EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group (HEG)
Miksi globaalit koulutusmarkkinat ovat syntyneet? Koulutuksen yksityisen hyödykkeen ominaisuudet ovat korostuneet Yksityiset hyödyt Palvelun kohdistaminen asiakkaille (pois suljettavuus) Markkinamekanismi toimii (ainakin jollain tavoin) Kansalliset koulutusjärjestelmät eivät pysty tyydyttämään kaikkea kysyntää Määrä Laatu Tietoon perustuva tuotanto on globaalistunut Työmarkkinat ovat kansainvälistyneet Palvelujen (GATS) ja yksilöiden (esim. Kiinan politiikkamuutos) vapaan liikkumisen esteitä on poistettu Opetus- ja oppimisteknologian kehitys
Lukuja (OECD) 77% ulkomailla opiskeleevista opiskelee OECDmaissa Suurimmat lähtömaat ovat Kiina, Intia ja Korea Ulkomailla opiskelevista 52% on aasialaisia Yli puolet kv-opiskelijoista opiskelee USA:ssa, Australiassa, Britanniassa, Kanadassa, Ranskassa ja Saksassa
Mitä globaaleilla koulutusmarkkinoilla ostetaan ja myydään? -- Koulutuksen yhteiskunnalliset funktiot Tietoa ja osaamista (inhimillisen pääoman teoria) Kykyä toimia globaalissa ympäristössä ja työelämässä (sosialisaatiofunktio) Todistuksia (siivilähypoteesi)
Yksilöllä taloudellinen motiivi liikkua markkinoilla Mikä tahansa on koulutuksen yhteiskunnallinen funktio, empiria osoittaa, että koulutuksen määrän ja elinikäisten ansioiden välillä vallitsee positiivinen (tilastollinen) korrelaatio
Korkeakoulutuksen kustannukset ja tuotot Tulot Lisääntyneet tulot Menetetyt ansiot Välittömät opiskelukust. Ikä Kk-opiskelun kustannukset Kk-opiskelun tuotot
Koulutuksen tuottoaste yksilölle Taloudellisten tuottojen (lisääntyneet ansiot) suhde investointeihin (menetetyt ansiot + välittömät opiskelukustannukset) Mitä alhaisemman tulotason yhteiskunnasta on kyse, sitä suurempi on tilastollinen koulutuksen tuloja lisäävä vaikutus
Taloudellinen kasvu kehittyvissä maissa on luonut globaaleja markkinoita Kiinan ja Intian korkeakoulutuksen kysynnän räjähdysmäinen kasvu Korkeakoulutuksesta tullut tärkeä vientituote, esim. Australia ja Uusi-Seelanti
Määrällinen ja laadullinen ylikysyntä Massakoulutuksen markkinat Erittäin suuri ylikysyntä, esim. Kaakkois-Aasia, entisen Neuvostoliiton alue 1990-luvulla, Afrikan maat nyt Kansalliset yksityiset sektorit Englanninkieliset yliopistot muista maista (sosialisaatio) Eliittikoulutuksen (tai fokusoidun koulutuksen) markkinat Alat, joilla tulojen odotettu lisäys erityisen suurta Englanninkieliset yliopistot (sosialisaatio) Tarjoajayliopiston maine (ranking) tärkeää (screening) Hierarkkisissa yhteiskunnissa (esim. Kiina) suuret markkinat
Markkinoilla toimimisen mallit Kansainvälisten opiskelijoiden koulutus kotimaassa Koulutuksen toteutus vientimaassa Kampukset ulkomailla Yhteistyö vientimaan partneriyliopistojen kanssa Opetus- ja oppimisteknologian käyttö
Epäsymmetrisen informaation ongelma globaaleilla koulutusmarkkinoilla Opiskelijan ei ole mahdollista saada luotettavaa vertailevaa informaatiota yliopistojen/ohjelmien laadusta Työnantajat eivät voi saada luotettavaa vertailevaa tietoa työnhakijoiden koulutuksesta Tilanne synnyttänyt mainemarkkinat Ensin diversifioituneissa ja hierarkkisissa kansallisissa järjestelmissä (esim. USA, Japani, Kiina) Myöhemmin mainemarkkinat globalisoituneet Yliopistot toimivat osin mainemarkkinoiden ehdoilla Panostavat siihen mikä luo mainetta (tutkimus ja resurssit) Huippuohjelmat leimaavat kaikki koulutusohjelmat
Globaalit Ranking-listat Täydellisesti toimivilla markkinoilla hintajärjestelmä tuottaa tietoa hyödykkeiden ja palveluiden laadusta Koska hintajärjestelmä ei toimi koulutuksessa, koulutusmarkkinoilla syntynyt kysyntää vaihtoehtoiselle informaatiolle Koulutusmarkkinainformaatio (rankingit) mittaa sitä mikä luo mainetta on helposti kvantifioitavaa
Mitä muuta yliopistot tekevät menestyäkseen globaaleilla koulutusmarkkinoilla? Markkinointi, imagon luominen Luotettavan tiedon tuotanto koulutuksen ja ohjelmien laadusta Laatujärjestelmät ja niiden auditointi Akkreditointi Opiskelijapalautteen käyttö informaation tuotannossa
Suomalaiset yliopistot globaaleilla markkinoilla? Haasteita Yliopistot tuntemattomia Yliopistot pieniä ja niillä on vähän kansainvälisiä ohjelmia Menestyvät keskinkertaisesti rankingeissa Ei englanninkielinen maa Etuja Ei kolonialistista historiaa Maine korkean teknologian maana Julkisen sektorin hyvä maine (alhainen korruptio, hyvinvointiyhteiskunta) Menestys kaikissa kv-vertailuissa (esim. Pisa, kilpailukyky, )
Suomen strategia globaaleilla koulutusmarkkinoilla Keskitytään kapeille markkinasegmenteille, joilla meillä on suurin suhteellinen kilpailuetu Käytetään Suomen mainetta hyväksi Kartutetaan ymmärrystämme markkinoista ja rahan ansainnan logiikasta Tehdään yliopistojen välistä yhteistyötä Liittoudutaan muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa markkinoilla