Ulkomaalaiset Helsingissä Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2005 12 Ulkomaalaiset Helsingissä Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen % Ulkomaan kansalaisten osuus Helsingin väestöstä Vuosi Verkkojulkaisu ISBN TOIMITTANUT: Sanna Ranto LISÄTIETOJA: Asuminen Maija Vihavainen, puh Koulutus Timo Äikäs, puh Työllisyys Juha Suokas, puh Väestö Eeva-Kaisa Peuranen, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Käsitteet kansalaisuus, kieli ja syntymämaa 1 3. Ulkomaalaisten määrän kehitys Helsingissä 2 4. Ulkomaalaiset äidinkielen mukaan 5 5. Maahanmuuttajien erityisryhmät: pakolaiset ja paluumuuttajat 5 6. Ulkomaalaisten muuttoliike Helsinkiin ja Helsingistä 6.1 Tulo- ja lähtömuutto ulkomaiden kanssa Maan sisäinen muuttoliike Helsingin ja Suomen muiden alueiden välillä 8 7. Ulkomaalaisten alueellinen sijoittuminen Helsinkiin 9 8. Ulkomaalaisten väestörakenne Perheet ja syntyvyys Asuminen Työllisyys ja toimialat Koulutus ja opiskelu Yhteenveto 20 Sivu

3 1. Johdanto Tässä raportissa käydään läpi ulkomaalaisväestön nykyistä tilaa Helsingissä. Käsiteltävinä aiheina ovat keskeiset väestölliset teemat kuten väestörakenne, muuttoliike, työllisyys ja koulutus sekä asuminen ja alueellinen sijoittuminen Helsingissä. Raportin lähdeaineistona, ellei muuta ole ilmoitettu, on käytetty Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja. Väestötilastoaineisto on pääosin vuodenvaihteesta 2003/ Käsitteet kansalaisuus, kieli ja syntymämaa Ulkomaalaisia erityisryhmänä voidaan tarkastella tilastollisesti kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan. Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista osa on vaihtanut kansalaisuutensa Suomeen. Tällöin heitä voidaan tarkastella syntymämaan perusteella. Syntymämaaksi tilastoidaan se maa, joka on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntyessä. Myös kielen mukaan voidaan tarkastella ulkomaalaisväestöä. Äidinkieli rekisteröidään tilastoihin samalla kun vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen. Ulkomaalaisia voidaan tarkastella vieraskieliset -nimityksellä, jolloin siihen kuuluu kaikki muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset. Tällöin tietenkin ne ulkomaalaistaustaiset, joiden äidinkieli on suomi, eivät kuulu tarkasteltavaan joukkoon. Ulkomaalaisella tarkoitetaan Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta sen voi myös vaihtaa muuttaessa toiseen maahan. Yhdellä henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Jos kansalaisuuksista yksi on Suomen, henkilö tilastoidaan suomalaiseksi. Jos henkilöllä on useita ulkomaan kansalaisuuksia, hänet tilastoidaan sen maan kansalaiseksi, jonka passilla hän on tullut maahan. Tässä raportissa käytetään nimitystä ulkomaalainen tarkoittaen ulkomaan kansalaista ja nimitystä ulkomaalaistaustainen tarkoitettaessa sekä ulkomaiden kansalaisia että ulkomailla syntyneitä (kuva 1). Ulkomaiden kansalaisissa on siis myös Suomessa syntyneitä mukana. Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset sisältävät niin suomalaiseen perheeseen ulkomailla syntyneet ja takaisin Suomeen muuttaneet, kuin ulkomaalaiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja vaihtaneet kansalaisuutensa Suomeen. Kuvio 1. Helsingin ulkomaalaistaustaiset ,4 % 68,6 % Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset henkilöä Ulkomaan kansalaiset henkilöä Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomaan kansalaisiin ja ulkomailla syntyneisiin Suomen kansalaisiin. Yhteensä ulkomaalaistaustaisia henkilöä.

4 - 2 - Tilastoitavaan väestöön kuuluu Helsingin kaupungin alueella vakituisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla on ollut kotipaikka Helsingissä tilastointipäivänä kuuluvat tilastoitavaan väestöön riippumatta kansalaisuudesta. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kiintiöpakolaiset ja turvapaikan saaneet pakolaiset kuuluvat siis kotikuntansa väestöön. Diplomaattisissa edustustoissa tai vastaavissa työskentelevillä ulkomaan kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään ei ole kotipaikkaa Suomessa, joten he eivät kuulu tilastoitavaan väestöön. 3. Ulkomaalaisten määrän kehitys Helsingissä Vuonna 1990 Helsingissä asui ulkomaalaista, joista yli 60 prosenttia oli lähtöisin Euroopasta luvun alusta lähtien ulkomaalaisten määrä on kasvanut nopeasti (kuvat 2 ja 3). Vuoden 2004 alussa Helsingissä asui jo ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaisten määrä on siis viisinkertaistunut viidessätoista vuodessa. Ulkomaalaiset muodostivat 5,3 prosentin väestöosuuden kaikista helsinkiläisistä vuonna Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli 4,1 prosenttia. Koko maassa asui ulkomaan kansalaista eli 2,0 prosenttia koko Suomen väestöstä. Ulkomaalaiset keskittyvät siis Helsinkiin, koko maan ulkomaalaisista 28 prosenttia asuu Helsingissä. Kansainvälisesti katsottuna Helsingissä on kuitenkin edelleen vähän ulkomaalaisia, pohjoismaiden pääkaupungeista ainoastaan Reykjavikissa on vähemmän ulkomaalaisia suhteessa kaupungin väestöön. Kööpenhaminassa ulkomaalaisia on eniten, 11,3 prosenttia koko väestöstä vuonna Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys Helsingissä Lukumäärä Vuosi

5 - 3 - Kuvasta 3. näkee ulkomaalaisten määrän nopean kasvun 1990-luvun alkupuolella. Tähän on monta syytä, joista suurimpana Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1990 ja inkerinsuomalaisten hyväksyminen paluumuuttajiksi. Somalian suuret pakolaismäärät samana aikana kasvattivat myös ulkomaalaisten määrää. Ulkomaalaisten kasvun määrää voi myös selittää yleisesti Suomen kansainvälistymisellä, jota Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 vauhditti. Kuvio 3. Ulkomaan kansalaisten määrän kasvu lukumääränä sekä prosenttimuutoksena verrattuna edelliseen vuoteen Helsingissä vuosina Henkilöä Muutosprosentti -2,2 4,7 5,9 6,0 13,9 19,3 43,6 28,4 26,0 16, Vuosi 12,6 5,3 9,4 5,0 1,6 1,9 6,3 2,8 2,9 Kuvio 4. Helsingin suurimmat ulkomaalaisryhmät vuonna 2004 Irak Turkki Kiina Saksa Yhdysvallat Britannia Ent. NL Somalia Ruotsi Viro Venäjä Ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaistaustaiset Henkilöä Helsingin ulkomaan kansalaiset edustavat yhteensä 158 eri maata. Ulkomaalaisista 60 % on eurooppalaisia. Suurimmiksi ryhmiksi erottuvat selkeästi venäläiset (5 548 henkilöä) ja virolaiset (4 753 henkilöä) (kuva 4). Venäläiset muodostavat 19 prosentin ja virolaiset 16 prosentin osuuden koko ulkomaalaisten määrästä. Aikaisemmin suhteellisesti isoimpien eurooppalaisten väestöryhmien, kuten ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien joukkoon ovat 1990-luvulla nopeasti kasvaneet somalialaisten, kiinalaisten, turkkilaisten ja irakilaisten ryhmät. Kolmanneksi suurimpana ryhmänä olevien somalialaisten suhteellisen määrän kasvu on hiipunut 1990-luvun puolista välistä lähtien, yhtenä syynä Suomen kansalaisuuden saanti.

6 - 4 - Ruotsin ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneita tarkasteltaessa on huomioitava kansalaisuuden ja syntymämaan välinen ero (kuva 4 ja taulukko 1). Ruotsalaistaustaisia asui vuonna 2004 Helsingissä henkeä, mutta Ruotsin kansalaisuus oli vain henkilöllä. Suurin osa tästä selittyy Suomen kansalaisilla, jotka ovat syntyneet Ruotsissa ja muuttaneet myöhemmin takaisin Suomeen. Entisessä Neuvostoliitossa syntyneitä oli 2 901, ja edelleen 85 helsinkiläisellä on Neuvostoliiton kansalaisuus. Suurin osa muuttaneista on siis vaihtanut kansalaisuutensa Suomeen. Somalialaisten kohdalla näkyy myös kansalaisuuksien vaihto. Myös virolaiset ja venäläiset ovat vaihtaneet kansalaisuuttaan Suomeen, mutta heidän tulomuuttonsa on kuitenkin edelleen niin vilkasta, ettei heidän kansalaisuusmääränsä ole alkanut suhteessa laskemaan. Taulukko 1. Helsingin ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2003/04 Maaryhmä Ulkomaan Ulkomaalaiskansalaiset taustaiset Ulkomaat yhteensä Eurooppa EU-maat Britannia Ruotsi Saksa Baltian maat Viro Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Venäjä Afrikka Pohjois-Afrikka Länsi-, Keski- ja Etelä-Afrikka Itä-Afrikka Somalia Pohjois-Amerikka Yhdysvallat Latinalainen Amerikka ja Karibia Aasia Itä-Aasia Kiina Kaakkois-Aasia Thaimaa Vietnam Keski-Aasia Intia Länsi-Aasia Turkki Irak Australia ja Oseania Valtioton ja tuntematon

7 Ulkomaalaiset äidinkielen mukaan Ulkomaan kansalaisten yleisin kieli on venäjä, vuoden 2004 alussa Helsingissä oli venäjänkielistä, joka on 23 % kaikista ulkomaalaisista (taulukko 2). Vironkielisiä on puolet vähemmän, henkilöä. Somalia äidinkielenään puhuvia on kolmanneksi eniten, ja lähes yhtä paljon on englantia ja suomea äidinkielenään puhuvia. Ulkomaan kansalaisista puhuu äidinkielenään suomea, enemmistö heitä on sellaisten maiden kansalaisia, joissa suomalaisia on asunut paljon, kuten Ruotsi, Yhdysvallat, Australia ja Neuvostoliitto. Etenkin runsas paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta, Venäjältä ja Virosta on nostanut suomenkielisten määrää. Koko väestön kielijakaumatilastossa näkyvät kaikki ulkomaalaistaustaiset. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on Helsingin asukkaista 6,7 prosenttia. Koko väestön vieraskielisten kielijakauma noudattaa ulkomaan kansalaisten kielijakaumaa, suurimmista kieliryhmistä löytyy eniten Suomen kansalaisiakin. Kolme suurinta ryhmää muodostavat lähes puolet koko vieraskieliset -ryhmästä (muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset); venäjänkielisiä on 25 prosenttia vieraskielisistä, somalinkielisiä 11 prosenttia ja vironkielisiä yhtä paljon, 11 prosenttia. Taulukko 2. Helsingin ulkomaan kansalaiset ja koko väestö äidinkielen mukaan Suurimmat kieliryhmät Äidinkieli Henkilöä % Äidinkieli Henkilöä % Kaikki ulkomaan kansalaiset Koko väestö Venäjä ,0 Suomi ,0 Viro ,9 Ruotsi ,3 Somali ,1 Venäjä ,7 Englanti ,6 Somali ,7 Suomi ,9 Viro ,7 Ruotsi 867 2,9 Englanti ,5 Arabia 816 2,8 Arabia ,3 Kiina 769 2,6 Kiina ,2 Saksa 694 2,3 Espanja 958 0,2 Espanja 657 2,2 Saksa 941 0,2 Muut ,7 Muut ,2 5. Maahanmuuttajien erityisryhmät: pakolaiset ja paluumuuttajat Pakolaisia voidaan luokitella erilaisin perustein esimerkiksi oleskeluluvan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan. Kunnallishallinnollisen määritelmän mukaan pakolaisia voidaan tilastoida sen mukaan, kuinka paljon kunakin vuonna kunta on vastaanottanut sellaisia pakolaisia, joiden palvelujen järjestämiseen se saa valtion kanssa pakolaisten vastaanottamisesta tehdyn sopimuksen mukaan valtion korvauksia (3 vuotta maahanmuutosta). Helsingin sosiaalivirasto on käyttänyt tätä perustetta pakolaistilastoissaan. Helsingin sosiaaliviraston tilastojen mukaan kaupunki on vuosina vastaanottanut yhteensä pakolaista (taulukko 3). Työministeriön maahanmuuttotilastojen perusteella saadaan puolestaan selville, että samana aikana Helsingin

8 - 6 - vastaanottamista pakolaisista oli sellaista, jotka valtion ja kunnan yhteisen sopimuksen perusteella on sijoitettu alun perin Helsinkiin, joten pakolaista on muuttanut muualta Suomesta ennen kuin kolme vuotta maahanmuutosta on kulunut. Pakolaisista, jotka muuttavat maan sisällä yli kolmen vuoden kuluttua Suomeen muutosta, ei ole erikseen pidetty tilastoa. Paluumuuttajina Suomeen on ennen 1990-lukua tullut lähinnä entisiä Suomen kansalaisia. Neuvostoliiton hajoaminen herätti keskustelun inkerinsuomalaisten ja muiden suomalaisten asemasta Venäjällä, ja paluumuuttajastatus ryhdyttiin antamaan myös henkilöille, joiden suomalaisuus ulottuu monen sukupolven taakse. Paluumuuttajia on tullut Suomeen 1990-luvun alusta lähtien noin henkilöä luvun alun paluumuuttajamääristä ei ole tarkkoja tilastoja (1990-luvun alussa paluumuuttajia tuli maahan tavallisilla turistiviisumeilla; etnisen alkuperän mukaan ei tilastoida), ja juuri luvun alussa tulivat isoimmat paluumuuttajamäärät luvun puolivälistä paluumuuttajien määrä on laskenut, etenkin Virosta luvun puolivälin jälkeen paluumuuttajista noin 80 prosenttia on tullut Venäjältä. Paluumuuton hiipumisen syinä on lähtöalueiden taloudellisten olojen kohentuminen, muuttohalukkaiden määrän vähentyminen ja Suomen kiristynyt paluumuuttopolitiikka. Helsinki on vastaanottanut 1990-luvulla ja 2000-luvun alun aikana yli paluumuuttajaa (taulukko 3). Muuttotrendi on sama kuin koko Suomeen suuntautuvassa muutossa; 1990-luvun alun vuodet olivat suurimpia paluumuuttovuosia, ja niiden jälkeen muutto on hiipunut. Suurinpana muuttovuotena oli 1993, jolloin paluumuuttajaa tuli Helsinkiin luvun vuosina paluumuuttajia on tullut Helsinkiin enää noin 150 vuosittain. Taulukko 3. Suomen ja Helsingin vastaanottamat pakolaiset ja paluumuuttajat vuosina Vuosi Suomen vastaanottamat Helsingin vastaanottamat pakolaiset 1) paluumuuttajat 2) pakolaiset 1) % koko maasta paluumuuttajat , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , ) turvapaikan saaneet pakolaiset 2) 1990-luvun alun tilastot puuttuvat Lähde: Helsingin pakolaiset ja Helsingin inkerinsuomalaiset , Helsingin Sosiaalivirasto. Koko Suomen pakolaiset: Työministeriö/maahanmuutto- ja työlupa-asiat, Tilastoja 3/2002 Inkerinsuomalaiset, vv ; Työministeriö/maahanmuutto- ja työlupa-asiat, Tilastoja 3/2002; Työministeriön maahanmuuttotilastot 2004,

9 Ulkomaalaisten muuttoliike Helsinkiin ja Helsingistä 6.1 Tulo- ja lähtömuutto ulkomaiden kanssa Kolmena viime vuotena Helsinkiin on muuttanut yli ulkomaalaista vuosittain, mikä on kuitenkin vähemmän kuin 1990-luvun alun runsaina tulomuuttovuosina (kuva 5) luvun loppupuoli oli pienemmän tulomuuton aikaa, tuolloin muuttajamäärät pyörivät muuttajan vuosimäärissä. Lähtömuuttomäärät ovat vaihdelleet vuosittain enemmän, viime vuosina lähtömuuttajien määrä on vaihdellut neljänsadan ja yli 1200 muuttajan välillä. Vuosina 1996, 2000 ja 2002 lähtömuutto ulkomaille on ollut poikkeuksellisen suurta. Se johtuu osittain väestörekisterin tarkistamisesta tietymättömissä olevien osalta (vaaliluetteloja varten). Yhteensä ulkomaalaisia on muuttanut ulkomailta Helsinkiin vuosina ja lähtenyt ulkomaille henkilöä. Helsinki on siis runsaasti muuttovoittoinen, nettomuuttajia on Kuvio 5. Ulkomaan kansalaisten tulo-, lähtö- ja nettomuutto ulkomaiden ja Helsingin välillä vuosina Tulomuutto Netto Lukumäärä Lähtömuutto Vuosi Yli puolet ulkomailta maahan muuttaneista on ollut eurooppalaisia, heidän osuutensa kaikista muuttajista on kuitenkin laskenut 1990-luvun alun noin 65 prosentista vähän päälle 50 prosentin osuuteen. Suurin osa eurooppalaisista muuttajista on tullut entisen Neuvostoliiton alueelta, etenkin 1990-luvun alussa luvulla myös muista Euroopan maista tulevien muuttajien määrä on noussut. Aasialaisten osuus muuttajista on noussut tasaisesti, 1990-luvun alussa muuttajista viidennes (17 %) oli aasialaisia, 2000-luvulla jo neljännes (25 %). Afrikkalaisten osuus muuttajista on ollut 10 prosentin luokkaa. Poismuuttaneista ulkomaalaisista kaksi kolmasosaa on ollut eurooppalaisia. Helsinki on ollut muuttovoittoinen kaikkien alueiden kanssa läpi tarkastelujakson ulkomaalaisten muuttajien suhteen.

10 Maan sisäinen muuttoliike Helsingin ja Suomen muiden alueiden välillä Ulkomaalaisten muuttoliike maan sisällä muualta Suomesta Helsinkiin ja Helsingistä muualle Suomeen on vilkasta, ja sekä tulo- että lähtömuutto ovat vilkastuneet 2000-luvulla (kuva 6). Muualta maasta Helsinkiin on muuttanut vuosina yhteensä henkilöä ja Helsingistä muualle henkilöä. Kymmenen vuoden jaksolta Helsingin nettomuutto on siis positiivinen henkilöllä luvulla Helsinki on enää niukasti ollut muuttovoittoinen ulkomaan kansalaisista muiden Suomen alueiden suhteen. Kuva 6. Ulkomaan kansalaisten tulo-, lähtö- ja nettomuutto Suomen muiden alueiden ja Helsingin välillä vuosina Tulomuutto Lähtömuutto Lukumäärä 400 Netto Vuosi Muualta Suomesta Helsinkiin muuttaneista eurooppalaiset käsittävät puolet 1990-luvulla. Etenkin EU-maiden ulkopuolisten, suurimpina ryhminä venäläisten ja virolaisten tulomuutto on vilkasta, ja se on kasvanut läpi vuosikymmenen. Myös aasialaisten tulomuuttajien määrä on hieman kasvanut, kokonaistulomuutosta heidän osuutensa on neljännes. Afrikkalaisten osuus on laskenut 1990-luvun alun 30 prosentista viime vuosien 15 prosenttiosuuteen muuttajien lukumäärän pysyessä tasaisena. Myös Helsingistä muualle Suomeen muuttajista eurooppalaiset käsittävät puolet. Määrällisesti heitä lähtee lähes saman verran kuin tulee, mutta EU-maiden kansalaisista Helsingillä on pieni muuttotappio. Noin 30 prosenttia lähtömuuttajista on ollut aasialaisia, kaakkois- ja itä-aasialaisista Helsinki kärsii suurimmat muuttotappiot muille Suomen alueille. Päälle kymmenes lähtömuuttajista on afrikkalaisia. Yleisesti Helsingin ulkomaalaisväestö on hyvin muuttoaltista väestöä. Koko Helsingin väestön kaupungin ulkopuolelle suuntautuva lähtö- ja tulomuuttojen määrä suhteessa koko väestöön antaa muuttoalttiusluvuksi 113 promillea vuonna Vastaavasti ulkomaalaisista 209 tuhatta kohden muutti joko maansisäisesti tai siirtolaisina. Ulkomaalaisväestön suuri muuttoalttius on odotettavaa; jo nuorekkaan ikärakenteensakin vuoksi he ovat alttiimpia muuttamaan, nuoret aikuiset kun muuttavat ikäryhmänä eniten. Monet ulkomaalaiset ovat lisäksi vain tietyn ajan Helsingissä esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi.

11 Ulkomaalaisten alueellinen sijoittuminen Helsinkiin Ulkomaalaiset ovat hajaantuneet asumaan ympäri Helsinkiä. Eniten ulkomaalaisia on Itäisessä suurpiirissä, henkilöä, joista on ulkomaan kansalaisia ja loput ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia (kuva 7). Eteläisessä, Läntisessä ja Koillisessa suurpiirissä asuu kussakin lähes saman verran ulkomaalaistaustaisia, henkilöä. Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaista muodostaa 7,7 prosenttia koko Helsingin väestöstä. Tuo keskiarvo ylittyy suurpiireistä vain Itäisessä (11,4 %) ja Koillisessa (7,9 %) suurpiirissä (kuva 8). Samoin ulkomaan kansalaisten suhteellinen määrä ylittää kaupungin keskiarvon vain noissa kahdessa suurpiirissä. Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaiset suurpiireittäin vuodenvaihteessa 2003/ Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Henkilöä Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Muu Yhteensä ulkomaalaistaustaisia Helsingissä henkilöä, ulkomaan kansalaisia ja ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia henkilöä. Kuvio 8. Ulkomaan kansalaisten, ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten osuudet suurpiireittäin alueen koko väestöstä vuodenvaihteessa 2003/ Ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Prosenttia Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Muu Ulkomaan kansalaisia yhteensä Helsingissä henkilöä eli 5,3 % väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia henkilöä eli 7,7 % koko väestöstä. Vieraskielisiä (muut kuin suomen ja ruotsin kieliset) henkilöä eli 6,7 % väestöstä.

12 Yli neljännes (25,5 %) Helsingin ulkomaalaistaustaisista asuu Itäisessä suurpiirissä (kuva 9). Eteläisessä, Läntisessä ja Koillisessa suurpiirissä asuu kussakin likimain sama osuus, noin 15 prosenttia ulkomaalaistaustaisista. Keskisessä suurpiirissä asuu 11 prosenttia, Kaakkoisessa 7 prosenttia ja Pohjoisessa 4 prosenttia ulkomaalaistaustaisista. Kuvasta 9. näkee, että ulkomaalaistaustaisten alueellinen osuus on hivenen suurempi verrattuna koko väestön alueosuuteen Koillisessa peruspiirissä ja selvästi suurempi Itäisessä peruspiirissä. Muissa peruspiireissä ulkomaalaisten osuus ei ylitä koko väestöosuutta. Kuvio 9. Koko väestön ja ulkomaalaistaustaisten jakautuminen peruspiireittäin Itäinen 17,5% Muu 3,1% 6,5% Eteläinen 17,2% 14,7% Koko väestö 25,5% 15,1% Läntinen Kaakkoinen Ulkomaalaistaustaiset 17,8% 8,4% Koillinen 15,6% 7,3% 16,0% Pohjoinen 7,4% 10,8% 4,1% Keskinen 13,1% Ulkorenkaassa koko väestö, yhteensä 100 % ja sisärenkaassa ulkomaalaistaustaiset, yhteensä 100 %. Kuvassa 10. näkyy ulkomaan kansalaisten muodostama väestöosuus peruspiireittäin. Ulkomaalaisten korkea väestöosuus näkyy itäisissä kaupunginosissa, pohjoisissa ja läntisissä peruspiireissä ulkomaalaisten osuus on pieni. Itäisen suurpiirin sisällä, jossa ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on suurin, 8,1 prosenttia, Roihupellon osa-alueella on piirin suurin ulkomaalaisten osuus, 14,3 prosenttia. Yli kymmenen prosentin osuuksiin Itäisessä suurpiirissä nousee myös Kivikon, Kallahden, Itäkeskuksen ja Vesalan alueet, ja yli suurpiirin keskiarvon nousee myös Myllypuron, Kontulan, Kurkimäen ja Kallahden alue. Koillisesta suurpiiristä, jossa ulkomaalaisten osuus on 5,6 prosenttia, löytyy kaupungin korkein ulkomaalaisten osuus väestöstä, 23,7 prosenttia Viikin tiedepuistossa. Myös Jakomäessä, Pihlajistossa, Pihlajamäessä, Latokartanossa sekä Ylä- ja Ala-Malmilla ulkomaalaisosuudet nousevat yli Koillisen piirin keskiarvon. Muita alueita, joissa ulkomaalaisten suhteellinen osuus on korkeahko, ovat Itä- Pasila (11,1 %), Kaivopuisto (11,4 %) ja Ruoholahti (7,1 %). Yleisesti ulkomaalaisten osuus nousee alueiden sisällä korkeammiksi alueilla, joissa on tiiviimpää asutusta ja laskee pientaloalueilla. Karkeasti ulkomaalaisten sijoittumisesta Helsinkiin voi tehdä jaon kolmenlaiseen ryhmään: ulkomaisten opiskelijoiden keskittymät alueilla, joissa on paljon opiskelija-asuntoja; alueet, joissa on paljon kaupungin vuokraasuntoja sekä eteläinen kantakaupungin alue.

13 Myös ulkomaalaistaustaisten sijoittumista tarkasteltaessa voi huomata samanlaisen mallin alueellisessa sijoittumisessa kuin ulkomaan kansalaisilla (kuva 11). Itäisten peruspiirien lisäksi runsaasti ulkomaalaistaustaisia asuu Pasilan peruspiirissä. Kantakaupungin alue ja läntiset peruspiirit nousevat myös enemmän esiin ulkomaalaistaustaisten osalta. Pohjoisten peruspiirien; Tuomarinkylän, Itä- ja Länsi-Pakilan sekä Oulunkylän ulkomaalaisväestöosuus pysyy edelleen pienenä. Pitäjänmäki Kaarela Munkkiniemi Haaga Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula Pasila Oulunkylä Vanhakaupunki Suutarila Malmi Latokartano Puistola Mellunkylä Myllypuro Herttoniemi Jakomäki Vartiokylä Osuus alueen asukkaista Prosenttia Yli 8 (4) 5-8 (9) 4-4,9 (8) Alle 4 (12) Vuosaari Kuvio 10. Helsingin ulkomaan kansalaisten osuus alueen koko väestöstä peruspiireittäin vuodenvaihteessa 2003/2004 Reijola Vallila Kallio Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Laajasalo Pitäjänmäki Kaarela Munkkiniemi Haaga Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula Pasila Oulunkylä Vanhakaupunki Suutarila Malmi Latokartano Puistola Mellunkylä Myllypuro Herttoniemi Jakomäki Vartiokylä Osuus alueen asukkaista Prosenttia Yli 10 (6) 6,5-10 (11) 5-6,4 (11) Alle 5 (5) Vuosaari Kuvio 11. Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä peruspiireittäin vuodenvaihteessa 2003/2004 Reijola Vallila Kallio Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Laajasalo

14 Taulukko 4. Koko väestö ja ulkomaan kansalaiset kansalaisuuden mukaan suurpiireittäin vuodenvaihteessa 2003/04 Maaryhmä Koko Suurpiiri kaupunki Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoin. Itäinen Muut Asukkaat yhteensä Ulkomaat yhteensä Eurooppa EU-maat (EU 15) Ruotsi Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa Baltian maat Viro Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto + Venäjä Afrikka Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Kaakkois- ja Itä-Aasia Keski- ja Länsi-Aasia Australia ja Oseania Valtioton ja tuntematon % Asukkaat yhteensä ,2 17,8 13,1 7,4 15,6 8,4 17,5 3,1 Ulkomaat yhteensä ,2 14,5 10,6 3,8 16,6 7,0 26,7 6,6 Eurooppa ,7 14,2 9,5 3,9 17,2 7,1 27,1 5,3 EU-maat (EU 15) ,8 17,1 13,4 3,9 8,1 7,7 11,6 7,3 Ruotsi ,1 15,5 13,4 4,8 6,9 8,5 13,5 5,4 Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa ,7 19,2 11,4 5,5 6,8 7,5 8,4 5,5 Baltian maat 100 7,2 12,0 8,8 3,8 21,1 6,9 34,8 5,4 Viro 100 6,8 11,8 8,6 3,8 21,3 7,1 35,3 5,3 Muu Eurooppa ,1 13,7 7,4 3,9 20,8 6,8 32,4 4,0 Ent. Neuvostoliitto + Venäjä ,3 12,5 6,4 3,6 22,4 6,9 33,6 3,3 Afrikka 100 5,6 15,6 11,7 4,2 15,9 7,4 28,6 11,0 Pohjois-Amerikka ,0 14,5 11,4 3,8 6,8 6,8 10,4 12,4 Latinalainen Amerikka ,7 17,3 17,3 3,1 11,7 6,3 15,5 8,1 Kaakkois- ja Itä-Aasia ,2 16,1 13,3 2,9 15,3 4,7 23,5 7,0 Keski- ja Länsi-Aasia 100 8,6 13,8 12,7 3,1 18,7 7,5 29,8 5,7 Australia ja Oseania ,3 12,2 12,8 4,8 7,4 7,4 9,6 15,4 Valtioton ja tuntematon 100 5,9 11,1 7,1 7,3 18,6 7,5 37,9 4,6 Kansallisuusryhmittäin katsottuna EU-maiden kansalaisista lähes kolmannes asuu eteläisessä suurpiirissä ja he muodostavatkin yli kolmanneksen alueen koko ulkomaalaisväestöstä (taulukko 4). Virolaisista taas jopa 35 prosenttia asuu Itäisessä piirissä ja 21 prosenttia Koillisessa. Virolaiset muodostavatkin viidenneksen näiden alueiden ulkomaalaisväestöstä. Vain 38 prosenttia virolaisista on siis hajaantunut muille alueille. Venäläiset ovat sijoittuneet samalla tavalla Itäiselle (34 %) ja Koilliselle (23 %) suurpiirille, ja he muodostavat jopa neljänneksen näiden alueiden ulkomaalaisväestöstä.

15 Myös afrikkalaisista 29 prosenttia asuu Itäisessä suurpiirissä ja 23 prosenttia Koillisessa. Afrikkalaiset ovat sikäli tasaisesti jakautuneet, että kaikkien suurpiirien ulkomaalaisväestöstä lukuun ottamatta eteläistä heidän osuutensa on noin 15 prosenttia. Aasialaiset ovat hajaantuneet tasaisemmin ympäri kaupunkia. Eniten kaakkois- ja itäaasialaisia asuu Itäisessä (24 %) ja Eteläisessä (17 %) suurpiirissä. Keski- ja länsiaasialaisista useimmat asuvat Itäisessä (30 %) ja Koillisessa (19 %) suurpiirissä. Alueellisessa jakautumisessa aasialaisten vahvin osuus on Keskisessä suurpiirissä, jossa heidän osuutensa ulkomaalaisväestöstä on noin kymmenen prosenttia. Määrällisesti suurten ulkomaalaisryhmien, eli virolaisten, venäläisten ja somaleiden, sijoittuminen enemmän Itäiseen ja Koilliseen suurpiiriin saa koko ulkomaalaisväestön sijoittumisen painottumaan noille kahdelle alueelle. Ulkomaalaisten määrä on kasvanut vuosien välillä lähes jokaisessa peruspiirissä, koko kaupungissa kasvua on ollut 14,5 prosenttia (kuva 12). Vuosaaren peruspiirissä määrällinen kasvu on ollut suurinta, ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt 639 hengellä. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut kuitenkin Latokartanon peruspiirissä, jossa ulkomaalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut kuluneen 2000-luvun aikana. Yli kolmanneksen määrä on kasvanut Vuosaaressa, Pasilassa, Herttoniemessä ja Länsi- Pakilassa. Ulkomaalaisten määrän kasvu on edelleen keskittynyt itäisiin kaupunginosiin, mutta kasvu on hidastunut muihin alueisiin verrattuna Jakomäessä, Mellunkylässä ja Myllypurossa (kuva 12). Sen sijaan Pohjois-Helsingin alueilla ja Pasilan alueella ulkomaalaisten määrä on kasvanut nopeasti. Latokartanon peruspiirialueen uudet asuinalueet ja opiskelijaasuntoalueet ovat nostaneet alueen kasvun kärkeen. Ulkomaalaisten määrä on vähentynyt tarkastelujakson aikana viidessä peruspiirissä. Eniten määrä on laskenut Reijolan peruspiirissä, 148 henkilöllä ja Vallilan, Oulunkylän, Kulosaaren ja Itä-Pakilan peruspiirissä määrä on pudonnut muutamalla henkilöllä. Kuvio 12. Ulkomaan kansalaisten määrän muutosprosentti peruspiireittäin vuosien välillä Tuomarinkylä Suutarila Malmi Puistola Jakomäki Muutosprosentti Välillä Yli 25 (8) (10) 0-9,9 (10) Alle 0 (5) Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Pitäjänmäki Maunula Oulunkylä Latokartano Haaga Myllypuro Vanhakaupunki Vartiokylä Munkkiniemi Pasila Herttoniemi Vuosaari Reijola Vallila Kallio Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Laajasalo

16 Ulkomaalaisten väestörakenne Ulkomaalaisten väestörakenne on nuorekkaampi kuin koko väestön (kuva 13). Ulkomaan kansalaisista vain 5,2 prosenttia on yli 65-vuotiaita, kun koko kaupungin asukkaista heitä on 13,6 prosenttia. Lasten suhteellinen määrä on kuitenkin lähes sama koko väestöllä ja ulkomaalaisilla, 0 15-vuotiaita on koko väestöstä 15,7 prosenttia ja ulkomaalaisista 16,8 prosenttia. Myös pienten ja vanhempien lasten suhde on tasainen ja sama molemmilla väestöryhmillä. Työikäisiä (16 64-vuotiaita) ulkomaalaisista on 78 prosenttia, mikä on lähes sama kuin koko väestössä, 71 prosenttia. Nuoria työikäisiä ulkomaalaisissa on huomattavasti enemmän, vuotiaita on 35 prosenttia, kun koko väestössä heidän osuutensa on vain 24 prosenttia. Vanhempia työikäisiä on jo vähemmän, vuotiaita on 17 prosenttia, koko väestössä heitä on 26 prosenttia. Ulkomaalaisväestön painotus on siis selkeästi kolmenkymmenen ja neljänkymmenen ikävuoden välillä, mikä viittaa vasta hiljakkoin alkaneeseen muuttoliikkeeseen, nuoret aikuiset kun yleisimmin muuttavat ja ulkomaalaisväestö ei ole vielä ehtinyt vanhentua Helsingissä. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on hivenen enemmän koko väestön ikärakennetta myötäilevämpi kuin ulkomaan kansalaisten. Kuvio 13. Koko väestö ja vieraskieliset ikäryhmittäin vuodenvaihteessa 2003/2004 Ikä Vieraskielisen väestön lkm Naiset Miehet Koko väestön lkm Koko väestön ikärakenne on esitetty palkkeina ja vieraskieliset viivana. Isoimmista kansalaisuusryhmistä ruotsalaisilla on vanhin ikärakenne, yli 65-vuotiaita heistä on 13,7 prosenttia. EU-maiden kansalaisten painotus on vanhemmissa työikäisissä, venäläisillä ja virolaisilla ikärakenne on tasaisempi. Afrikkalaisten ikärakenne poikkeaa

17 muista ryhmistä, heillä lapsia ja nuoria on paljon ja yli 65-vuotiaiden osuus on erittäin pieni. Lapsien osuus vaihtelee paljon kansalaisuuksittain, EU-maiden kansalaisista lapsia on vain 6,7 prosenttia, kun afrikkalaisväestöstä jopa 30,7 prosenttia on lapsia. Myös keski- ja länsiaasialaisilla lasten osuus on suuri, 20,1 prosenttia. Ulkomaan kansalaisista 13 prosenttia on syntynyt Suomessa. Eri kansalaisuusryhmillä määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Suomessa syntyneiden osuus kertoo väestöryhmän maassaoleskeluajasta, vaikkakin kulttuuriset erot sekoittavat vertailua. Samalla se kertoo myös maahan sopeutumisesta, perheen perustaminen sitouttaa usein hyvin asuinalueeseen. Ruotsalaisista lähes puolet on syntynyt Suomessa (48 %), joka kertoo monien pitkästä oleskelusta Suomessa, etenkin kun ruotsalaisten ikärakenteen painotus oli vanhemmissa ikäpolvissa. EU-maiden kansalaisista 21 prosenttia on syntynyt Suomessa, mutta virolaisista vain 8 prosenttia, venäläisistäkin 8 prosenttia ja aasialaisista 9 prosenttia. Somalialaisista sitä vastoin jo neljännes (25 %) on syntynyt Suomessa. Ulkomaan kansalaisten joukossa miehiä ja naisia on lähes saman verran, vuonna 2004 ulkomaalaisista miehiä oli 52,6 prosenttia. Kansalaisuusryhmittäin erot voivat olla suuriakin. EU-maiden kansalaisista peräti 68 prosenttia on miehiä, kun taas virolaisista 54 prosenttia on naisia ja venäläisistä 59 prosenttia. Useimmissa kansalaisuusryhmissä miehiä on enemmistö, mutta suurten kansalaisuusryhmien naisenemmistöt korjaavat kokonaissukupuolijakauman lähes tasan. 9. Perheet ja syntyvyys Helsingin vieraskielisistä oli vuonna 2004 naimisissa 40,5 prosenttia, joka on enemmän kuin koko väestöllä, joka on 30,7 prosenttia. Tähän selityksenä on edellä mainittu nuorten aikuisten suuri määrä. Vuonna 2004 Helsingissä oli perhettä, joiden puolisoista ainakin toinen on ulkomaalainen. Perheissä oli yli henkilöä. Ulkomaalaisten avioliitoista 43 prosenttia oli ulkomaalaisten kesken ja yli puolet parisuhteessa elävistä ulkomaalaisista oli solminut liiton suomalaisen kanssa. Tämä tarkoittaa, että neljännes (25 %) yli 16-vuotiaista helsinkiläisistä ulkomaalaisista on naimisissa suomalaisen kanssa. Vaikka osa ulkomaalaisista onkin avioitunut vasta Suomeen muutettuaan, avioliittoa suomalaisen kanssa voidaan pitää yhtenä suurena selittävänä tekijänä ulkomaalaisten muuttoon Suomeen ja Helsinkiin. Sukupuolijakauma on suomalais-ulkomaalaisperheissä suhteellisen tasainen, suomalaisia miehiä ja naisia on lähes saman verran naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Helsinkiläisten perheiden yleinen lapsiluku on 0,9, suomalais-ulkomaalaisperheissä lapsiluku on lähes sama, mutta ulkomaalaisperheissä suurempi, 1,35. Ulkomaalaisperheissä on muihin perheisiin verrattuna myös vähemmän lapsettomia perheitä (26,3 %, kaikki perheet 48,7 %). Suurten perheiden määrä on myös isompi, 11,7 prosentilla ulkomaalaisperheistä on kolme lasta tai enemmän, kun kaikilla perheillä vastaava osuus on vain 5,6 prosenttia. Syntyvyys oli koko Helsingissä 11,3 lasta henkilöä kohti, ulkomaalaisväestössä syntyvyys oli 22 promillea. Yleinen hedelmällisyysluku antaa myös vastaavan eron; syntyviä lapsia on 49,2 tuhatta vuotiasta naista kohden, kun ulkomaalaisväestöllä vastaava hedelmällisyysluku on 78,3. Syntyvyyden suuri ero johtuu pääasiallisesti ikärakenteen erilaisuudesta ja erilaisista kulttuuritaustoista.

18 Asuminen Ulkomaalaisten asumista voidaan tarkastella asuntokuntatilastoiden avulla. Ulkomaalaisasuntokunniksi lasketaan asuntokunnat, joissa on vähintään yksi ulkomaan kansalainen. Tässä ulkomaalaisasuntokuntia verrataan koko kaupungin asuntokantaan. Ulkomaalaiset asuvat muita helsinkiläisiä huomattavasti yleisemmin vuokra-asunnoissa (taulukko 5). Ulkomaalaisasuntokunnista 81 prosenttia asui vuokra-asunnoissa vuodenvaihteessa 2002/2003, kun koko kaupungin asuntokannasta 48 prosenttia oli vuokrahallinnassa. Ulkomaalaisten osuus korostuu edelleen arava-vuokra-asunnoissa, yli puolet vuokralla asuvista asuu aravavuokra-asunnoissa, kun koko asuntokannasta 40 prosenttia on arava-vuokralla. Taulukko 5. Ulkomaalaisasuntokunnat asunnon hallintaperusteen mukaan suurpiireittäin vuodenvaihteessa 2002/2003. Omistus- Vuokra- Niistä Muu Kaikki % asunnot asunnot arava- muu hallinta- asuntokunnat vuokra vuokra peruste Lukumäärä Koko kaupunki 14,9 81,1 54,7 45,3 4, Eteläinen 25,0 68,2 4,6 95,4 6, Läntinen 14,7 82,3 57,2 42,8 3, Keskinen 15,9 81,8 33,5 66,5 2, Pohjoinen 22,5 76,0 51,3 48,7 1,5 400 Koillinen 9,7 87,7 76,3 23,7 2, Kaakkoinen 16,6 79,0 54,1 45,9 4,4 733 Itäinen 9,9 85,4 74,9 25,1 4, Helsingin koko asuntokannasta omistusasuminen painottuu Pohjoiseen ja Koilliseen suurpiiriin, Pohjoisessa piirissä asuntokannasta 57 prosenttia on omistusasuntoja ja Koillisessa 48 prosenttia. Ulkomaalaisasuntokunnilla omistusasuminen painottuu taas Eteläiseen (25 % asunnonhallinnasta omistusasuntoja) sekä Pohjoiseen piiriin (23 %). Arava-vuokralla olevien ulkomaalaisasuntokuntien osuus taas noudattaa koko kaupungin asuntokanta-rakennetta. Koillisessa ja Itäisessä piirissä jopa kolme neljäsosaa vuokralla olevista ulkomaalaisasuntokunnista asuu arava-vuokralla, mutta koko vuokraasuntokannasta onkin arava-asuntoja noin 65 prosenttia näissä piireissä. Vain Keskisessä ja Eteläisessä piireissä yli puolet vuokralla olevista asuntokunnista on vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa, mutta sekin seuraa asuntokantatarjontaa, näillä alueilla on vähemmän tarjontaa arava-vuokra-asunnoista. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaisten asuntohallintarakenne poikkeaa eniten kokonaisasuntokannasta. Alueen pohjoisosien isot pientaloalueet nostattavat omistusasuntokannan osuutta, ulkomaalaisasuntokunnat ovat taas keskittyneet asumaan niille alueille, joista löytyy vuokra-asuntoja runsaasti (Jakomäki, Pukinmäki, Malmi, Latokartano). Eteläisen suurpiirin ulkomaalaisasuntokunnat poikkeavat taas eniten muiden alueiden ulkomaalaisasuntokunnista. Eteläisessä piirissä ulkomaalaisasuntokunnat omistavat enemmän asuntoja ja vuokraavat huomattavasti enemmän asuntoja vapailta markkinoilta.

19 Ulkomaalaiset asuvat ahtaammin verrattuna muuhun väestöön. Ulkomaalaisasuntokunnista 25,3 prosenttia asuu ahtaasti, kun kaikista asuntokunnista 11,2 prosenttia on ahtaasti asuvia. (Normi 4:n mukaan: Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.) Ulkomaalaisasuntokunnissa on yhdellä henkilöllä keskimäärin 25,4 neliötä käytettävissä, kaikissa asuntokunnissa se on 33,4 m 2 /henkilö. Osaltaan ahtaasti asumista selittää se, että ulkomaalaisasuntokunnat ovat keskimääräistä suurempia, ja suurilla asuntokunnilla on asumisahtaus yleisempää. 11. Työllisyys ja toimialat Vuoden 2000 väestölaskennan mukaan ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Helsingissä oli 24,6 prosenttia, muualla Suomessa se oli 30 prosenttia. Vuonna 2003 työttömyysaste ulkomaalaisilla oli koko maassa Työministeriön arvion mukaan 29 prosenttia, koko väestön työttömyysaste oli 9 prosenttia. Vuonna 2004 Helsingissä työttömiksi työnhakijoiksi on ollut ilmoittautuneena kuukausittain ulkomaan kansalaista. Vuoden 2000 väestölaskennan antamien tietojen mukaan EU-maista ja Pohjoismaista peräisin olevat muuttajat olivat työllistyneet parhaiten, heistä työttöminä oli alle kymmenen prosenttia. Huonoiten olivat työllistyneet Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat. Ulkomaalaisten työllistymistilanne vaihtelee ymmärrettävästi hyvin paljon kansalaisuusryhmittäin; joissain kansalaisuusryhmissä maahan on muutettu ensisijaisesti työn takia, joissain kansalaisuusryhmissä maahan on tultu pääasiallisesti pakolaisina. Naisten työttömyys, 29 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisilla hieman korkeampi kuin miesten, 21 prosenttia. Taulukko 6. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman jakautuminen eri toimialoille vuonna 2000 Toimiala, % Helsinki Pääkaupunki- Koko seutu maa D Teollisuus 8,8 10,1 12,9 F Rakentaminen 2,9 3,0 2,8 G-H Kauppa, majoitus- ja rav.toim. 17,4 17,8 14,9 I Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 5,4 5,5 4,3 J-K Rahoitustoim, kiinteistöpalv.,liike-elämän palv. 18,0 17,8 12,1 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 20,4 19,1 18,8 Muut toimialat 0,2 0,2 1,3 X Tuntematon 27,1 26,6 32,9 Yhteensä Lukumäärä Lähde: Ulkomaalaiset pääkaupunkiseudulla, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B2003:14; YTV. Vuonna 2000 Helsingin ulkomaalaistaustaisesta väestöstä työvoimaan kuului 49 prosenttia eli henkilöä. Heistä 59 prosenttia oli miehiä. Viidennes ulkomaalaisista työskenteli yhteiskunnallisia palveluja tuottavilla toimialoilla (L-Q), etenkin koulutuksen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen aloilla ulkomaalaisia työskenteli paljon (taulukko 6). Lähes saman verran ulkomaalaisista työskentelee liike-elämälle palveluja tuottavilla aloilla (J-K), siellä suurimpana yksittäisenä alana tutkimuspalvelut. Kaupan ala sekä majoitus- ja

20 ravitsemistoiminnan ala (G-H) oli kolmas toimialasektori, jolla ulkomaalaisia työskenteli paljon. Koko työvoimaan verrattuna ulkomaalaiset olivat suhteellisesti yliedustettuina liikeelämän palveluiden, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä koulutuksen toimialoilla. Yrittäjinä ulkomaalaistaustaisten työvoimasta oli 6,1 prosenttia, joka on hieman enemmän kuin koko Helsingin työväestöstä, 4,9 prosenttia. 12. Koulutus ja opiskelu Helsingin ulkomaan kansalaisista 20 prosentilla on keskiasteen koulutus ja 18 prosentilla korkea-asteen koulutus (taulukko 7). Koko Suomen ulkomaalaisten koulutusrakenne vastaa samoja osuuksia, mutta koko väestöön verrattuna ulkomaalaiset ovat huonommin koulutettuja. Koulutusasteen ja eri maissa suoritettujen tutkintojen rekisteröimisessä on kuitenkin puutteita ja eri maissa suoritettujen tutkintojen sovittaminen suomalaiseen koulutusasterakenteeseen ei aina onnistu. Taulukko vuotta täyttäneet ulkomaan kansalaiset koulutusasteen mukaan Alue Koulutusaste, % Yhteensä Väestöryhmä Perusaste Keskiaste Korkeaste Yhteensä Henkilöä Koko maa 60,9 21,8 17, Miehet 61,3 23,2 15, Naiset 60,6 20,4 19, Helsinki 61,7 20,2 18, Miehet 61,6 21,2 17, Naiset 61,7 19,0 19, Koko väestö Helsinki 33,9 33,2 32, Miehet 33,3 34,9 31, Naiset 34,5 31,8 33, Opiskelua ja tutkimusta voidaan pitää yhtenä merkittävä syynä ulkomaalaisten muuttoon Suomeen. Vuoden 2000 väestölaskennan mukaan pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista oli opiskelijoina 8,2 prosenttia. Opiskelijoiden rekisteröinti antaa osittain epäluotettavaa tietoa, joten tässä turvaudutaan koulujen ylläpitämiin tietoihin. Näistä tiedoista ei käy kuitenkaan ilmi opiskelijoiden kotipaikka, joten monet voivat asua Helsingin ulkopuolella muualla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun korkeakouluissa oli vuonna 2003 suorittamassa tutkintoa ulkomaista opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoina oli 713 henkilöä (kuva 14). Yli puolet, 56 prosenttia opiskelijoista oli eurooppalaisia, 30,9 prosenttia aasialaisia ja 5 prosenttia afrikkalaisia (Kota-tietokanta, Opetusministeriö). Helsingin yliopisto, jossa on korkeakouluista eniten ulkomaalaisia opiskelijoita, oli saanut eniten tutkintoa suorittavia opiskelijoita venäläisistä (15 %), virolaisista (9,2 %) ja kiinalaisista (7,4 %). Ulkomaalaisten jatko-opintojen osuus on merkittävä, vuonna 2003 ulkomaan kansalaisten suorittamista tutkinnoista 37 prosenttia oli lisensiaatti- tai tohtoritutkintoja. Vuosina Helsingin yliopistossa suoritetuista tohtorin tutkinnoista kymmenen prosenttia oli ulkomaalaisten suorittamia (Tilastot , Helsingin yliopisto).

21 Kuvio 14. Tutkintoa suorittavat ulkomaiset opiskelijat pääkaupunkiseudun korkeakouluissa vuosina Opiskelijaa Opiskelijat yhteensä Jatko-opiskeljiat Mukana HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Lähde: KOTA-tietokanta, Opetusministeriö Ulkomaisten opettajien ja tutkijoiden yli kuukauden pituisia vierailuja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin oli vuonna 2003 yhteensä 368 kappaletta. Ulkomaalaisina vaihtoopiskelijoina ja muina ylimääräisinä opiskelijoina oli pääkaupunkiseudun korkeakouluissa vuonna 2003 yhteensä opiskelijaa. Heistä 74 prosenttia oli eurooppalaisia, aasialaisia oli 12,9 prosenttia ja pohjoisamerikkalaisia 7,7 prosenttia (KOTA-tietokanta, Opetusministeriö). Pääkaupungin alueella sijaitsevissa kahdeksassa ammattikorkeakoulussa opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2002 yhteensä ulkomaista opiskelijaa. Heistä 46,7 prosenttia oli eurooppalaisia, 23,3 prosenttia afrikkalaisia ja 20,9 prosenttia aasialaisia (AMKOTA-tietokanta, Opetusministeriö).

22 Yhteenveto Helsingin ulkomaalaisväestö on kasvanut 1990-luvulla nopeasti verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Määrää on kasvattanut etenkin venäläisten ja virolaisten muuttoliikkeen vapautuminen Neuvostoliiton hajottua sekä kasvaneet pakolaismäärät. Kuitenkin aikaisemmin isoimmat länsieurooppalaiset ryhmät ovat pysyneet suurimpien ulkomaalaisryhmien joukossa. Ulkomaalaisten tulomuutto ulkomailta on jälleen virkistynyt parina viime vuotena, ja Helsingin nettomuutto ulkomaalaisten siirtolaisten suhteen on kirkkaasti positiivinen. Sen sijaan lähtömuutto muualle Suomeen on kasvanut jatkuvasti, ja Helsinki on enää niukasti muuttovoittoinen ulkomaalaisista Suomen muiden alueiden kanssa. Helsingin ulkomaalaisväestö ei muodosta yhtenäistä väestöryhmää, vaan se sisältää monia hyvin erilaisia ryhmittymiä niin väestörakenteen, työssäkäymisen kuin asumisenkin suhteen. Yleisesti katsottuna ulkomaalaiset ovat ikärakenteeltaan nuorekasta ja he ovat koko kaupungin väestöön verrattuna useimmin naimisissa ja heillä on enemmän lapsia. Puolet ulkomaalaistaustaisista kuuluu työvoimaan. Ulkomaalaisten työttömyys vaihtelee kansalaisryhmittäin paljon. Ulkomaalaiset asuvat muuta väestöä huomattavasti enemmän vuokra-asunnoissa. Ulkomaalaisia asuu joka puolella Helsinkiä, mutta heidän sijoittumisessaan on painotus itäisiin kaupunginosiin. Itäisessä suurpiirissä asuu yli neljännes Helsingin koko ulkomaalaisväestöstä. Ulkomaalaisten määrän kasvu kaupungin itäosan joillain alueilla näyttää kuitenkin hidastuneen 2000-luvun puolella, ja nähtäväksi jää liikkuuko ulkomaalaisten keskittymä tulevaisuudessa itäosista muualle. Karkeasti ulkomaalaisten sijoittumisen voi jakaa eri osiin: alueet, joissa on paljon edullisia vuokra-asuntoja, kuten kaupungin itäiset osat sekä muut vuokra-asuntoalueet Helsingissä. Venäläiset ja virolaiset ovat etenkin keskittyneet kaupungin itäosiin, ja heidän suuri määränsä vetää koko ulkomaalaisväestön keskittymisen itäänpäin. Ulkomaiset opiskelijat muodostavat keskittymät halpojen vuokra-asuntojen ja opiskelija-asuntojen luokse. Lisäksi kantakaupungissa on omistusasunto-keskittymä, johon on keskittynyt työssäkäyviä eurooppalaisperäisiä ulkomaalaisia. Monilla siirtolaisilla Helsinkiin muuttosyynä voidaan pitää töiden vuoksi muuttamisen lisäksi opiskelua tai suomalaisen kanssa avioitumista. Helsingissä on myös pakolaisina tulleita ulkomaalaisia suhteellisesti enemmän verrattuna muuhun maahan, koska useat pakolaiset ovat muuttaneet ensimmäisestä sijoituskunnastaan myöhemmin Helsinkiin.

v e r k k o j u l k a i s u j a

v e r k k o j u l k a i s u j a HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 34 Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen Henkilöä 50 000 45 000 40 000 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Tilastoja. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Tilastoja. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 28 4 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 27 Henkilöä 6 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985 27 5 4 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 33 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 Henkilöä 60 000 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985-2008 50 000

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2006

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2006 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2007 1 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2006 TIEDUSTELUT Eeva-Kaisa Peuranen, puh. (09) 310 36392 Tea Tikkanen, puh. (09) 310 36386 E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 21 tilastoja 3 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 21 Lisätietoja Asuminen Maija Vihavainen, p. 9 31 36398 Koulutus Sanna Ranto, p. 9 31 3648 Työllisyys Minna Salorinne,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2009

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 29 tilastoja 4 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 29 Henkilöä Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985-29 7 6 5 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja 2019:8 Minna Salorinne Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Minna Salorinne Puh. (09) 310 36412 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011 41 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 211 Helsingin vieraskieliset 211 Muut 28 % Venäjä 22 % Ranska 2 % Turkki 2 % Espanja 3 % Saksa 2 % Kurdi 3 % Kiina 4 % Arabia 5 % Englanti 7 % Somali 1 % Viro 12 %

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2018:13 Hanna Ahtiainen HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Östersundom Itä-Pakila Malmi

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2009 Kuvio1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä vuosina 19992006 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2006 6 5 Indeksi 1999=0 4 3 2 1 0

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2014:36 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2014 Helsingin vieraskieliset äidinkielen mukaan 1.1.2014 Sisällys ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ... 4 1. JOHDANTO... 6 2. HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS...

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010 39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 31 2013 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 Turkki 2% Muut 24 % Venäjä 21 % Vietnam 2% Persia 2% Viro 14 % Ranska 2% Saksa 2% Espanja 3% Kurdi 3% Kiina 4% Arabia 5% Englanti 6% Somali 10 % Sisällys

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ VUONNA

HELSINGIN ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ VUONNA 2015:41 HELSINGIN ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ VUONNA 2015 Ikäryhmät 95+ 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 MIEHET Vieraskieliset Koko

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 % Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 40 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-586-5

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2016

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2016 217:1 Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 216 EuroGeographics Helsingin ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat TILASTOJA ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Aino Hiekkavuo Puh. 9 31 36517 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 19 2009 Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6)

Lisätiedot

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja TIEDUSTELUT Harri Taponen, Nuorisoasiainkeskus, puh. 09 310 89036 Annikki Suihkonen, puh. 09 310 36403 E-mail: etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-389-7 Painettuna

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot