Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna Media Clever / Music Finland 2012

Transkriptio

1 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012

2 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan ja Norjan vastaavissa tutkimuksissa, mutta tulokset eivät ole vertailtavissa, sillä esim. Ruotsin tutkimuksessa lukuihin sisältyy tähän tutkimukseen laskemattomia lukuja. Toimialan viennin kehittyminen sekä kasvava yhteiskunnallinen merkitys vaatii vuosittaista tarkastelua. Tutkimuksen myötä toimiala saa käyttöönsä tiedot viennin rakenteesta ja viennin kehittämisen kannalta tärkeistä osa-alueista. Pelkästään kvantitatiiviselle analyysille ja rahavirroille perustuva tutkimus antaa kuvan vain pienestä osasta viennin merkitystä Aikaisempia vientitutkimuksia: Vientitutkimus (2000); The Finnish National Group of IFPI Anna mulle tähtitaivas selvitys suomalaisen musiikkitoimialan taloudesta ja tulevaisuudesta (2003); Finnish Composers Copyright Society Teosto Behind The Music Profiting from Sound: A Systems Approach to the Dynamics of the Nordic Music Industry (03/2003); Nordic Industrial Fund Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuosina (Media Clever Oy)

3 Tutkimuksen toteuttajat Tutkimuksen tilaaja Music Finland Tutkimuksen toteuttaja Media Clever Oy Yhteistyössä mukana: Musiikkituottajat IFPI Finland ry Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry Nordisk Copyright Bureau (NCB) Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Suomen Musiikkikustantajat ry Ohjausryhmä koostuen kotimaisen musiikkiteollisuuden eri sektoreilla työskentelevistä ammattilaisista. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut motivoida edustamansa sektorin vastaajia osallistumaan tutkimukseen sekä täydentää ja tarkistaa tutkimuksen kohderyhmälistoja.

4 Tiedonkeruu Kysymyslomakkeita lähetettiin yhteensä n. 600 kpl; niitä palautui 80 kpl. Henkilökohtaisia / puhelinhaastatteluja tehtiin 7 kpl. Musiikkituottajat IFPI Finland ry ja Suomen musiikkikustantajat ry keräsivät tiedot omilta jäsenyhtiöiltään. Tekijänoikeuskorvausten osalta kyselyyn vastasivat Nordisk Copyright Bureau (NCB) sekä Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimiston Teosto ry:n luvut on hankittu Teoston vuoden 2010 vuosikertomuksesta. Tutkimus rajattiin siten, että siinä ei otettu huomioon: myyntiportaan vientitoimintaa sähköistä kauppaa (soittoäänet) musiikinopetusta musiikkijournalismia radion ja TV:n ohjelmamyyntiä

5 Vientitulojen lähteet TAVAROIDEN MYYNTI PALVELUIDEN MYYNTI TEKIJÄNOIKEUSKORVAUKSET Levy-yhtiöt Yritykset, jotka valmistavat myytäviä tavaroita Manageritoiminta Keikkamyyjät Markkinoinnin palvelut Lainopilliset palvelut Julkiset toimijat Teosto Musiikkikustantajat NCB Gramex

6 Tulevaisuuden näkymät ja viennin tärkeys 5 % 1 15 % 2 25 % 3 35 % 4 45 % 5 <5> = erinomaiset / erittäin tärkeää 17 % 35 % <4> 22 % 22 % <3> 4 % <2> 9 % <1>=huonot / ei ole tärkeää 4 % EOS / Ei vastausta Minkälaiset näkymät musiikin viennillä on tulevaisuudessa? 43 % 43 % Kuinka tärkeää yrityksellenne/yhteisöllenne, on musiikin vienti tulevaisuudessa?

7 Musiikin viennin bruttotulojen nousuun vaikuttaneita syitä vastanneiden mukaan Kysyntä: tuotteen/palvelun kysyntä/ muodinmukaisuus eli tuotekysynnän kasvu tuotekehitykseen tehdyt panostukset menestystarinan ja/tai vahvan brändin tuoma kysyntä Liiketoiminta, strategia ja vienti-investoinnit: 17 % 26 % 26 % yritystoiminnan kasvun tuomat vientimahdollisuudet strateginen panostus vientitoimintaan tuote/palveluvalikoimamme muutos/monipuolistuminen 13 % 3 Osaaminen: henkilökunnan kouluttautuminen (liiketoiminta- ja/tai vientiosaamisen kasvu) henkilökunnan kokemuksen/uskottavuuden/verkostojen/osaamisen kasvaminen työn kautta musiikkialan yhteisvientihankkeiden kautta tullut osaamisen kasvu 4 % 13 % 35 % riskinottokyky ja kannustimet: saamamme julkinen rahoitus saamamme muu rahoitus/pääoma musiikkialan yhteisvientihankkeiden kautta madaltunut vientikynnys jonkin tahon rohkaisu/kannustus vientiin tai avustaminen vientitoiminnassa 4 % 9 % 9 % 13 %

8 Musiikin viennin bruttotulojen laskuun vaikuttaneita syitä vastanneiden mukaan 5 % 1 15 % 2 25 % 3 35 % tuotteen/tuotteiden kysynnän laskeminen 33 % oman liiketoiminnan pienentyminen 17 % vientitoimintaan tehtyjen panostusten tarkoituksellinen vähentäminen ja/tai keskittyminen kotimarkkinoiden toimintaan vientituote/palveluvalikoiman tilanne: esim. vientituotteiden hetkellinen puute liiketoimintasuunnittelun puute vientiä tekevän henkilöstön puute ja/tai vaikeus rekrytoida osaavaa vientiä tekevää henkilökuntaa haluttomuus ottaa riskejä 33 % viennin mahdollistavien pääomien puute 17 % vientitoimintaamme sopivien kannustavien vientipalveluiden puute

9 Pääasialliset vientimarkkinat kokonaisuutena muut; 13 % Pohjoismaat; 19 % Aasian maat; 6 % Pohjois-Amerikka; 12 % GSA (saksankielinen Eurooppa); 2 Ranska / Benelux maat; 12 % Etelä-Eurooppa; 4 % Itä-Eurooppa; Iso-Britannia / Irlanti; 14 %

10 Pääasialliset vientimarkkinat kokonaisuutena Pohjoismaat 19 % 21 % 18 % GSA (saksankielinen Eurooppa) 2 18 % 2 Iso-Britannia / Irlanti 14 % 11 % 12 % Itä-Eurooppa 6 % 1 % Etelä-Eurooppa 4 % 7 % 8 % Ranska / Benelux maat 12 % 12 % 11 % Pohjois-Amerikka 12 % 1 9 % Aasian maat 6 % 7 % 7 % muut 13 % 12 % 9 %

11 Tärkeimmät maat viennin kannalta vastanneiden mukaan Saksa 23 % 18 % 19 % USA 14 % 14 % 12 % Ruotsi 18 % 1 9 % UK 11 % 1 13 % Japani 1 9 % 1 Venäjä 4 % 6 % 6 % Ranska 4 % 6 % Muut 2 29 % 25 %

12 Vientimarkkina-alueiden tärkeydet liiketoiminnan kannalta (1=ei tärkeä 5=erittäin tärkeä) 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Australia ja Uusi-Seelanti Etelä-Amerikka Etelä-Eurooppa Iso-Britannia/Irlanti Itä-Eurooppa Japani Kiina ja Kaakkois-Aasia Pohjois-Amerikka Pohjoismaat Ranska/Benelux-maat Saksankielinen Eurooppa Venäjä Viro ja muut Baltian maat 2,00 1,92 2,54 2,54 3,23 3,00 3,46 3,57 2,92 3,86 4,21 4,21 4,36

13 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN KOKONAISMARKKINA-ARVO VUONNA

14 Vientitulojen jakautuminen lähteittäin v TAVAROIDEN MYYNTI PALVELUIDEN MYYNTI TEKIJÄNOIKEUSKORVAUKSET

15 Markkina-arvon kehitys tavarat palvelut tekijänoikeuskorvaukset yhteensä v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010