Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys

Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys 12.2.2010 Kohateam Oy, Reijo Lehtinen Työraportti Työryhmän kokouksen 13.1.2010 tarkistusten ja lisätäsmennysten mukaisena 1

Sisältö Esipuhe... 3 1. Tausta... 4 2. Rautateiden kehittäminen EU:ssa... 6 3. Maankäyttö ja kaavoitus... 7 4. Helsinki Forssa Pori rata ja sen vaikutusalue... 8 5. Helsinki Forssa Pori rata osa tulevaisuuden rataverkkoa... 10 6. Henkilöliikenteen kysyntäarvio... 11 7. Tavaraliikenteen kysyntäarvio... 12 8. Helsinki Forssa Pori -radan vaikutukset... 14 9. Helsinki Forssa Pori radan arviointi... 17 10. Vt 2 liikennekäytävän Helsinki Forssa Pori visio... 18 11. Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia... 19 12. Jatkotoimenpiteet... 19 Liitteet ja kuva-aineistot... 20 Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat... 21 Liikennemäärät valtatie 2:lla ja lähitieverkossa... 22 Junaliikenteen henkilöliikenne ja kuljetukset nykyisin... 23 Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenteessä v. 2008 ilman pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä... 23 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos... 24 Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset... 24 Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla... 25 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin... 26 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi... 27 Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä- Suomea... 27 Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä... 28 2

Esipuhe Helsinki Forssa Pori radan esiselvityksellä Hämeen liitto, Satakuntaliitto ja Uudenmaan liitto selvittävät millaista tarvetta ja mahdollisuuksia on Helsinki Forssa Pori rautatien toteuttamiseen ja mitkä ovat mahdolliset toimenpiteet, joilla siihen voitaisiin varautua. Esiselvitys käynnistyi lokakuussa 2009 ja valmistui helmikuussa 2010. Tämän työraportin ohella selvityksestä on laadittu esitetyyppinen tiivistelmä ja esittelyyn soveltuva PP-aineisto. Helsinki Forssa Pori liikenne- ja kuljetuskäytävä muodostuu nykyisin tieyhteydestä (valtatie 2), joka sekin tarvitsee kehittämistä. Historiallisesti vahvat liikennekäytävät kuten Helsinki - Hämeenlinna Tampere ovat selvästi vahvan rautatie- ja tieyhteyden varassa rakentuneet myös maankäytöltään kehittyneiksi ja nopeasti kehittyviksi vyöhykkeiksi. Ajankohtaiset ilmastonmuutos-, energia- ja ympäristökysymykset vahvistavat rautatien merkitystä liikenteen runkoyhteyksinä. Aluerakenteen ja maankäytön kehittämisen kannalta rautatien merkitys vahvistuu tulevaisuudessa. Esiselvityksen toteutusta ohjasi maakuntaliittoja edustava työryhmä, johon kuuluivat suunnittelupäällikkö Heikki Pusa Hämeen liitosta, liikenneinsinööri Hannu Siitonen Uudenmaan liitosta ja maakunta-asiamies Kimmo Varjo Satakuntaliitosta. Käytännön työn toteutti pienimuotoisena konsultti toimeksiantona DI Reijo Lehtinen Kohateam Oy:stä Työn kuluessa on oltu yhteydessä eri osapuoliin, joskin pääosa työstä on tehty olemassa olevaan valmiiseen aineistoon pohjautuvana selvitystyönä. Forssan kuntaseminaarissa 24.11 keskusteltiin alustavien tarkastelujen ja kuntaosapuolten näkemysten pohjalta mahdollisen radan merkityksestä ja vaikutuksesta. Seminaarissa 25.2.2010 Helsingissä esiteltiin esiselvitys ja sen tulokset sidosryhmille. Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä on kolme hankekokonaisuutta (Velog, Vetos ja Ello), joiden avulla vaikutetaan Forssan seudun logistiikkaan ja yritysten toimitusketjujen kehittämiseen. Velog - Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -hankkeessa on paraikaa menossa rataselvitys, joka täydentää osaltaan maakuntien rautatieselvitystä Samanaikaisesti on ollut tekeillä Lahti Hämeenlinna radan esiselvitys. Sen on tehnyt Hämeen ja Päijä-Hämeen liittojen toimeksiantona WSP Finland Oy:llä. Sen tulokset on julkistettu helmikuussa. Esiselvityksessä ei etsitty tarkkaa ratalinjaa. Melko hyvin vt 2 reittiä noudattava linjaus on kuitenkin tavoitteena. Radan kokonaispituus on noin 240 km, josta rakennettavaa noin 160 km. Alustava radan kustannusten suuruusluokka-arvio on 800 1 200 miljoonaa euroa. Eteläpään kolme päälinjausvaihtoehtoa on jätetty avoimeksi jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.. 3

1. Tausta Liikennekäytävä valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin on jäänyt kehityksessä jälkeen muista Helsingistä säteettäin lähtevistä liikennekäytävistä ja niiden tukemista kasvuvyöhykkeistä Helsinki Turku (vt 1), Helsinki Hämeenlinna Tampere (vt3), Helsinki Lähti (vt4) ja Helsinki Porvoo Kotka (vt 6/). Tämä heijastuu myös tulevaisuuden Suomen aluerakenteen suunnitelmissa. Tieliikenteen tarvetta vastaavien väyläratkaisujen ohella rautatien puuttuminen ovat hidastamassa alueen tulevaisuuden kehitystä. Rautatien rakentamisesta Helsinki Pori välille on tehty aloitteita 1800 luvun lopulta lähtien ja myös viime vuosikymmeninä radasta on tehty eduskunta-aloitteita. Hanke ei ole edennyt johtuen mm. käytävän sijoittumisesta Tampereen ja Turun vahvojen kasvusuuntien väliin. Hyvien ja monipuolisten liikenne- ja kuljetusyhteyksien puute hidastaa kuntien ja elinkeinoelämän kehittymistä alueella. Porin ja Satakunnan rautatieyhteydet kulkevat Tampereen kautta. Historiallisesti sekä Forssan että Karkkilan kaupungit ovat osin rakentuneet 1900-luvun alussa rakennettujen nyt jo käytöstä poistuneiden kapearaiteisten rautatieyhteyksien tuella (Forssa Jokioinen Humppila ja Karkkila Hyvinkää). Globaalit ilmasto- ja energiatilanteen muutokset lisäävät rautatien merkitystä tulevaisuudessa erityisesti keskusten välisessä liikenteessä ja tavarakuljetuksissa. Työssäkäyntialueet ovat laajenemassa ja lisäävät liikkumistarvetta ja rautatien käyttöä. Jokapäiväiseen elämään ja erityisesti työhön liittyvä liikkumistarve korostaa nopeiden liikenneyhteyksien merkitystä. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa korostuu erityisesti Etelä-Suomen alueella liikenteen ja rautatien merkitys. Sen mukaan tavoitteita ovat mm.: Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen 4

Valtatie 2 on tienäkin osin heikkolaatuinen kasvaneen liikenteen huomioon ottaen ja erityisesti verrattuna muihin Helsingistä lähteviin valtatiekäytäviin, jotka ovat moottoritietasoisia (vt 1, vt 3, vt 4 ja vt 6). Heikommat yhteydet ja rautatien puuttuminen näkyy vt 2:n vaikutusalueella mm. pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin vähäisyytenä verrattuna esim. vastaavalla etäisyydellä oleviin pääradan paikkakuntiin. Valtatie 2:n liikennemäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Ne vaihtelevat huomattavasti tien eri osilla. Viime vuosina on toteutettu paikallisia parannustoimenpiteitä mm. liittymien parantamista, keskikaiteellisia ohituskaistoja ja linjaautoliikenteen pysäkkien parannustoimenpiteitä. Kuitenkin tien peruslinjaus ja rakenne erityisesti Forssasta etelään on jäänyt jälkeen liikenteen kehityksestä ja vaatisi pikaisia parannustoimenpiteitä. Samoin suuret liikennemäärät ja raskaan liikenteen suuri osuus Huittisten ja Porin välillä edellyttäisivät tien edelleen kehittämistä. Valtatie 2:lla on tiheä julkinen liikenne. Pikavuoroja Helsingin ja Porin välillä kulkee tunneittain, yöllä tarjonta on harvempaa. Eniten liikennöidyistä pikavuorolinjoista toinen ajaa Poriin, toinen valtatietä 12 Raumalle. Hiljaisemmilla vuoroilla Huittisissa on auton vaihto. Kehittyvät ja muuttuvat logistiikan tarpeet edellyttävät vaihtoehtoisten kuljetusmahdollisuuksien olemassaoloa tai ainakin niihin varautumista. Ilmastonmuutos ja energiakysymykset pakottavat yritykset toimintojen sijaintipäätöksiä tehtäessä varautumaan myös mahdollisiin kuljetusmuotojen käyttömahdollisuuksien ja kustannusten muutoksiin. Logistiikka 2009 tutkimuksen mukaan logistiikan yritysten logistiikan kustannukset ovat kasvamassa aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ( yhteensä 35 mrd euroa/v, keskimäärin 14,2 % liikevaihdosta). Kustannukset ovat yli kaksin-kertaiset Keski-Eurooppaan verrattuna. Suomen kilpailukyvyn ja myös kuluttajahintojen kannalta logistiikkakustannusten merkitys on oleellinen ja niitä tulisi tulevaisuudessa kyetä alentamaan. Liikennejärjestelmä ja radat osana sitä luovat edellytykset suomalaisten yritysten logistiikan ja logistiikkapalveluiden kilpailukyvylle sekä myös osaavan henkilökunnan työhön saamiselle. Puolivälissä Helsinki Pori rataa Forssan Envitech-alue muodostaa yhden monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä Euroopassa. Alue tarjoaa ympäristönhuollon ratkaisuja kierrätyksen, jätteiden käsittelyn, uusioraaka-aineiden, tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen muodossa. Envitech-alueella on käynnistetty useita kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Alue on kasvanut merkittäväksi materiaalivirtojen keskukseksi Pohjois-Euroopassa. Alueella toimii lähes 20 yritystä, jotka työllistävät noin 250 ympäristöalan ammattilaista. Hyvät rautatieyhteydet vahvistavat logististen toimintojen kehittämismahdollisuuksia. Tällä on erityistä merkitystä Forssan seudun ekologisen logistiikkakeskittymän kehittämisessä ja Humppilaan kaavaillun rahtiliikenteen lentokenttään tukeutuvan hubin toteutumismahdollisuuksille. 5

2. Rautateiden kehittäminen EU:ssa Rautatieliikenne on vuodesta 1970 menettänyt tasaisesti osuuttaan tavaraliikennemarkkinoilla sen osuus on laskenut vuoden 1970 20 prosentista (EU- 15) 8 prosenttiin vuonna 2003 (EY-15) ja 10 prosenttiin EU-25:ssa vuonna 2005 (tonnikilometrien perusteella). Tämä laskeva suuntaus on tasaantunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja vuosina 1995 2005 rautateiden markkinaosuus laski vain 2 prosenttia. Vastaavaa taantumista on tapahtunut myös henkilöliikenteessä viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana, joskaan se ei ole ollut yhtä voimakasta kuin tavaraliikenteessä. Rautateiden osuus henkilöliikenteen kokonaismarkkinoista on laskenut vuoden 1970 10,2 prosentista 6,3 prosenttiin vuonna 2003 EU- 15:ssa (matkustajakilometreinä). EU-25:ssa rautateiden osuus oli 5,8 prosenttia vuonna 2004. EU:n vahvana tavoitteena on kuitenkin edistää junan käyttöä henkilö- jä tavaraliikenteessä ja parantaa rautateiden kilpailukykyä. Nopea junaliikenne onkin kääntänyt keskusten välisen junaliikenteen käytön kasvuun. Tavaraliikenteessä ovat ongelmina olleet hitaus ja huonosti yhteensopivat järjestelmät eri maiden rautateillä. Eurooppalainen liikennepolitiikka on auttanut luomaan tehokkaan liikennejärjestelmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saattaa liikkuvuus kestävälle pohjalle. Tässä rautateillä on tärkeä osuus. Kestävä kehitys ympäristön näkökulmasta, ikääntyminen, muuttoliike, fossiilisten polttoaineiden niukkuus, kaupungistumien ja globalisaatio asettavat liikennejärjestelmälle uusia haasteita. Eri liikennemuotojen integrointi ja innovatiivisen teknologian käyttöönotto ovat suuntaamassa tulevaisuuden liikenteen kehittämistä Euroopassa. Rautatiet ovat merkittävä osa tätä kehittämistä. Yleiseurooppalainen TEN-T väyläverkosto suuntaa liikenneväyliin kohdistuvaa kehittämistä Euroopan näkökulmasta. Suomessa Euroopan TEN-T rataverkko pitää sisällään tärkeimmät pääradat myös Pori Tampere radan. Tällä hetkellä EU:n prioriteettihankkeissa ovat olleet Pohjolan kolmio (E 18- käytävä) ja Rail Baltica - kasvukäytävä. Jatkossa Suomi ehdottaa uutena prioriteetti-hankkeena EU:lle Pohjolan kaarta. 6

yr pr 3. Maankäyttö ja kaavoitus Ratavyöhykkeen maankäytössä ja kaavoituksessa ei ole vielä varauduttu rautatiehen uusien rataosien osalta. Maakuntakaavassa on osoitettu olemassa olevat radat mutta riittäviä selvityksiä Helsinki-Forssa-Pori radan osoittamiseksi ei ole, joten kyseistä ratayhteyttä ei Satakunnan maakuntakaavassa ole osoitettu. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa Helsinki Pori-valtatie 2 varaudutaan parantamaan kaksiajorataiseksi nelikaistaiseksi tieksi välillä valtatie 1 (Palojärvi) Karkkila. Maakuntakaavassa esitetään ohjeellisena linjauksena Espoon keskuksesta Veikkolan kautta Nummelaan suuntautuva Espoo Vihti Lohja-rata. Nummelassa rata yhtyy nykyiseen Hanko Hyvinkää-rataan. Rata on tarkoitettu Helsingin ja Lohjan keskustan välisen taajamajunaliikenteen käyttöön. Uusi ratayhteys toteutuu todennäköisesti vasta suunnittelukauden loppupuolella. Rata voi tarvittaessa toimia osana nopean kaukojunaliikenteen rataa Helsingin ja Turun välillä. Nykyisessä maakuntakaavassa ei ole varauduttu rautatieyhteyteen Porin suuntaan. Maakuntakaavan tarkistus on parhaillaan tekeillä. Hyväksytyssä ja vahvistetussa Kanta - Hämeen maakuntakaavassa ei ole ratavarausta. Loppuvuodesta 2009 hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa on kuitenkin jo esitetty vt 2:n rinnalle mahdollinen uusi ratayhteys. Siinä on myös nostettu esille Humppilan lentokenttä. Satakunnan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2009. Maakuntakaava saatetaan seuraavaksi ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaava vahvistettaneen vuoden 2011 vaihteeseen mennessä. Helsinki-Pori valtatie 2 on osoitettu maakuntakaavassa osuudella Ulvila-Harjavalta kaksiajorataiseksi parannettavana päätienä ja osuudella Harjavalta- eteläinen maakuntaraja Huittisissa merkittävästi parannettavana tienä. Maankäytölliset ja kaavalliset tarkastelut ja selvitykset on toteutettava ennen tarkemman linjauksen suunnittelua. Vahvistetut kaavat, joissa on osoitettu aluevaraus radalle, ovat edellytys radan rakentamiselle. Tämä merkitsee kokonaisuutena melko laajaa ja pitkäjänteistä suunnittelua, joka on otettava huomioon toteuttamismahdollisuuksia arvioitaessa. n n Noormarkku Lavia yr Luvia pr Rauma pr Pori pr Eurajoki yr Nakkila Ulvila Eura Harjavalta pr yr Kokemäki Köyliö Kiikoinen Huittinen SATAKUNTALIITTO 0 5 10 20 Km Säkylä Maakuntakaavoissa on esitetty lähinnä olemassa olevat radat. Satakunnan maakuntakaavassa on eesitetty myös varaus Pori Uusikaupunki-radalle. Kanta-Hämeen uudessa maakunta-suunnitelmassa on esitetty vt 2 linjausta noudatteleva rata ja myös Humppilan lentokenttä. 7

4. Helsinki Forssa Pori rata ja sen vaikutusalue Nykyinen rautatieyhteys Porista Tampereelle kulkee Tampereen kautta ja sillä liikennöi päivittäin 12 henkilöjunaa. Matka edellyttää vaihtoa Tampereella ja käytössä oleva kalusto on vanhentunutta eikä vastaa tämän päivän tarpeita. VR:n suunnitelmissa on kuitenkin kesällä 2010 aloittaa suora IC junavuoro Porista Tampereen kautta Helsinkiin. Kokonaismatka rautateitse on 321 km ja matka-aika henkilöliikenteessä lyhimmilläänkin noin 3 tuntia. Suora ratayhteys lyhentää matkan noin 240 kilometriin, jolloin matka-aika tulisi olemaan puolestatoista kahteen tuntiin nopeudesta ja pysähtymisistä riippuen.. Tarkasteluissa väestön määrää on arvioitu nykytilanteessa eri etäisyyksillä ratalinjasta. Vertailun vuoksi on tarkasteltu myös olemassa olevien ratojen vastaavia väestömääriä.. Tarkasteluissa kaavailtu ratalinja on jaettu neljään jaksoon A. Helsinki Vihti, jonka on arvioitu sisältyvän suunnitteilla olevaan Helsinki-Vihti-Lohja rataan B. Vihti Humppila, jolle sijottuvat Karkkilan ja Forssan kaupungit C. Humpila-Kokemäki, jolle sijoittuu Huittisten kaupunki D. Kokemäki Pori (Meripori), joka on nykyisen radan vaikutusaluetta. Ratakäytävien väestöpohjia. Jatkotarkasteluissa on otettu huomioon myös rataan liittyviä vaikutusalueita mm. Rauma ja sen lähialue sekä Pohjois-Satakunta radan tausta-alueena. Tausta-alueisiin liittyvät myös sataman kautta erityisesti tavarakuljetusten kannalta meriyhteyksien kautta Itämeren alue ja globaali maailma, jonka kanssa Suomi käy kauppaa. Kaavaillun vt 2 linjausta noudattavan uuden radan välittömällä vaikutusalueella on 21 kuntaa ja noin 1,5 miljoonaa asukasta, joista pääosa luonnollisesti pääkaupunkiseudulla. Porin nykyiset junaliikenneyhteydet eivät vastaa tarpeita ja vaihdollinen yhteys Tampereen kautta on heikentänyt palveluja. Porin satama on luonnollisesti tavaraliikenteen kannalta merkittävä lähtökohta. Tahkoluodon syväsatama on kulkusyväykseltään Pohjanlahden syvin satama (15,3 m) 8

ja maan kolmanneksi suurin kuivabulk-satama (malmi, hiili). Mäntyluoto on erikoistunut sahatavaran vientiin. Lisäksi se toimii mm. öljy- ja kemikaalisatamana. Kokemäki on jo nyt risteyspaikkakunta. Nykyisten rata ja junaliikenneyhteyksien parantaminen on ensisijainen tarve. Junayhteyksien nopeuttaminen Tampereen kautta Helsinkiin ja vaihdottomien yhteyksien saanti parantavat porin suunnan palvelua välittömästi. Tähän liittyy jo suunniteltu Kokemäki- Tampere rataosan tasoylikäytävien poisto ja nopeustason nosto 140 km/h. Akselipainojen käynnistynyt korotus tehostaa satamien ja alueen teollisuuden toimintaa. Porin Rauman seudun lähiliikenteen aloittaminen tukisi vahvan työssäkäyntialueen kehittymistä. Hämeen lounaisen alueen kehittymiselle saavutettavuuden parantumisella on oleellinen merkitys. Forssan suhteellinen asema kansallisessa liikenneverkossa on viime vuosikymmenien aikana heikentynyt, mutta nyt alkuvaiheissa olevat hankkeet liikenneverkkojen parantamiseksi ovat siinä määrin merkittäviä ja laajakantoisia, että niitä on syytä edistää kaikin voimin. Forssan tulevaisuudensuunnitelmissa Envi Grow Park on v. 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista menestyksekkäästi hyödyntävä ja kehittävä 50.000 asukkaan hyvän elämän keskus, jonka EKOLOGISTIIKKA ja kierrätystekniikka ovat maailman huipulla. Elinvoimainen teknologiaklusteri, terveellisen ruoan tuotanto ja elävä maaseutu luovat seudulle erityistä kilpailukykyä. Parantunut saavutettavuus vahvistaa alueen kehittämistä. Rautatieyhteys Helsinki Forssa Pori tukee vihreän logistiikan keskuksen kehittämistä ja synnyttää Helsingin, Turun, Tampereen, Porin talousalueiden välille uudenlaisen logistisen verkoston. Humppilaan syntyisi kilpailukykyinen logistiikkakeskus kansainvälisille markkinoille, jolla olisivat parhaat mahdolliset Suomen sisäiset ratayhteydet Uudenmaan reuna-alueella Karkkila on kasvanut aikanaan rautatien varassa. Yli 50 vuoden ajan Karkkila Hyvinkää kapearaiteinen rata toimi henkilö- ja tavaraliikenteen runkoyhteytenä. Erityisesti alueen metalliteollisuuden keskittymälle ja Karkkilan alueen kehittämiselle uusi rautatieyhteys avaisi uusia mahdollisuuksia. Se liittäisi alueen selkeästi osaksi Pääkaupunkiseudun kasvualuetta ja avaisi yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulla vt 1/vt 2 liikennekäytävän kehittäminen radan tukemaksi avaa uuden mahdollisen, kestävällä pohjalla olevan vahvan kasvusuunnan, jonka rakentumiseen on jo nykyisin suuria paineita. 9

5. Helsinki Forssa Pori rata osa tulevaisuuden rataverkkoa Suomen tulevaisuuden rataverkon rakenne on virallisissa tulevaisuuskuvissa säilynyt viime aikoihin saakka lähes nykyisessä tai jopa nykyisestä karsitussa muodossa. 70-luvulla esille nousseet nopeat, suorat ratalinjaukset Pietarin ja Turun suuntaan ovat nyt nousemassa vahvemmin esille. Helsingin seudun vahva henkilöliikenteen kysyntä on pakottamassa siellä raideliikenteen verkoston edelleen kehittämiseen. Muilta osin pyrkimys näyttää olevan olemassa olevan rataverkon kapasiteetin tarpeen mukaiseen lisäämisen. Uusia ratoja on kuitenkin nostettu esille ja yleensä niihin on suhtauduttu hyvin varauksellisesti. 2006 valmistunut Lahden oikoratakin herätti idean esille noustessa 1980- luvun lopulla vahvan kielteisen reaktion. Energia- ja ilmastokysymykset ovat nostaneet mielenkiinnon ratojen kehittämiseen uudestaan esille. Erityisesti henkilöliikenteessä keskusten väliset nopeat yhteydet ja Helsingin metropolialueen lähiliikenne ovat nousemassa tärkeiksi. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (Ratahallintokeskus, Strategioita ja selvityksiä 1/2009) esittääkin uusien yhteyksien tutkimista Turun ja Pietarin lisäksi myös Jyväskylään. Kaukoliikenteen nopeuttamisessa siinäkin pääpaino on nykyisten ratojen kehittämisessä keskeisenä päärata Helsinki Tampere osuudella. Tähän myös Helsinki Pori-ratayhteys voisi tuoda hieman parannusta vähentämällä ruuhkautuvaa liikennettä muutamalla junavuorolla. Kehittämällä Etelä-Suomen alueelle suhteellisen tiheä rataverkko, voitaisiin luoda mahdollisuus hyviin ja nopeisiin junayhteyksiin perustuvalle liikennejärjestelmälle, joka tukisi samalla laajenevaa työssäkäyntivyöhykettä ja laajentaisi yritysten toiminta-alueita vilkastuttaen elinkeinoelämää. Tulevaisuuden henkilöliikennevirtojen ohella se luo edellytykset myös yritysten logistiikan kehittymiselle muuttuvissakin kuljetusolosuhteissa. Helsinki Forssa Pori radan linjauksen päävaihtoehto (ve 1) noudattaa pääpiirteittäin vt 2.n tulevaisuuden linjausvarausta, jonka suunnittelu tulisi toteuttaa samanaikaisesti ratalinjan kanssa. Vaihtoehtoina tulisi jatkossa tarkastella Kehäradan ja Martinlaakson rataan liittyvää linjausta (ve 2), joka lyhentäisi lentokenttäyhteyttä, ja Riihimäellä päärataan yhtyvää linjausta (ve 3), joka mahdollistaisi liikenteen Helsinkiin ja lentokentälle mahdollisesti tulevan Lentoradan kautta. 10

6. Henkilöliikenteen kysyntäarvio Henkilöliikenteen osalta nykyinen junankäyttö yhidistettynä lentoliikenteen kysyntään Pori - Helsinki välillä antaa lähtökohtia kaukoliikenteen kysynnän arviointiin. Tähän on lisättävä paikallisliikenteen kysyntä rataosalla. Henkilöliikenteen kysyntäarvion lähtökohtana on käytetty nykyisiä matkustajamääriä, Pori-Helsinki -välin matkustajavirtatietoja ja vastaavantyyppisen alueiden junankäyttöä. Kysyntä on arvioitu aluksi nykyisen matkustuksen pohjalta, johon on lisätty maankäytön muutosten ja palvelutasomuutosten vaikutus käyttämällä muutostekijöiden arviointia ja matkustajakysynnän joustoihin perustuvaa J-mallia. Lisäksi on arvioitu mahdollisen liikkumistavan todennäköinen vaikutus junankäyttöön. Tämän korkeimman arvion toteutuminen merkitsee junaliikenteen yleistä aseman vahvistumista liikennejärjestelmän osana. Kauko ja lähiliikenne yhteensä keskim. matk./v matk/vrk junia/vrk matk/juna O1 Pori-Kmäki alue 200 000 625 5 125 O2 Uudet alueet 310 000 969 7 138 a Nykytuotos 510 000 1 594 12 133 b Maankäytön muutos 804 000 2 513 17 148 c Palvelutason muutos /J-malli) 1 206 000 3 769 24 157 d Liikkumistavan muutos 3 618 000 11 306 44 257 Arvioidun matkustajamäärän perusteella voidaan tulevan Helsinki Forssa Pori radan henkilöliikennekysyntäpotentiaali rinnastaa nykyiseen Helsinki Turku radan matkustajamääriin. 11

7. Tavaraliikenteen kysyntäarvio Henkilöliikenteen ohella Helsinki-Forssa Pori -rata avaa yrityksille materiaalivirtojen tehostamismahdollisuudet ja parantaa lounaisen satamaverkoston (Pori, Rauma, Turku, Hanko ja Vuosaari) käyttömahdollisuuksia. Nykytilanteessa näiden muutosten merkitys ei ole kovin suuri. Uudet kuljetustarpeet voivat Jos vireillä olevat kehityshankkeet mm. Forssan seudun lentokenttä ja yritystoiminnan kehitys etenevät kaavailtuun suuntaan kysynnän muutokset voivat olla merkittäviä. Toisaalta ilmasto- ja energiatilanne saattaa nostaa esille uusien tavarakuljetusratkaisujen kehittämisen, jolloin radan merkitys korostuu. Tavaraliikenteen osalta muutoksia ja kuljetuskysyntää on arvioitu seuraavista lähtökohdista: Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen kannalta HFP-radan merkitys on osittain Pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välisiä kuorma-autokuljetuksia korvaavaa (vt 2). Kuljetusetäisyys on riittävän pitkä, jotta junalla on kilpailumahdollisuuksia, kun kuljetusetäisyys muodostuu suunnilleen samanpituiseksi. Toisaalta linjausvaihtoehto Riihimäen kautta (ve 3) lyhentää itä-länsisuuntaisia junakuljetuksia noin 40 kilometrillä verrattuna Toijalan kautta kiertämiseen ja samalla keventää pääradan tavarajunakuormitusta. Tällä saattaa olla merkitystä, jos itä-länsisuuntaiset kuljetukset kasvavat voimakkaasti (mm. raakapuunkuljetukset Länsi-Suomesta Itä-Suomeen, malmi- ja metallijalosteet). Kuljetusten määrä voi nousta rataverkon ja kuljetusreittien kehityksestä riippuen useisiin juniin/vrk ja mahdollisella (ve 3) Humppila Riihimäki osalla jopa kymmeneen junaan/vrk. Satamakuljetukset suuntautuvat nykyisin Porista ja Raumalta selkeästi sisämaahan päin. Helsingin Vuosaaren kautta kulkee jonkin verran tavaravirtoja Satakunnan suuntaan. Satamien erikoistumisen seurauksena Porin syväväyläinen satama keskittyy bulkkituotteisiin kun taas Vuosaaren satama on keskeinen kappaletavara ja 12

konttiliikennesatama. Toimiva junakuljetus voisi vahvistaa erikoistumisen edellytyksiä ja siirtää olemassa olevia kuljetuksia maantieltä raiteille. Kuljetusten määrä nykyisten virtojen pohjalta ovat hyvin vähäiset. Jos satamien yhteistoiminta ja erikoistuminen kasvaa voidaan arvioida radalle tulevaksi junamääräksi 1 3 junaa /vrk Forssan seudun suunnitteluvaiheessa olevat merkittävät hankkeet heijastuisivat selvästi myös junaa käyttävien tavarakuljetusten potentiaaliin. Humppilan lentokenttää ja sen logistiikkakeskusvyöhykettä on kaavailtu kansainvälisen tason lentokuljetusten hubiksi, jolle voitaisiin saada suora ratayhteys aluksi Toijala Turku radalta ja jatkossa Helsinki Pori radalta.. Forssan seudulla on paraikaa menossa rataselvitys, joka täydentää osaltaan maakuntien rautatieselvitystä. Selvityksen punaisena lankana on tulevan EcoAirportlogistiikka-alueen tarpeet ja mahdollisuudet palvella koko Suomea ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Selvityksessä vertaillaan reittivaihtoehtoja (Helsinki- Forssa-Pori ja Riihimäki-Forssa-Pori), arvioidaan kustannuksia ja kannattavuutta sekä tunnistetaan uusia mahdollisuuksia Forssan seudun logistisen aseman vahvistamiseksi. Selvityksen tekee Pöyry Oy ja se valmistuu maaliskuussa 2010. Forssan seudulla ekologisen keskittymän (kierrätyslogistiikka ym.) ja Humppilan lentokentän suunnitelmat oat esiselvitysvaiheessa eikä niiden kuljetusvaikutuksia voida juurikaan määritellä. Karkea arvio kuljetusten määrästä on 1-2 junaa Helsingin suunnasta ja sama määrä muualta Suomesta junamäärästä /vrk eli yhteensä 2-4 junaa /vrk. Karkkilan alueella on merkittävää metalli- ja teknologiateollisuutta, jonka toimintamahdollisuuksia rautatieyhteydet tukisivat. Merkittävin suuntautuminen on Helsingin suuntaan (PKS ja Vuosaari). Toiminta on rakennettu nykyisten yhteyksien varaan ja sekä volyymit että etäisyydet ovat suhteellisen pieniä, joten junan mahdollisuudet riippuvat tuotannon kehittymisestä ja toisaalta tavarajunaliikenteen palvelujen kehittymisestä. Kuljetusten määräksi voidaan varovaisesti arvioida 0 2 junaa/vrk. Jakelun runkokuljetukset lähtevät Pääkaupunkiseudulle sijoittuvista keskusvarastoista, joihin tavara tulee pääosin Vuosaaren sataman kautta. Kuljetusten kustannusten kehittymisestä riippuen melko pitkämatkainen (yli 200 km) jakelukuljetus voisi hyödyntää junakuljetuksia. Mahdollisesti se myös tukisi kehittymässä olevaa tulevaisuuden intermodaalikuljetusten verkkoa. Kehitys on varsin epävarmaa, koska tämäntyyppistä palvelua ei ole tarjolla ja perinteisesti jakelukuljetukset ovat tieliikenteen ominta aluetta. Kuljetusten määräksi voidaan arvioida Helsinki Pori välillä 0-2 junaa/vrk. 13

8. Helsinki Forssa Pori -radan vaikutukset Liikennejärjestelmä ja rautatieliikenne HFP-rata avaa uuden säteettäisen runkoyhteyden Pääkaupunkiseudulle. Samalla se integroi Satakunnan, Kanta-Hämeen sekä osin Pirkanmaankin lounaiset alueet sekä Varsinais-Suomen pohjoisalueet osaksi Pääkaupunkikeskeistä Etelä-Suomen liikennejärjestelmää. HFP-rata voi myös olla avaus, jolla voidaan muuttaa ajattelua Suomen rautateiden roolista ja rakenteesta. Historiallinen harva, keskeisimmät pääyhteydet kattava rataverkko voidaan tihentää kasvumahdollisuuksia omaavilla alueilla sekä uusia yhteyksiä rakentamalla että vanhoja parantamalla todella toimivaksi liikennejärjestelmän ytimeksi. Runkoyhteydet hoidetaan sekä lähiettä kaukoliikenteessä nopeilla junilla. Toimintojen ja asumisen sijoittuminen ohjataan sopiville alueille. Erityisesi työpaikat ja palvelut sijoittuvat asemien välittömään läheisyyteen. Asumisen sijoittuminen kauemmaksikin asemista on luontevaa, koska asumiseen liittyvät liityntämatkat on huomattavasti helpompi järjestää. Liityntäliikenne voidaan hoitaa luontevasti sähköautoilla ja pääsuunnissa joukkoliikenneyhteyksin. ve1 ve2 ve3 Liikennejärjestelmän kannalta ve 1 ja 2 suuntatuvat selvästi Helsingistä säteettäin eron avain lentokenttäyhteyden suoruus. Ve 3 pidentää hieman Pori Helsinki matkaa, mutta nopeuttaa matkaa lentokentälle, jos lentorata valmistuu. Samalla ve 3:n Humppila Riihimäki yhteys vahvistaa Turku Pietari akselia ja lyhentää itä- länsisuuntaisia kuljetuksia. 14

Yhdyskuntarakenne ja alueiden kehittäminen HFP-rata avaa uuden säteettäisen runkoyhteyden ja vahvistaa vt 2:n kehityskäytävää Satakunnan ja Pääkaupunkiseudun välillä. Se integroi Satakunnan, Kanta-Hämeen sekä osin Pirkanmaankin lounaiset alueet sekä Varsinais-Suomen pohjoisalueet osaksi Pääkaupunkikeskeistä Etelä- Suomen markkina- ja työssäkäyntialuetta. Vaihtoehtojen välillä on merkittävin ero ve 3:lla muihin vaihtoehtoihin. Ve 3 kytkee samalla Porin ja Forssan muita vaihtoehtoja vahvemmin itään Lahden ja Pietarin suuntaan. Matkustajat ja yritykset Aikasäästöt arvioiduilla matkamäärillä ovat alustavien arvioiden mukaan merkittävää luokkaa. Niiden suuruus riippuu luonnollisesti tehtävistä suunnitteluratkaisuista ennen kaikkea radan nopeustasosta. Nykyisillä nopeilla junilla olisi mahdollista päästä noin 1h 30 min matka-aikaan nykyiseen verrattuna eli puolittaa nykyinen matka-aika. Työssäkäynti, asiointi ja vapaaajanliikkuminen laajenee silloin nykyistä huomattavasti laajemmalla alueella. Työvoiman saatavuus on yritysten toiminnan kannalta yksi kriittisimmistä menestystekijöistä. Laajeneva työssäkäyntialue parantaa alueelle sijoittuvien yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla yritysten lähimarkkina-alue laajenee ja erityisesti pääkaupunkiseudun siirtyminen lähemmäksi alueen yrityksiä vahvistaa niiden menestymismahdollisuuksia. Liikennepalvelujen tuottajat VR Osakeyhtiö on toistaiseksi ainoa junaliikennepalvelujen tuottaja Suomessa. Tavarakuljetuksissa on jo nyt mahdollista uusien yritysten tulo alalle, joskin uudet yrittäjät tuntuvat varsin hitaasti etenevän käytännön toiminnan tasolle. Henkilöliikenteessäkin voidaan muualla tapahtuneen kehityksen pohjalta arvioida, että pitkällä aikavälillä Suomessakin kilpailumahdollisuudet avataan ja uusia toimijoita tulee markkinoille. HFP-rata ja mahdollisesti jatkossa koko rataverkon tihentyminen ja ratakapasiteetin kasvu mahdollistavat sekä uusien palvelujen kehittämisen että uusien toimijoiden tulon alalle. Yhteysvälillä toimivien junaliikenteen palvelutuottajien kannalta uuden radan merkittävin vaikutus on liikenteen tehostuminen. Kaluston kiertoaikojen nopeutuminen 50 %.lla merkitsee vastaavasti pienempää kalusto- ja henkilöstötarvetta. Toisaalta kysynnän kasvu luonnollisesti lisää tarvittavia resursseja, mutta tehostuminen näkyy tai sen tulisi näkyä toimintakatteen paranemisena eli liikenteen kannattavuutena. Lipputulojen kasvu riippuu matkustajamäärien kasvun toteutumisesta ja toisaalta uudella yhteydellä käytettävästä hinnoittelusta. Kuitenkin voidaan arvioida lipputulojen kolminkertaistuvan nykyiseen verrattuna. Vastaavasti liikennetarjonta kasvaa nykyisestään ja palvelujen tuottamiskustannukset riippuvat tarjottavasta palvelutasosta. 15

. Ympäristö HFP radan toteuttaminen mahdollistaa alueella merkittävän raideliikenteen käytön lisäämisen. Samalla se vähentää tieliikenteen suoritteita. Tällä on välitön vaikutus päästöjen ja ilmastovaikutusten määrään lounaisen Etelä-Suomen alueella. Lähiympäristössään uusi rata merkitsee myös haittavaikutuksia mm. melun ja tärinän muodossa. Näitä haittoja voidaan merkittävästi vähentää sopivalla radan sijoituksella ja suunnitteluratkaisuilla. Energia Nykyaikaisen rautatieliikenteen energiana Suomessa on pääosin puhtaasti tuotettu, ilmastohaitoista vapaa sähkö. Sähkön käyttö mahdollistaa junaan perustuvan liikenteen kehittämisen riippumatta öljyenergian saatavuudesta. Luonnollisesti se edellyttää sähkön riittävän saatavuuden varmistamista. Liikenneturvallisuus HFP rata ei oleellisesti muuta raideliikenteen turvallisuutta lukuun ottamatta vähäistä riskien kasvua junaliikenteen suoritemäärien kasvaessa. Rata vaikuttaa välillisesti tieliikenteen turvallisuutta parantavasti vt 2 vyöhykkeellä vähentämällä tieliikenteen käyttöä. Siten koko liikennejärjestelmän kannalta radalla voi olla merkittäviäkin liikenneturvallisuutta parantava vaikutuksia. Yhteiskunnalliset vaikutukset Helsinki Pori -radan ja Etelä-Suomen rataverkon kehittämisellä on merkittäviä yhteiskunnallisia ja erityisesti alueellisia vaikutuksia. Ne laajentavat päivittäisen työssäkäynnin ja asioinnin mahdollisuutta. Samalla ne nostavat uusia alueita asutuksen kasvun ja yritystoiminnan käyttöön. Alustava taloudellinen arvio Radan toteuttamiskustannukset ovat 08 1,5 mrd euroa. Hyödyt matkustajille ovat aikasäästöinä suuruusluokkaa 10-20 milj. eur/v. Operaattorin lipputulot kasvavat noin 10-15 milj. eur/v. Tavaraliikenteen säästöt riippuvat valittavasta vaihtoehdosta la kuljetusvirtojen kehittymisestä. Onnettomuuskustannuksissa voidaan arvioida säästettävän noin 2 milj. eur/v (tieliikenneonnettomuuksien väheneminen). Ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu rahassa. Merkittävimmät taloudellisest vaikutukset tulevat aluerakenteen ja maankäytön muutoióksista ja yritysten toimintamahdollisuuksien ja kilpailukyvyn paranemisesta. Niitä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kyetty arvioimaan tarkemmin. 16

9. Helsinki Forssa Pori radan arviointi Esiselvityksessä ei ole lähdetty laskemaan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Karkea tarkastelu osoittaa, että investoinnin vuosikustannukset nousevat yli 50 M euron tasolle. Alustavien arvioiden perusteella matka-ajan säästöt voisivat olla suuruusluokkaa 3-4 M tuntia vuodessa eli käytetyillä ajan hinnoittelulla aikasäästöjen yhteiskuntataloudellinen arvo on 10-30 M euroa /v. Alustava arvio hyöty-kustannussuhteesta asettuu 0,3-0,7 välille. Etelä-Suomessa on vireillä useita ratahankkeita, joiden toteuttaminen on kiireellistä ratojen puutteellisen välityskyvyn takia: - Päärata Keravalta Riihimäelle - Kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen (Espoon kaupunkirata) - Lohjan suunnan lähiliikennerata - Asemakapasiteetin lisääminen Helsingissä on välttämätöntä Kehäradan valmistuttua. Pidemmällä tähtäyksellä kapasiteetti ylittyy pääradalla myös Keravan ja Helsingin välillä. Kaukoliikenteen ohjaaminen uudelle Pasila lentoasema Kerava-radalle mahdollistaisi lähiliikenteen lisäämisen nykyisellä pääradalla. Liikennevirastolla on valmistumassa esiselvitys kaukoliikenteen suorasta lentoasemayhteydestä (Lentorata). Helsinki-Forssa-Pori-rata voi toteutua vt2 käytävässä kokonaisuutena vasta, kun lisäliikenteen vaatimat kapasiteetin parantamiseen tähtäävät ratkaisut mm. Helsingin asemakapasiteetin lisääminen ja siihen liittyvät rataosat (Espoon kaupunkirata, Vihti-Lohja -rata ja Pori Kokemäki Tampere -radan perusparannus) on toteutettu. Eri linjauksen päävaihtoehdoissa on hyvän toimivuuden edellytyksenä erilaisia parannettavia/rakennettavia rataosia. Selvitykseen sisältyvistä monista epävarmuustekijöitä huolimatta voidaan suunnittelun jatkamista ja etenemistä seuraavaan lähtötietoja tarkentavaan vaiheeseen ja varsinaisen esiselvityksen valmisteluun pitää perusteltuna. Maakuntakaavoituksessa merkinnäksi tässä vaiheessa voitaisiin ottaa esim. merkittävä yhteystarve ja sen selityksiin radan toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä pituus eikä matka-aikaeroja. Niiden välinen valinta vaatii tarkempia selvityksiä, tarkempia tietoja vaikutusalueen kehittyvistä muista hankkeista ja myös koko rataverkon ja tulevaisuuden liikennetarpeiden arviointia. 17

10. Vt 2 liikennekäytävän Helsinki Forssa Pori visio Vt 2 liikennekäytävä Helsinki Forssa Pori on laadukas rautatien ja liikenteen tarpeita vastaavan tien muodostama liikennekäytävä Helsingin ja Porin välillä, johon liittyy vahva asutuksen ja yritystoiminnan kehitysvyöhyke. Vahvat poikittaisyhteydet ja risteämiskohdat toimivat yritystoiminnan keskittyminä. Asuminen on sijoittunut liikennekäytävän solmupisteisiin sijoittuvien asemien ja niiden liityntäliikenteen piiriin. Maankäytön kehittäminen kunnissa tukee ja tukeutuu vahvaan liikennekäytävään. HFP liikennekäytävä on osa Etelä-Suomen liikennejärjestelmää, joka avaa ekologisen liikkumismahdollisuuden ja laajan työssäkäyntialueen koko Etelä Suomen alueella. Tässä esiselvitykssessä ei ole mahdollisuuksia ottaa kantaa vaihtehtojen väliseen parmmuuteen, koska kaikkia asiaan vaikuttavia tekijäitä ei vielä kyetä riittävästi arvioimaan. 18

11. Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Varaudutaan Helsinki Forssa Pori radan toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä yhteysväli merkitään selvityskohteeksi ja käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Suunnitteluvalmius tulisi toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Aikaisin mahdollinen valmistumisajankohta voisi olla v. 2025 joskin todennäköinen toteutusajankohta on ehkä v. 2035 paikkeilla. Radan toteutuminen edellyttää, että - raideliikenteen merkitystä ja roolia halutaan vahvistaa osana liikennejärjestelmää, - junaliikenne Etelä-Suomen alueella keskusten välisessä liikenteessä tulee nykyisestään kasvamaan ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit lisääntyvät - radan toteuttamisen edellytykset saadaan kuntoon Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelmassa on jo joulukuussa 2009 kirjattu vt 2 linjausta noudattava rata, Humppilan lentokenttä ja Forssan logistiikkakeskittymä Pyrittäessä radan edistämiseen tarvitaan vahva ja hyvin organisoitu intressipiirien yhteistyö, jolla vaiheittaiseen etenemiseen kytketään laaja keskusteluja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä kunta että valtiosektorilla. 12. Jatkotoimenpiteet Selvitykseen sisältyvistä monista epävarmuustekijöitä huolimatta voidaan suunnittelun jatkamista ja etenemistä seuraavaan lähtötietoja tarkentavaan vaiheeseen ja varsinaisen esiselvityksen valmisteluun pitää perusteltuna. Maakuntakaavoituksessa merkinnäksi tässä vaiheessa voitaisiin ottaa esim. merkittävä yhteystarve ja sen selityksiin radan toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Helsinki Forssa Pori-radan esiselvityksen jälkeen työhön on saatava myös 1.1.2010 työnsä aloittaneen Liikenneviraston edustus. Jatkossa käynnistetään selvitys ja suunnittelu kuntien ja maakuntaliittojen yhteistyönä radan linjausta, maankäytönmahdollisuuksia ja maankäytön tehostamista ratakäytävän vaikutusalueella. Samanaikaisesti aloitetaan virallisen esisuunnittelun valmistelu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Vaiheittain etenemisen ehdotus: 1. Muodostetaan Länsi-Suomen rataneuvot-telukunta, joka edistää ja ohjaa Helsinki Pori radan kehittämistä. Maakuntien liitot kokoavat neuvottelukunnan. 2. Neuvottelukunta käynnistää alustavan vt 2 liikennekäytävän kehittämissuunnitelman laadinnan. Siinä määritellään yleispiirteinen linjausehdotus ja maankäytön kehittämislinjat 3. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä merkitään Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ja radan kehittämis- ja selvittämistarve. 4. Käynnistetään kunnissa maankäytölliset selvitykset ja suunnittelu mahdollisen ratavarauksen sijoittamisesta ja siihen liittyvästä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. 5. Käynnistetään virallinen radan suunnitteluprosessi ja siihen liittyvä kaavoitus. 19

Liitteet ja kuva-aineistot Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat... 21 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos... 24 Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset... 24 Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla... 25 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin... 26 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi... 27 Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä- Suomea... 27 Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä... 28 20

Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat 21

Liikennemäärät valtatie 2:lla ja lähitieverkossa 22

Junaliikenteen henkilöliikenne ja kuljetukset nykyisin Henkilöliikenne Tavaraliikenne, 1000 nettotonnia v 2008 Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenteessä v. 2008 ilman pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä 23

Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset 24

Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla 25

Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin 26

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä-Suomea (tähän kuva pendelöinnistä nyt) 27

Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä (lähde: Alueiden kilpailukyky 2009, Keskuskauppakamari 2009) 28

JMalli (Pro Rautatie/laaadittu VBNDZ projektin yhteydessä 2004) laskee monimuuttujajoustomallin avulla eri tekijöiden vaikutuksen matkustajamääriin ja lipputuloihin : Esimerkkilaskelma Pori Helsinki kaukoliikenne : 29

Jmalli - Esim. Helsinki Pori radan lähiliikenne muutosarvio: 30