PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Esittely 3.6.2010 klo 14:30 Lahti TASEANALYYSI Net Effect Oy Lassi Köppä, Johtava konsultti
PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Sisältö 1. Johdanto 2. Perusanalyysi kuntien taseista 3. Tasetietojen yhteismitallistaminen 4. Tunnuslukujen yhteismitallistaminen 5. Riskit 6. Päätelmiä Tarkemmat tiedot seuraavissa taulukoissa: Tiivistelmä 0. PERUSANALYYSIT.xlsx Tiivistelmä 1. YHTEISMITALLISTAMINEN.xlsx Tiivistelmä 2. RISKIT.xlsx
1. Johdanto -tarkastelun asemointia Uuden kunnan perustaminen Kunta/kuntakonserni a Tase, varat ja velat Kunta/kuntakonserni b Tase, varat ja velat Kunta/kuntakonserni c Tase, varat ja velat Uuden kunnan/kuntakonsernin tase? (taseesta johtuvat tulot ja menot) Hyötyvätkö tai kärsivätkö joidenkin kuntien asukkkaat toisten tilanteesta? Kunta/kuntakonserni d Tase, varat ja velat Millaisia varoja, velkoja ja vastuita kukin kunta tuo uuden kunnan taseeseen? (>millaisia tuloja ja menoja)
1a. Varallisuus ja velat vai tulot ja menot? Varallisuus ja velka sinänsä vai niistä tulevaisuudessa seuraavat tulo- ja menovirrat? a. Velatjoutuvat maksamaan kaikki uuden kunnan asukkaat, mutta käytännössä kunnilla on jatkuvasti tietty velkataso b. Varallisuus on monimutkaisempi ba. jatkaa entisessä käytössä, rahoitus verovaroilla bb. voidaan myydä bc. varallisuus tuottaa tuloa bd. aiheutuu lisävelvoitteita
1b. Kuva tilinpäätöksen tunnuslukujen perusteella 31.12.2009 2. Kuntien tilanne parempi: Timantit, jotka eivät ilmene tunnusluvusta - siirtyvät uudelle kunnalle 1. Tilinpäätöksen tunnuslukujen osoittama kuntien tilanne. Millainen kuva yksittäisistä kunnista? 3. Kuntien tilanne huonompi: Miinat, jotka eivät ilmene tunnusluvuista siirtyvät uudelle kunnalle
1c. Selvitystehtävä 1. Taloudellinen tilanne 2009 ja kehitys 2000-2009 2. Taseista näkymättömät negatiiviset tekijät 3. Taseista näkymättömät positiiviset tekijät 4. Yhtenäistettyjen tietojen vaikutus tilinpäätöksiin 5. Suoritetun tasetarkastelun merkitys kuntien yhdistymisen kannalta.
2. PERUSANALYYSI KUNTIEN TASEASEMASTA 2000-2009 Millainen on kuntien tilanne tilinpäätösluvuilla tarkasteltuna? Miten kunnat eroavat toisistaan tilinpäätöslukujen mukaan? Luvut (ei %-luvut) esitetään tunnusluvuittain Kunnittain yhteensä v. 2009 ja Suhteutettuna kunnittain /asukas v. 2009 Aikasarjat v. 2000-2009 ovat kaavioina liiteaineistona olevassa excel-taulukossa.
2a. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2009 Yleiset Varallisuus /asukas Velat /asukas Lainasaamiset /asukas Nettovelka /asukas Omavaraisuusaste -% Nettovarallisuus Yli- tai alijäämä /asukas Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Toimintatuotot/toimintakulut, % Investointien omahankintamenot /asukas/vuosi Vuosikate /asukas/vuosi Investointien tulorahoitus-% Vuosikate/poistot, % Rahoitusasema Rahoitusvarallisuus /asukas Rahavarat /asukas Lainasaamiset (kum) /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus Current ratio
14000,00 Varallisuus /asukas 2009 12000,00 10000,00 8000,00 6000,00 Kuntaemo Konserni 4000,00 2000,00 0,00
700 Kuntayhtymien varallisuus /asukas 600 500 400 300 200 100 0 PHKK PHSOTEY PHL
10 000 Bruttovelka, /asukas 2009 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 Kuntaemo Konserni 3 000 2 000 1 000 0
80 Kuntayhtymien bruttovelka/asukas 70 60 50 40 30 20 10 0 PHKK PHSOTEY PHL
0 Rahoitusvarallisuus /asukas 2009-500 -1 000-1 500-2 000-2 500-3 000
3 500 Rahavarat /asukas 2009 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0
2500 Lainasaamiset /asukas 2009 2000 1500 1000 500 0
4000 Nettovelka /asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000
Omavaraisuusaste-%, 2009 80 60 40 20 Kuntaemo Konserni 0-20 -40
90 Kuntayhtymien omavaraisuusaste 80 70 60 50 40 30 20 10 0 PHKK PHSOTEY PHL
7000 Nettovarallisuus /asukas (vastaavaa bruttovelka) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0
1 500 Yli- tai alijäämä 2009 /asukas 1 000 500 0-500 -1 000
50,0 Toimintatuotot/toimintakulut, % 2009 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0
7 000 Investointien omahankintamenot /asukas 2000-2009 (kum) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0
3 000 Vuosikate /asukas 2000-2009 (kum) 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500
200 Investointien tulorahoitus, % 2009 150 100 50 0-50
400 Vuosikate/Poistot, % 2009 350 300 250 200 150 100 50 0-50
90 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 2009 80 70 60 50 40 30 20 10 0
2,50 Current Ratio 2009 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00
3. Mitä tunnusluvut eivät kerro? Tasetietojen yhteismitallistaminen Timantit ja miinat ja miten niihin pitäisi Suhtautua a. Poistoperusteiden erilaisuus b. Keskeisen omaisuuden käyttötarkoitukset ja käyttöasteet c. Voittoa tuottava varallisuus d. Omaisuuden käypien arvojen ja tasearvojen vertailu e. Käyttöomaisuuden korjausvelka
3a. Poistoperusteiden erot
Poistoprosentit v. 2009 Sumu-poistot/poistonalainen omaisuus*100
3b. Omaisuuden käyttötarkoitukset ja käyttöasteet v. 2009
3c. Voittoa/nettotuottoa tuottava varallisuus Rahoitustuotot ja kulut: keskiarvo /asukas/vuosi vuosina 2005-2009 200 Korkotuotot-korkokulut 150 Muut rahoitustuotot - muut rah.kulut Rahoitustuotot - rahoituskulut yhteensä 100 50 0 Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä -50-100
3d. Käypien ja tasearvojen vertailu
3d. Käyvät arvot> tasearvot, /asukas 12000 10000 8000 myytävissä käyttökelvoton toissijainen käyttö tark.vast.käytössä 6000 4000 2000 0-2000
3d. Käyvät arvot > tasearvot hyödykelajeittain
3d. Käyvät arvot > tasearvot hyödykkeiden käyttötarkoituksen mukaan
3e. Korjausvelka rakennukset ja rakennelmat
3e. Korjausvelka ja korjaukset 2005-2009 2000 1800 Korjausvelka /asukas 1600 1400 Korj.2005-2009 /asukas 1200 1000 800 600 400 200 0
4. Tunnusluvut yhteismitallistetuilla tiedoilla Edellä on käsitelty tilinpäätöksen tunnuslukuja. Näitä lukuja voidaan nyt täydentää oikaisemalla niitä varallisuuden käyvillä arvoilla ja korjausvelalla. Seuraavassa on taseen lukuihin on lisätty käypien arvojen ja tasearvojen erotus sekä vähennetty korjausvelka.
Varallisuus tasearvo +(käypä arvo>tasearvo) /asukas 25000 Käypäarvo>tasearvo /as 20000 Taseen mukaan /as 15000 10000 5000 0-5000
Bruttovelka+korjausvelka /asukas 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0
Oikaistu varallisuus oikaistu velka /asukas 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0
5. TEHTÄVÄKOKONAISUUS RISKIT, JOTKA EIVÄT TASEESTA ILMENE Kunnilla voi olla kannettavanaan erilaisia riskejä 5a. Ympäristöriskejä 5b. Sopimusriskejä 5c. Antolainariskejä 5d. Takausriskejä ja 5e. Leasingvastuita Nämä voivat realisoitua kuntien yhdistyksen jälkeen.
5a. Ympäristöriskit Taulukko. Arvioita ympäristöriskeistä Päijät-Hämeen kunnissa. A. Maapinta-ala km2 B. As.luku 31.12.20 08 C. As.- tiheys/ maakm2 D. Luvat, ryhmä I, kpl E. Riskisuhdeluku D* 1 000/B F. Riskisuhdeluku D* 100/A G. Luvat, ryhmä II, kpl H. Riskisuhdeluku G* 1 000/ B I. Riskisuhdeluku G*100/ A J. Maaperään liittyvät riskit, kpl K. Riskisuhdeluku H* 1000/B L. Riskisuhdeluku H* 100/B M. Tiedot asiasta kunnan uusimmassa tilinpäätösaineistossa Artjärvi 176 1 466 8,3 7 4,8 4,0 19 13,0 10,8 17 11,6 9,7 Ei varsinaisesti esitetty Asikkala 564 8 604 15,3 8 0,9 1,4 31 3,6 5,5 63 7,3 11,2 Hartola 544 3 466 6,4 9 2,6 1,7 17 4,9 3,1 50 14,4 9,2 Ei ympäristöraporttia, valtatie 4 erityinen riskilähde Heinola 564 20 545 36,4 30 1,5 5,3 42 2,0 7,4 129 6,3 22,9 Ent. saha-alueen ympäristövastuu 150 000 EUR Hollola 463 21 747 47,0 23 1,1 5,0 37 1,7 8,0 144 6,6 31,1 Hämeenko ski 189 2 136 11,3 7 3,3 3,7 24 11,2 12,7 17 8,0 9,0 Ei varsinaisesti esitetty Kärkölä 258 4 927 19,1 9 1,8 3,5 29 5,9 11,2 47 9,5 18,2 Jätevesihuollon riskejä otettu huomioon Lahti 135 100 080 741,3 78 0,8 57,8 116 1,2 85,9 243 2,4 180,0 Laatii ympäristötilinpäätöksen, 18 indikaattoria Nastola 324 15 044 46,4 14 0,9 4,3 25 1,7 7,7 75 5,0 23,1 Orimattila 609 14 810 24,3 22 1,5 3,6 47 3,2 7,7 60 4,1 9,9 Padasjoki 523 3 513 6,7 13 3,7 2,5 13 3,7 2,5 34 9,7 6,5 Sysmä 667 4 509 6,8 14 3,1 2,1 33 7,3 4,9 40 8,9 6,0 Varaus liittyen ent. kaatopaikkaan; jätehuoltoselvitys laaditaan Yht. 5 016 200 847 40,0 234 1,2 4,7 433 2,2 8,6 919 4,6 18,3
5b. Sopimusriskit Sopimusvast uut kunta konserni Riski-% Lahti 25411500 25461500 5 % Heinola Orimattila Artjärvi Asikkala 46 310 3 % Hartola Hollola 52714 Hämeenkoski 0 11039 0 % Kärkölä 57000 94000 Nastola 349879 Padasjoki 63884 Sysmä PHSOTEY PHKK PHL LAHTI - Sopimusvastuu osiossa sopimusrikkomusmahdollisuus aiheuttaa arvioidun riskin
5c. Antolainat I Konsernin sisäiset Padasjokmattila Nastola Kärkölä -koski Hollola Heinola Asikkala Hartola Lahti järvi YHT Ori- Hämeen Art- antolainat Sysmä 1a. Elinkeinotoimintaan annetut lainat 5578 20 3460 0 0 204 116256? 125518 1b. Muuhun toimintaan annetut lainat 118 3328 2211 1 1226 1000 747 0 113337? 121968 II Konsernin ulkopuolelle annetut lainat 87 0 20 450 6034? 6591 Yhteensä 5 578 138 6 788 2 298 0 1 1 246 1 000 747 654 235 627? 254 077
5c. Antolainojen vapaamuotoiset arviot (1/2) Sysmä Lainoista 4,7 milj. on kunnan 100 %:lle kehitysyhtiölle annettua sijoituksiin kirjattua pääomalainaa. Se jää kunnan ratkaistavaksi, yhtiö ei siitä pysty vastaamaan. Ratkaisumalleja pohditaan. Yhtiössä tehtiin v. 2009 toiminnallisia muutoksia, tässä muodossa se pystyy hoitamaan vaihtuvien vastaavien antolainan 870500, teollisuushallit ovat 100 % vuokrattu ja yritystoiminta vakaata. Orimattila Elinkeinotoimintaan annettujen lainojen riskinä on hallien jääminen tyhjilleen, joka hallien hyvä logistinen sijainti huomioiden ei kuitenkaan ole kovin suuri. Vuokraajien vaihtumisen välillä saattaa kuitenkin olla ajanjaksoja, jolloin ei saada vuokratuloja. Elinkeinotoimintaan annetut lainat on kaikki annettu kaupungin 100 % omistamalle tytäryhtiölle, joten sitä kautta arvioiden tilanteen seuranta on hallinnassa. Muiden antolainojen osalta ei suurta riskiä paitsi Lämpöyhtiön osalta, jossa markkinoilta tulee kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Nastola 1b. Kohdasta kaikki lainat ovat tyttärille (100%) myönnettyjä lainoja, lainoista 721 t on pääomalainoja. Tytäryhtiöiden toimiala, varallisuus ja tilanne on siinä määrin vakaa, että kunnalla ei nähdä olevan merkittäviä riskejä lainojen suhteen. Kärkölä 560.000 euron laina Kärkölän Lämpö Oy:lle, riski 0%
5c. Antolainojen vapaamuotoiset arviot (2/2) Hämeenkoski Ei riskiä. Työterveys Wellamolle annettu 750 :n laina maksettu vasta vuonna 2010. Hollola 1b. Hollolan Asuntoltalot Oy ja Hollolan Palveluasunnot Oy, riskiarvio 10% II Nuorten lainat ym., riskiarvio 10 % Heinola Lainat koulutuskonsernille ja vuokrataloyhtiölle arvioidaan riskittömiksi Asikkala Kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle myönnetyssä lainassa riski on melko pieni. Yhtiö omistaa asuntoja, jotka on lähes 100-prosenttisesti vuokrattu. Hartola Yleisen taloudellisen tilanteen muutokset, jotka heijastuvat vuokralaisina toimiviin yrityksiin ovat suurin riski. Vieraalla pääomalla tehdyt investoinnit ovat raskaita ja jos vuokralla toimivien yritysten rahoitustilanne heikkenee niin kunnan kiinteistöyhtiön rahoitusriski kasvaa.riskin määrittämiseksi olisi voitava määrittää vuokralaisena toimivan yrityksen kilpailukyky markkinoilla. Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiölle annettu 416000 laina on käytännössä osamaksusopimus jolla säätiö hankkii toimitilat kunnalta.
5d. Takausriskit Takaukset Kunta Konserni Tytäryhtiöt Muut Yhteensä Yhteensä Riski-% Lahti 68419070 879749 69298819 1356065 5 % Heinola 1288979 151375 1440354 1451232 0 % Orimattila 1244651 645182 1889833 1933070 20 % Artjärvi 565668 565668 30 % Asikkala 9 244 975 436 058 9 681 033 5 % Hartola 4269034 3450000 7719034 30 % Hollola 11288906 889306 12178212 12178212 40 % Hämeenkoski 21818 24132 10 % Kärkölä 1123000 1129000 0 % Nastola 1922356 0 % Padasjoki 1677362 10 % Sysmä 683054 354731 1037785 1037785 0 % PHSOTEY PHKK PHL
5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (1/3) HEINOLA KUNTA: PäijätHämeen Jätehuolto Oy/ Osakkaan osuus lainan takausvastuusta 151375. Takauksen saaneet kiinteistöyhtiöt fuuusiotuhlanvuokra-asuntoihin -Ei maksuhäiriöitä eikä taloudellista tukea kaupungilta. KONSERNI YHTEENSÄ: Tilinpäätöksen liitetiedossa oli väärä luku. Kunnantakausvastuiden lisäksi ETEVA kuntayhtymällä on takausvastuuta Uudenmaan Vammaispalvelusäätiön lainasta. Heinolan osuus vastuusta on 10879 euroa. ARTJÄRVI Vesiosuuskunta Villihiisi 500000 e Artjärven Tuomaskoti 65668 e HÄMEENKOSKI Sopimustakaus P-H Op/Matkahuolto Oy:lle matkahuoltoasiamiehen puolesta, 5000 e. Tililuotto Nordea Pankki Oyj:lle Hämeenkosken Vanhustenkotiyhdistyksen puolesta 16819 e. KÄRKÖLÄ Kärkölän kunta ei ole myöntänyt takauksia kehitysyhtiöille tai elinkeinotoiminnalle. Takaukset: KOY Kärkölän Kivitasku 593.111 euroa ja Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry 529.554 euroa. Muut taloudelliset vastuut: Takaisinostovastuu Järvelä vapaapalokunta ry 56.953 euroa.
5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (2/3) NASTOLA Nastolan kunnan takauksista 1.889.407 euroa on myönnetty kunnan tytäryhtiöille. Tytäryhtiöiden toimiala, varallisuus ja tilanne on siinä määrin vakaa, että kunnalla ei nähdä olevan merkittäviä riskejä takausten suhteen. SYSMÄ Sysmän Palvelutaloyhdistys ry, Leenharjunvesiosuuskunta, Etelä-Sysmän vesiosuuskunta, Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta. Vuokrataloyhtiöt ovat lainansa hoitaneet, jos ei muuten, lainojen uudelleenjärjestelyllä. Muissa on vesiosuuskunnat, joilla on sitoumukset liittyjiltä, ei ole lainojen kanssa ongelmia. Ainoastaan Palvelutaloyhdistyksen (takaus 45000 ) uimahallitoiminta on vaikeuksissa ilman kuntaa, kunta ostaa uintipalveluita kuntalaisille ja sitä kautta turvaa uimahallin toimintaa. ORIMATTILA Orimattilan Vanhustentaloyhdistys r.y. 460 teur, Piikainkyrön Vesiosuuskunta 185 teur. Muut takaukset ovat tytäryhtiöiden lainoihin (kaikissa 2009 nostetuissa yhtiön omistusosuus 100 %). Yksi takaus, joka on konsernin ulkopuolelle annettu ja jossa on suurempi riski. Toiminta on kuitenkin kunnan peruspalvelutuotantoa tukevaa ja mikäli riski realisoituu, on todennäköistä, että toiminta ainakin joiltain osin tulee otettavaksi osaksi kaupungin toimintaa.
5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (3/3) PADASJOKI Montreal-halli 2 milj e (välilllinen omistus 100 %) GTC -halli 600.000 e (lunastussopimus) Vuokrataloyhtiöt 2,4 milj(välillinen omistus 100 %) HARTOLA Omavelkaisten takausten lisäksi kunta on antanut täytetakauksia Kiinteistö Oy Vasallin lainoille. Tilinpäätökseen on merkitty täytetakauksen kohteena olevan lainan saldo tilinpäätöshetkellä, mutta kiinteistöosakeyhtiön pankille ensisijaiseksi vakuudeksi antamien kiinteistökiinnitysten arvoa ei ole arvioitu, joten kunnan todellista takausvastuuta on vaikea selvittää. Muut = vesiosuuskunnat. LAHTI Takausriskinä arvioidaan mahdolliset tytäryhteisön maksuvaikeudet, tai rahoittajan konkurssi ASIAKKALA Tytäryhtiön lainan takaus koskee AsikkalatalotOy:tä. Muut = annettu yhdelle vesiosuuskunnalle. HOLLOLA Takaukset muiden puolesta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 1 009 127,00 151 375,00 252 287,00 Hollolan palvelutaloyhdistys Huili ry 1 681 879,26 659 196,59 716 011,59 Herralan VPK 304 027,00 78 735,13 82 245,87 2 995 033,26 889 306,72 1 050 544,46
5e. Leasingvastuut Kunta Konserni 2010 eräänt. myöhemmin yhteensä 2010 eräänt. myöhemmin yhteensä Riski-% Lahti 1289717 2303127 3592844 5361363 18649397 24010760 5 % Heinola 122000 137000 259000 283000 344000 627000 0 % Orimattila 79004 170636 249640 564622 5 % Artjärvi 19333 13490 32823 30 % Asikkala 70129 112171 182300 2 % Hartola 62398 Hollola 237 828 322 748 560 576 402 727 594 267 996 994 Hämeenkoski 11446 37673 49120 26141 61920 88061 0 % Kärkölä 25000 42000 67000 0 % Nastola 167261 614937 Padasjoki 75645 280573 356218 Sysmä 7325 10017 17342 33072 54411 87483 0 % PHSOTEY 73322 64956 138278 PHKK 1756296 2636370 4392667 PHL 46519 43339 110509 NASTOLA Leasing -vastuiden osalta emme näe merkittäviä riskejä. ORIMATTILA Ei ole, leasing sopimukset ovat kaikki laitteita, joissa on vakuutusturva riskin varalta. LAHTI - Leasing osuudesta arvioitu mahdollinen rahoitusyhtiön konkurssi
6. Päätelmiä a. Varallisuus 1. Kuntien varallisuus vaihteli taseen mukaan. Muutamat näkökulmat ovat tärkeitä arvioitaessa merkitystä kuntien ydhistymisen kannalta. 2. Kuntien yhdistymisen kannalta oleellista on varojen käyttötarkoitus: a. Aineellisista hyödykkeistä suurin osa 100-85 % on tarkoitustaan vastaavassa käytössä > käyttö jatkunee lähes entisellään tulevaisuudessakin käyvästä arvon riippumatta. Oleellista on b. myytävissä oleva käyttöomaisuus > ei näyttäisi olevan suuressa määrin c. voittoa tuottava omaisuus > Lahdella, Heinolalla ja Padasjoella on varallisuutta > vaikuttaa veroprosentteihin
6. Päätelmiä b. 3. Kuntien taseissa olevien varallisuuserien käypä arvo usein ylittää kirjanpitoarvon vaihtelevasti arvojen määrittelyssä hankaluuksia Suurin osa tästä varallisuudesta on tarkoitustaan vastaavassa käytössä
6. Päätelmiä c. Velat ja vastuut 1. Kuntien velat ovat yhdistymisen jälkeen yhteisiä, oikeasti maksettavia, mutta käytännössä kunnilla on aina velkaa, joka pyrkii kasvamaan > oleellista on korko 2. Bruttovelkojen määrä /asukas vaihtelee, nettovelat (-lainasaamiset) muuttaa tilannetta, esim. Lahti 3. Käyttöomaisuuden korjausvelka myös vaihtelee. Korjausvelalla näytti olevan yhteyttä tehtyihin korjauksiin. 4. Kuntien riskien määrä vaihtelee
6. Päätelmiä d. Mikä osuus taseen sisältämillä ja niitä täydentävillä tiedoilla on kuntien yhdistymisen kokonaisuuteen? Kuntien yhdistymisen kannalta suurimmat hyödyt ja haitat tulevat muualta kuin taseesta Peilattuna uuden kunnan muodostamaan taseen kuvaamaan kokonaisuuteen, eivät yksittäisten kuntien vaikutukset kokonaisuuteen näytä ratkaisevan suurilta - Lahti Suurimmat vaikutukset eri kuntien kannalta tuleva tulo-ja menokehitys (tuloslaskelma).