Apua omalla kielellä

1/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI Apua omalla kielellä KUVA: ILKKA PARTANEN Sairaanhoitaja Katja Mattila: Päihdetietous ja mallit arkityövälineiksi Opiskelija Esa Laine-Seilola: Päihdehuolto ja vammaispalvelut erikseen Vammais- ja päihdepalvelujen yhteistyö auttaa asiakasta toipumisessa Vapa-projektin erikoisnumero Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Palveluja on saatava silloin, kun niitä tarvitaan

Sektorit ylittävä yhteistyö toi laatua vammaisten päihdepalveluihin KUVA: ILKKA PARTANEN Kun vammaisten päihdepalvelujen kehittämisessä otettiin ensiaskeleita, päihdetyö kohtasi varauksellisen ehkä pelokkaankin kentän. Pelättiin moralisointia. Kartettiin tuomitsemista. Peiteltiin todellisuutta. Päihteiden käyttö nähtiin yksilön vapauteen liittyvänä asiana, johon ulkopuolisen ei tulisi puuttua. Päihdetyö oli keskittynyt päihdeongelman hoitamiseen ottamatta useinkaan tarpeeksi huomioon eri vammaisryhmien erityistarpeita. Työote oli monesti sekä vammaisettä päihdekentällä oman sektorin työnäyn ja painopisteiden sokaisemaa. Asenteissa ja ammatillisuudessa oli puutteita. Sektorit ylittävälle yhteistyölle oli olemassa selkeä tilaus. Vuosien työ Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektissa (Vapa) on tuottanut tulosta. Monen toimijan yhteistyöverkosto on synnyttänyt sektorit ylittävää yhteistyötä muokaten asenteita ja lisäten ammatillisuutta. Tilalle on tullut luottamus ja ymmärrys eri vammaryhmien päihdeongelman erityislaatuisuudesta. Monipuolinen yhteistyöverkosto on synnyttänyt monitoimijamallin, joka on ollut koko kehittämistoiminnan selkäranka. Sektorit ylittävän yhteistyön merkityksen nostavat esiin tässä Sinisen Aallon numerossa niin peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kuin STM:n ylitarkastaja Kari Haavistokin. Hyssälä mainitsee päihdepalvelujen laatusuositukset. Kun laatusuosituksia määriteltiin, vammaisten päihdepalvelujen erityiskriteerien tarve nostettiin esiin Vapan toimesta. Haavisto pitää lisäksi tärkeänä, että vammaisnäkökulma juurrutetaan osaksi päihdetyön koulutusjärjestelmää. Tarpeeksi varhainen puuttuminen päihdeongelmaan ja aktiivinen hoitoon ohjaaminen ovat edelleen Suomessa arkoja asioita. Vapan tulokset osoittavat kuitenkin osaltaan, kuinka tärkeää päihdeongelmaan puuttuminen, asiantuntevan hoidon, kuntoutuksen ja tuen saaminen on. Kansanedustaja Ulla Anttila kehottaa kuitenkin välttämään sekä puuttumisessa että hoidossa holhoavaa otetta. Vapa-projekti sai aikaan julkista keskustelua vammaisten päihdekysymyksistä. Samoin monet ammattiihmiset saivat parempia asenteellisia ja ammatillisia valmiuksia vammaisten erityistarpeiden tunnistamiseen. Projektin aikana käytiin läpi pitkä muutosprosessi. Erityisesti tunteiden ja uskomusten hallitsemalla asenteellisella puolella asennemuutos vaatii pitkäkestoista työstämistä. Projektin ulkoisesta arvioinnista vastannut Paavo Viirkorpi toteaakin projektin olleen kestoltaan varsin lyhyt suhteessa sen sisällöllisiin haasteisiin. Prosessi vammaisten päihdepalvelujen kehittämiseksi jatkuu edelleen. Sininauhaliitossa tänä keväänä työnsä aloittava koordinaatiotyöpari tulee omalta osaltaan haastamaan valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen julkisen sektorin toimijat, jotta päihdeongelmista kärsiville vammaisille taattaisiin oikeus palveluun ja apuun. Edelleen tarvitaan tahtoa, innovaatioita ja tiivistä sektorit ylittävää yhteistyötä. AARNE KIVINIEMI aarne.kiviniemi@sininauhaliitto.fi Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin valtakunnallinen ohjausryhmä Puheenjohtaja: Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry (aiemmin valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri) Varapuheenjohtaja: Jorma Soini, toimitusjohtaja, Sininauhasäätiö Raha-automaattiyhdistyksen kummit: Raimo Viiansuo, Jorma Kaakkuriniemi ja Anita Hämäläinen (Veli-Pekka Sinervuo) Vantaan kaupunki Eeva-Maija Lamminen, tupakkaklinikan ohjaaja (Erkki Paukkonen) Kehitysvammaliitto Veli-Pekka Sinervuo, toiminnanjohtaja Stakes Anneli Pienimäki, erikoissuunnittelija (Kirsimarja Raitasalo, Pia Romppanen) Kirkkohallitus Ari Suutarla, kirkon vammaistyön sihteeri A-klinikkasäätiö Ari Saarto, kehittämispäällikkö Helsingin Diakonissalaitos Pekka Tuomola, huume- ja mielenterveystyön sektorijohtaja Kalliolan Kannatusyhdistys ry Timo Lemmetyinen, toiminnanjohtaja Sininauhaliitto Elena Rokala, kehitysjohtaja (Kati-Pupita Mattila, Risto Kajaste) Vapan asiantuntijaryhmän jäsenet Mirjami Hagman, Autismi- ja Aspergerliitto Jaana Vakkala, Näkövammaisten keskusliitto Saila Antikainen-Ollila, Aivovammaliitto Irma Rönkkö-Levola, Kuurojen Liitto Pia Henttonen, Kehitysvammaisten Tukiliitto Tarja Honkanen, Invalidiliitto Arviointi ja konsultointi Projektikonsultti Paavo Viirkorpi Arvioija Anne-Mari Laukkanen Tutkija Olavi Aarnio 2

Monitoimijahanke loi pohjan vammaisten päihdeongelmaisten hoitoon TEKSTI: EIJA KILGAST Projektikoordinaattori Eija Kilgast on tyytyväinen, että vammaistenpäihdeongelmiin voidaan vastata nyt aikaisempaa paremmin. Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti Vapa (2001 2004) oli jatkoa Sininauhaliiton vuosina 1998 2000 toteuttamalle Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojektille. Ehkäisyprojekti tarttui aikoinaan arkaan aiheeseen nostaessaan esiin vaietun kysymyksen, vammaisten päihdeongelman. Projektissa todettiin, että vammais- ja päihdepalveluiden toimipisteiden tulisi helpottaa vammaisten hoitoon pääsyä ja parantaa hoitohenkilökunnan valmiuksia kohdata vammainen päihteiden käyttäjä. Suomessa on arviolta 25 000 50 000 vammaista päihteiden käyttäjää, joten kyseessä ei ole marginaalinen ryhmä. Asenteellisuutta ja tiedon puutetta Vammaisten ihmisten kannalta yksi suurimpia ongelmia on ollut palvelujen saavutettavuus. Päihdepalveluissa vammaisuutta on ollut vaikea kohdata, eivätkä palvelupisteet ole aina fyysisestikään vammaisten saavutettavissa. Vammaisten päihteiden käyttöön ei myöskään ole suhtauduttu yhtä vakavasti kuin ei-vammaisten päihdeongelmiin. Liiallinen päihteiden käyttö on saatettu jopa sallia vammaisille herkemmin kuin muille. Vammaistyöntekijöiden puolella ei ole ollut tietoa päihdepalveluista, ei riittävää osaamista havaita päihdeongelma ajoissa eikä myöskään taitoja ohjata apua tarvitsevaa hoitoon. Tietoa, osaamista ja työvälineitä laajalla rintamalla Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti Vapa oli valtakunnallinen hanke. Sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Hanke koostui neljästä osaprojektista ja koordinaatiotoiminnasta. Osaprojektit keskittyivät kuurojen (A-klinikkasäätiö), näkövammaisten (Kalliolan Setlementti), aivo- ja selkäydinvammaisten (Helsingin Diakonissalaitos) sekä liikunta- ja kehitysvammaisten (Sininauhaliitto) päihdepalveluiden kehittämiseen. Projektia koordinoi Sininauhaliitto. Hanke pyrki tuomaan yleiseen tietouteen vammaisten päihdehoidon tarpeet. Tämän lisäksi tiedottamalla ja kouluttamalla haluttiin vaikuttaa asenneilmastoon. Tarkoituksena oli saada vammaiset päihteidenkäyttäjät yhdenvertaisiksi muiden asiakasryhmien kanssa ja auttaa kehittämään työntekijöiden osaamista tämän asiakasryhmän palvelutarpeisiin. Projekti jakoi päihdetyöntekijöille tietoa siitä, miten rakentaa vammaisten erityistarpeet huomioonottavia päihdepalveluja ja miten kohdata vammainen ihminen. Vammaispuolelle annettiin työvälineitä ja osaamista päihdetilanteisiin puuttumiseen. Vammaisjärjestöt mukana yhteistyössä Projekti oli monitoimijahanke, jossa kukin järjestö keskittyi valitsemansa vammaryhmän päihdetyön kehittämiseen. Päihdejärjestöjen lisäksi hankkeessa toimi yhdeksän vammaisjärjestöä, joiden kanssa tehtiin kehittämistyötä. Näin yhdistyivät sekä vammais- että päihdetyön asiantuntemus. Vammaisjärjestöistä mukana olivat: Aivovammaliitto, Aspa-säätiö, Invalidiliitto, Kuurojen Liitto, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten keskusliitto ja Suomen kuurosokeat. Tämän lisäksi useat muut eri vammajärjestöt olivat mukana erilaisissa työryhmissä. Tuotoksena malleja vammaisten päihdetyöhön Vapa-projektin kehittämistyö tuotti malleja, joiden avulla vammaisten päihdeongelmiin ja niistä johtuviin tarpeisiin voidaan paremmin vastata. Vapan tuottamat mallit ovat: koulutus-, saavutettavuus- ja päihdestrategian suunnittelumallit sekä päihteettömän vammaiskuntoutuksen ja Vapan monitoimijuusmallit. Malleista on julkaistu kirjanen Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut. Kirjassa selvitetään, mitä on vammaiserityinen päihdetyö ja miten malleja voi soveltaa erilaisille käyttäjäryhmille. Yhteistyökumppaneina toimineet vammaisjärjestöt työstivät tekstejä ja antoivat siten julkaisuun suuren panoksen. Mallit ja muu materiaali on siirretty projektin toimintaa jatkavan Vapan valtakunnallisten tukipalvelujen ylläpitämään sähköiseen tietopankkiin osoitteeseen www.vapa.info. Maailmanlaajuisesti uutta toimintaa Vapa-hankkeen kaltaista vammaisten päihdetyön kehittämistä ei tietääksemme missään muualla maailmassa ole tehty näin systemaattisesti. Projektilaiset tekivät opintomatkan vuonna 2002 Tennesseehen, Yhdysvaltoihin. Matkalla kävi Jatkuu sivulle 17 3

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Palveluja on saatava silloin, kun niitä tarvitaan TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: VALTIONEUVOSTON ARKISTO Ministeri Hyssälä vakuuttaa, että valtiovalta ja maan hallitus suhtautuu erittäin vakavasti päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin niin alkoholin, huumeiden, lääkkeiden päihdekäytön kuin korvikkeidenkin kohdalla. Palveluja on saatava silloin, kun niitä tarvitaan. Meidän pitää vahvistaa päihdehaittoja ehkäisevää työtä samoin kuin kehittää palvelujärjestelmää vastaamaan tilanteeseen, Hyssälä sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriön kontolla on ohjata, kehittää ja johtaa päihdetyötä. Päihdetyön keskeiset linjaukset löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemissa Päihdepalvelujen laatusuosituksista. Näitä linjauksia toteutetaan Lähivuosien haasteena on pitää sekä peruspalvelut että päihdehuollon erityispalvelut ajan tasalla, sanoo peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk). myös Alkoholiohjelmassa ja huumausainepoliittisessa toimenpideohjelmassa. Vahva järjestökenttä on voimavara Konkreettista palvelujen kehittämistä toteutetaan parhaillaan kahdessa isossa ohjelmassa, joista kumpikin pitää sisällään myös vammaisten päihdepalvelujen kehittämisen osana yleistä päihdetyötä. Molemmissa kannustetaan myös hallinnon rajat ylittävään yhteistyöhön. Sosiaalialan kehittämisohjelmassa päihdepalvelujen parantamisessa tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen sekä katkaisu- ja vieroitushoidon varmistaminen. Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa yhtenä tavoitteena on juurruttaa runsaan alkoholinkäytön varhainen toteaminen perusterveydenhuoltoon, ministeri selvittää. Liisa Hyssälä toteaa, että vahva järjestökenttä on yksi maamme voimavara ja hyvä tapa tuottaa sosiaalista pääomaa. Järjestöjen tehtävänä on osaltaan pitää erityisryhmien pulmat näkyvissä. Erityisryhmien kohdalla tarvitaan usein erityisiä ratkaisuja, ministeri muistuttaa. Sininauhaliitto on erinomaisen aktiivinen kristillisen päihdetyön toimija. Hyvänä esimerkkinä on vammaisten päihdepalveluprojekti, jonka päätösseminaarissa itsekin olin mukana, hän sanoo. Kansanedustaja Ulla Anttila: Vammaisuus ei saa olla este TEKSTI: MARJAANA PERTTULA Vammaisuus ei saa olla päihdeongelman tunnistamisen este eikä vammaisuus saa johtaa välinpitämättömyyteen päihdepalvelujen tarjoamisessa, sanoo Ulla Anttila (vihr). Eduskunnan vammaisasiain työryhmän puheenjohtajana toimiva Ulla Anttila on perehtynyt vammaisasioihin monesta näkökulmasta. Vammaisten parissa tehtävään päihdetyöhön hän on tutustunut Sininauhaliiton materiaalin kautta sekä yhteen seminaariin osallistumalla. Hän uskoo, että eduskunnan vammaistyöryhmän jäsenet haluaisivat perehtyä asiaan kuulemistilaisuudessa, jossa voitaisiin samalla arvioida tarvittavia toimenpiteitä. Olennaista on Anttilan mielestä edistää päihdepalvelujen kaikenlaista esteettömyyttä: eri tavalla vammaisille pitää olla riittävästi erityispäihdepalveluita. Olennaista on myös tietää, minkä seikkojen takia vammaiset saattavat altistua muita helpommin esimerkiksi päihderiippuvuudelle. Toisaalta vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa holhousta on vältettävä. On tärkeää, että vammaiset itse voivat vaikuttaa päihdepalvelujen kehittämiseen, Ulla Anttila katsoo. 4

Johtaja Hannu Salokorpi, RAY: Rohkeasti seuraavat askeleet Ylitarkastaja Kari Haavisto: Vammaiset otettava huomioon Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että päihdehuoltolain tarkoitus toteutuu. Päihdepalveluja on annettava tukea ja hoitoa tarvitseville henkilöille, heidän perheelleen ja muille läheisilleen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Tässä riittää haastetta palvelujärjestelmällemme. Aivan erityinen haaspäihdetyön koulutuksessa TEKSTI: MARJAANA PERTTULA TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: RAYN ARKISTO Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektin (Vapa) jälkeen pitäisi rohkeasti ottaa seuraavat askeleet. Raha-automaattiyhdistys haluaa olla tukemassa Vapa-projektin tulosten hyödyntämistä, lupaa johtaja Hannu Salokorpi RAY:stä. Salokorpi muistuttaa, että Rahaautomaattiyhdistys on vuodesta 1998 lähtien antanut Sininauhaliiton kautta tukea vammaisten keskuudessa tehtävään päihdetyöhön. Alkuvaiheessa päihdehaittoja kartoitettiin ja lisättiin yleistä tietoisuutta siitä, että vammaisillakin voi olla päihdeongelma. Vuodesta 2001 lähtien toiminta laajeni viiden eri vammaisjärjestön kanssa tehtäväksi yhteistyöprojektiksi, jossa keskityttiin ammattihenkilöstön valmiuksien parantamiseen, palvelutarjonnan luomiseen ja näiden palveluiden yhdenmukaistamiseen. Seuraavaksi on vuorossa Vapaprojektin juurruttaminen valtakunnalliseksi. Hyvin tärkeää on valtakunnallisten vammais- ja päihdealan toimijoiden verkottuminen, Hannu Salokorpi sanoo. Vammaisten parissa tehtävän päihdetyön ohella johtaja Salokorpi antaa tunnustusta Sininauhaliiton työlle etenkin peliongelmaisten hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tunnemme Sininauhaliiton hyvin esimerkillisenä ja tunnollisena järjestönä, jonka työ on ollut tuloksekasta, Salokorpi sanoo. Koulutusrakenteessamme on lähitulevaisuudessa varmistettava, että vammaisten asiat otetaan riittävästi huomioon myös päihdetyön koulutuksessa, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Kari Haavisto. te on vammaisten kohdalla, ylitarkastaja huomauttaa. Yhteistyötä kehitetään Palvelurakenteen ja palveluiden saatavuuden kehittäminen on tavoitteena sekä kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa että sosiaalialan kehittämisohjelmassa. Erityisen tärkeänä kehittämiskohteena on paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen. Erityisiä panoksia tullaan laittamaan kuntien työn tekemiseen. Kunnathan palveluista vastaavat. Kari Haavisto muistuttaa, että sektori- ja hallintorajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä. Erityisosaamisessa korostuu tulevaisuudessa seudullisuus. Jollakin kohtaa jopa valtakunnallisuus on järkevä pohja miettiä osaamisen varmistamista, hän huomauttaa. 5

Vapa-projekti / A-klinikkasäätiö Kuntoutussihteeri Susanna Helminen: Koulutus hioi omia asenteita TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN Päihdekoulutus antoi eväitä omien asenteiden tarkistamiseen. Tärkeä oli oppia ymmärtämään myös päihdeongelmaisen muutosprosessin hitaus ja lohdullisella asenteella myös mahdolliset retkahdukset, sanoo Kuurojen liiton kuntoutussihteeri Susanna Helminen Mikkelistä. Työssään Susanna Helminen kohtaa silloin tällöin tilanteita, joissa päihteet tai pelaaminen ovat aiheuttaneet ongelmia. Koulutus auttoi siihen, että päihdeongelmien kanssa kipuilevan ihmisen kohtaaminen ja ongelman esille ottaminen on luontevaa, Helminen sanoo. faktaa Kuuroille päihdepalvelut omalla kielellä Kehittämiskoordinaattori Marja Merikallio toimii A-klinikkasäätiön osaprojektin työntekijänä. A-klinikkasäätiön osaprojektissa toteutetun vammaistyöntekijöiden koulutuksen tavoitteena oli antaa vammaistyöntekijöille Tiedon antaminen viittomakielellä sekä toiveikas, ei-syyllistävä kohtaaminen tukevat asiakasta muutokseen. Päihdepalveluihin kuurojen tuntemusta Yleisiin päihdepalveluihin eri puolelle Suomea pitäisi hänen mielestään saada kuurojen tuntemusta ja valmiutta hoitaa päihdeongelmaisia kuuroja. Palvelut tulisi kehittää vastaamaan kuuleville tarjottuja palveluita. Vapa-projektin puitteissa koulutettuja viittomakielisiä työntekijöitä pitäisi kouluttaa toinenkin kourallinen, hän ehdottaa. Viittomakielisten oma-apu ja vertaisryhmätoiminta puolestaan pitäisi saada valmiuksia havaita ja puuttua huolestuttavaan päihteiden käyttöön sekä ohjata päihdeongelmaisia hoitoon. Tavoitteena oli myös, että näitä taitoja omaavia viittomakielisiä työntekijöitä on kattavasti ympäri Suomea. Koulutusprosessin alussa n.100 työntekijää sai perustietoa päihteistä. Koulutuksessa keskityttiin erityisesti päihteisiin ja päihteiden käyttöön koskeviin asenteisiin eli miten kukin suhtautuu päihteisiin ja päihdeongelmaisiin ja mikä vaikutus omalla suhtautumisella on asiakastyöhön. Koulutus jatkui osalla työntekijöistä jatkokoulutuksena ja viimeisessä vaiheessa 18 työntekijää sai n. vuoden kestäneen erikoistumiskoulutuksen päihdetyöhön. Pitkän päihdetyön koulutuksen käyneet työntekijät voivat edelleen kouluttaa työpaikoillaan tai muille yhteistyökumppaneille päihdetyön perusasioita. Tästä ryhmästä KUVA: ILKKA PARTANEN organisoiduksi jotenkin jonnekin, hän jatkaa. Susanna Helminen itse yrittää vaikuttaa kuurojen päihdepalveluihin olemalla aktiivisesti mukana alueensa sosiaalialan osaamiskeskuksen työryhmässä, jonka tehtävänä on kehittää päihdepalveluja. muodostui kuurojen päihdetyön kehittämisryhmä. Yhteistyöllä asiakas saa räätälöityä palvelua Koulutus antaa valmiuksia puuttua myös hoitoa vaativiin päihdeongelmiin. Tällöin päihdehoito tapahtuu edelleen siihen erikoistuneissa päihdehoitoyksiköissä. Oleellista on se, että koulutus mahdollistaa vammaistyön ja päihdehuollon työntekijöiden yhteistoiminnan, jotta asiakkaan hoito vastaisi hänen tarpeitaan. Vammais- ja päihdehuollossa toimivien toistensa tuntemus on onnistuneen päihdehuollon edellytys. Siksi päihdetyöntekijät tarvitsevat koulutusta vammaisuudesta ja vammaistyöntekijät päihteistä. Marja Merikallio marja.merikallio@a-klinikka.fi 6

Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerkku (vas.), joka on viittomakielen tulkki ja Sari Ström, joka on itse kuuro. Molemmat työskentelevät Kuurojen palvelusäätiössä. Opiskelija Esa Laine-Seilola: Elämänhallinta hyötykäyttöön TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN Sosionomiksi opiskeleva Esa Laine-Seilola aikoo käyttää päihdekoulutuksessa saamiaan tietoja esimerkiksi kuurojen elämänhallintakursseilla. Laine-Seilola kertoo, etteivät hänen odotuksensa olleet korkealla, kun hän lähti mukaan Vapa-projektin koulutukseen. Projektin edetessä kiinnostukseni kasvoi kasvamistaan, ja tajusin vasta myöhemmin, kuinka suuri projekti Vapa oli. Koulutuksen myötä myös omat käsitykseni päihteiden käyttäjistä ovat muuttuneet yksilöä arvostavammaksi, hän kertoo. Esa Laine-Seilola ei koe, että kuurous rajoittaisi hänen omaa elämäänsä. Sähköpostit ja tekstiviestit pelaavat. Tuusulanjärven Laurea-instituutissa hänellä on mukanaan opiskeluissa viittomakielen tulkki. Päihdehuolto ja vammaispalvelut erikseen Yhteiskunnan pitäisi hänen mielestään panostaa laajemmin viittomakielisiin palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Taitoa ja koulutettuja ihmisiä on viittomakielisten keskuudessa, mutta heitä ei käytetä vielä riittävän tehokkaasti. Viittomakielisten pitäisi myös itse olla sosiokulttuurisesti aktiivisia vaikuttajia yhteiskunnassa, Esa Laine-Seilola katsoo. Samalla hän muistuttaa, että vammaisten päihdehuollosta puhuttaessa olisi ihanteellista, jos päihdehuoltoa ja vammaispalveluja ei tässä yhteydessä sotkettaisi keskenään. Nämä ovat yhteiskunnassa kaksi eri sektoria, jotka eivät ole sidoksissa toisiinsa, hän selventää. Irma Rönkkö-Levola: Sain rohkeutta ottaa päihteet puheeksi asiakaspalvelussa TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN Kuurojen liiton kuntoutussihteerinä toimiessaan Irma Rönkkö-Levola osallistui Vapa-projektin peruskoulutukseen. Sain rohkeutta asiakaspalvelutilanteessa ottaa päihdeasiat puheeksi. Aiemmin päihdeasiat olivat usein jääneet sivuun monia muita kysymyksiä hoitaessa, kertoo Irma Rönkkö-Levola, joka nykyisin toimii Kuurojen liiton palveluosastolla Etelä-Suomen alueyksilön päällikkönä. Rönkkö-Levolan mielestä kuurojen yhteiskunnallista asemaa voi verrata kieli- ja kulttuurivähemmistöjen asemaan. Viittomakielisiin palveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä viittomakieliset ovat syrjäytyneet koulutuksessa, työelämässä ja palveluissa. Viittomakieli on kuurojen ensikieli, jolla he voivat toimia tasavertaisesti vuorovaikutustilanteissa niin, että he saavat tietoa ja voivat osallistua oman elämänsä kysymysten ratkomiseen, Irma Rönkkö-Levola sanoo. Viittomakielelle taataan oikeudellisen asema myös perustuslaissa. Kuurojen yhteiskunnallinen asema ja kielellinen syrjintä on Rönkkö-Levolan mukaan johtanut tilanteeseen, jossa ongelmat ovat joidenkin yhteisön jäsenten kohdalla kasaantuneet. Palvelua omalla kielellä Kuurojen päihdeongelmaisten kohdalla on tärkeää, että herää toivo ja luottamus siihen, että joku ymmärtää ja arvostaa. Samoin on tärkeää, että löytyy palvelupiste, josta saa omalla kielellä palvelua, hoitoa ja kuntoutusta. Päihdekuntoutuksessa on otettava huomioon monien traumaattiset kokemukset ja negatiivinen asema yhteisössä, hän sanoo. 7

Vapa-projekti / Helsingin Diakonissalaitos Vapa tuli hyvään saumaan Joenrannan palvelukodissa TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN faktaa Kun palvelukoti Joenranta vuonna 2000 perustettiin Sipoossa lakkautetun Nikkilän sairaalan yhteen tyhjäksi jääneeseen rakennukseen, ei sen perustajilla ollut ihan tarkkaa tietoa siitä, minkälainen tuleva asiakaskunta pohjimmiltaan oli ja minkälaisia ongelmia eteen vielä tulisi. Aikamoinen yllätys oli, että yli puolella asiakkaista on jonkinasteinen päihdeongelma. Tämän vuoksi Vapa tuli meille todella hyvään saumaan ja aloimme saada työkaluja päihdeasioiden käsittelyyn, kertoo palvelutalon toiminnanjohtaja Erja Luotomaa. Oikeita välineitä puuttumiseen Talon kolmesta kerroksesta kahdessa asuu eri tavalla vammautuneita ja yhdessä kerroksessa vanhuksia. Talo on niin sanotusti kuiva, eli siellä ei alkoholi kuulu arkeen, eikä esimerkiksi henkilökunta hanki liikuntarajoitteisille asiakkaille alkoholia kaupasta. Koko kodin henkilökunta on saanut Vapalta työnohjausta ja koulutusta kohdata vammautunut, päihderiippuvuudesta kärsivä ihminen. Luotomaan mukaan hyvin tärkeää on ollut saada tietää, miten oikeasti pitää toimia, kun usein pitkäänkin piilossa pidetty ongelma tulee ilmi. Ennen Vapan tuomaa tietoa olisi monissa tapauksissa toimittu väärin ja alettu esimerkiksi vähätellä ja hyssytellä. Nyt ongelmaan osataan puuttua ja sitä osataan ryhtyä hoitamaan. Tavoitteena päihteetön kuntoutusjakso Selkäydin ja aivovauriokuntoutuksessa näkyvät samat alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytöstä seuraavat ilmiöt kuin vammattomienkin maailmassa. Jo ennen vammautumista opitut päihteidenkäyttötottumukset näyttävät palautuvan arkeen erityisesti jos ja kun henkilö jää yksin kotiin kuntoutusjakson jälkeen. Kuntoutujien päihdeongelmat ovat nousseet esiin Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskuksessa illalla, yöllä, viikonloppuisin ja juhlapyhinä ei virka-aikana. Tämän johdosta päihdetyö haluttiin osaksi aivo- ja selkäydinvammakuntoutusta. Moniammatillisen kuntoutustiimiin kutsuttiin mukaan Vapaprojektista Helsingin Diakonissalaitoksen projektityöntekijä. Nelivuotisen projektin aikana hoitohenkilökunta sai päihdekoulutusta, konsultaatiota ja mentorointia sekä työnohjausta asiakastilanteisiin. Päihdehoidon tarpeen arviointi 8 tehtiin tänä aikana noin kahdellesadalle, perus-, jatko- tai kurssimuotoisen jakson kuntoutujalle. Päihdetyövälineet käyttöön kuntoutuksessa Hoitohenkilöstön kanssa käytiin läpi haasteellisia, hoidollisia asiakastilanteita ja kehitettiin välineitä tunnistaa päihdeongelma, ottaa päihdeasiat puheeksi ja puuttua niihin vaikka kesken kuntoutusjaksoa. Kuntoutussairaanhoitajat ottivat käyttöön ennaltaehkäisevästä päihdehoidosta tutut työvälineet: potilasohjauksen kuten alkoholiannosten lasku ja mini-interventio, sillä niillä on todettu olevan vaikutusta alkoholin kulutustapojen muuttumiseen. Päihdeongelmaiset henkilöt sitoutuivat päihteettömään kuntoutusjaksoon ja päihdehoitoon kuntoutuksen ajaksi. Palaute oli positiivista, sekä henkilökunnan että kuntoutujien taholta. Seija Savolainen toimi Helsingin Diakonissalaitoksen osaprojektissa. Malli päihteettömään vammaiskuntoutukseen Hoitotyön arjen toimintakäytäntöjä arvioimalla syntyi päihteettömän vammaiskuntoutuksen malli, jonka avulla kuntoutushoito muokkautui soveltuvammaksi päihdeongelmaisille vammaisille. Helsingin Diakonissalaitoksen osaprojektissa kehitetyssä mallissa kuvataan päih-

Päihdetietous ja mallit arkityövälineiksi Enää ei kuntoutujan kanssa lähdetä kaljalle TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN Täytyy sanoa, että Vapan tarjoamat koulutukset ovat olleet kaikkein parhainta antia. Aikaisemmin ei Käpylässä kiinnitetty huomiota päihdeasioihin oikeastaan lainkaan. Jos ei mitään suurempia häiriötä tuottanut, annettiin ihmisten rauhassa juoda. Päihdeongelmia ei oikeastaan edes tunnistettu, eikä edellytetty deongelmaisen aivovaurioisen tai selkäydinvammaisen henkilön palveluprosessin eteneminen. Toimintakäytännöt esitetään mallissa kolmessa vaiheessa: 1. ennen kuntoutusjaksolle saapumista, 2.hoitojakson aikana ja 3. kuntoutusjakson jälkeen selvitettävät asiat. Edelleen joustavat palveluketjut vammaispalveluiden ja päihdepalveluiden välillä puuttuvat, mutta kokemuksia onnistuneista tilanteista on. Ne ovat vaatineet yhteistyössä tehtyä hallinnollisten vastuualueiden ja totuttujen työtapojen muuttamista. Projektin aikana on nähty kuinka päihteitä käyttävä, aivovamman saanut henkilö, voi muuttaa elämäntyyliään itselleen mielekkäämmäksi hallitulla alkoholin käytöllä ja lopettamalla huumeiden käytön kokonaan. Seija Savolainen erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja seija.savolainen@helsingindiakonissalaitos.fi Heidi Korpela (vas) ja Katja Mattila. Taustalla Käpylän kuntoutusklinikan kiipeilyseinä. kuntoutujilta päihteettömiä jaksoja, pohtii sairaanhoitaja Heidi Korpela. Hän muistelee, että aikoinaan oli ihan Ok, että kuntouttaja ja asiakas lähtivät yhdessä kaljalle illalla. Siihen aikaan se oli jopa aivan tavallista. Nykyään käytännöt ovat muuttuneet. Enää ei kuntoutujan kanssa kaljalle lähdetä. Täällä on alettu miettiä keinoja, millä vammaistyö ja päihdetyö voitaisiin yhdistää. Pohditaan mitä voitaisiin käytännössä tehdä, että saataisiin päihteettömät hoitojaksot onnistumaan. Yhteiset säännöt puuttumiseen Selkäydinvammaisten kuntoutusosastolla työskentelevä Korpela kertoo, että aika suurella osalla kuntoutujista päihdeongelmat ilmenevät vasta kuntoutuksen kestäessä. Hänen työnsä kannalta varsinaisen Vapan päättyminen ei ole päättänyt mitään. Se on käynnistänyt Käpylän kuntoutuslaitoksella prosessin, joka tällä hetkellä on siinä pisteessä, että on alettu laatia toimintamalleja myöhemmin valmistuvaa päihdestrategiaa varten. Tarkoitus on pysyvästi poistaa pitkään vallassa ollut tabu, joka on kieltänyt vammautuneista ja päihteistä puhumisen samaan aikaan. TEKSTI: ILKKA PARTANEN Jaa mitä työvälineitä Vapa on minulle tuonut, pohtii sairaanhoitaja Katja Mattila Synapsissa, joka on Invalidiliiton pari vuotta sitten valmistunut kuntoutuslaitos melkein keskellä Helsinkiä. Vapa-projektin aikana saatuja koulutuksia Mattila pitää tosi tärkeinä. Sitä kautta hän sai omaa tietoaan lisätyksi ja pitää tätä kaikista suurimpana Vapan tarjoamana juttuna. Hän kuvaa päihdetietouttaan ennen Vapaa lähes olemattomaksi. Sairaanhoitajan koulutukseen ei tällä hetkellä sisälly juurikaan päihdeaineita. Olen pyrkinyt työssäni yhdistämään vammaistiedon ja päihdetiedon ja tällä tavalla yritän kohdata hoidossani olevat ihmiset parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo aivovammaisten kuntoutuslinjalla työskentelevä Mattila. Vapa vaikutti hoitokäytäntöihin Suurena apuna oli Vapa-projektissa työskennelleen Seija Savolaisen saaminen laitokseen tekemään yhteistyötä päihdeongelmaisten asiakkaiden kanssa. Me vastuuhoitajat pääsimme hänen mukaansa keskusteluihin ja saimme sitä kautta kokemusta siitä, minkälaisia kohtaamisten tällaisten ihmisten kanssa oikeastaan pitäisi olla. Nykyään me osaamme jo käydä itse tällaisia keskusteluja osastoilla, kiteyttää Mattila. Hänen mukaansa Käpylän kuntoutuslaitoksella pystytään nyt vastaamaan aika hyvin normaaleihin päihdeongelmiin. Jos on kyseessä huumeongelmat, tai hyvin vaikeat päihderiippuvuudet, tarvitaan vielä ulkopuolista apua. Oma ammattitaito ei vielä riitä ihan kaikkeen. Vapa on selkeästi vaikuttanut kuntoutuslaitoksen hoitokäytäntöihin muun muassa siinä, että nykyään päihdeongelmiin tartutaan välittömästi. Sitä ei enää sivuuteta, vaan se otetaan heti puheeksi ja siitä keskustellaan. 9

Vapa-projekti / Kalliolan Setlementti Onneksi Vapa ei jäänyt terveiden yritykseksi auttaa vammaisia TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN Rovasti Ari Suutarla on siitä harvinainen kirkollinen auttaja, että hänellä on itsellä paitsi näkövamma, myös päihteidenkäyttöhistoria. Suutarla vastaa luterilaisessa kirkossa vammaisten ihmisten sielunhoidon asioista ja ihmisoikeuksista. Hän on alusta lähtien ollut mukana Vapa-projektissa asiantuntijana. Suutarla kävi itse 11 vuotta sitten Kalliolassa Myllyhoidossa ja joutui silloin toteamaan, ettei hoito sinällään soveltunut näkövammaiselle. Nyt ollaan Kalliolassa jo kokonaan toisella tasolla ja yksi suuri vaikuttaja on ollut Vapa. Asian tuominen näkyviin tärkeintä Kättelyn jälkeen Suutarla kommentoi johdattelevaa kysymystä kissan nostamisesta pöydälle ja toteaa, että se on varmasti tärkein Vapan aikaansaannos. Päihdepalveluja tuottavat tahot ovat heränneet huomaamaan, että kaikille ryhmille ei palvefaktaa Monesti, kun minulle tullaan puhuman ongelmista, ei aluksi päihteistä puhuta sanakaan. Kuitenkin melkein aina taustalta löytyy myös niitä. luja ole pystytty tuottamaan. Toinen hyvä piirre projektissa oli se, että alusta lähtien otettiin vammaisia itse mukaan toteutukseen. Vapa ei siis jäänyt terveiden hyväntahtoiseksi yritykseksi auttaa vammaisia. Monet sinänsä hyvää tarkoittavat projektit ovat menneet metsään siksi, että vammaisia ei ole otettu mukaan, sanoo Suutarla. Valmiudet kohdata vammaisia parantuneet Nyt kun esimerkiksi Myllyhoidossa on asialliset laitteet ja materiaali myös näkövammaisia varten, voidaan siellä keskittyä oleelliseen, eli päihdeongelman hoitoon, sen sijaan että suuri osa ajasta tuhraantuisi erilaisten kommunikointitekniikoiden opettelemiseen, tiivistää Suutarla. Toisena huomattavana edistysaskeleena näkövammaisten tarpeita ajatellen hän mainitsee erilaisen päihteitä ja niistä toipumista käsittelevän materiaalin tuottamista pistekirjoituksena ja äänitteinä. Omassa työssä sielunhoitajana rovasti Suutarla on saanut kokea konkreettisesti päihteiden aiheuttaman hädän ja tuskan, joka ei luonnollisesti koske ainoastaan niiden käyttäjiä. KUVA: ILKKA PARTANEN Projektissa toimi kaksi projektityöntekijää, päihdetyöhön erikoistunut Arja Talja (oik.) ja Heidi Eriksson, joka on työskennellyt näkövammaisten parissa. Kalliolan Setlementti kehitti näkövammaisten päihdeongelmaisten hoitoa Kalliolan osaprojektin keskeisenä hyödynsaajana ovat olleet päihdeongelmaiset näkövammaiset, heidän läheisensä sekä näkövammais- ja päihdetyöntekijät. Lisäksi hankkeesta hyötyvät, päihdehuolto, muu sosiaali- ja terveydenhuolto, vammaisjärjestöt, vapaaehtoisjärjestöt sekä oppilaitokset. Kantavana ajatuksena on, että yhteisvoimin tehtävällä työllä saadaan näkövammaisten asiakkaiden tarpeisiin vastattua. Asianmukainen hoito-ohjelma ja so- veltuva hoitomateriaali tukevat näkövammaisten tasavertaista osallistumista päihdekuntoutukseen. Lisäksi avun hakeminen ja puheeksi ottaminen helpottuu, kun näkövammaistyöntekijät saavat välineitä työhönsä. Vapa-projektin edetessä, työntekijöiden koulutusten sekä tietotaidon lisääntyessä, näkökulma laajentui saavutettavuus- ja esteettömyysajatteluksi. matti.rajamaki@kalliola.fi 10

Vapa-projekti nosti vaietut ongelmat keskusteluun TEKSTIT JA KUVAT: ILKKA PARTANEN Kalliolan kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki oli mukana Vapan kuvioissa alusta lähtien. Alun suurimpana oivalluksena hän pitää sitä, että kukin mukana ollut päihdejärjestö otti vastuulleen jonkun tietyn vammaisryhmän, koska kukaan ei olisi yksin pystynyt hallitsemaan kokonaisuutta. Näkövammaiset tulivat meille luontevasti, koska Nurmijärven klinikalla oli jo jonkin verran kokemusta näkövammaisten kuntoutuksesta. Kaiken kaikkiaan projekti oli hyvin antoisa. Se loi monia uusia käytäntöjä, jotka tulevat jatkumaan projektin päätyttyä, tiivistää Rajamäki. Kalliolan Nurmijärven klinikalla ja erityisesti Avomyllyssä on ollut hoidossa useita näkövammaisia, jotka ovat olleet hyvin sitoutuneista hoitoon. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Uutta avoimuutta ja lisää yhteistyötä Rajamäen mukaan yksi tärkeimmistä Vapan jälkikaiuista on se, että tänään pystytään puhumaan myös vammaisten päihdeongelmista ilman leimaamisen pelkoa. On lupa puhua ja tuottaa uutta tietoa. Toinen huomattava seikka, jota Vapa on edistänyt, on eri järjestöjen yhteistyön lisääntyminen. Kaikki mukana olleet järjestöt tekivät työtään omista lähtökohdistaan. Tämä projekti osoitti osaltaan sen, että tiivistäkin yhteistyötä voidaan tehdä ilman pelkoa omien arvojen myymisestä. Uskon, että tulevaisuudessa kaikki nyt mukana olleet päihdejärjestöt pystyvät yhä parempaan yhteistyöhön, pohtii johtaja Rajamäki. Vaikka Vapa projektina on jo lopussa, Matti Rajamäki uskoo, että päihdejärjestöt pystyvät tulevaisuudessa tekemään entistä tiiviimpää ja hedelmällisempää yhteistyötä. jatkuu sen aikana aloitettu työ vielä monella saralla. Parhaillaan puurretaan muun muassa kolmikantana päihdestrategiaa Näkövammaisten keskusliitolle. Siinä ovat näkövammaisten lisäksi mukana Kalliola ja Sininauhaliitto. Vammaisuus ei suojaa päihdeongelmalta Täytyy myötää, että alku oli aika hankalaa. Asenteellisuus oli vahvaa niin meillä hoitajilla kuin vammaisilla. Meidän puolellamme tuli esiin, että eikö pelkästään tavallisissa, terveissä päihdeongelmaisissa ole tarpeeksi ongelmaa, pitääkö tänne vielä ottaa vammaisia. Toisaalta vammaispuolella ajateltiin, että eikö pelkästään vamma ole jo tarpeeksi leimaavaa, pitääkö vielä lyödä päälle juopon leima, muistelee Kalliolan Nurmijärven klinikan sosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaara Vapan alkumetrejä. Kun sitten näistä ennakkoluuloista ja asenteellisuuksista lopulta päästiin eroon ja tajuttiin kaksi perustotuutta, alkoi homma kummasti edetä. Näistä perustotuuksista ensimmäinen on se, ettei vammaisuus suojaa ihmistä päih- deongelmilta ja toinen se, että vammaisilla on oikeus saada samat päihdepalvelut kuin terveillä. Paikat kuntoon ja henkilökunta oppiin Jyrki Lausvaara Vapa-projektin aikana kartoitettiin Nurmijärven klinikan puutteet ja haettiin sitten RAY:ltä avustusta puutteiden korjaamiseen. Suurin osa puutteista on nyt korjattu ja tämä tarkoittaa esimerkiksi valaistusten korjaamista ja esteettömyyden parantamista kulkureiteillä. Koko Kalliolan henkilökunta on käynyt projektin aikana läpi monivaiheisen koulutuksen ja tällä hetkellä kaikilla klinikalla työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet kohdata vammainen kuntoutuja. Hoitomateriaalia alettiin niin ikään työstää heti alussa ja tällä hetkellä kaikki kirjallinen materiaali on saatavissa siinä muodossa, johon asiakas on tottunut. Keskeinen materiaali on saatavilla pistekirjoituksella tai disketillä. Materiaalia on muokattu myös isokirjoitukselle ja äänitteille. Ei erillistä kuntoutusmallia Jyrki Lausvaaran mukaan projektin aikana saadut kokemukset ovat osittaneet, etteivät näkövammaiset sinällään tarvitse erillistä hoitoonohjausmallia eivätkä omaa hoito-ohjelmaa. Riittää, kun heidän tarpeensa otetaan huomioon hoitoonohjauksessa ja hoito-ohjelmassa. Projektin aikana Kalliolan hoitoon ohjautui kymmenen näkövammaista ja heistä kahdeksan kävi hoidon loppuun asti. Ohjelma ja tehtävät olivat kaikille samat, mutta näkövammaisten tarpeet otettiin huomioon ohjauksessa ja hoitomateriaaleissa. 11

Vapa-projekti / Sininauhaliitto Kehitys- ja liikuntavammaisten päihdeongelmiin mallitusta PIIRROS TONI BRANTBERG Päihdestrategiatyölle oli nähtävissä selvä tilaus, sillä päihdeongelmat nousevat yhä selvemmin esille vammaispalveluissa, sanoo projektityöntekijä Tero Hintsa. Asiakkaiden päihdeongelmat näkyvät mm. kuntoutusjaksojen peruuntumisina, kuntoutujien poissaoloina ja päihtymyksenä sekä kuntoutustulosten huonontumisena päihteidenkäytön takia. Asumispalveluissa päihdeongelmat saattavat rasittaa koko asuinyhteisöä ja työllistää henkilökuntaa. Vapa-projektin aikana päihdehaittojen huomattiin aiheuttavan paineita ja epätietoisuutta työntekijöille varsinkin, jos päihdekysymyksiin ei ollut organisaatiossa virallista kantaa eikä päihteiden takia vaikeutuneisiin työtilanteisiin ollut toimintamalleja. Päihdestrategiasta selkeä hyöty Päihteidenkäyttöön liittyvän linjauksen tekeminen, toimintamallien etsiminen sekä luominen voi tapahtua päihdestrategiatyön avulla, projektityöntekijä Hintsa painottaa. Hintsan mukaan päihdestrategiatyössä on tärkeää, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työnsä kehittämiseen. Päihdeongelmat kohdataan vammaispalveluissa arkisissa työtehtävissä, joissa parhaita asiantuntijoita ovat niitä tekevät työntekijät. Heidän osaamistaan voidaan hyödyntää päihdestrategiatyössä tekemällä koko organisaation toimintaa koskevan strategian lisäksi toimintayksikkökohtaista päihdestrategiatyötä. Tällöin voidaan myös huomioida paikalliset erot esimerkiksi asiakkaiden päihdetilanteissa, asumismuodoissa ja päihdepalveluissa, Tero Hintsa sanoo. Yksittäisten toimintayksiköiden päihdestrategiatyössä voidaan myös rakentaa yhteistyötä paikallisten päihdepalveluiden kanssa. Hintsa kannustaakin vammais- ja päihdepalveluja rohkeasti etsimään alueellisia yhteistyönmuotoja. Yhdessä voidaan löytää asiakkaalle parhaiten sopiva palvelukokonaisuus ja välttää päällekkäisyyksiä. Tulossa toimintayksikkökohtainen opas ASPAssa toimintayksikkökohtainen päihdestrategiatyö alkoi helmikuussa 2005 pilottivaiheella, johon osallistuu neljä asumispalveluryhmää. Vapan Sininauhaliiton osaprojekti toimii pilottivaiheen ohjaajana. Samalla se muokkaa Päihdestrategian suunnittelumallista yksittäiselle toimintayksikölle soveltuvan Toimintayksikkökohtaisen päihdestrategiatyön oppaan. Leena Paasikangas ja Tero Hintsa Helsingin kaupungin kehitysvammatyöntekijöiden koulutustilaisuudessa. Tyynelän Kehittämiskeskuksen kouluttaja Leena Paasikannas: Olin kouluttamassa ASPAn henkilökuntaa Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa. Puhuimme päihderiippuvuuksista, toipumisesta ja välillä lähes väittelimme siitä, onko se päihteily sittenkään asiakkaan oma asia vai pitäisikö siihen puuttua? Mieleeni jäi aspalaisten aktiivinen porukka, joka innostui päihdeasioista puhumiseen ja puheeksiottoon työn arjessa. Vapa-projektin ja Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa järjestimme päihde- ja peliriippuvuuksiin liittyviä koulutuksia kehitysvamma-alan työntekijöille. Koulutusten suunnittelu oli hyvin innostavaa moniammatillista tiimityötä, jossa räätälöitiin koulutussisällöt koulutettavien tarpeita ja eri kouluttajien erityisosaamista vastaaviksi. Sirpa Räsänen, asumispalveluvastaava, Korallin liikuntavammaisten ASPA-ryhmä: ASPAn yleinen päihdestrategia ei vielä suoranaisesti näy Korallin toiminnassa, koska se on vielä työstettävänä. Olemme kuitenkin tietoisemmin miettineet nykyisiä ja tulevia asiakassuhteita päihteiden käytön näkökulmasta ja miten niiden käyttö vaikuttaa työntekijä-asiakassuhteeseen ja työn tekemiseen. Kaksi työntekijää suorittaa päihdetyön erikoisammattitutkintoa parhaillaan. Korallin omaa toimintaohjetta yleisen strategian pohjalta ruvetaan työstämään tämän kevään aikana. 12

Vernerin verkkosivuilla tietoa alkoholin ongelmakäytöstä KUVA: OLLI KARINIEMI Keväällä 2005 julkaistaan selkokielellä tietoa alkoholista Vernerin selkokielisillä sivuilla. K ehitysvammaisten päihteiden käyttö alkoi puhututtaa keväällä 2004, kun valtio laski alkoholiveroa. Läheiset ja työntekijät haluvat nyt saada tietoa siitä, miten puuttua alkoholin liikakäyttöön. Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Vernerin sivuille kehitetään parasta aikaa tietopakettia alkoholin ongelmakäytöstä. Www-verneri.net sivustolle tuotetaan perustietoa alkoholin ongelmakäytöstä sekä siitä, miten alkoholin liikakäyttöön voi tai pitää puuttua. Sivuilla esitellään erityisesti kehitysvammaisille ihmisille räätälöityjä palveluja. Tietopakettia kehittelevät Kehitysvammaliitto ja Sininauhaliitto. faktaa Tero Hintsa Esteettömyys tärkeää liikuntavammaisten päihdepalveluissa Liikuntavammaisen päihdepalveluita tarvitsevan henkilön palveluihin pääsyä helpottavat tilat, joissa on helppo liikkua. Lisäksi joskus saatetaan tarvita liikuntaesteettömyyden lisäksi esimerkiksi puhutun puheen tulkkausta. Esimerkiksi CP-vamma voi vaikeuttaa kommunikointia puheen avulla, jolloin tulkin mukana olo helpottaa kommunikointia päihdehoidossa. Esteettömät tilat eivät ole vain liikuntavammaisten henkilöiden etu, vaan helpottavat kaikkien liikkumista. Suomessa on talvisin liukasta ja raskaiden kauppakassien kanssa huonosti puhdistetuissa portaissa voi kaatua kuka tahansa. Esteettömyys tulisi huomioida päihdepalveluissa etenkin uusia toimitiloja suunniteltaessa, mutta myös vanhojen tilojen toimivuutta voidaan parantaa hissin rakentamisella tai luiskien ja kaiteiden asentamisella, jotka eivät ole taloudellisestikaan kovin suuri satsaus. Kehitysvammainen päihdeongelmainen tarvitsee yksilöllistä tukea Olemassa olevat päihdepalvelut voivat auttaa myös kehitysvammaista, joka hakee apua päihdeongelmaansa. Mitä lievemmästä kehitysvammasta on kyse, sitä todennäköisemmin voidaan käyttää nykyisiä palveluja ja menetelmiä sellaisenaan. Tärkeää olisi kuitenkin huomioida yksilöllinen tuen tarve samalla tavalla kuin mielenterveyskuntoutujien tai vaikkapa englantia äidinkielenään puhuvan asiakkaan kohdalla. Yksilöllisen tuen optimointia helpottaa yleensä omaisten, kehitysvammapalveluiden ja päihdepalveluiden tiivis verkostoyhteistyö. Yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi järjestämällä kehitysvammapalveluiden asuntolalle konsultointimahdollisuus. Työvälineenä selkokieli ja arkiset esimerkit Päihdepalveluissa tuloksellisuutta voidaan parantaa käyttämällä selkokieltä ja käytännön esimerkkejä. Olen itse huomannut monta kertaa käyttäväni aivan liian monimutkaisia sanoja, kuten katkaisuhoito, joka sanana ei kerro minkä katkaisemisesta tai hoitamisesta on kyse, kertoo Tero Hintsa. Konkreettisuus päihdetyössä voi tarkoittaa esimerkiksi alkoholiannosten määrän havainnollistamista pulloilla. Selkokielisen materiaalin ja keskustelun lisäksi kehitysvammaisten päihdepalvelussa hyviä työvälineitä ovat toiminnalliset ja sosiodraamamenetelmät. Osallistumisen, tekemisen, eläytymisen ja itse kokemisen kautta voidaan esimerkiksi harjoitella käyttäytymistä päihteidenkäyttötilanteessa, lisätä itseluottamusta ja oppia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tero Hintsa Sosionomi (AMK), projektityöntekijä Tero.hintsa@sininauhaliitto.fi 13

Vapa jatkuu koordinaatiopalveluna Työpari juurruttamaan osaamista ja malleja Vapa-projektin työtä jatkaa Vapan valtakunnallinen koordinaatiopalvelu. Se aloittaa työnsä Sininauhaliitossa toukokuussa 2005. Koordinaatiopalvelussa työskentelee kaksi työntekijää ja sen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Työpari toimii erityisasiatuntijana vammaisten päihdepalveluihin liittyvissä kysymyksissä ja pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti tämän alueen kehittymiseen esimerkiksi työmenetelmien ja koulutusten suhteen. Se pyrkii myös juurruttamaan Vapa-projektin aikana syntynyttä osaamista ja malleja. Todennäköisesti työpari tulee ainakin koordi- naatiotoiminnan alussa vastaamaan myös päihdeongelmaisten vammaisten henkilöiden palveluohjauskyselyihin. Verkosto ja tietopankki levittämään osaamista Tiedonkulkua vammais- ja päihdepalveluiden välillä tehostetaan rakentamalla Vapa-vastaavaverkosto. Verkosto muodostuu työntekijöistä, jotka vastaavat vammaisten päihdetyötiedon ylläpitämisestä omassa organisaatiossaan. Vapa koordinaatiopalvelu järjestää verkostolle tarvittavaa tukea ja koulutuksia. Verkoston kautta hyviä käytäntöjä ja uutta tietoa saadaan nopeasti levitettyä. Koordinaatiopalvelu perustaa vammaisten päihdetyön tietopankin kevään 2005 aikana uudistuvien Vapan internetsivujen yhteyteen. Tietopankkiin kerätään Vapa-projektin aikana kertynyt osaaminen ja sitä päivitetään tarvittaessa. Uusilla internet-sivuilla voidaan järjestää myös keskusteluryhmiä. Työparin toiminnasta voi tiedustella Eija Kilgastilta. Sähköposti: eija.kilgast@sininauhaliitto.fi puhelin: 040 727 8070. Vapa poiki Pietariin vammaisten päihdeprojektin TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN Ari Saarto suhtautuu toiveikkaasti Pietarin Vapan mahdolliseen toteutumiseen. Suomessa toteutetun Vapa-projektin kokemuksille on yhä laajempaa kysyntää. Suunnitelmissa on muun muassa oma Vapa Pietariin sekä pietarilaisten kuurojen parissa saatujen kokemusten ja osaamisen vieminen Petroskoihin, Muurmanskiin ja Arkangeliin. Tähän mennessä on päästy siihen pisteeseen, että Pietarin ja Leningradin alueen kuurojen keskuudessa on kartoitettu millaisia päihdeongelmia siellä esiintyy ja todettu, että niitä esiintyy siinä missä Suomessakin. Samoin siellä on ollut tarvetta sekä lisätä kuurojen yhteisön omaa päihdeosaamista että edistää kuurojen oikeuksia ja mahdollisuuksia saada viittomakielisiä päihdepalveluja. Tämän perusteella on luotu paikallisia ja kansainvälisiä toimijaverkostoja, järjestetty koulutusta, vierailuja ja muuta osaamisen vaihtoa ja tuotettu tarvittavaa materiaalia, tiivistää tämänhetkisen tilanteen kehittämispäällikkö Ari Saarto A-klinikkasäätiöstä. Mahdollinen Pietarin Vapa on Saarron mukaan tarkoitus toteuttaa pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa eli useiden päihde- ja vammaisjärjestöjen yhteistyönä. Samalla otetaan kuitenkin huomioon se, että paikallisilla julkisilla toimijoillakin on venäläisessä palvelujärjestelmässä vahva asema. Pietarissa on toimittu yhteistyössä Kuurojen liiton, A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton sekä Pietarin kuurojen yhdistyksen kanssa. Työpajoilla apua vammaisten päihdeongelmiin Pietarin alueella on tarkoitus toteuttaa neljä toimintavalmiuksia kehittävää työpajaa. Ensimmäisessä paneudutaan vammaisten päihteidenkäyttöön liittyviin asenteisiin, asioiden tiedostamiseen ja tiedottamiseen sekä lähiyhteisöissä, kuten kouluissa ja työpaikoilla, tapahtuvaan työhön. Toisen työpajan teemana on riskiryhmien tavoittaminen, ohjaus ja neuvonta, eli varhaisvaiheen päihdetyö. Kolmannessa työpajassa keskitytään hoitoon ja kuntoutukseen sekä niiden jälkeiseen muutosten ylläpitoon ja retkahdusten ehkäisyyn. Neljännessä työpajassa laaditaan Pietarin kaupungille esitettäväksi toimintasuunnitelma vammaisten päihdeohjelmaksi. Työpajojen lisäksi järjestetään koulutusta, vierailuja ja muuta osaamisen vaihtoa. On hyvä muistaa, että Pietarin alueella asuu suurin piirtein saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa ja vammaisia on suhteessa saman verran, joten kyse ei ole mistään pienestä asiasta. Ari.saarto@sininauhaliitto.fi 14

? Kysyimme 1. 2. Kuinka järjestönne takaa Vapan tuottamien toimintojen jatkumisen järjestössänne? Mitä järjestönne tulee tekemään tulevaisuudessa vammaisten päihdepalvelujen edistämiseksi? Lasse Murto Professori, toimitusjohtaja A- klinikkasäätiö Säätiöllä on runsaasti parannettavaa vammaisten päihdeongelmaisten osalta. Muun muassa tilojen ja tarjottavan materiaalin osalta on vielä paljon puutteita, mutta niitä pyritään korjaaman tulevaisuudessa resurssien mukaan. Säätiön työntekijät tarvitsevat koulutusta vammaisasioissa. Sitä lähdetään rakentamaan säätiön koulutusyksikössä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Myös säätiön keskus- ja aluejohto on saatava paremmin sitoutumaan vammaiskysymykseen päihdetyössä. Säätiön edustaja toimii Vapavastaavien verkostossa ja on näin osaltaan edesauttamassa edellä asetettujen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Paavo Voutilainen Diakoniajohtaja Diakonissalaitos Helsingin Diakonissalaitos jatkaa Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektissa syntyneiden hyvien käytäntöjen toteuttamista osana normaalia toimintaansa. Diakonissalaitoksen Kurvin huumepoliklinikka tarjoaa selkäydinja aivovammaisille ihmisille päihdehoitokuntoutusta osana kokonaiskuntoutusta jalkautumalla suoraan esimerkiksi Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen. Tämä lisäksi Diakonissalaitos tuottaa katkaisuhoito- ja asumispalveluja liikuntarajoitteisille helsinkiläisille, jotka vaikeavammaisuuden, päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien vuoksi eivät ole saaneet palveluja muualta. Timo Lemmetyinen Toiminnanjohtaja Kalliolan setlementti Yksi keskeinen Vapa-projektin tuote oli Kalliolan klinikoiden työntekijöiden kouluttaminen kohtaamaan vammaiset asiakkaamme. Myös käytössä oleva hoitomateriaali muokattiin näkövammaisia paremmin huomioonottavaksi. Kalliola järjesti useita koulutustilaisuuksia Näkövammaisten keskusliiton työntekijöitä varten. Tätä koulutustoimintaan tullaan edelleen jatkamaan. Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen ja syventäminen eri päihdejärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kesken oli yksi Vapa-projektin tavoitteista. Vaikka projekti on päättymässä, yhteistyön vahvistaminen on edelleen Kalliolan setlementin tavoitteissa. Tässä Kalliolan setlementti haluaa olla jatkossakin mukana. Aarne Kiviniemi Toiminnanjohtaja Sininauhaliitto Sininauhaliitolla tulee olemaan valtakunnallisesti merkittävä rooli Vapan tuottamien toimintojen jatkokehittelyn koordinoijana. Sininauhaliittoon rekrytoitiin keväällä 2005 Vapan koordinaatioon työpari, joista toinen on päihdetyön erityisosaaja ja toinen vammaispuolen erityisosaaja. Työpari vastaa valtakunnallisesti eri vammaisryhmille suunnatun päihdetyön kehittämis-, palvelu-, ja kansalaistoiminnan etenemisestä. Avainasemassa on verkostoyhteistyön jatkuminen ja kehittyminen edelleen. Sininauhaliitto tulee omalta osaltaan panostamaan Vapa-toiminnan yhdyshenkilöjärjestelmän kehittämiseen. Uskomme vahvasti merkittävimpien päihdesektorin yhteistyökumppaneittemme Helsingin Diakonissalaitoksen, A-klinikkasäätiön ja Kalliolan yhteistyöhön myös tulevaisuudessa. Raimo Lindberg Toimitusjohtaja Invalidiliitto ry Invalidiliitosta Vapa-projektiin osallistui lähinnä Käpylän kuntoutuskeskus. Se on erikoistunut vaikeasti selkäydinvammaisten ja vaikeasti aivovammaisten kuntoutukseen. Projektin aikana kuntoutuskeskuksessa kehiteltiin ns. päihteettömän vammaiskuntoutuksen mallia. Sitä viimeistellään nyt niin, että se on valmis kevään 2005 aikana. Malli sisältää mm. menettelyt päihdehoidollisten tarpeiden arvioinnissa, jatkohoitosuunnitelmissa ja sopimuksen sitoutumisesta päihteettömään kuntoutusjaksoon. Tarkoituksena on pilotoida tätä menetelmää Käpylässä. Mahdollisten korjausten jälkeen se levitetään liiton muihin kuntoutusyksiköihin ja tarvittavilta osin muunneltuna myös liiton asumispalveluyksiköihin. Seuraavalle sivulle 15

Kysyimme... Sari Juhila Toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto Aivovammaliiton tukihenkilö- ja vertaistukiryhmätoiminnassa päihdeasiat ovat tärkeä osa-alue. Tukihenkilöitä ja ryhmien vetäjiä koulutetaan keskustelemaan päihteiden käytöstä, päihde- ongelmista ja hoitomahdollisuuksista. Koulutuksessa käytetään soveltuvin osin hyväksi Vapan koulutusmallia. Sopeutumisvalmennuskursseilla käsitellään päihdeasioita siinä määrin kuin ne kunkin osallistujaryhmän osalta ovat tarpeellisia. Aivovammaliiton klubitaloihin hankitaan tarvittaessa päihdetyöntekijöiden konsultaatioita ja jäseniä ohjataan päihdepalvelujen piiriin. Klubitalotoiminta on päihteetöntä. Aivovammaisten henkilöiden kanssa työskenteleville ammattihenkilöille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa tuodaan esille säännöllisesti myös päihdeasioita. Veli-Pekka Sinervuo Toiminnanjohtaja Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliiton rooli Vapassa on ollut tavallaan kaksiosainen. Toiminnanjohtaja on RAY-historian kautta ollut edustettuna johtoryhmässä. Selkokeskus on auttanut Vapan materiaalituotannossa. Näiltä osin olemme valmiit jatkamaan vanhaan tapaan. Konkreettisempi päihdetyö tapahtuu jäsentemme kautta, jotka ovat tiiviimmin tekemisissä suoran asiakasrajapinnan kanssa. Susanne Lohiniemi Toiminnanjohtaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ottaa koulutuksissaan ja julkaisuissaan esille päihteiden liikakäyttöön liittyviä vaaroja. Liitto huolehtii, että tietoa on saatavissa myös selkokielellä. Tukiliitto korostaa päihdestrategi- an laatimisen tärkeyttä kehitysvammaisten ihmisten asuinyksiköissä ja työpaikoilla. Päihdestrategian merkitys otetaan esille liiton eri koulutustilaisuuksissa ja tiedotusmateriaaleissa. Kehitysvammaisten Tukiliitto korostaa, että kehitysvammaiset ihmiset itse on otettava mukaan suunnittelemaan oman asuinyksikkönsä tai työpaikkansa päihdestrategiaa. Tukiliitto tarjoaa päihdetyöntekijöille materiaalia ja koulutusta kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisten ihmisten erityistarpeista asiakkaana, esimerkiksi selkokielisen materiaalin välttämättömyydestä. Liitto tekee myös aktiivisesti yhteistyötä eri päihdealantoimijoiden kanssa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyväksi. Kai Leinonen Toiminnanjohtaja Suomen Kuurosokeat ry Toiminta-ajatuksemme mukaisesti Suomen Kuurosokeat ry tulee olemaan tiiviissä, moninaisessa yhteistyössä Vapan kanssa. Suomen Kuu- rosokeat ry:n työntekijöitä on ollut mukana Vapa-koulutuksessa ja he ovat aloittaneet päihteistä valistamisen palveluasumisyksikössämme. He ovat jakaneet tietotaitoansa muille työntekijöille sekä aloittaneet kuurosokeiden asiakkaiden kanssa kahdenkeskiset keskustelut. Kyseiset henkilöt sitoutetaan vastuuhenkilöiksi yhdistyksemme päihdetyöhön. Tulemme laatimaan yhdistykselle päihdetyön strategian. Yhdistyksemme eri yksiköihin on perustettu päihdetyöryhmiä. Päihdetyöryhmän jäseniä tullaan kouluttamaan. Liisa Kauppinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto ry Keskeiset asiat tulevassa päihdetoiminnassamme ovat päihdekoulutuksen saaneiden kuulovammaisalan työntekijöiden verkoston ylläpito, tapaamisten järjestäminen ja jatkokoulutus sekä päihdekoulutettujen toimiminen päihdekysymyksissä muiden, ei koulutusta saaneiden kuulovammaisalan työntekijöiden ohjaajina tai mentoreina. Työntekijöiden käyttöön tuotetaan peruskoulutuspaketti. Uuden viittomakielisen päihdemateriaalin tuottaminen ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen kuurojen yhdistyksissä. Uutta päihdema- teriaalia tuotetaan myös nuorille kuuroille ja kuulovammaisten kouluille. Päihdeongelmaisille suunnattavat Kompassi-sopeutumisvalmennuskurssit, 1 2 kurssia vuodessa. Viittomakielisten oma-apu ryhmien perustaminen. Kuulovammaisalan järjestöjen yhteisen päihdestrategian luominen yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton kanssa. Hilkka Nousiainen Toiminnanjohtaja Kuurojen Palvelusäätiö Kuurojen Palvelusäätiön ammattilaisista valtaosa sai peruskoulutusta, jonka ansiosta heillä on entistä parempia valmiuksia tunnistaa, kohdata ja ottaa puheeksi viittomakielisten ihmisten päihdepulmat. Osaamisen pitkäjänteisen säilymisen varmistaa yhdeksän säätiön sisäistä kouluttajaa. Mutta edelleenkin on pulmana omakielisten palvelujen saatavuus, siksi jatkotyö on välttämätöntä. 16

Kysyimme... Risto Hämäläinen Toiminnanjohtaja Asumispalvelusäätiö ASPA Asumispalvelusäätiön asiakkaina on eritavalla vammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaiden osalta on tarkoitus selkiinnyttää suhtautumista päihteiden käyttöön. Vuonna 2004 laaditulle asiakkaiden päihdestrategian visiolle tehdään ASPA-ryhmissä, joita on yli 30 eripuolella Suomea, ryhmäkohtaiset materiaalikansiot ja toimintaohjeet. Tämän päihdestrategian mukaiset, ASPA-ryhmäkohtaiset, toimintaohjeet ovat käytössä viimeistään vuonna 2006. Tällä hetkellä päihdetyön eritysammattitutkintoa opiskelee 11 ASPA-työntekijää. Mauno Lehtinen Toiminnanjohtaja Näkövammaisten Keskusliitto Näkövammaisten Keskusliitto keskittyy jatkossakin näkövammaisten kuntoutuspalveluihin ja ohjaamme tarvittaessa asiakkaitamme päihdepalveluihin. Pidämme oman henkilökuntamme ja etenkin terveydenhuoltohenkilöt ajan tasalla päihdeasioissa. Tulemme jatkamaan yhteistyötä Kalliolan kanssa, samoin Vapan jatkoprojektin kanssa. Parhaillaan laadimme Kuntoutus- Iirikseen päihdestrategiaa, joka tukee kuntoutustoimintaamme. Jatkamme myös motivoivan haastattelun koulutusta. Vapan tuottamaa materiaalia käytämme edelleen ja huolehdimme sen ajantasaisuudesta sekä soveltuvuudesta näkövammaisille. Monitoimijahanke... JATKOA SIVULTA 3 ilmi, että sielläkään ei oltu panostettu tämän aihepiirin kehittämistyöhön. Hankkeen silloinen arvioija Olavi Aarnio kävi luennoimassa aiheesta Nashvillessä, Tenneseessä järjestetyssä koulutustapahtumassa alkukesästä vuonna 2003. Pisimmälle kansainvälinen yhteistyö on edistynyt Pietarissa. Kuurojen Liitto on siellä koordinoinut Pietarin ja Leningradin alueen kuurojen päihdeprojektia. Päihdejärjestöistä yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa ovat olleet A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia seminaareja ja muita koulutustilaisuuksia, joista mittavimpana mainittakoon vammaisten vuoden (2003) kymmenen paikkakunnan seminaarikiertue. Hanke vaikutti erilaisiin ohjelmiin, kuten esimerkiksi päihdepalveluiden laatusuosituksiin, laatuarviolomakkeisiin ja pisteytysmalliin. Viittomakielisten päihdetyön osaajien verkosto: Anne Belghiti Marita Björn Susanna Helminen Sisko Hiltunen Päivi Korhonen Pirjo Kuoppamäki Marketta Lahtela Palv.keskus Runola, Oulu Kuurojen Liitto ry, Pori Kuurojen Liitto ry, Mikkeli Suomen kuurosokeat ry, Tampere H:gin skr-yhtymä, Helsinki Palv.keskus Salmela, Turku Palv.keskus Runola, Oulu Toiminta jatkuu tukipalveluilla Vapa-hankkeen kehittämistyöstä vastasi neljän ydintoimijan asettamat viisi projektityöntekijää sekä projektikoordinaattori. Pitkässä hankkeessa oli useita tekijöitä, jotka vaikuttivat projektin kulkuun, kuten esimiesten vaihtumiset, heidän sitoutumisensa hankkeeseen, projektikoordinaattorin ja arvioijan vaihtumiset sekä projektityöntekijöiden rekrytointi ja soveltuvuus tämänkaltaiseen työskentelyyn. Kaikilla näillä oli oma merkityksensä projektin sujumisessa. Oman lisänsä antoivat järjestöjen erilaiset toimintakulttuurit ja ideologiset erot sekä näiden yhteensovittaminen. Hankkeen päätyttyä toimintaa jatkaa Vapan valtakunnallisten tukipalveluiden työpari. Jatkon rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys kohdennetulla toiminta-avustuksella. Työparin tehtävänä on koota ns. Vapa-vastaavaverkosto ja aihealuetta koskeva tietopankki osoitteeseen www.vapa.info. Eija Kilgast Projektikoordinaattori eija.kilgast@sininauhaliitto.fi Esa Laine-Seilola Laura Lintukangas Seppo Mertanen Anita Murtasaari Tuija Mustonen Marianne Niemi Reijo Partanen Paula Piilola Puhakka, Ilkka Ritva Sandelin Kimmo Uschanoff Vantaa Kuurojen Liitto ry, Helsinki Kuurojen Liitto ry, Joensuu Palv.keskus Åvik, Hyvinkää Espoo Kuurojen Liitto ry, Vaasa Palv.keskus Metsola, Jyväskylä Palv.keskus Sampola, Hämeenlinna Keskussairaala, Jyväskylä Palv.keskus Åvik, Hyvinkää Palv.keskus Sampola, Hämeenlinna 17

Selkokielisiä oppaita päihteistä ja huumeista Puhutaan asiaa päihteistä ja riippuvuuksista Ari Sainio (toim.) Selkokielinen kirjanen, joka on tehty herättämään keskustelua päihteistä ja riippuvuudesta. Perusasiat esitetään lyhyesti. Niiden jälkeen on lyhyitä tarinoita ja kysymyksiä, joita voi pohtia keskusteluryhmissä tai yksin. Soveltuu myös opetusmateriaaliksi. Toni Brantbergin ilmeikäs piirroskuvitus. Nid., 10 euroa. 44 s., A4-koko Kippis asiaa alkoholista Ari Sainio (toim.) Vihkosessa kerrotaan alkoholista ja sen vaikutuksista. Millainen alkoholinkäyttäjä olet ja mitä voit tehdä, jos alkoholista on tullut ongelma. Nid., hinta 1 euro, 18 s., B5-koko Koukku, asiaa huumeista Ari Sainio (toim.) Vihkosessa annetaan perustietoa huumeista. Nid., hinta 2 euroa, 22 s., B5-koko Kaikki vihkoset soveltuvat koululaisille ja erityisesti lukihäiriöisille. Niiden laatimisessa on ollut mukana Selkouutiset. Naisnäkökulmaa päihdeongelmaan Kati-Pupita Mattila, Tarja Hiltunen, Virpi Kujala Näkyvä piilo Uutuuskirja käsittelee naisten päihdeongelman taustatekijöitä, kehityskulkua ja vaikutuksia sekä ongelmasta toipumista. Kirja on tarkoitettu sekä päihdetyön ammattilaisille että tavallisille lukijoille, ja se palvelee myös seurakuntien työntekijöitä ja maallikoita, jotka kohtaavat päihdeongelmaisia naisia. Hinta 17,- Päivä Osakeyhtiö ja Sininauhaliitto 2005 Tilaukset email: keskustoimisto@sininauhaliitto.fi, puh. vaihde (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531, os. Krämertintie 2, 00620 HELSINKI 18

Sininauhaliitto valtakunnallinen kristillisten päihdejärjestöjen yhteistoimintaliitto Krämertintie 2, 00620 HELSINKI puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531 etu.suku@sininauhaliitto.fi www.sininauhaliitto.fi Aarne Kiviniemi (09) 7206 1519, 050 522 3285 Toiminnanjohtaja Elena Rokala, (09) 7206 150, 050 377 7571 Kehitysjohtaja Järjestöpalvelut ja kehittämistoiminta Ari Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690 Kehittämispäällikkö Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070 Kehittämispäällikkö Eevan perhe perhetyön kehittämishanke Virpi Kujala, 040 760 0663 Projektipäällikkö Jyväskylän osaprojekti Tarja Hiltunen, 0400 422 090 Naisten talon johtaja Nähdyksi tulemisen toivo kehittämishanke Asta Juntunen, (09) 7206 1533, 040 778 8773 Projektikoordinaattori Värit elämään projekti, (09) 7206 150 M20-hanke, päiväkeskustoimintahanke Hannu Rutanen, 040 564 0032 Projektipäällikkö Ikaalisten osaprojekti Juhani Haveri, 0400 813 403 Suunnittelusihteeri SiniDuuni-välittäjäorganisaatio Paula Välimäki, 050 357 4877 Hankekoordinaattori Ongelmapelaaja-projekti Elena Rokala, (09) 7206 150, 050 377 7571 Vammaisten päihdepalvelujen kehittäminen Sininauhaliiton osaprojekti Tero Hintsa, (09) 7206 1525, 040 865 1555 Uusia jäsenjärjestöjä Nuotta luo lapsille ja nuorille turvallista elinympäristöä Rovaseudun kristillinen nuorisoyhdistys Nuotta on liittynyt Sininauhaliiton jäseneksi. Nuotta on itsenäinen, poliittisesti ja uskonnollisesti tunnustuskuntiin sitoutumaton aatteellinen yhdistys. Nuotan tarkoituksena on olla mukana luomassa lapsille ja nuorille turvallista elinympäristöä sekä tukea ja ohjata heitä kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Nuottaa johtaa toiminnanjohtaja Heikki Korppi. nuotta@nuotta.net Helsingin NMKY:llä laajaa toimintaa Helsingissä Helsingin NMKY on Sininauhaliiton uusi jäsen. Sen toiminnassa on mukana yli 2 000 lasta, nuorta ja aikuista lukuisissa eri toimintapiireissä koripallosta raamattupiireihin. toimisto@hnmky.fi Uuden Kasvun yhdistys Sininauhaliiton uusin ja järjestyksessä 91. jäsenjärjestö on Uuden kasvun yhdistys ry. Yhdistys pitää yllä Selkikeskusta Vihdin Selin kylässä. Yhdistys on luonut toimintansa sisälle kristillisen ympäristöliikkeen, sekä vahvan kolmannen sektorin toimintakokonaisuuden. Lisäksi se järjestää kuntouttavaa työtoimintaa päihdeongelmaisille ja muille syrjäytymisuhassa oleville. Rihmankiertämä-kirpputorit ovat tärkeä osa Uuden kasvun yhdistyksen varainhankintaa. juhani.kunttu@selkikeskus.com Liika on aina liikaa ikääntyvien hanke Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070 Maria Viljanen, (09) 7206 150 Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105 Toipumistyön kehittäminen Tuomo Salovuori, 040 581 8244 Järjestösihteeri (opintovapaalla) Arviointipalvelut Nina K. Hyttinen, (09) 7206 150, 040 594 7272 Talouspalvelut Ismo Valkoniemi, (09) 7206 1510, 0400 728 840 Talouspäällikkö Viestinnän palvelut Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605 Tiedotuspäällikkö Työnohjaus ja sen kehittäminen Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605 Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, 00620 HELSINKI Puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531 Email:uusi.toivo@sininauhaliitto.fi Päätoimittaja: Tuula Huurresalo Toimittaja: Ilkka Partanen Taitto: Terttu Hauhia Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki 2005 19

Sininen aalto -lehti Krämertintie 2 00620 HELSINKI Selvästi tuettu Kehitysvammaisten toimivat päihdepalvelut Kirjan artikkelit avaavat mm. seuraavia näkökulmia: Päihdeongelmat kehitysvammapalveluissa Kotona asuvan päihdeongelmaisen tukeminen Sosiodraaman ja leirityön mahdollisuudet Päihdestrategia työvälineenä Yhteistyön merkitys palveluiden tuottamisessa Nid. B5-koko, 96 s., 10,- Tero Hintsa (toim.) Kirja on ensimmäinen julkaisu, jossa pohditaan kehitysvammaisten päihdepalveluita ja niiden saatavuutta. Kirjoittajat ovat kehitysvammaisuuden ja päihdepalveluiden asiantuntijoita. Lisäksi kaksi kehitysvammaista henkilöä kertoo omista kokemuksistaan. Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut Malleja vammaisten päihdetyön kehittämiseen Osa 1 Opas sisältää viisi mallia, jotka on tehty paikkaamaan vammaisten päihdepalveluissa olleita puutteita. Mallit ovat Vapa-projektissa mukana olleiden neljän keskeisen päihdejärjestön tuottamia. Liimasid. A4-koko, 64 s., Hinta 5,- Kevään 2005 aikana julkaistaan uusi vammaisten päihdetyötä käsittelevä kirja. Siinä esitellään päihteidenkäytön erityispiirteitä, päihdeongelmien yleisyyttä ja päihdetyössä huomioitavia asioita eri vammaryhmien kohdalla. Lisäksi kirjassa kuvataan Vapa-projektin kehittämien mallien soveltuvuutta eri vammaisryhmille. Tulossa Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut Välineitä vammaisten päihdetyöhön Osa 2 Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojekti Vapan julkaisuja LEIKKAA TÄSTÄ Tilaan Kyllä kiitos! Sininauhaliitto maksaa postimaksun Selvästi tuettu kpl à 10,- Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut kpl à 5,- Sininauhaliitto Nimi Lähiosoite Puhelin Yhteisö Postitoimipaikka Hintoihin lisätään toimituskulut. Vastauslähetys Sopimus 5007824 00003 HELSINKI Tilaukset tällä kupongilla (postimaksu maksettu), email: keskustoimisto@sininauhaliitto.fi, puh. vaihde (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531, os. Krämertintie 2, 00620 HELSINKI 20