalan toiminta , ,4 25,8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta , ,0 27,6 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut , ,7 33,1 70 Pääkonttorien toiminta , ,5 40,4 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut , ,2 16,0 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen , ,4 34,6 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus , ,3 42,2 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle , ,9 32,4 75 Eläinlääkintäpalvelut 201 0, ,1 14,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , ,1 20,2 77 Vuokraus- ja leasingtoiminta 799 0, ,2 16,1 78 Työllistämistoiminta , ,3 22,7 79 Matkatoimistojen toiminta , ,5 36,7 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut , ,9 32,9 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito , ,4 14,5 82 Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle , ,8 25,9 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus , ,3 25,5 P Koulutus , ,3 14,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , ,9 14,5 86 Terveyspalvelut , ,5 16,2 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut , ,2 10,6 88 Sosiaalihuollon avopalvelut , ,2 14,5 R Taiteet, viihde ja virkistys , ,7 25,5 90 Kulttuuri- ja viihdetoiminta , ,9 36,9 91 Kirjastot, arkistot ja muut kultt. laitok , ,7 25, Rahapelipalv.; urheilutoim. ja virkistyspalv , ,1 20,4 S Muu palvelutoiminta , ,2 23,3 94 Järjestöjen toiminta , ,1 29,2 95 Tietokoneiden ja kotitaloustav. korjaus 904 0, ,2 18,3 96 Muut henkilökohtaiset palvelut , ,9 14,4 A B,T X Muu ja tuntematon , ,2 3,8

9 Liitetaulukko 3. Työmatkaliikenne Helsinkiin ja Helsingistä asuinkunnan ja työpaikan sijaintikunnan mukaan 2009 Asuin- / työpaikan sijaintialue Työhön Helsinkiin Helsingistä muualle töihin Muutos, % Muutos, % Muu Pks , ,9 Kehysalue , ,6 Muu maa , ,8 Yhteensä , ,4 9

10 Helsingin kaupungin tietokeskus TILASTOJA 2012: :1 Asuminen alueittain Helsingissä :2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa :3 Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 4. vuosineljänneksellä :4 Rakentaminen Helsingissä :5 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa :6 Foreigners in Helsinki :7 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/ :8 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä :9 Korkeakoulutus Helsingissä TIEDUSTELUT TILAUKSET, JAKELU Juha Suokas p P HINTA 5 tietokeskus.tilaukset@hel.fi etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISUJEN MYYNTI JULKAISIJA Tietokeskuksen kirjasto Helsingin kaupunki, tietokeskus p Osoite: PL 5500 virtuaalinen kirjakauppa Helsingin kaupunki ISSN X (VERKOSSA)