Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi



Samankaltaiset tiedostot
Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Painolastivedet hallintaan

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Kevätkukintojen määrä ja laajuus

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pohjanlahden lohikantojen tila

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Itämeren lohikantojen tila

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Lohikalojen tilanne merialueella

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

/ Miina Mäki

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Itämeri pähkinänkuoressa

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Vieraslajit hallintaan

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Meren myrkyt kalan silmin

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Vedenalaisen luontopolun reitit Undervattensnaturstigens rutter

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Meritaimen Suomenlahdella

Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen

Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet

Suomenlahden tilan muutokset vaikutukset avomerialueen kalakantoihin ja kalastukseen

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

TUTKIMUSPÄIVÄT 2007 Pori,

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Littoistenjärven lammikkikartoitus

KASVUN

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Kasviplanktonin a-klorofylli

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

BIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Merenhoidon suunnittelu 2014

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Transkriptio:

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi

HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti Perämeri Hydrografiset muuttujat, ravinteet, kasvi- ja eläinplankton, pohjaeläimet Suuria eroja hydrografiassa ja siten myös lajistossa! Selkämeri Varsinainen Itämeri Suomenlahti

Muutokset Varsinaisella Itämerellä: lämpötila, suolaisuus, klorofylli-a Temperature (ºC) 22 20 18 16 14 Temperature Salinity 7.5 7.0 6.5 6.0 5.5 Salinity 12 5.0 1975 1985 1995 2005 1975 1985 1995 2005 Chl a (µg l -1 ) 6 5 4 3 2 Chlorophyll a Suikkanen, S., Laamanen, M. & Huttunen, M. 2007: Long-term changes in summer phytoplankton communities of the open northern Baltic Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf science 71: 580-592. 1 1975 1985 1995 2005

Eläinplankton biomassa (mg/m 2 ), Varsinainen Itämeri NOTE! g/m 2! Silakan valitsema saalis, V-index 0.13* 0.22* (Flinkman 1999) Silakan valitsema saalis, V-index 0.1* (Flinkman 1999)

Muutokset Suomenlahdella: lämpötila, suolaisuus, klorofylli-a Temperature (ºC) 22 20 18 16 14 Temperature Salinity 6.5 6.0 5.5 5.0 4.5 Salinity 12 4.0 1975 1985 1995 2005 1975 1985 1995 2005 7 Chlorophyll a 6 Chl a (µg l -1 ) 5 4 3 2 1 1975 1985 1995 2005 Suikkanen, S., Laamanen, M. & Huttunen, M. 2007: Long-term changes in summer phytoplankton communities of the open northern Baltic Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf science 71: 580-592.

Eläinplankton biomassa (mg/m 2 ), Suomenlahti NOTE! g/m 2!

Pohjanlahti ei kärsi hapettomuudesta

Eläinplankton biomassa (mg/m 2 ), Selkämeri: NOTE g/mg 2!

Syyt muutoksiin? Varsinainen Itämeri ja Suomenlahti: -suolaisuuden vaihtelu ja väheneminen -rehevöitymisen aiheuttama happikato syvillä alueilla biovolyymi pienenee Pohjanlahti: -ei ongelmia suolaisuuden tai happikadon suhteen -rehevöityminen tässä vaiheessa lisää sekundaarituotantoa, eläinplankton runsastuu

Tulokaslajit lisää muutoksia Itämeri on vähälajinen meri Rehevöityminen, hapettomien pohjien lisääntyminen ja suolaisuuden lasku lajistomuutos haavoittuvuus lisääntyy Kilpailu lisääntyy Tilasta (esim. amerikanmonisukasmato) Ravinnosta (esim. ulapan planktonlajit) Ekosysteemi muuttuu entisestään

Laivojen painolasti Maailmassa kuljetetaan 2-10 miljardia tonnia painolastivettä: pumpataan mereen/stä satamissa Joka päivä ainakin 4000 eri lajia viruksia, bakteereita, planktonlajeja, selkärangattomia ja kaloja

Tulokkaiden saapuminen

Laivaliikenteen kehittyminen Suuremmat laivat = enemmän painolastivettä Nopeammat laivat = eliöt säilyvät paremmin elossa Uudet laivareitit = uudet alkuperä-alueet Uudet satamat = uudet vastaanottaja-alueet Itämeressä uusia lajeja: ~120 lajia 70 asettunut pysyvästi 20 luokiteltu haitallisiksi

Petovesikirppu Cercopagis pengoi Levisi Itämereen 1992 Ponto-Kaspian alueelta 10 vuodessa asettui pysyväksi osaksi koko Itämerta Tehokas eläinplanktonin syöjä Ravintoa silakalle, kilohailille ja kolmipiikille

Amerikankampamaneetti Mnemiopsis leidyi Kotoisin Amerikan rannikolta, levinnyt Mustalle- ja Kaspianmerelle Kestää hyvin laajoja lämpötilan-, suolaisuuden vaihteluja Tehokas eläinplanktonin, kalan poikasten ja munien syöjä Levisi Itämereen vuosi sitten, pohjoiselle Itämerelle 4 kk sitten Ei luontaisia vihollisia pohjoisella Itämerellä

Amerikankampamaneetin levinneisyys keskisellä ja pohjoisella Itämerellä Syyskuussa Elokuussa 2007 Suomenlahdella 100-508 yks. m -2 Ahvenanmerellä 580-694 yks. m -2

Amerikankampamaneetti äärimmäisen sopeutumiskykyinen Pystyy Itämeressä lisääntymään kylmemmässä vedessä kuin aiemmin havaittu Ei hakeudu pintakerrokseen vaan näyttää viihtyvän suolaisuuden harppauskerroksessa ja sen alla Lisääntymiskykyinen oletettua pienempikokoisena (10-15 mm) Itämeressä pienempikokoinen kuten muutkin lajit?

Esimerkki Mustaltamereltä Kuvat: Merentutkimuslaitos, FishBase, C. Lee

Tulokkaiden vaikutukset Itämerellä?? Kuvat: Merentutkimuslaitos, FishBase, C. Lee, W. Van Egmont

Mitä voidaan tehdä? Lajien hävittäminen leviämisen jälkeen on mahdotonta

Leviämisen estäminen tärkeää! Kansainväliset sopimukset tähtäävät painolastiveden vaihtoon avomerellä tai käsittelyyn ennen tyhjennystä

Kiitos!