Väestönmuutokset alueittain Helsingissä

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja Väestönmuutokset alueittain Helsingissä Verkkojulkaisu ISBN Painettuna ISSN LISÄTIETOJA Pekka Vuori Puhelin Eeva-Kaisa Peuranen Puhelin

2 Sisällysluettelo Esipuhe Väkiluvun muutos Helsingin väkiluvun kehitys Väkiluvun muutos alueittain ja ikäryhmittäin Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan Syntyneet Syntyneisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla Syntyneisyys alueittain Kuolleet Muuttoliike Muuttaneisuuden piirteitä 2000-luvulla Nettomuutto ikäryhmittäin ja alueittain Lapsiperheiden muutot Yksinasuminen Käsitteistä Tiivistelmä Liitetaulukot Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liitetaulukkoluettelo Liite: Aluejakokartta 3

3 Innehållsförteckning Förord Folkmängdsförändringen Folkmängdsutvecklingen i Helsingfors Folkmängdsförändring efter område och åldersgrupp Folkmängdsförändring efter modersmål Födda Nativitet i Helsingfors och Helsingforsregionen Nativitet områdesvis Döda Migration Särdrag i migrationen på 2000-talet Nettomigrationen efter område och åldersgrupp Barnfamiljernas migration Ensamboende Om begreppen Sammandrag Tabellbilagor Tabellförteckning Figurförteckning Förteckning över tabellbilagor Bilaga: Karta över områdesindelningen 4

4 Esipuhe Käsillä oleva julkaisu Väestönmuutokset alueittain Helsingissä " sisältää tietoja Helsingin alueiden väestökehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista väestönmuutoksista. Julkaisussa esitetään keskeisimmät tilastotiedot Helsingin väestörakenteen muutoksista sekä erityisesti muuttoliikkeestä, syntyvyydestä, hedelmällisyydestä ja kuolleisuudesta. Analyysin lisäksi julkaisu sisältää liitetaulukko-osan. Tilastot perustuvat valtaosin Väestörekisterikeskuksesta ja Tilastokeskuksesta hankituista aineistoista muodostettuun Helsingin väestötilastotietokantaan. Tämä julkaisu on jatkoa julkaisuille Väestönmuutokset alueittain Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 1996:2). Tietokeskus huolehtii aikasarjojen jatkuvuudesta ja tietojen saatavuudesta myös vuosittain. Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja tämän julkaisun lisäksi myös muista Tilastoja-sarjan väestöjulkaisuista, Tilastollisesta vuosikirjasta sekä neljännesvuosijulkaisusta Kvartti. Internetin Helsingin seudun Aluesarjat tilastotietokanta sisältää väestötilastoja alueittain Pääkaupunkiseudulta, koko Helsingin seudusta kunnittain sekä pohjoismaiden suurimmista kaupungeista. Julkaisun toteuttamisesta on vastannut yliaktuaari Pekka Vuori. Julkaisun on taittanut tilastonlaatija Sinikka Kuosmanen. Helsingissä maaliskuussa 2006 Asta Manninen tietohuoltopäällikkö 5

5 Förord Föreliggande Befolkningsförändringar områdesvis i Helsingfors innehåller uppgifter om befolkningsutvecklingen i olika delar av Helsingfors och om förändringar som påverkar denna utveckling. Publikationen presenterar den mest centrala statistiken om förändringar i befolkningsstrukturen och i synnerhet om migration, nativitet, fertilitet och mortalitet. Förutom själva analysen innehåller den ett tabellavsnitt. Uppgifterna är mestadels hämtade ur Befolkningsdatabasen för Helsingfors, som bygger på material från Befolkningsregistercentralen och Statistikcentralen. Publikationen utgör fortsättning på en föregångare från år 1996 (Helsingfors stads faktacentrals statistik 1996:2). Men även årligen kommer Faktacentralen ut med uppdaterad befolkningsstatistik och sörjer för att den finns tillgänglig. Förutom i denna publikation finns uppgifter om Helsingfors befolkning, dess struktur och förändringar att få i övriga utgåvor i serien Statistik, samt i Helsingfors stads statistiska årsbok och i kvartalsöversikten Kvartti. Områdesdatabasen för Helsingfors innehåller befolkningsdata områdesvis från Huvudstadsregionen, de olika kommunerna i Helsingforsregionen samt från de största stadsregionerna i Skandinavien. Publikationen har sammanställts under ledning av överaktuarie Pekka Vuori. Ombrytningen har gjorts av statistikförare Sinikka Kuosmanen. Helsingfors, mars 2006 Asta Manninen informatinschef 6

6 1. Väkiluvun muutos 1.1 Helsingin väkiluvun kehitys Helsingin väkiluku oli vuoden 2004 lopussa henkeä eli noin henkeä korkeampi kuin 1990-luvun alussa, jolloin Helsingin nopein kasvuvaihe sitten 1960-luvun alkoi. Väestönkasvu pysähtyi vuonna 2002, jolloin Helsingin väkiluku oli henkeä. Vuoden 2004 loppuun mennessä väkiluku oli laskenut noin 700 hengellä, mutta ennakkotietojen mukaan kasvu on taas voimistunut vuoden 2005 aikana. Seudun väestönkasvun painopiste on siirtynyt Helsingin ulkopuolelle jo vuosikymmeniä sitten, lisäksi Helsingin työssäkäyntialue laajenee. Alle 18-vuotiaiden lasten määrä on Helsingissä vähentynyt vuodesta 2000 lähtien, nuorimmista ikäryhmistä alkaen. Myös koko Helsingin seudulla lasten määrän kasvu on merkittävästi hidastunut viime vuosina ja nuorimpien, alle kouluikäisten lasten määrä on laskenut seudulla vuoden 1997 huipusta noin hengellä. Sen sijaan vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa muissa Helsingin ympäristökunnissa Helsinkiä nopeammin ja väestörakenteiden ero siten tasoittuu. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi Helsingissä neljä prosenttia vuosina , kun taas seudun muissa kunnissa keskimäärin 20 prosenttia. Kuva 1. Helsingin seudun väkiluku alueittain ja ikäryhmittäin Figur 1. Befolkningen i Helsingforsregionen enligt område och ålder Väestö yhteensä 0-15-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Kehyskunnat Muu Pääkaupunkiseutu Esikaupungit Kantakaupunki Kehyskunnat Muu Pääkaupunkiseutu Esikaupungit Kantakaupunki Kehyskunnat Muu Pääkaupunkiseutu Esikaupungit Kantakaupunki

7 Taulukko 1. Helsingin seudun väkiluku Tabell 1. Helsingforsregionens folkmängd Helsinki Espoo Vantaa Muu Pääkaupunkiseutu yht Kehyskunnat Helsingin seutu Osuus koko seudun väestöstä, % Helsinki 52,0 49,4 47,5 46,7 46,4 45,1 Espoo 14,4 15,6 16,4 16,9 17,7 18,3 Vantaa 14,0 14,5 14,7 14,9 14,9 14,9 Muu Pääkaupunkiseutu yht. 29,1 30,8 31,9 32,6 33,2 34,0 Kehyskunnat 18,9 19,8 20,6 20,7 20,3 21,0 Väkiluvun muutos , indeksi, vuosi 1980= Helsinki Espoo Vantaa Muu Pääkaupunkiseutu yht Kehyskunnat Helsingin kaupungin alueella väestönkasvun painopiste on siirtynyt kantakaupungista esikaupunkeihin luvulla eniten kasvoivat Itäinen (9 %), Koillinen (5 %) ja Kaakkoinen (4 %) suurpiiri. Läntisessä, Eteläisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä väestö väheni. 8

8 Taulukko 2. Helsingin väkiluku suurpiireittäin Tabell 2. Folkmängden i Helsingfors stordistrikt Helsinki Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Muut Osuus koko Helsingin väestöstä, % Helsinki Eteläinen suurpiiri 20,9 19,8 18,4 18,1 17,6 17,2 2 Läntinen suurpiiri 18,0 18,4 18,2 18,4 18,3 17,6 3 Keskinen suurpiiri 16,1 15,6 14,9 13,7 13,3 13,1 4 Pohjoinen suurpiiri 7,8 8,0 8,2 7,7 7,5 7,3 5 Koillinen suurpiiri 11,3 13,7 15,7 15,9 15,2 15,8 6 Kaakkoinen suurpiiri 8,4 8,1 7,6 7,6 8,2 8,3 7 Itäinen suurpiiri 15,1 15,0 15,4 16,5 16,4 17,7 Väkiluvun muutos , indeksi, vuosi 1980= Helsinki Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Kuva 2. Helsingin väkiluku suurpiireittäin , indeksi, vuosi 2000=100 Figur 2. Befolkningen i Helsingfors stordistriktsvis , index, år 2000=100 Indeksi, vuosi 2000= Itäinen Kaakkoinen Koillinen Keskinen Pohjoinen Läntinen Eteläinen

9 1.2 Väkiluvun muutos alueittain ja ikäryhmittäin Helsingin väestön ikäryhmittäiset muutokset ovat olleet varsin suuria. Alle kouluikäisten lasten määrä alkoi vähentyä Helsingissä vuonna 1997, ja vuosina määrä laski hengellä. Lasten määrä väheni kaikissa suurpiireissä, lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten Läntisessä suurpiirissä (-18 %) ja vähiten Itäisessä suurpiirissä (-2 %). Peruskouluikäisten määrä taas kasvoi koko kaupungissa vuosina , eniten Itäisessä suurpiirissä, 12 % ja määrä laski hieman Läntisessä ja Keskisessä suurpiirissä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi voimakkaasti Itäisillä ja Koillisissa esikaupunkialueilla, mutta väheni kantakaupungissa. Itäisessä suurpiirissä ikääntyneiden määrä kasvoi vuosina lähes neljänneksen. Taulukko 3. Helsingin lapset ja ikääntyneet suurpiireittäin Tabell 3. Antalet barn och åldringar stordistriktsvis i Helsingfors Muutos, indeksi, vuosi Muutos 1995= vuotiaat Helsinki Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Muut vuotiaat Helsinki Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Muut vuotiaat Helsinki Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Muut Oheisissa kartoissa 3-10 tarkastellaan peruspiirien väkiluvun muutosta ikäryhmittäin vuosina Kokonaisväkiluvun kasvu alueella perustuu pitkälti uusien asuntojen rakentamiseen. Niillä alueilla, joilla on rakennettu eniten, kuten Vuosaari, Latokartano ja Herttoniemi, on myös väestön määrä lisääntynyt eniten. Vastaavasti niillä alueilla, joilla ei ole rakennettu, väestön määrä on pääsääntöisesti vähentynyt väljyyskasvun seurauksena, eli alueelta muuttaneiden asuntokuntien tilalle muuttaa usein aikaisempaa pienempiä asuntokuntia, lapset muuttavat aikuistuessaan kotoaan ja pariskuntia muuttaa erilleen. Suhteellisesti eniten väestöstään menettivät Pukinmäen, Jakomäen ja Pasilan peruspiirit (8-6 prosenttia), osa-alueista Pihlajamäen ja Lassilan väkiluku pieneni 10 prosentilla tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla 10

10 Kuva 3. Väkiluvun muutos peruspiireissä vuosina Figur 3. Folkmängdsförändring i distrikten Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Malmi Kaarela Itä-Pakila Pukinmäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vartiokylä Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kampinmalmi Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Väkiluvun muutos Koko kaupunki: Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/ Asuntojen rakentaminen vaikuttaa kaikkein nopeimmin pienten, alle kouluikäisten lasten määrän kasvuun. Tästä syystä Latokartano, Vuosaari, Vanhakaupunki (Arabianranta), Lauttasaari ja Myllypuro olivat ainoat peruspiirit, joissa lasten määrä kasvoi. Pienten lasten määrä myös vähenee nopeasti lasten kasvaessa, ja 1990-luvulla rakennetuilla alueilla kuten Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa, Talissa ja Talinrannassa päivähoitoikäisten lasten määrä väheni 2000-luvun alkupuolella jopa puoleen vuosituhannen vaihteen tilanteesta. Myös useilla aikaisemmin, pääosin 1980-luvulla rakennetuilla kerrostaloalueilla lasten määrä väheni huomattavasti, esim. Länsi-Pasilassa, Lassilassa ja Malminkartanossa. Lisäksi Helsingissä on huomattavan paljon vanhoja pienasuntovaltaisia kerrostaloalueita, joissa lasten määrä vähenee perheasuntojen puutteen vuoksi. Esimerkiksi Kallion Linjoilla lasten määrä väheni lähes 30 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2005 mennessä. Myös useissa vanhimmissa lähiöissä kuten Maunulassa ja Pihlajamäessä vähennystä oli neljännes. Pientaloalueilla lasten määrä pysyi pääsääntöisesti ennallaan. Tähän vaikuttaa myös alueiden täydennysrakentaminen. 11

11 Kuva vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 4. Förändring i antalet 0-6-åringar i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 0-6-vuotiaat Koko kaupunki: Peruskouluikäisten määrä kasvoi lähinnä niillä alueilla, joilla rakennettiin 1990-luvulla paljon. Koska pienten lasten määrä kuitenkin on vähentynyt Helsingissä huomattavasti vuodesta 1997 lähtien, tulee myös kouluikäisten määrä vähenemään 2000-luvulla useimmilla alueilla. Kuva vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 5. Förändring i antalet 7-15-åringar i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 7-15-vuotiaat Koko kaupunki:

12 Nuoret aikuiset muodostavat pääosan Helsinkiin muuttavasta väestöstä. Tähän ikäryhmään kuuluvien määrä on kasvanut Helsingissä 2000-luvulla selvästi enemmän kuin koko väestön määrä. Nuorten aikuisten osuus väestöstä on Helsingissä edelleen samalla tasolla kuin 1980-luvun alussa, kun taas muulla Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti seudun kehysalueella osuus on laskenut selvästi. Helsinkiin on siten keskittynyt aikaisempaa enemmän seudun nuorta väestöä. Oheisesta kartasta ilmenee, että 2000-luvulla kasvua on tapahtunut paitsi uusilla asuntoalueilla, erityisesti kantakaupungissa, alueilla, joilla on rakennettu varsin vähän. Kuva vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 6. Förändring i antalet åringar i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari vuotiaat Koko kaupunki: Varttuneempien aikuisten, vuotiaiden määrien alueittaiset muutokset rinnastuvat pienten lasten muutoksiin, koska tässä ikäryhmässä lapsiperheiden osuus on suurin ja perheet muuttavat usein naapurikuntiin. Helsinkiläisväestön vanheneminen vaikuttaa ikäluokkien määrien muutoksiin, ja vuotiaiden määrän kasvu 2000-luvulla lähes kaikilla alueilla johtuukin pääosin juuri tästä. Yli 50-vuotiaat muuttavat paljon harvemmin kuin nuoremmat, ja tässäkin ikäryhmässä useimmilla alueilla nettomuutto on tappiollista

13 Kuva vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 7. Förändring i antalet åringar i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari vuotiaat Koko kaupunki: Kuva vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 8. Förändring i antalet åringar i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari vuotiaat Koko kaupunki: Eläkeikäisten määrä on kasvanut lähinnä esikaupunkialueilla, erityisesti vanhimpien, yli 75-vuotiaiden määrä. Kantakaupungissa vanhimpien asukkaiden määrä on vähentynyt useimmilla alueilla ja nuorten aikuisten määrä on kasvanut, mikä viittaa sukupolven vaihdokseen. Kantakaupungin ympärillä olevalla vanhimmalla esikaupunkivyöhykkeellä on vanhusväestön osuus ollut suurinta Helsingissä, mutta viime vuosina myös näillä alueilla on erityisesti vuotiaiden määrä vähentynyt

14 Kuva vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 9. Förändring i antalet åringar i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari vuotiaat Koko kaupunki: Kuva 10. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina Figur 10. Förändring i antalet över 75-åriga i distrikten Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari Yli 75-vuotiaat Koko kaupunki:

15 1.3 Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan Ulkomaalaisten tulomuutto Suomeen alkoi kasvaa huomattavasti 1980/1990-lukujen taitteessa, niinpä muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten määrä on viisinkertaistunut tämän jälkeen Helsingissä. Vuosina Helsingin väkiluku kasvoi hengellä eli 1,4 prosenttia. Suomenkielisten määrä väheni 400 ja ruotsinkielisten määrä hengellä. Muunkielisten määrä kasvoi hengellä eli kolmanneksen. Suomenkielisen väestön alueelliset muutokset noudattavat pitkälti rakentamisen aiheuttamaa väestönlisäystä ja vanhojen alueiden väljyyskasvusta johtuvaa väkiluvun pienenemistä. Koska ruotsinkieliset ovat keskittyneet Helsingin etelä- ja länsiosiin, eikä näille alueille ole juuri rakennettu, ruotsinkieliset ovat täällä vähentyneet. Ruotsinkielisten ikärakenne on muuta väestöä vanhempi, ja kuolleiden määrä on ollut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 200 henkeä syntyneitä suurempi tässä kieliryhmässä. Vieraskielisten määrä on kasvanut kaikissa suurpiireissä, eniten Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä, joissa on rakennettu eniten. Itäisessä suurpiirissä kieliryhmän kasvu oli 2000-luvun alussa 50 prosenttia, Eteläisessä suurpiirissä 10 prosenttia. Kuva 11. Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan suurpiireittäin vuosina Figur 11. Folkmängdsförändring enligt modersmål i stordistrikten Itäinen 6 Kaakkoinen 5 Koillinen Suomi Ruotsi Muu kieli 4 Pohjoinen 3 Keskinen 2 Läntinen 1 Eteläinen Helsinki Kuva 12. Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan suurpiireittäin, % vuosina Figur 12. Procentuell folkmängdsförändring enligt modersmål i stordistrikten, Itäinen 6 Kaakkoinen 5 Koillinen 4 Pohjoinen 3 Keskinen 2 Läntinen 1 Eteläinen Suomi Ruotsi Muu kieli Helsinki %

16 2. Syntyneet 2.1 Syntyneisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla Helsingin seudun väestörakenteen alueellinen muutos näkyy syntyneisyyden kehityksessä. Helsingissä lapsiperheet ovat korvautuneet yksin- ja kaksinasuvilla asuntokunnilla ja lapsiperheet sijoittuvat muualle pääkaupunkiseudulle ja yhä useammin nopeasti kasvaviin pientalovaltaisiin kehyskuntiin. Vuosien aikana syntyi keskimäärin uutta helsinkiläistä vuodessa, mikä oli 200 vähemmän kuin edellisellä viisivuotiskautensa. Hedelmällisyys eli syntyneitä vuotiasta naista kohti oli 40,9, kun se oli edellisellä jaksolla 42,9 ja vuosina yli 46. Muulla Pääkaupunkiseudulla hedelmällisyys kasvoi 2000-luvulla ja pientalovaltaisissa kehyskunnissa hedelmällisyys kohosi 1990-luvun alkuakin korkeammalle, ja oli vuonna 2004 jo 1970-luvun puolivälin tasolla. Taulukko 4. Elävänä syntyneet ja hedelmällisyys suurpiireittäin vuosina Tabell 4. Levande födda barn och fruktsamhet i stordistrikten Yleinen syntyneisyysluku, Suurpiiri Keskim Helsinki ,2 12,0 1 Eteläinen suurpiiri ,3 11,3 2 Läntinen suurpiiri ,3 12,1 3 Keskinen suurpiiri ,0 9,5 4 Pohjoinen suurpiiri ,9 10,8 5 Koillinen suurpiiri ,8 13,7 6 Kaakkoinen suurpiiri ,4 12,9 7 Itäinen suurpiiri ,9 14,5 Muut* ,8 6,5 Syntyneitä / vuotiaita naisia Keskimäärin Suurpiiri Helsinki 41,3 40,5 39,8 41,6 41,1 40,9 42,9 1 Eteläinen suurpiiri 35,6 33,5 33,9 37,0 37,5 35,5 37,1 2 Läntinen suurpiiri 38,5 41,1 38,5 41,5 39,8 39,9 41,7 3 Keskinen suurpiiri 30,2 28,9 28,3 31,2 29,3 29,6 31,2 4 Pohjoinen suurpiiri 43,5 42,0 38,8 42,9 42,3 41,9 44,4 5 Koillinen suurpiiri 50,2 45,9 47,0 48,9 49,9 48,4 50,4 6 Kaakkoinen suurpiiri 46,2 46,3 49,0 48,7 46,9 47,4 49,0 7 Itäinen suurpiiri 51,9 50,9 49,6 48,3 48,7 49,9 54,5 Muut* 33,8 33,9 29,3 25,2 22,7 29,0 26,4 * Laitos- ja muu väestö 17

17 Kuva 13. Hedelmällisyys Helsingissä ja vertailualueilla vuosina Figur 13. Fruktsamhet i Helsingfors och jämförda områden åren Syntyneitä / v. naisia Helsinki Muu PKS Pientalokehys Koko maa Lapset hankitaan vanhempina kuin aikaisemmin. Synnyttäjien keski-ikä kasvoi erittäin nopeasti 1990-luvulla, ja tätä korosti Helsingissä vielä kotikuntalain muutos vuonna 1994, mikä mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen aikaisempaa helpommin kuntalaiseksi luvulla yli 30-vuotiaat synnyttävät Helsingissä yhtä useasti kuin tätä nuoremmat ikäluokat luvun lamavuosina asuntoja ei hankittu nykyiseen tahtiin, vaan perheet jäivät Helsinkiin. Siten hedelmällisyyskin kohosi, mutta aleni taas nopeasti nousukauden käynnistyessä. Kuva 14. Ikäryhmittäiset erikoishedelmällisyysluvut Helsingissä ja vertailualueilla vuosina Figur 14. Åldersdifferentierade fruktsamhetstal enligt moderns ålder i Helsingfors och jämförda områden åren Syntyneitä / v. ja 30-49v. naisia vuotiaat Helsinki Seutu-ei Hki Koko maa vuotiaat

18 2.2 Syntyneisyys alueittain Koska uusiin asuntoihin muuttaa paljon nuoria perheitä, asuntoalueiden rakentamisen vaikutus näkyy syntyvyyden kehityksessä. Koillisen ja itäisen Helsingin voimakas rakentaminen luvuilla kohottivat syntyvyyttä, mikä on kuitenkin vähentynyt rakentamisen vähetessä luvulla kasvua on ollut Eteläisessä, Koillisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Asuntokannan rakenteen vaikutus näkyy erityisesti pienasuntovaltaisen Keskisen suurpiirin syntyvyyden laskussa. Syntyvyyden alueelliseen vaihteluun vaikuttaa jonkin verran myös erilaisten ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien sijoittuminen alueille. Vuosina vieraskielisten naisten hedelmällisyys oli yli puolitoistakertainen verrattuna suomen- tai ruotsinkielisiin. Ruotsinkielisten synnyttäjien määrä on korkein Eteläisessä suurpiirissä, 12 prosenttia lapsista ja muun kuin suomen ja ruotsinkielisten määrä oli korkein Itäisessä suurpiirissä, 17 prosenttia. Kuva 15. Elävänä syntyneet suurpiireittäin vuosina Figur 15. Levande födda stordistriktsvis Eteläinen 2 Läntinen 3 Keskinen 4 Pohjoinen 5 Koillinen 6 Kaakkoinen 7 Itäinen Kuva 16. Syntyneet suurpiireittäin äidin äidinkielen mukaan keskimäärin vuosina Figur 16. Födslar stordistriktsvis enligt moderns modersmål, i genomsnitt åren Itäinen 6 Kaakkoinen 5 Koillinen 4 Pohjoinen 3 Keskinen 2 Läntinen 1 Eteläinen suomi ruotsi muu kieli 19

19 Alueilla, joilla on paljon pieniä asuntoja ja jotka sijaitsevat keskustan lähellä, hedelmällisyys on matalin. Helsingin pientaloalueille muutetaan usein vasta sen jälkeen, kun lapset ovat syntyneet, eivätkä ne siten ole aina korkeimman hedelmällisyyden alueita. Itäja Koillis-Helsingin kerrostaloalueilla hedelmällisyys on korkea mm. siksi, että näillä alueilla asuu paljon ulkomaalaistaustaisia. Keskimääräinen synnytysikä on Itä- ja Koillis-Helsingissä selvästi muuta kaupunkia nuorempi, mikä johtuu ulkomaalaistaustaisen suuremman osuuden lisäksi myös väestön matalammasta koulutustasosta. Yli 30-vuotiaiden hedelmällisyys on korkea toisaalta niillä alueilla, joilla koulutus- ja tulorakenne on muuta kaupunkia korkeampi, toisaalta myös muutamilla uusilla vuokra-asuntovaltaisilla kerrostaloalueilla. Kuva 17. Syntyneitä / vuotiaita naisia osa-alueittain vuosina Figur 17. Födslar / åriga kvinnor delområdesvis Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Munkkiniemi Vallila Herttoniemi Reijola Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Yhteensä Helsinki keskim. 47, alle 40 Kuva 18. Syntyneitä / vuotiaita naisia osa-alueittain vuosina Figur 18. Födslar / åriga kvinnor delområdesvis Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Munkkiniemi Vallila Herttoniemi Reijola Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 30-vuotiaat Helsinki keskim. 41, alle 30 20

20 Kuva 19. Syntyneitä / vuotiaita naisia osa-alueittain vuosina Figur 19. Födslar / åriga kvinnor delområdesvis Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Vallila Herttoniemi Reijola Munkkiniemi Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Yli 30-vuotiaat Helsinki keskim. 52, alle 45 21

21 3. Kuolleet Vuosina Helsingissä kuoli keskimäärin asukasta vuodessa. Kuolleisuus laski edellisestä viisivuotiskaudesta 9,8:sta 9,2:een asukasta kohti. Yleisen kuolleisuusluvun alenemiseen vaikutti mm. se, että vuotiaiden osuus väestöstä aleni tänä aikana Helsingissä. Helsingin eri alueiden kuolleisuuden vertailussa ei käytetä yleistä kuolleisuuslukua, koska lähes viidesosa helsinkiläisistä kuolee ns. laitosväestönä eli sairaaloiden ja vanhainkotien asukkaina, jotka kirjataan muuhun kuin alueiden väestöön. Tämän vuoksi peruspiirien kuolleisuuden vertailussa käytetään tässä alle 75-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioitua kuolleisuutta. Kuva 20. Alle 75-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus vuosina , indeksi, Helsinki ilman laitosväestöä=100 Figur 20. Ålders- och könsspecifik dödlighet bland personer under 75 år enligt distrikt Index, Helsingfors utan övrig befolkning = 100 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Malmi Jakomäki Itä-Pakila Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Latokartano Haaga Myllypuro Vartiokylä Pasila Vanhakaupunki Munkkiniemi Reijola Vallila Herttoniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 75-vuotiaat Helsinki =

22 Kuva 21. Alle 75-vuotiaiden miesten ikävakioitu kuolleisuus vuosina , indeksi, Helsinki ilman laitosväestöä=100 Figur 21. Åldersspecifik dödlighet bland män under 75 år enligt distrikt Index, Helsingfors utan övrig befolkning = 100 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Malmi Jakomäki Itä-Pakila Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Latokartano Haaga Myllypuro Vartiokylä Pasila Vanhakaupunki Munkkiniemi Reijola Vallila Herttoniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 75-v. miehet Helsinki = Kuva 22. Alle 75-vuotiaiden naisten ikävakioitu kuolleisuus vuosina , indeksi, Helsinki ilman laitosväestöä=100 Figur 22. Åldersspecifik dödlighet bland kvinnor under 75 år enligt distrikt Index, Helsingfors utan övrig befolkning = 100 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Malmi Jakomäki Itä-Pakila Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Latokartano Haaga Myllypuro Vartiokylä Pasila Vanhakaupunki Munkkiniemi Reijola Vallila Herttoniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 75-v. naiset Helsinki =

23 Sekä alle 65- että alle 75-vuotiaden miesten ja naisten kuolleisuus on korkein Itäisessä kantakaupungissa, Alppiharjun ja Vallilan peruspiireissä, matalin kuolleisuus on Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän peruspiireissä. Alueiden väliset kuolleisuuserot ovat kuitenkin tasoittuneet edellisestä viisivuotiskaudesta Taulukko 5. Kuolleet ja yleinen kuolleisuusluku sukupuolen mukaan suurpiireittäin vuosina Tabell 5. Avlidna samt allmänna dödlighetstalet enligt kön och stordistrikt Yleinen kuolleisuusluku Molemmat sukupuolet Keskim Helsinki ,2 9,8 1 Eteläinen suurpiiri ,9 9,0 2 Läntinen suurpiiri ,4 8,8 3 Keskinen suurpiiri ,8 11,4 4 Pohjoinen suurpiiri ,9 9,4 5 Koillinen suurpiiri ,2 6,3 6 Kaakkoinen suurpiiri ,9 8,2 7 Itäinen suurpiiri ,4 7,6 Muut* ,7 50,7 Miehet Keskim Helsinki ,8 9,3 1 Eteläinen suurpiiri ,4 8,7 2 Läntinen suurpiiri ,4 8,4 3 Keskinen suurpiiri ,0 11,5 4 Pohjoinen suurpiiri ,1 9,5 5 Koillinen suurpiiri ,9 7,0 6 Kaakkoinen suurpiiri ,4 8,9 7 Itäinen suurpiiri ,4 8,3 Muut* ,5 24,0 Naiset Keskim Helsinki ,6 10,3 1 Eteläinen suurpiiri ,3 9,3 2 Läntinen suurpiiri ,5 9,1 3 Keskinen suurpiiri ,6 11,2 4 Pohjoinen suurpiiri ,7 9,4 5 Koillinen suurpiiri ,5 5,6 6 Kaakkoinen suurpiiri ,5 7,5 7 Itäinen suurpiiri ,5 7,0 Muut* ,2 82,5 * Laitos- ja muu väestö 24

24 4. Muuttoliike 4.1 Muuttaneisuuden piirteitä 2000-luvulla Helsingin muuttoliike on nykyään vilkkaampaa kuin 30 vuoteen. Sekä kaupungin sisällä että rajan yli muutetaan aikaisempaa enemmän. Muuttovilkkaus on erityisen korkea sisäisissä muutoissa: 15 prosenttia asukkaista vaihtaa asuntoa kaupungin sisällä ja 6 prosenttia muuttaa kaupungin rajan yli vuosittain. Muuttoliike on eri ikäryhmissä hyvin erilaista. Myös alueet poikkeavat toisistaan jonkin verran tässä suhteessa, vaikka suurin osa alueiden muuttovilkkauseroista selittyy alueiden väestön ikärakenne-eroilla. Helsinkiläisistä keskimäärin joka viides muuttaa pois asunnostaan vuosittain. Nuoret aikuiset ja perheet, joissa on pieniä lapsia muuttavat keskimääräistä useammin. Keskimääräistä harvemmin muuttavat yli 40-vuotiaat ja teini-ikäiset lapset. Suurin muuttoalttius on 21-vuotiailla, joista useampi kuin joka toinen muuttaa. Toiseksi suurin ryhmä on 0-vuotiaat, joista joka kolmas muuttaa. Kuitenkin esimerkiksi Itäisessä kantakaupungissa kaksi kolmesta 0-vuotiaasta muuttaa, kun taas Pakilan-Tuomarinkylän alueella tämän ikäisistä muuttaneita on vain 15 prosenttia. Kuva 23. Lähtömuuttoalttius iän mukaan koko Helsingissä, Kallion, Alppiharjun ja Vallilan (kuvassa Kallio ) sekä Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän (kuvassa Pakila ) peruspiireissä keskimäärin vuosina Figur 23. Andel bortflyttande enligt ålder i hela Helsingfors, Berghäll, Åshöjden och Vallgård (på bilden Kallio ) samt Västra Baggböle och Domarby (på bilden Pakila ) i genomsnitt åren Muuttaneita / 1000 henkeä Helsinki (keskim. 206) Kallio (keskim. 288) Pakila (keskim. 104) Ikä Niiltä alueilta, joilla on vain vähän perheasumiseen soveltuvia asuntoja, lapsiperheiden muuttoalttius on suuri. Perheasuntovaltaisilla alueilla aikuistuvien lasten poismuutto lapsuuden kodeistaan muodostaa suurimman osan alueen lähtömuutoista. Helsinkiin muuttaneiden määrä kasvoi vuoden 1994 kotikuntalain muutoksen jälkeen ja oli vuosina keskimäärin ja vuosina noin Määrä on hieman laskenut vuoden 2001 huipusta. Helsinkiin tuleva muutto suuntautuu pääosin kantakaupunkiin ja läntisiin esikaupunkeihin eli alueille, missä on paljon pieniä vuokra-asuntoja. Esimerkiksi Kallion-Alppiharjun alueella lähes puolet asuntokannasta on va- 25

25 paarahoitteisia vuokrayksiöitä ja kaksioita. Muutoista Helsinkiin suuntautui suhteellisesti vähiten pientaloalueille ja itäsuunnan lähiöihin. Merkittävää on se, että niille alueille, joille rakennetaan paljon kuten Latokartanoon ja Vuosaareen, ei muuteta kunnan ulkopuolelta keskimääräistä enemmän. Sen sijaan näille alueille muutetaan kaupungin sisällä paljon. Keskustan lähialueet ovat kaupungin sisäisissäkin muutoissa kaikkein suosituimpia. Taulukko 6. Muuttaneet ja muuttaneisuus Helsingissä suurpiireittäin vuosina Tabell 6. Flyttningar till och från Helsingfors samt i staden stordistriktsvis Kuntaan muuttaneet Muuttaneisuus Keskim Helsinki ,1 55,8 1 Eteläinen suurpiiri ,8 74,0 2 Läntinen suurpiiri ,1 65,4 3 Keskinen suurpiiri ,0 74,6 4 Pohjoinen suurpiiri ,9 32,9 5 Koillinen suurpiiri ,1 39,9 6 Kaakkoinen suurpiiri ,8 40,7 7 Itäinen suurpiiri ,8 42,7 Sisäinen tulomuutto Helsinki ,0 145,0 1 Eteläinen suurpiiri ,6 143,3 2 Läntinen suurpiiri ,8 129,1 3 Keskinen suurpiiri ,3 160,6 4 Pohjoinen suurpiiri ,7 109,9 5 Koillinen suurpiiri ,1 121,9 6 Kaakkoinen suurpiiri ,8 143,2 7 Itäinen suurpiiri ,3 126,1 Kunnasta muuttaneet Helsinki ,0 44,5 1 Eteläinen suurpiiri ,3 51,8 2 Läntinen suurpiiri ,5 51,5 3 Keskinen suurpiiri ,4 48,0 4 Pohjoinen suurpiiri ,1 28,7 5 Koillinen suurpiiri ,1 38,2 6 Kaakkoinen suurpiiri ,6 32,3 7 Itäinen suurpiiri ,2 36,3 Sisäinen lähtömuutto Helsinki ,0 145,0 1 Eteläinen suurpiiri ,0 159,2 2 Läntinen suurpiiri ,5 133,4 3 Keskinen suurpiiri ,1 180,9 4 Pohjoinen suurpiiri ,7 107,4 5 Koillinen suurpiiri ,4 125,7 6 Kaakkoinen suurpiiri ,4 127,7 7 Itäinen suurpiiri ,5 130,9 Kokonaisnettomuutto Helsinki ,0 11,4 1 Eteläinen suurpiiri ,0 6,2 2 Läntinen suurpiiri ,0 9,6 3 Keskinen suurpiiri ,9 6,4 4 Pohjoinen suurpiiri ,3 6,6 5 Koillinen suurpiiri ,8-2,0 6 Kaakkoinen suurpiiri ,5 23,9 7 Itäinen suurpiiri ,4 1,7 26

26 Kuva 24. Tulomuuttaneisuus (muuttaneet / 100 asukasta) kunnan rajan yli, muista peruspiireistä ja peruspiirin sisällä muuttaneet keskimäärin vuosina Figur 24. Inflyttningar / 100 invånare över kommungränsen, från övriga distrikt och från samma distrikt, i genomsnitt åren Muuttaneita / 100 asukasta 301 Kallio 302 Alppiharju 303 Vallila 104 Taka-Töölö 102 Ullanlinna 103 Kampinmalmi 704 Vuosaari 501 Latokartano 201 Reijola 101 Vironniemi 203 Haaga Helsinki 602 Herttoniemi 305 Vanhakaup. 105 Lauttasaari 304 Pasila 204 Pitäjänmäki 205 Kaarela 202 Munkkiniemi 703 Mellunkylä 701 Vartiokylä 503 Malmi 506 Jakomäki 601 Kulosaari 404 Oulunkylä 502 Pukinmäki 505 Puistola 702 Myllypuro 603 Laajasalo 405 Itä-Pakila 504 Suutarila 401 Maunula 403 Tuomarink. 402 Länsi-Pakila Kuntaan muutto Muutto piirin ulkop. Muutto piirin sisällä Nettomuutto ikäryhmittäin ja alueittain Alueen nettomuutto on pääsääntöisesti negatiivinen silloin, kun alueelle ei ole rakennettu uusia asuntoja. Tämä johtuu siitä, että poismuuttavat asuntokunnat ovat keskimäärin suurempiä kuin alueelle muuttavat. Tämä taas johtuu elintason kasvun myötä kasvavasta asumistason kasvusta, johon kuuluu asuntojen varustetason ja laadun parantamisen lisäksi henkeä kohti laskettavan asumispinta-alan kasvu, eli asumisväljyyden kasvu. Vuosina asumisväljyys kasvoi Helsingin peruspiireissä keskimäärin 0,2-0,4 m 2 henkeä kohti vuodessa. 27

27 Kuva 25. Nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 25. Nettoflyttningen enligt distrikt, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Pasila Latokartano Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Vartiokylä Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Nettomuutto Väestö yhteensä Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/ Päivähoitoikäisten nettomuutto oli kaudella lähes kaikissa peruspiireissä tappiollista. Pohjois-Helsingin pientaloalueet ja rakentuvat Vuosaari ja Latokartano olivat tästä poikkeuksia. Kuva vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 26. Nettoflyttning av 0-6-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Pitäjänmäki Maunula Vanhakaupunki Pasila Latokartano Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto 0-6-vuotiaat Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/

28 Peruskouluikäisten nettomuutto oli myös useimmissa piireissä tappiollista, mutta perheasuntojen rakentaminen kasvatti esimerkiksi Myllypurossa koululaisten muuttoja. Kuva vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 27. Nettoflyttning av 7-15-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Maunula Vanhakaupunki Pasila Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Myllypuro Latokartano Herttoniemi Vartiokylä Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Nettomuutto 7-15-vuotiaat Kampinmalmi Vironniemi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Laajasalo Helsinki saa huomattavan osan muuttovoitostaan nuorista aikuisista. Niinpä pientaloalueita lukuun ottamatta lähes kaikki peruspiirit saavat vuotiasta muuttovoittoa, erityisesti kantakaupunki. Kuva vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 28. Nettoflyttning av åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Pitäjänmäki Maunula Vanhakaupunki Pasila Latokartano Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto vuotiaat

29 Perheellistymisikäisten vuotiaden muuttokartta on lähes identtinen lasten muuttoja kuvaavan kartan kanssa. Myös vanhempien, vuotiaiden muuttotappioalueet ovat lähes samoja. Vanhemmilla korostuu kuitenkin erityisesti itäsuunta muuttovoittoalueena. Kuva vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 29. Nettoflyttning av åringar enligt distrikt, i genomsnitt Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Vironniemi Kampinmalmi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto vuotiaat Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Kuva vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 30. Nettoflyttning av åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Vironniemi Kampinmalmi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto vuotiaat

30 Helsingissä vanhimmissa ikäluokissa korostuvat muutot vanhainkoteihin ja pitkäaikaissairaaloihin, joiden väestöä ei lasketa mukaan alueiden väestöön vuotiaiden muutot eivät juuri poikkea nuorempien asukkaiden muutoista, vaan suurin osa peruspiireistä on muuttotappioalueita ja erityisesti Itä-Helsinki saa muuttovoittoa. Kuva vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina Figur 31. Nettoflyttning av åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Vironniemi Kampinmalmi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto vuotiaat Lapsiperheiden muutot Helsingissä lapsiperheet muuttavat usein saadakseen perhevaiheeseensa ja tulotasoonsa sopivan asunnon, koska asuntojen keskikoko on pieni ja asumiskustannukset ovat suuret. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, on noin viidennes Helsingin kaikista asuntokunnista. Osuus on laskenut, kymmenen vuotta sitten lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli 22,0 prosenttia, nyt 19,3. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on suurin pientaloalueilla ja vastarakennetuilla kerrostaloalueilla. Kantakaupungissa ja sen lähialueilla lapsiperheiden osuus on matalin. Taustalla on sopivien asuntojen tarjonta alueella. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on laskenut lähes kaikilla osa-alueilla, erityisesti 1990-luvulla rakennetuilla kerrostaloalueilla, joista lasten kasvaessa muutetaan isompiin asuntoihin, mutta myös pohjoisilla ja koillisilla pientaloalueilla. Uudisrakentaminen kasvattaa lapsiperheiden osuutta alueella, mutta muutamilla vanhoilla alueilla osuuden kasvu antaa viitteitä tapahtuvasta sukupolven vaihdoksesta. 31

31 Kuva 32. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista osa-alueittain Figur 32. Barnfamiljernas andel av hushållen delområdesvis Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Maunula Myllypuro Pitäjänmäki Haaga Latokartano Vartiokylä Vanhakaupunki Pasila Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Lapsiperheiden osuus Helsinki = 19,3 % 33,3-54,7 19,3-33,2 15,0-19,2 Alle 15,0 Kuva 33. Lapsiperheiden osuuden muutos asuntokunnista osa-alueittain Figur 33. Förändring i barnfamiljernas andel av hushållen delområdesvis Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Maunula Myllypuro Pitäjänmäki Haaga Latokartano Vartiokylä Vanhakaupunki Pasila Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Osuuden muutos, % Helsinki -1,6 (20,6-19,3) Osuus kasvanut Laskenut 0,1-2,4 % Laskenut 2,5-4,9 % Laskenut yli 5,0 % 32

32 Lapsiperheiden muutot tuottavat huomattavasti ongelmia perheiden palvelujen järjestämiselle. Alle kouluikäisten lasten muuttotappio vastaa muutamilla Itäisen kantakaupungin pienasuntovaltaisilla osa-alueilla jopa kolmannesta alueen lasten määrästä. Tämän lisäksi vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi Vironniemen peruspiirissä vuosina lasten muuttotappio vaihteli 18 ja 84 hengen välillä, mikä vastaa 3 ja 14 prosenttia piirin lasten määrästä. Alueen väestöpohjan vaihtelujen lisäksi asukkaiden vaihtuminen voi olla todella mittavaa. Kartassa 34 kuvataan päivähoitoikäisten lasten lähtömuuttaneisuutta peruspiirin ulkopuolelle. Peruspiiri vastaa yleensä päivähoitoaluetta, jolla alueen palvelut suunnitellaan. Itäisessä kantakaupungissa, erityisesti Kallion ja Alppiharjun alueella lähes joka toinen alle 7-vuotias lapsi muuttaa vuoden aikana joko toiseen peruspiiriin tai kokonaan kaupungista. Muualla kantakaupungissa muuttaneita on joka neljäs. Esikaupungeista suurinta muuttaneisuus on Länsi-Helsingin kerrostaloalueilla, keskimäärin 20 prosenttia. Muiden alueiden lähiöissä alueelta muuttajien osuus on 15 prosenttia ja vähäisintä muuttaneisuus on pientaloalueilla, 10 prosenttia. Vaikka alueelta lähtevien lapsiperheiden asuntoihin usein muuttaakin toinen lapsiperhe, muutoilla on todennäköisesti suuria vaikutuksia päivähoidon toiminnan ja mitoituksen suunnitteluun. Kuva 34. Lasten lähtömuuttaneisuus osa-alueittain: 0-6-vuotiaiden lähtömuutto peruspiirin ulkopuolelle / 100 lasta keskimäärin vuosina Figur 34. Bortflyttningen av 0-6-åringar delområdesvis från distriktet / 100 barn, i genomsnitt åren Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Vallila Herttoniemi Reijola Munkkiniemi Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Muutto alueelta 0-6-v. Muuttaneita / 100 henkeä 25,0-51,6 20,0-24,9 15,0-19,9 alle15,0 33