Kesäkuu 211 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
2 SKOL Visio Kesäkuu 211 KOTIMAAN LASKUTUS TILAUSTAVAN MUKAAN 21 (suluissa v. 29) Muu 1 % (2) Suunnittelu väheni neljä prosenttia Vuosisopimus 24 % (25) Hintakilpailu 33 % (27) SKOLin vuoden 21 laskutustilaston mukaan jäsenyritysten kokonaisliikevaihto väheni vuoden aikana neljä prosenttia edellisvuodesta. Alan kotimaan laskutus väheni kaksi pro senttia ja vientitöiden laskutus 18 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 21 oli 1 15 miljoonaa euroa (1 2 M v. 29). Kotimaisia töitä tehtiin 9 miljoonalla eurolla ja ulkomaisia töitä 25 miljoonalla eurolla. Vuonna 28 alkaneen taantuman vaikuttukset jäiväit lyhyiksi erityisesti talosuunnittelussa, laskutus kasvoi 14 prosenttia vuonna 21 ja ylitti vuoden 28 tason. Hallituksen elvytystoimien johdosta taantuman vaikutukset infra-alan yrityksiin jäivät vähäisiksi ja laskutus pysyi vakaana. Teollisuuden investointeja ja vientiteollisuuden hankkeita suunnitteleviin yrityksiin taantuma vaikutti eniten, laskutus väheni noin 2 prosenttia. Talonrakennussektorilla kotimaisen suunnittelun määrä oli 39 (35) miljoonaa euroa. Korjaus suun nittelun osuus oli neljännes. Yhdyskuntasektorin kotimainen laskutus oli 25 (245) miljoonaa euroa, kas vua pari pro senttia. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 23 (29) miljoonalla eurolla. SKOLin 215 jäsenyrityksen ja yritysryhmän kokonaishenkilömäärä oli vuoden 211 alussa 13 6 henkeä. Keskimääräinen henkilöstö väheni vuoden 21 aikana yli 6 henkeä, noin neljä prosenttia. Teollisuussektorilla ulkomaisten töiden osuus oli 4 prosenttia kokonaislaskutuksesta. Tärkeimmät vienti maat olivat Ruotsi, Venäjä, Kiina ja Iso-Britannia. Kaikkiaan ulkomaisia töitä oli 7 kyselyyn vastanneella jäsenyrityk sellä 129 maahan. Taantuma lisäsi kilpailua Taantuma lisäsi hieman kilpailua kotimaisissa suunnittelutöissä. Suunnittelija valittiin tarjouskilpailun kautta yli puolessa suunnittelutöistä. Valinta ratkaistiin Neuvottelutilaus 21 % (23) Tarjouskilpailu arviointimenettelyllä 21 % (23) hinnan perusteella 33 prosentissa ja arviointimenettelyn avulla 21 prosenttissa tilauksista. Hintakilpailua käytettiin aikaisempaa enemmän teollisuudessa. Vuosi- tai kumppa nuus sopimuk siin perustuu neljännes tilauksista ja viidesosa töistä perustuu neuvotteluun. Palkkiomuotoina kotimaassa käytetään eniten aika palkkioita henkilöryhmittäin, jolla laskutetaan miltei puolet töistä. Kiinteällä kokonaispalk kiolla tehtiin 25 prosenttia, kattohinnalla 17 prosenttia ja seitsemän prosent tia tavoite hintaan perustu valla palkkiolla. Yksityinen sektori tilasi 66, kunta sektori 21 ja valtion laitokset 13 prosenttia tilauksista. Sisältö Pääkirjoitus... 3 Uudet määräykset korostavat suunnittelijoiden pätevyyttä 4 Uusien energiamääräysten kokonaisenergiatarkastelu antaa suunnittelijoille lisää vapausasteita. Talotekniikkasuunnittelusta elinkaarisimulointiin... 6 Kasvavat vaatimukset energia tehokkuuden parantamiseksi merkitsevät taloteknisen suunnittelun painoarvon kasvua. Kiinteistöissä mittavat tehostamismahdollisuudet... 8 Ammattimaisella rakennuttamisella ja kiinteistönpidolla on Suomessa edelleen paljon kyntämätöntä työsarkaa. Akustinen suunnittelu säästää kalliilta virheiltä... 9 Akustisen suunnittelun ja mittausten kysyntä ja tarjonta on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Saako liikenneväyliä vähemmällä enemmän?... 1 Liikenneviraston synty on edistysaskel eri liikennemuotojen tasapainoiselle kehittämiselle ja infrasuunnittelulle. Arktisten alueiden offshore-suunnittelun kysyntä kasvaa 12 Suomalaisille riittää töitä vaativassa konseptisuunnittelussa. Konsultille Kiina voi olla myös lähimarkkinoilla... 14 Kiinassa toimii jo lähes 3 suomalaisyritystä, joiden kokemuksia voi hyödyntää. Suhdanteet... 16 Suunnitteluala kasvaa vientitöiden vetämänä SKOLin hallitus 211 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheen- Tuomas Kaarlehto Rapal johtajat Matti Mannonen WSP Finland Jäsenet Kimmo Fischer Sito Kari Harsunen SWECO Industry Urpo Koivula AX-Suunnittelu Petri Laurikka A-Insinöörit Suunnittelu Mika Laurilehto Deltamarin Sakari Oksanen Pöyry Finland Reijo Riekkola Saanio & Riekkola SKOLin toimisto puhelinvaihde (9) 19 231 faksi (9) 624 462 Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 192 33, gsm 4 56 666 Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 192 3299, gsm 4 717 13 Lakimies Mikko Oikarinen puh 192 3329, gsm 4 946 329 Jäsenasiat Ritva Marttila puh 192 334 Tilastot Hilve Nurminen puh 192 3298
SKOL Visio Kesäkuu 211 3 Koulutusjärjestelmää ja yhteistoimintaa kehitettävä Suunnitteluala on ollut merkittävän murroksen edessä. Olemme joutuneet kovaan kilpailuun kansainvälisten toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla toteutettavissa projekteissakin. Suomalainen osaaminen ei tarjoa enää riittävää kilpailukykyä toimeksiantojen saamiseen. Hintakilpailussa meillä ei ole ollut etua enää vuosiin. Osaamisen ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä yhteistoiminta ja verkottuminen myös kansainvälisesti ovat alan tulevaisuus tutkimuksen mukaan tärkeimmät osa-alueet suomalaisen insinööritoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Tutkimuksen tekivät yhteistyössä SKOL, suunnittelualan yritykset ja insinöörijärjestöt TEK ja UIL. Teknisessä osaamisessa olemme jääneet vuosi vuodelta jälkeen kansainvälisessä kehityksessä. Maamme insinööritietoihin perustuva elinkeinoelämä ei saa koulutusputkesta riittävän osaamisen omaavia nuoria. Täällä ihaillaan Pisa-tutkimuksen tuloksia, joka mittaa koululaisten keskimääräistä osaamista. Olennaisempaa on, kuinka suomalaiset nuoret ovat pärjänneet matematiikan olympialaisissa. Viimeisten 1 vuoden aikana Suomen sijoitus on ollut yleensä keskitason alapuolella. Vain kolmena vuotena on Suomi sijoittunut hiukan paremmin. Tulokset eivät ole kunniaksi peruskoulu-uudistukselle eivätkä nykyiselle koulurakenteelle. Maallamme ei ole varaa jättää lahjakkaimpien yksilöiden kehityspotentiaalia käyttämättä. Peruskouluissa on luotava edellytykset korkean tason matemaattisluonnontieteelliselle osaamiselle. Korkean osaamistason turvaamiseksi olisi saatava erityisluokat lahjakkaille oppilaille. Näille luokille voitaisiin pyrkiä pääsykokeiden kautta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on myös selkeytettävä toimintaansa. Koulutuksen määrän sijaan on keskityttävä laatuun. Suuret sisäänotot ovat johtaneet suureen keskeytysten määrään, mikä tuhlaa koulutukseen ohjattuja resursseja. Teknillisten yliopistojen on haettava oma erikoisalansa ja keskityttävä tämän alueen perustutkimukseen ja opetukseen. Tähän suuntaan on jo hiukan liikahdettukin. Ammattikorkeakoulujen tehtäviä on selkeytettävä tuottamaan käytännön osaamiseen koulutettuja tekniikan asiantuntijoita. Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että elinkeinoelämä ei saa enää sellaista koulutettua työvoimaa, mitä se tarvitsee. Ammattikorkeakoulujen valtiollistaminen voisi johtaa kehitystä oikeaan suuntaan. Myös Koulutusjärjestelmämme tehokkuudessa ja tuottavuudessa on runsaasti kehitettävää. Toinen suunnittelualan kilpailukykyä lisäävä menestystekijä on yhteistoiminta ja verkottuminen. Yksityisellä sektorilla kumppanuuteen perustuva yhteistyö on tuonut merkittävää kilpailuetua suomalaiselle teollisuudelle. Myös julkisella sektorilla olevat tilaajat voisivat yhdessä rakentajien, suunnittelijoiden ja kehitysrahoittajien kanssa kehittää ratkaisuja, joista voidaan kehittää uusia vientituotteita. Uusia ratkaisuja kehitettäessä on tärkeää, että kaikki kolme osapuolta panostavat projektin onnistumiseen sekä kantavat yhdessä myös riskit. Valtion tulee toimia hankkeiden osarahoittajina esimerkiksi Tekes-rahoituksella. Yhteispelin avulla kaikki hyötyvät ja edesauttavat Suomea selviytymään myös tulevaisuuden taloudellisesta rakennemuutoksesta. Suomalaisella insinööritaidolla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisellä pelikentällä, mutta se edellyttää merkittäviä muutoksia sekä nykyiseen koulutus järjestelmäämme, että kiinteämpään yhteistoimintaan eri toimijoiden kesken. SKOL on aktiivinen peluri tässä muutosprosessissa. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantaja järjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 215 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa lähes 14 asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli 5 henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 21 oli 1,2 miljardia euroa. Noin neljännes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa erikokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry PL 1 (Eteläranta 1) 131 HELSINKI puhelin (9) 19 231 faksi (9) 624 462 www.skolry.fi skolry@teknologiateollisuus.fi SKOL Visio ISSN 1457-973 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino
4 SKOL Visio Kesäkuu 211 Uudet määräykset korostavat suunnittelijoiden pätevyyttä ja rakentamisen laatuun eniten vaikuttava määräysten muutos on Suunnittelun uusien energiamääräysten voimaantulo heinäkuussa 212. Kokonaisenergiankulutuksen tarkastelu tuo suunnitteluun lisää vaihtoehtoja ja korostaa asiantuntevan suunnittelun merkitystä rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, Finnmap Consulting Oy:n toimitusjohtaja Markku Varis sanoo. Ympäristö- ja elinkaaritietoiselle suunnittelulle on myös huomattavasti enemmän kysyntää kuin muutama vuosi sitten. Asiakkaat haluavat yhä useammin kiinteistöjä joiden energiatehokkuus on selvästi parempi kuin määräysten minimivaatimukset edellyttävät. FMC Group -konsernin emoyhtiö Finnmap Consulting Oy pyrkii itsekin ensimmäisenä rakennusalan konsulttiyrityksenä Suomessa hiilidioksidineutraaliksi yhtiöksi. Energiamääräysten kiristyminen on nostanut keskustelua siitä lisääkö energiatehokkuuden parantaminen rakenteiden kosteusvaurioiden riskiä. Me haluamme tuoda painokkaasti esille sen, että energiatehokas rakentaminen onnistuu turvallisesti ja terveellisesti kunhan vain suunnittelu ja toteutus tehdään ammattitaitoisesti ja huolellisesti, Varis sanoo. Kun halutaan energiatehokas ja elinkaaritaloudellinen rakennus se vaatii arkkitehdin sekä rakenne- ja taloteknisen suunnittelijan osaamisten yhdistämistä jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Kokonaisenergiatarkastelu on hyvä asia siksi että se antaa mahdollisuuden innovaatioille, mutta suunnittelun vapausasteiden ja vaativuuden kasvaessa tilaajien on entistä tärkeämpää varmistua siitä että suunnittelijoilla on kyseeseen hankkeeseen sopiva ja riittävä pätevyys. Ensi vuonna voimaan astuvien uusien energiamääräysten kokonaisenergiatarkastelu antaa suunnittelijoille lisää vapausasteita energiatehokkaan rakennuksen toteuttamiseen. Samalla suunnittelijoiden pätevyyden merkitys tilaajien kannalta halutun ja laadukkaan lopputuloksen saavuttamisessa korostuu. Hyvä esimerkki innovaatioista on Variksen mielestä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uusi vuonna 213 valmistuva toimitalo, jonka suunnittelukilpailun voittaneessa ryhmässä Finnmap Consulting oli yhdessä JKMM Arkkitehdit Oy:n ja Olof Granlund Oy:n kanssa. Kilpailussa painotettiin nimenomaan energiatehokasta ja elinkaaritaloudellista kokonaisratkaisua. Korjausrakentamiseen omat pätevyysvaatimukset Uudisteilla olevan rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevan rakentamismääräyskokoelman osan A2 muutostyön loppuunsaattaminen siirtyi uudelle hallituskaudelle. Ympäristöministeriö sai lausuntokierroksella paljon palautetta muutosehdotuksista. Ehdotuksessa on hyvää esimerkiksi korjausrakentamisen ja siihen liittyvien pätevyysvaatimusten huomioiminen erikseen, koska korjausrakentaminen poikkeaa niin paljon uudisrakentamisesta. Pätevyysvaatimukset ja osapuolten tehtävät tulisi kuitenkin esittää yhtenäisemmin eri suunnittelijoille, Varis sanoo. Hänen mielestään parhaillaan uudistettavina olevat tehtäväluettelot olisivat luonteva paikka esittää osapuolten tehtävät tarkasti, jolloin A2 -määräykset ja ohjeet voisivat olla yleisluonteisempia ja tarkkuudeltaan samanarvoisia eri suunnittelualojen kesken. Markku Variksen mukaan rakentamismääräysten pätevyysvaatimuksissa tulisi aina riittävästi huomioida se, että pätevyys koostuu koulutuksen lisäksi kyseiseen suunnittelukohteeseen soveltuvasta kokemuksesta. Tämä korostuu etenkin pääsuunnittelijan tehtävässä. Pääsuunnittelijaksi tulee aina valita kohteen erityispiirteiden ja vaatimusten mu-
SKOL Visio Kesäkuu 211 5 Kokonaisenergiankulutuksen tarkastelu tuo suunnitteluun lisää vaihtoehtoja ja korostaa asiantuntevan suunnittelun merkitystä rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, Finnmap Consulting Oy:n toimitusjohtaja Markku Varis sanoo. Suomen ympäristökeskuksen uuden toimitalon suunnittelukilpailussa painotettiin energiatehokasta ja elinkaaritaloudellista kokonaisratkaisua. kaisesti sopivin pätevöitynyt suunnittelija. Esimerkiksi teollisuusrakennuksessa luontevin valinta olisi monesti rakennesuunnittelija, energiatehokkuuteen ja taloteknisiin järjestelmiin painottuvassa kohteessa talotekninen suunnittelija ja esimerkiksi julkisessa palvelurakennuksessa arkkitehti. Kohteen vaativuuden määrittelyä varten hyvän apuvälineen tarjoaisi Variksen mielestä rakennusvalvontaan toimitettava riskiarviolomake, jota voisi kehittää edelleen niin että siinä eriteltäisiin myös suunnittelun vaativuutta eri osa-alueilla. Eurokoodisuunnittelua ja kokonaisuuden hallintaa Rakentamismääräyskokoelman B-osan uudistus ja siirtyminen kokonaan eurokoodien käyttöön on viivästynyt huomattavasti, sillä nykyisten normien rinnakkaiskäytön piti päättyä jo viime vuoden huhtikuussa. Voimassaolevan rakentamismääräysten B -sarjan ja eurokoodien rinnakkaiskäytölle on laadittu SKOL:n toimesta ohjeet, mitkä selkeyttävät tilannetta ja antavat soveltamisohjeita erilaisiin esimerkkitilanteisiin. Kokonaisuuden hallinta ja kokonaisvarmuudesta huolehtiminen on oleellisinta kun normeja käytetään rinnakkain. On erittäin tärkeää, että vastaavalla rakennesuunnittelijalla on määräysten mukaisen vastuun lisäksi myös valtaa vaikuttaa asioihin niin että kokonaisuuden hallinta mahdollistuu, Markku Varis korostaa Suunnitteluun ja rakentamiseen vaikuttaa myös tuore palomääräysten muutos, jonka mukaan enintään kahdeksankerroksisia puurunkoisia asuinja työpaikkarakennuksia voidaan suunnitella taulukkoarvojen perusteella, kunhan henkilöturvallisuudesta huolehditaan korkeissa puurakennuksissa automaattisella sammutuslaitteistolla. Finnmap Consulting on suunnitellut Vierumäelle rakennettavan Suomen ensimmäisen viisikerroksisen puutalon. Uudet palomääräykset ovat suunnittelijan kannalta suhteellisen selkeää tekstiä kun vain muistetaan, että suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan uusien palomääräysten mahdollistamien uusien rakenneratkaisujen muut kelpoisuuskriteerit kuten ääneneristävyys, pitkäaikaiskestävyys ja huollettavuus huomioon. Eli kokonaisnäkemys tulee tässäkin asiassa voimakkaasti esille, Varis toteaa. RAKENNESUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 14 yritystä, toimii talonrakennussektorilla, joka työllistää yli 43 henkeä. Talosektorin suunnittelijoista miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 21 yhteensä 153 miljoonaa euroa. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli 54 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 21 vientilaskutuksen osuus oli 1 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet erityisesti kotimarkkinoilta edellisvuotta enemmän uusia töitä ja tilauskanta on kasvussa. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen paranevan merkittävästi sekä kotimaassa että viennissä. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 54 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on hieman yli viisi prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 21 Toimiala kokonaislaskutus yht. M Vienti M Ramboll Finland Oy 1,5 1,5 76,9 Pöyry Finland Oy 6,7,3 99,4 WSP Finland Oy 5,3 27,3 Sito Oy 4,3 26,1 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 4,,5 4, FCG Finnish Consulting Group Oy 3,5 66,6 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 2,7 2,7 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,3,1 2,5 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 1,6 25,2 AHMA Insinöörit Oy 1,3 9, Geopalvelu Oy 1,3 2,1 GeoUnion Oy,8 2,1 Geotek Oy,8 1,7 Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Finnmap Consulting Oy 29,5 3,8 33,8 Pöyry Civil Oy 17,6 4,2 17,6 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 9,9,6 25,2 Vahanen -yhtiöt 9,1,3 29,5 Ramboll Finland Oy 7,4,4 76,9 Aaro Kohonen Oy 7,2,1 7,2 WSP Finland Oy 6,3 2, 27,3 Ylimäki & Tinkanen Oy 4,5,1 4,5 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4, 4,1 Narmaplan Oy 3,9 3,9 Optiplan Oy 2,9 8,9 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 2,1 2,1 Ins.tsto SRT Oy 2, 2, Contria Oy 1,6 2,5 Pöyry Building Services Oy 1,1 19,2 Ins.tsto Konstru Oy 1,1 1,2 Ins.tsto Pontek Oy 1, 2,8 Päijät-Suunnittelu Oy 1, 1, KCC Kouvolan Konsulttikeskus Oy 1, 1, Ins.tsto R J Heiskanen Oy 1, 1, SUURIMMAT GEO- ja KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 21
6 SKOL Visio Kesäkuu 211 Talotekniikkasuunnittelusta elinkaarisimulointiin Kasvavat vaatimukset energiatehokkuuden parantamiseksi merkitsevät taloteknisen suunnittelun painoarvon kasvua suunnitteluryhmässä. Varhaisessa vaiheessa tehdyillä simuloinneilla ja yhteisen tietomallin käytöllä voidaan parantaa merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta ja elinkaaritaloudellisuutta. ratkaisuilla voidaan kaikkein eniten vaikuttaa rakennusten Taloteknisillä energiankulutukseen, ja siksi taloteknisen suunnittelun rooli väistämättä kasvaa samalla kun rakennuttajat ja viranomaiset edellyttävät rakennuksilta entistä parempaa energiatehokkuutta, yli sadan hengen vahvuudella LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua tekevän Projectus Team Oy:n toimitusjohtaja Juha Pihlajamäki sanoo. Samalla taloteknisen suunnittelun painopiste siirtyy entistä selvästi aikaisemmaksi, ja erilaisten vaihtoehtolaskelmien, mallinnusten ja simulointien määrä kasvaa. Tietomallintamisen nopea kehitys mahdollistaa osaltaan suunnittelijoiden entistä läheisemmän yhteistyön ja pitkälle viedyn rakennuksen virtuaalimallin, joka helpottaa olennaisesti rakentamista ja hyödyttää myös kiinteistön ylläpitoa koko elinkaaren ajan, Pihlajamäki jatkaa. Hänen mukaansa talotekninen suunnittelu on kaikista suunnittelualoista nopeimmassa myllerryksessä. Viranomaisilta tulee tiheästi uusia ja entistä vaativampia energiamääräyksiä samalla kun suunnittelutyökalujen sekä taloteknisten laitteiden ja järjestelmien kehitysvauhti vain kiihtyy. Uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvu ja esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujärjestelmien yleistyminen tuovat myös jatkuvasti uusia osaamisvaatimuksia. Energiatehokkuuden parantaminen on ehdottomasti hyvä asia, koska se hidastaa ilmastonmuutosta
SKOL Visio Kesäkuu 211 7 ja pienentää kiinteistöjen käyttökustannuksia. Projectus Teamissa tietomallintaminen nähdään suunnittelussa niin keskeiseksi työkaluksi, että kaikki asiantuntijat käyvät muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen kestävän koulutuksen mallintamismenetelmistä ja niiden käytöstä. Tietomallintaminen on suurin muutos suunnittelussa ainakin kahteenkymmeneen vuoteen. Kehitys on ollut erityisen nopeaa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja uskon että seuraavien viiden vuoden aikana tietomallintaminen kehittyy hyvin nopeasti ja lyö itsensä todella läpi. Suomessa mallintamisen huippuosaamista toimitusjohtaja Juha Pihlajamäki Tietomallien käyttö painottuu tällä hetkellä Pihlajamäen mielestä vielä erikoissuunnitteluun kuten rakenne- ja talotekniseen suunnitteluun, vaikka jotkut rakennuttajat Senaatti-kiinteistöjen tavoin edellyttävät mallintamista koko hankkeessa. Täysi hyöty tietomallintamisesta saadaan silloin kun kaikki osapuolet voivat aidosti käsitellä yhteistä tietomallia erillisten tietomallien sijaan ja koko suunnitteluryhmä hallitsee hyvin mallintamisen. Tällaiset hankkeet ovat vielä hyvin harvinaisia. Tiiviillä yhteistyöllä suunnittelun alkuvaiheesta lähtien talotekninen suunnittelija voi tuoda arkkitehdille, rakennesuunnittelijalle ja rakennuttajan päätöksenteon tueksi tärkeää tietoa erilaisten suunnitteluratkaisujen energiankulutuksesta. Esimerkiksi suomalaisruotsalaisena yhteistyönä kehitetyn ja maailman kärkeä edustavan Ida Ice suunnitteluohjelmiston avulla voidaan simuloida muun muassa rakennuksen suuntauksen, ikkunaaukotusten ja ilmanvaihdon sekä ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenoton hyötysuhteen vaikutusta energiankulutukseen. Tietomalli helpottaa olennaisesti myös järjestelmien törmäystarkasteluja sekä erilaisten suunnitteluratkaisujen määrä- ja kustannustietojen vertailua. Suurin hyöty tietomallintamisesta ja sen avulla toteutetusta entistä pidemmälle viedystä rakennuksen suunnittelusta ja mallintamisesta tulee tilaajalle riskittömämpänä rakentamisena ja tarkempina tietoina kiinteistön ylläpitoa varten. Siksi tilaajien tulisi maksaa pidemmälle viedystä suunnittelusta ja kasvaneesta työmäärästä myös parempi korvaus. Pihlajamäen mielestä on selvää, että tarkemmat tietomallipohjaiset suunnitelmat joista urakoitsijat voivat saada suoraan määrätiedot pienentävät riskilisää ja laskevat rakentamisen hintaa. Joku aina lopulta maksaa senkin turhan päällekkäisen työn, jos kymmenen urakoitsijaa laskee itse määrät. Kokonaisuuden hallinta automaatiolla korostuu Korjausrakentamisessa taloteknisten suunnittelijoiden asiantuntemuksella voidaan estää usein kohtalokkaitakin virheitä. Esimerkiksi homekoulujen korjauksessa on hyvin tärkeää ensin löytää kaikki vaurioituneet rakennusosat ja vaihtaa ne uusiin, koska muutoin ongelma voi jopa pahentua jos esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto korvataan koneellisella ilmanvaihdolla. Jos koneellinen ilmanvaihto säädetään ohjeiden mukaan hieman alipaineiseksi se voi imeä rakenteisiin jääneitä homeitiöitä entistä enemmän huoneilmaan. Ilmanvaihtojärjestelmän mitoitus ja tasapainotus on tällaisissa kohteissa erityisen tärkeää tehdä huolellisesti ja oikein. Ammattitaitoisella suunnittelulla voidaan varmistaa sekä hyvä ja terveellinen sisäilma että energiatehokkuuden paraneminen. Kun rakennuksiin tulee perinteisten lämmönlähteiden kuten sähkön ja kaukolämmön rinnalle uusiutuvia energiamuotoja ja jäähdytys yleistyy mukavuustekijänä, korostuu kokonaisuuden hallinta entistä enemmän. Kiinteistöautomaation rooli yhä lukuisampien teknisten järjestelmien saumattoman yhteistoiminnan ja energiatehokkuuden varmistavana linkkinä kasvaa jatkuvasti. Tarpeen mukainen säätö yleistyy ja älykkäät talotekniset ratkaisut auttavat parantamaan ihmisten viihtyvyyttä ja kiinteistöjen energiataloudellisuutta, Juha Pihlajamäki sanoo. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Lähes 1 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 21 yhteensä 126 miljoonaa euroa. Kotimaan töistä 4 prosenttia kohdistuu korjausrakentamiseen. Toimialat ovat LVI-tekniikka, laskutus vuonna 21 yhteensä 66 M, sähkö- ja teletekniikka 54 M ja rakennusautomaatio 6 M. Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Puolet talotekniikkatoimistoista odottaa kotimarkkinoiden kasvavan, viennin kasvuun ei vielä uskota. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 21 Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT 21 SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimiala yht. M vienti M ISS Proko Oy 8,1,1 15,4 Vahanen -yhtiöt 7,3 29,5 Pöyry Architects Oy 5,9,7 5,9 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,,4 66,6 Ramboll Finland Oy 2,6,2 76,9 SWECO PAATELA Architects Oy 2,3 1,4 Aihio Arkkitehdit Oy 1,9,2 2,2 Optiplan Oy 1,8 8,9 Sito Oy 1,7 26,1 KVA Arkkitehdit Oy 1,6,4 1,6 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,5 1,5 Ins.tsto LaRa Oy 1,4 1,4 Suomen Talokeskus Oy 1, 12,9 Saraco D&M Oy 1, 1,3 Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Ins.tsto Olof Granlund Oy 27,3 1, 28,1 Pöyry Building Services Oy 11,2,5 19,2 Projectus Team Oy 7,,6 7,1 Airix Talotekniikka 6,3,3 6,3 Ins.tsto Kontermo Oy 3,8 3,9 Optiplan Oy 3,5 8,9 Hepacon Oy 3,2 3,2 Hifab Oy 2,8 2,8 2,8 Ins.tsto Lausamo Oy 2,7,5 2,6 Suomen Talokeskus Oy 2,4 12,9 Yhtyneet Insinöörit Oy 2,2 2,2 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 2, 2, Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,8 1,8 Ins.tsto Äyräväinen Oy 1,8 1,8 AX-Konsultit Oy 1,6 4,9 Sähköins.tsto Matti Leppä Oy 1,5 1,5 Arkins-Suunnittelu Oy 1,3 1,9 Ins.tsto J. Markkanen Oy 1,2 1,4 kokonaislaskutus
8 SKOL Visio Kesäkuu 211 Kiinteistöissä mittavat tehostamismahdollisuudet Ammattimaisella rakennuttamisella ja kiinteistönpidolla on Suomessa edelleen paljon kyntämätöntä työsarkaa, jolla on saavutettavissa suuria säästöjä rakentamisen ja käytön aikana. Sisäilmapalveluilla ja asiantuntevilla taloteknisillä ratkaisuilla voidaan parantaa myös tilojen terveellisyyttä. toimitusjohtaja Vesa Pitsinki työssä törmää toisinaan siihen että esimerkiksi jokin pieni kunta haluaa teettää itse uuden koulurakennuksen ja kieltäytyy tar- Tässä joamistamme rakennuttajapalveluista, mutta saamme lehdestä lukea että koulun rakentaminen on tullutkin useita miljoonia euroja kalliimmaksi kuin minkä kokemuksesta tiedämme oikeaksi hinnaksi, ISS Proko Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pitsinki sanoo. Onneksi meillä on kuitenkin paljon tyytyväisiä asiakkaita jotka näkevät itse hankkeesta toiseen sen, että ammattitaitoinen rakennuttajakonsultti tuo asiakkaalle huomattavasti konsulttipalkkiota suuremmat säästöt ja vaikuttaa oleellisesti hankkeen sujumiseen. Vesa Pitsingin mukaan rakentamisen tiedonhallinta on parantunut oleellisesti projektipankkien ja tietomallintamisen myötä verrattuna vaikkapa kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin postissa lähetettyjen muutospiirustusnippujen seuraaminen oli kaikille osapuolille hyvin työlästä ja virheiden löytäminen paljon vaikeampaa. Samalla kuitenkin rakennushankkeen kokonaisuuden ammattimaisen hallinnan tarve on entisestään kasvanut, kun hankkeet ovat jo pelkästään lisääntyvän talotekniikan ja kiristyvien energiamääräysten takia yhä monimutkaisempia ja aikataulut kireämpiä. Mallia räätälöintiin autoteollisuudesta Pitsingin mielestä rakennusala on selkeästi ottamassa askelia kohti autoteollisuuden kaltaista toimintamallia, jossa asiakas tilaa itselleen räätälöidyn mutta teollisesti valmistetun auton haluamillaan varusteilla. Sen sijaan että autotehtaat tekisivät kaiken itse, ne toimivat pitkälti alihankkijaverkoston kapellimestareina varmistaen sen että kokonaisuus toimii ja soi yhteen asiakkaan haluamalla tavalla. Monet asiakkaat haluavat kaikki palvelut yhdeltä kumppanilta, ja siksi esimerkiksi ISS Prokon rakennuttamispalvelut käsittävät perinteisten projektinjohto- ja valvontapalveluiden lisäksi taloteknisen rakennuttamisen, kustannuslaskennan, hankesuunnittelun ja käyttäjäpalvelut.
SKOL Visio Kesäkuu 211 9 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy oli akustisena suunnittelijana Tilkan sotilassairaalan muutostöissä yksityiseksi hoivakodiksi ja toimistorakennus Tilkan kiilan rakennuttamisessa. ISS:n sisäilmalaboratorio tukee Kiinteistöjen käytönohjaus yksikköä sisäilmatutkimuksien ja kiinteistöjen kuntoarvioiden tekemisessä poikkitieteellisesti täydentäen rakentamisen ja talotekniikan osaamista. Vesa Pitsinki muistuttaa, että kehitys tapahtuu rakennusalalla ja kiinteistönpidossa pienin askelin. Vaikka esimerkiksi elinkaarilaskennan kaltaisia uusia palveluita tulee sitä mukaa kun niille on kysyntää, on valtaosa 2 hengen henkilökunnastamme rakennuttajakonsultteja, projektipäälliköitä ja työmaavalvojia sekä talotekniikan asiantuntijoita ja valvojia. Perinteisen osaamisen rinnalle on hyvä rakentaa uusia palveluita, joita ISS:n kaltainen yritys voi levittää koko maahan. Esimerkiksi ISS:n sisäilmalaboratorio tukee Kiinteistöjen käytönohjaus yksikköä sisäilmatutkimuksien ja kiinteistöjen kuntoarvioiden tekemisessä poikkitieteellisesti täydentäen rakentamisen ja talotekniikan osaamista. Kun ajattelee sitä kuinka paljon Suomessa on rakennuksia ja miten yleisiä sisäilmaongelmat ovat, on tällaisille palveluille ja sisäilmaongelmien ratkaisemiselle valtavat markkinat, Vesa Pitsinki sanoo. Akustinen suunnittelu säästää kalliilta virheiltä Akustisen suunnittelun ja mittausten kysyntä ja tarjonta on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta edelleen asiantuntija pyydetään usein paikalle vasta kun virhe on jo tapahtunut. Akustinen suunnittelu mielletään usein lähinnä konserttisalien suunnitteluksi, vaikka huoneakustiikka on vain pieni osa akustista suunnittelua, ja konserttisalit sen harvinaista ääripäätä verrattuna esimerkiksi siihen saako luokassa puheesta selvää. Ääneneristys on yksi tärkeimmistä akustiikan osa-alueista, Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n toimitusjohtaja Heikki Helimäki sanoo. Hänen mukaansa akustinen suunnittelija pyydetään valitettavan usein paikalle vasta sitten kun rakennus on valmistunut ja siinä todetaan vakavia akustisia puutteita. Virheiden korjaaminen on monesti hyvin kallista ja joskus jopa mahdotonta. Jos akustinen suunnittelija otetaan hankkeeseen mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, voidaan kokonaiskustannuksissa saavuttaa helposti säästöä löytämällä taloudellisimmat suunnitteluratkaisut ja tilojen sijoitusvaihtoehdot yhdessä arkkitehti-, rakenne- ja lvis-suunnittelijoiden kanssa, Helimäki sanoo. toimitusjohtaja Heikki Helimäki Rakenteiden ilma- ja askelääneneristävyyden lisäksi akustiikkasuunnittelussa on huomioitava melutasojen hallinta ulkoisten ja sisäisten äänilähteiden kuten lvis-järjestelmien ja liikennemelun osalta sekä kaikkien värähtelevien laitteiden tärinäneristykset. Esimerkiksi sairaalan potilashuoneessa äänitaso saa olla enintään 28 desibeliä. Jos potilashuoneen alapuolella on sairaalan varavoimanlähteenä äänitasoltaan 11 desibelin dieselgeneraattori jota on koekäytettävä viikoittain, on vaadittavan ääneneristyksen saavuttaminen erittäin vaikeaa. Kouluissa äänet kulkevat ilmanvaihtokanavia pitkin luokasta toiseen, ja luokkahuoneissa arkkitehdit sijoittavat monesti akustiset vaimennusmateriaalit katon keskiosaan, vaikka puheen kuuluvuus edellyttää niiden sijoittamista reunoille, Helimäki kertoo esimerkkejä tilanteista, joissa akustiikan asiantuntijaa olisi kannattanut käyttää jo suunnitteluvaiheessa. Helimäki painottaa, että akustiikka täytyy ottaa huomioon kaikessa rakentamisessa kaavoituksesta tilojen ja toimintojen sijoittamiseen sekä rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Akustisten tutkimusten ja mittausten käyttö on yleistynyt tilaajien ja urakoitsijoiden laadunvalvonnassa. Usein mittauksiakin tehdään vasta sitten kun on pakko monesti kalliisiin oikeudenkäynteihin ja korjauksiin johtavissa riitatapauksissa, joissa akustiikassa on epäonnistuttu. Mittausten laadussa ja osaamisessa sekä käytettävissä mittalaitteissa on Heikki Helimäen mukaan hyvin suuria eroja. Meillä on käytössä ISO 91-standardin mukainen laatujärjestelmä. Mittaustoimintamme on akkreditoitu FINAS:in toimesta ja täyttää ISO 1725-standardin vaatimukset.
1 SKOL Visio Kesäkuu 211 Saako liikenneväyliä vähemmällä enemmän? Liikenneviraston synty on edistysaskel eri liikennemuotojen tasapainoiselle kehittämiselle ja infrasuunnittelulle, mutta se ei ratkaise väyläinvestointien rahoituksen jälkeenjääneisyyttä. Suunnittelualan suurin murhe on tiehankkeiden vähäisyys: viime vuonna suunnitteluhankinnat putosivat edellisestä vuodesta liki kymmenesosaan ja hintataso puolittui. syntyminen on selkeä edistysaskel eri liikennemuotojen tasapainoisen kehittämisen kannalta. Liikenneviraston pyrkimys saada nykyisillä Liikenneviraston määrärahoilla enemmän aikaan on hyvä tavoite, mutta käytännössä jo pelkän korjausvelan umpeen kurominen edellyttäisi infrainvestointeihin tasokorotusta, Sito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Fischer sanoo. Hän korostaa, että ylläpidon lisäksi liikenneverkostoa pitää pystyä myös kehittämään sen toimivuutta ja ennen kaikkea turvallisuutta nostamalla. Tarvitaan myös laadun nostoa. Tienpidon ja väyläinvestointien rahoitus on jäänyt Suomessa jälkeen liikennemäärien kasvusta ja muista EU-maista. Jokainen liikenteessä liikkuja voi päivittäin nähdä miten suuria puutteita esimerkiksi pääkaupunkiseudun tieverkon kunnossa on, Siton varatoimitusjohtaja Tapio Puurunen sanoo. Helsingin Sanomien alkuvuodesta järjestämässä kyselyssä kansalaiset pitivät liikenneväyliä toiseksi tärkeimpänä panostusalueena. Väyläinvestointien nousu keskustelunaiheeksi eduskuntavaalien yhteydessä herättää alalla optimismia siitä, että uusi eduskunta ottaa päätöksissään kansan tahdon huomioon, Puurunen sanoo. Suomen suurimpana pelkästään infraalaan keskittyvänä konsulttitoimistona Sitossa on pitkään tiedetty myös rataverkon kunnon puutteet, jotka ovat viime aikoina näkyneet laajemminkin julkisuudessa liikenteen viivästymisinä vaurioiden takia ja junien sallittujen nopeuksien laskemisena etenkin routa-aikana. Liikenneverkosto on niin tärkeä koko yhteiskunnan toimivuudelle, että sen kunnossapitoon ja kehittämiseen on pakko panostaa. Rakennetun omaisuuden tilasta tehdyn ROTI-selvityksen tuloksetkin tukevat infrarahoituksen kasvattamisen tarvetta, Tapio Puurunen sanoo. Viime vuoden alussa toimintansa aloittaneeseen Liikennevirastoon yhdistyivät Tiehallinnon keskushallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Iso muutos alalle on myös se, kun Tiehallinnon tiepiirit siirtyivät samassa yhteydessä osaksi uusia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia eli ELYkeskuksia. Allianssi-malli käyttöön ensimmäisenä Euroopassa Julkisen sektorin osuus Siton hankkeista on Kimmo Fischerin mukaan noin kolme neljännestä, ja väylähankkeista Liikenneviraston ja ELYjen osuus noin kaksi kolmasosaa. Liikenneviraston toimintatavat ja strategia ovat Sitossa hyvin tiedossa, sillä yhtiö on ollut konsulttina laatimassa Liikenneviraston julkaisua Liikenne 23, joka on ehdotus Suomen uusiksi liikennepoliittisiksi linjauksiksi. Liikennevirasto toimii hyvin koordinoidusti liikenne- ja viestintäministeriön alla, mutta ELYt ovat peräti kuuden ministeriön ja Liikenneviraston ohjauksessa, Fishcer sanoo. Suunnittelusektorin suurin murhe on tällä hetkellä väylähankkeitten vähäisyys. Viime vuonna suunnitteluhankintojen määrä oli ilmeisimmin vain noin kymmenesosa vuoden 29 arvosta. Tilanne on johtanut epärealistiseen hinnoitteluun. Hintataso on käytännössä puolittunut, mitä on tukenut se että Liikenneviraston ja ELYjen hankkeissa laadun painoarvo on pudonnut mitättömäksi, kun sen pitäisi olla suunnittelussa vähintään 5-7 prosenttia, Kimmo Fischer sanoo. Väylänpidon resurssien niukkuus on osaltaan saanut Liikenneviraston kehittämään aktiivisesti uusia hankintamenettelyjä, mikä on Fischerin mielestä hyvä asia. Esimerkiksi allianssimallissa tilaaja, urakoitsija ja suunnittelija ovat samassa veneessä. Tämä tulee olemaan suuri muutos koko alalle, ei pelkästään suunnittelijoille. Suomessa allianssimallia sovelletaan ensimmäisenä Euroopassa. Ensimmäinen rata-allianssihanke Lielahti-Kokemäki rataosuuden perusparantamisesta on jo lähtenyt liikkeelle. Syksyllä käynnistyy Tampereen rantaväylän tieallianssi, jossa Urho Kekkosen tie siirretään Tammerkosken alittavaan tunneliin. Tiedonhallintapalveluiden kysyntä kasvaa nopeasti Julkishallinnossa tuottavuuden parantamista on lähestytty lähinnä henkilöstövähennysten näkökulmasta. Kehitys ei ole suunnittelijoiden kannalta toivottavaa, vaikkakin suuntaus tuo väistämättä lisää töitä myös konsulteille vauhdittaen jo jonkin aikaa jatkunutta ulkoistamiskehitystä. Varsinaisen suunnittelun lisäksi Sito on mukana hankkeiden valmistelussa yhä varhaisemmassa vaiheessa, ja osallistumme työnaikaiseen valvontaan sekä ylläpidon kehittämiseen, Fischer sanoo. Tiedonhallinta nousee entistä keskeisempään rooliin, kun vähemmillä panoksilla pyritään saamaan enemmän tuloksia. Sitolla tämä osaamisalue on erityisen vahva ja sitä on pitkäjänteisesti kehitetty, minkä tuloksena yhtiön tiedonhallinta- ja paikkatietopalveluita käyttää rakennusalan lisäksi hyvin laaja asiakaskunta muun muassa päätöksenteon ja tiedon jakamisen työkaluina. Kimmo Fischer pitää Helsingin Kalasataman keskuksen aluetta hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka monipuolista infrahankkeiden suunnittelu voi olla ja miten tiedonhallinta hyödyttää suunnittelun lisäksi rakentamisen eri vaiheiden toteutusta. Metroradan alapuolelle rakennetaan paljon maanalaisia tiloja liikenneväylineen, ja viherkannen päälle nousee Suomen mittakaavassa pilvenpiirtäjiä joiden pohjarakenteet on toteutettava niin että liikenne nykyisillä väylillä voi jatkua sekä maan päällä että alla rakentamisen aikana.
SKOL Visio Kesäkuu 211 11 Helsingin Kalasataman keskukseen nousee Suomen mittakaavassa pilvenpiirtäjiä viherkannen päälle. Metroradan alapuolelle rakennetaan paljon maanalaisia tiloja liikenneväylineen. Helin & Co Arkkitehdit Suunnittelussa näennäisesti saavutettu säästö aiheuttaa helposti monikertaisena kustannusten nousun toteutuksessa. Vähemmällä saadaan kalliimpaa. Näin kommentoivat toimitusjohtaja Kimmo Fischer (oikealla) ja varatoimitusjohtaja Tapio Puurunen väyläsuunnittelun määrän ja hintatason voimakasta laskua. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 21 oli yhteensä 28 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 11 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka, vuonna 21 laskutus 64 M, ympäristö- ja maisemasuunnittelu 5 M, geotekniikka ja kalliorakennustekniikka 41 M, vesihuoltotekniikka 3 M sekä liikennetekniikka 23 M. Yhdyskuntasektorinpalveluksessa on noin 36 henkeä ja tilauskanta on pysynyt korkealla, kotimarkkinoiden arvioidaan hieman heikkenevän, mutta vientihankkeiden uskotaan lisääntyvän. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT 21 Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka Toimiala yht. M vienti M Ramboll Finland Oy 23,2 1,2 76,9 Sito Oy 13,6 26,1 Pöyry Finland Oy 11,2,1 99,4 WSP Finland Oy 1,9 1, 27,3 FCG Finnish Consulting Group Oy 4, 66,6 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3,4 25,2 Finnmap Consulting Oy 3,1 33,8 Finnmap Infra Oy 2,7,3 2,8 AHMA Insinöörit Oy 2,4 9, YSP Oy 1,9 2,7 Airix Ympäristö 1,8 6,3 Strafica Oy 1,8 1,8 Ins.tsto Pontek Oy 1,7 2,8 kokonaislaskutus SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT 21 Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimiala yht. M vienti M FCG Finnish Consulting Group Oy 21, 7,4 66,6 Ramboll Finland Oy 17, 1, 76,9 Pöyry Finland Oy 12,2 1,8 99,4 Sito Oy 3,4 26,1 AHMA Insinöörit Oy 2,7 9, WSP Finland Oy 2,6 27,3 Golder Associates Oy 2,5,2 6,4 Airix Ympäristö 1,9 6,3 Environ Corporation Finland Oy 1,4,8 1,4 Maveplan Oy 1, 2,4 Ins.tsto Matti Pitkälä Oy,5,5 Geobotnia Oy,3 1,7 kokonaislaskutus
12 SKOL Visio Kesäkuu 211 Arktisten alueiden offshoresuunnittelun kysyntä kasvaa Laivanrakennuksen ja sen mukana myös tuotesuunnittelun painopiste on siirtynyt Kaukoitään. Suomalaisille riittää kuitenkin töitä vaativammassa konseptisuunnittelussa. Öljy- ja kaasuteollisuuden offshore- alusten suunnittelu ja laivojen energiatehokkuuden parantaminen ovat selkeitä kasvualueita, joilla Suomessa on vahvaa osaamista. toimitusjohtaja Mika Laurilehto vaikutti laivanrakennukseen dramaattisesti, sillä vuonna 29 laivatilaukset putosivat 9 prosenttia edellisestä vuodesta joka oli erittäin Finanssikriisi hyvä. Laivasuunnittelun kysyntä heikkeni jo aikaisemmin, mutta viime vuoden lopulla käynnistyi selvä elpyminen, Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto sanoo. Laurilehdon mukaan Deltamarin elää tietyillä aloilla jopa työvoimapulan aikaa. Hydrodynamiikan ja laivojen runkojen lujuusasiat hallitsevien osaajien puute ei ole pelkästään suomalainen vaan globaali ongelma. Myös laivojen sähkö- ja automaatiosuunnittelijoista on pulaa. Suomen telakoiden tilausten vähäisyys tällä hetkellä ei käytännössä juuri vaikuta Deltamarinin työkantaan, koska yhtiön liikevaihdosta yli 85 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiö tekee pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille varustamoille vaativampaa konseptisuunnittelua ja projektinhallintaa laivoihin, jotka varustamot tilaavat Kiinan, Etelä- Korean tai Japanin telakoilta. Yli 9 prosenttia laivoista valmistetaan näissä kolmessa maassa. Tämä vuosikymmen on alalla hyvin Kiina-painotteinen, sillä maassa on tehty poliittinen linjaus siitä että laivanrakennusta vahvistetaan ja raaka-aineita tuovat ja tuotteita vievät laivat purjehtivat pääasiassa Kiinan lipun alla, Laurilehto sanoo. Viime aikoina myös Eurooppaan on tullut jonkin verran uusia tilauksia Saksan, Ranskan ja Italian telakoille. Deltamarin on osallistunut näidenkin laivojen suunnitteluun, mutta tilaukset ovat olleet suhteellisen pieniä, koska monilla eurooppalaisilla telakoilla on omaa suunnittelua toisin kuin Suomessa. Selkeä kasvualue johon meillä Suomessa on hyvää osaamista on öljy- ja kaasuteollisuuden offshore tuotanto- ja tukialusten suunnittelu. Öljyn hinnan noustessa sitä kannattaa porata entistä vaikeammilta ja syvemmiltä merialueilta, joista osa on Venäjän arktisilla alueilla. Offshore-verkostolla Venäjälle ja Brasiliaan Deltamarin on suunnitellut tukialuksia Brasiliaan, jossa öljyä porataan kolmen kilometrin syvyydestä meren pohjasta. Venäjällä suomalaisten etuna on kokemus
TEOLLISUUSSUUNNITTELU SKOL Visio Kesäkuu 211 13 Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 21 oli 38 miljoonaa euroa, noin 33 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 23 miljoonalla ja vientitöitä 15 miljoonalla eurolla. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat prosessitekniikka, laskutus vuonna 21 yhteensä 133 M, energiatekniikka 51 M, laiva- ja meritekniikka 43 M, valvonta ja tarkastus 3 M, tehdas ja laitossuunnittelu 26 M sekä sähkö- ja telesuunnittelu 23 M. Teollisuussektorin palveluksessa on yli 57 henkeä. Kotimaisten investointien ja vientitilausten väheneminen pienensi alan tilauskantaa lähes 4 prosenttia. Nyt jäsenyritykset uskovat sekä kotimaisten että erityisesti viennin markkinanoiden paranevan. Deltamarinin suunnittelema, öljynporauksessa käytettävän Dynamic Producer erikoisaluksen konversio Petroserville valmistui vuonna 21. SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT 21 Toimiala yht. M vienti M Neste Jacobs Oy 67,5 14,8 67,5 Etteplan Oyj 63,8 9,3 63,8 Pöyry Finland Oy 51,2 27,9 99,4 Deltamarin Oy 28,6 27,8 28,6 SWECO Industry Oy 27,7 8,7 27,8 Elomatic Yhtiöt 27,3 12,7 27,3 Citec Engineeering Oy 2,6 18, 2,6 DEKRA Industrial Oy 19,6 1,4 19,6 ÅF-Consult Oy 18,9 9,8 19,1 Rejlers Oy 17,6 17,6 Ramboll Finland Oy 9,4 2,9 76,9 CTS Engtec Oy 9,3 1,4 9,5 Airix Teollisuus 7,4 2,1 7,4 Protacon Oy 6,7 8, Chematur Ecoplanning Oy 4,6 4,7 4,6 Oy Omnitele Ab 3,8 1,3 4,5 Niras Finland Oy 3,7 3,7 4,2 kokonaislaskutus laivatoimituksista jo Neuvostoliiton ajalta sekä vahva jäissä kulkevien alusten suunnittelu- ja rakentamisosaaminen. Venäjä on tälle alalle suuri mahdollisuus, vaikka kehitys arktisten alueiden hyödyntämisessä etenee hitaasti. Ilmaston lämpenemisen ansiosta myös Venäjän pohjoisrannikon kautta kulkeva koillisväylä, joka on lyhin reitti Aasiaan, on kulkukelpoinen entistä suuremman osan vuodesta. Tälle reitille tarvitaan erikoisaluksia joilla lastin kuljettaminen tulee vuorokautta kohti kalliimmaksi, mutta matka-ajan merkittävän lyhenemisen takia kokonaiskustannukset jäävät silti pienemmiksi. Deltamarin on tehnyt tätä reittiä varten jäissä kulkevien rahtialusten konseptisuunnittelua. Näiden alusten pienoismalleja on monesti testattu Aker Arctic Technologyn jäälaboratoriossa Helsingin Vuosaaressa. Heillä on tällä alueella hyvin korkeatasoista ja maailmalla arvostettua osaamista. Venäjän arktisilla alueilla tarvittavien erikoisalusten toimituksia on odotettavissa myös Helsingin telakalle, josta osa siirtyi venäläis-eteläkorealaisen telakkayhtiön omistukseen. Suomessa on käynnistetty yli 2 yrityksen verkostoyhteistyön rakentaminen offshore teollisuuden toimituksiin yritysten ja Tekesin rahoittamana. IFCOhankkeen (Innovative Finnish Business and Product Concepts for Offshore Industry) projektipäällikkönä on Kimmo Juurmaa Deltamarinista. Hankkeessa pyritään kokoamaan Venäjän ja Brasilian tarpeisiin offshore paketteja, jotka sisältävät sekä suunnittelua että laitteistoa, Mika Laurilehto sanoo. Energiatehokkailla ratkaisuilla kysyntää Energian hinnan nousu ja kasvava huoli ympäristöstä lisää meritekniikassa energiatehokkaiden ja vähän luonnon tasapainoa kuormittavien ratkaisujen kysyntää. Suomessa on laivojen energiatekniikassa maailmanluokan osaamista. Erilaiset hybridi-, kaasu- ja propulsiokäytöt yleistyvät dieselmoottoreiden rinnalla, ja satamassa tarvittava sähkö voidaan tuottaa esimerkiksi polttokennoilla ja akkuteknologialla. Laurilehdon mukaan länsimaiset varustamot alkavat olla entistä kiinnostuneempia Kaukoidän telakoilta tilaamiensa laivojen energiankulutuksesta, mikä tarjoaa lisää työmahdollisuuksia myös suomalaisille suunnittelutoimistoille joilla on osaamista energiatehokkaiden alusten konseptisuunnittelusta. Laivat suunnitellaan usein liiaksi tuotannon ehdoilla. Varustamoiden päätöksissä laivojen käyttökustannuksilla on entistä suurempi rooli, kun energian hinta nousee ja ympäristöasioiden painoarvo kasvaa. Laivojen energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen lisäksi laivasuunnittelijoita työllistää esimerkiksi merialueille rakennettavien tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja ylläpidossa tarvittavien alusten suunnittelu. Deltamarin on perustanut laivanrakennuksen uuteen mahtimaahan Kiinaan yhteisyrityksen, joka poikii töitä sekä kiinalaisille että Suomessa työskenteleville suunnittelijoille. Kun huolehdimme siitä että kykenemme kehittämään jatkuvasti uusia konsepteja joista asiakkaat eli varustamot hyötyvät, voimme viedä korkeatasoista osaamista vaativaa suunnittelutyötä Suomesta Kiinaan. Konsepteja kopioidaan nopeasti, mutta etumatkamme laivojen suunnitteluosaamisessa on onneksi hyvin pitkä, Mika Laurilehto sanoo.
14 SKOL Visio Kesäkuu 211 Pöyryn selvitysten ja suunnitelmien pohjalta toteutettu jäteveden puhdistuslaitos Hebein maakunnan pääkaupungissa Shijiazhuangissa Kiinassa. Konsultille Kiina voi olla myös lähimarkkinoilla Kiinassa toimii jo lähes 3 suomalaisyritystä, joiden kokemuksia hyödyntämällä Kiinaan etabloituvat yritykset voivat välttää pahimmat karikot. Pöyry Finlandin toimitusjohtajan Sakari Oksasen mielestä suomalaisten konsulttiyritysten kannattaa harkita Kiinan sijaan myös lähi markkinoita, kuten Ruotsia ja Venäjää sekä Keski- ja Itä-Eurooppaa. toimitusjohtaja Sakari Oksanen on Suomessa vankka kokemus esimerkiksi Venäjän markkinoilla toimimisesta ja sitä kannattaa hyödyntää. Venäjällä tiedostamme Meillä myös riskit, mutta Kiinaan moni yritys menee hämmästyttävän kevyin perustein luottaen liikaa vaikkapa paikallisen kuvernöörin maalailemiin hyviin markkinanäkymiin Sakari Oksanen sanoo. Oksanen johti Pöyryn Kiinan toimintoja Pekingissä seitsemän vuotta ennen kuin hän helmikuussa aloitti Pöyry Finlandin toimitusjohtajana. Jo aiemmin energia- ja sähkövoimatekniikan DI:n urapolku on kulkenut suomalaisen konsulttialan kansainvälistymisen mukana maailmalle, kun yrityskaupan myötä Energia- Ekonosta Pöyrylle siirtynyt Oksanen lähetettiin vuonna 1996 vetämään Pöyryn Aasian energialiiketoimintaa Singaporesta käsin. Kiina on suuren kokonsa ja nopean kasvunsa ansiosta mahdollisuuksien maa myös suomalaisille konsulttiyrityksille, mutta kilpailu on kovaa ja kulttuurieroihin kompastumisen vaara suuri. Kulttuurishokin voi välttää hyödyntämällä Kiinassa jo toimivien suomalaisyritysten kokemuksia ja kontakteja ja valmistautumalla huolellisesti markkinoihin, Oksanen sanoo. Suomalaisten yritysten kumulatiiviset investoinnit Kiinaan ovat noin kymmenen miljardia euroa. Suur-Shanghain alue on suurin Suomi-keskittymä Euroopan ulkopuolella: siellä toimii
SKOL Visio Kesäkuu 21 15 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta vajaa neljännes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas 66 prosenttia on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille ja 34 prosenttia on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet. Vuonna 21 vientiprojektien laskutus oli 25 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 165 miljoonaa euroa. Vientilaskutuksesta 61 prosenttia tuli teollisuussektorilta, 12 prosenttia talonrakentamisesta ja 13 prosenttia infrasektorilta. Loput runsas 1 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Vientitöistä suuntautui Euroopan maihin 55 prosenttia ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 42 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 13 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 21 noin 27 miljoonan euron arvosta eli 11 prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET 21 Vientilask. M Viennin osuus % Kokonaislask. M Pöyry Finland Oy 32,9 33 % 99,4 Deltamarin Oy 27,8 97 % 28,6 FCG Finnish Consulting Group Oy 27,2 41 % 66,6 Citec Engineering Oy Ab 18, 87 % 2,6 Neste Jacobs Oy 14,8 22 % 67,5 Elomatic Yhtiöt 12,7 46 % 27,3 ÅF-Consult Oy 9,8 51 % 19,1 Etteplan Oyj 9,3 15 % 63,8 FM-International Oy 8,7 9 % 9,7 SWECO Industry Oy 8,7 31 % 27,8 Ramboll Finland Oy 7,3 9 % 76,9 Indufor Oy 7,2 93 % 7,7 Destia, ennakkotieto 7, 2 % 35, Chematur Ecoplanning Oy 4,7 14 % 4,6 Pöyry Civil Oy 4,2 24 % 17,6 Niras Finland Oy 4,1 99 % 4,2 Finnmap Consulting Oy 3,8 11 % 33,8 WSP Finland Oy 3,5 13 % 27,3 noin puolet 28 suomalaisyrityksestä Kiinassa, ja alueella on jo noin tuhat suomalaista. Pöyryllä on Kiinassa henkilöstöä noin 2. Uusimpia hankkeita on kolmen 35 km:n tuntinopeuteen pohjautuvan suurnopeusjunaverkoston rakentamisen valvonta. Kiinassa kopioimista ei pidetä rikoksena Sakari Oksanen painottaa, että Kiinan markkinoilla aloittavien yritysten kannattaa pitäytyä perusosaamiseensa eikä lähteä kaikenlaisiin kehityshankkeisiin mukaan. Hyödyllistä ja luotettavaa tietoa Kiinasta saa suomalaisyritysten lisäksi Finprolta ja paikalliselta lähetystöltä. Suomalaiset yritykset voivat tehdä tietämättään joskus karkeitakin virheitä. Ne saattavat ottaa yhteistyökumppaniksi vaikka sopivasti vastaan osuneen tulkin, jonka kiinalaiset neuvottelukumppanit jättävät täysin huomiotta koska hän on eri kielialueelta ja kouluttamattomampi kuin he. Kiinassa täytyy varautua myös siihen, että hyvät tuotteet ja palvelut kopioidaan nopeasti. Vanhan kungfutselaisen perinteen mukaan oppimestaria jäljiteltiin jopa kymmenen vuotta ja vasta sitten oltiin kypsiä luomaan omaa. Kiinassa kopioimista ei pidetä varkautena, vaikka se nykylakien mukaan sitä onkin. Siellä ajatellaan että Toyotalla on hyvä moottori, meidän kannattaa siis tehdä itse samanlainen. Sakari Oksanen muistuttaa, että globaali kilpailu koskettaa myös jokaista kotimarkkinoilla toimivaa konsulttiyritystä, koska monet suurimmista konsulttitoimistoista ovat kansainvälisessä omistuksessa. Suomalaisten yritysten kannattaisi itse ottaa yhtä rohkeasti askelia lähimaihin kuten Ruotsiin, Venäjälle, Keski- ja Itä-Eurooppaan tai kauempana oleville kasvaville markkinoille. Pöyryn oma kasvu- ja kansainvälistymisstrategia painottuu kehittyville markkinoille, joissa investoinnit kiinteään pääomaan ovat selvästi suurempia kuin vakiintuneissa talouksissa. Tällaisia maita ovat Kiinan lisäksi muun muassa Intia, Brasilia jossa yhtiö on toiminut jo 4 vuotta sekä muutamat Itä-Euroopan, Aasian ja Afrikan maat. Kansainvälistyjän oltava vahva kotimarkkinoilla Kansainvälistymisen ensimmäinen edellytys on Oksasen mukaan se, että yritys on vahva kotimarkkinoilla. Yrityksellä täytyy olla myös resursseja panostaa heti alkuun riittävästi toiminnan aloittamiseen uusilla markkinoilla sen jälkeen kun markkinat ja yrityksen kyky toimia niillä on huolellisesti analysoitu. Tyypillisesti kansainvälinen toiminta lähtee edelleen liikkeelle projektista johon konsulttiyritys osallistuu suomalaisen teollisuusyrityksen kuten Koneen, Metson tai Wärtsilän kanssa. Samalla on hyvä tilaisuus hakea paikallisia asiakkaita ja katsoa onko etabloitumiselle edellytyksiä. Sakari Oksanen painottaa, että kotimarkkinat ovat hyvin kansainvälisesti toimivalle Pöyryllekin nyt ja tulevaisuudessa hyvin tärkeät. Suomen yksiköillä on myös tärkeä roolinsa ja omat vahvat osaamisalueensa Pöyry-yhtiöiden kansainvälisessä työnjaossa. Yksipuolisen vientiajattelun aika on kuitenkin ohi. Pöyry toimittaa esimerkiksi vesivoimapalveluita Afrikkaan Suomen sijaan Sveitsistä, mutta koska olemme suomalainen yritys tällainen järkevä parhaaseen osaamiseen ja kilpailukykyyn perustuva kansainvälinen työnjako hyödyttää myös Suomen kansantaloutta. Samalla tavalla on sekä Pöyryn että Suomen etu, että Pöyry saa tällä hetkellä suurimmalta markkina-alueeltaan Brasiliasta suuren tilauksen, jonka se toteuttaa pääasiassa paikallisen toimistonsa voimin ja täydentää sitä Suomessa tehtävällä suunnittelutyöllä. Suomi on pieni maa, emmekä me voi olla kaikessa maailman kärkeä, kuten Pöyry kiistämättä on paperi- ja selluteollisuuden osaajana. Meidän vahvuutemme on monipuolinen insinööriosaaminen yhdistettynä rehellisyyteen ja luotettavuuteen sekä pienen maan nöyrään mutta työtä pelkäämättömään asenteeseen. Kyllä muuallakin osataan perusasiat hyvin, mutta meidän suomalaisten onneksi kilpailussa ratkaisevat usein tällaiset pienet mutta asiakkaiden tärkeinä pitämät erot, Sakari Oksanen sanoo.
Suunnitteluala kasvaa vientitöiden vetämänä TILAUSKANNAT TOIMIALARYHMITTÄIN 16 14 12 1 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Kokonaistilauskanta 16 14 12 1 YHDYSKU Lisääntyneet vientihankkeet ovat kääntäneet suunnitteluja konsulttialan kasvuun kahden vuoden laskun jälkeen. Vientitilauskanta kasvoi kaikilla toimialoilla, mutta kotimainen tilauskanta lisääntyi vain talosektorin suunnit telijoilla. Osaavista suunnittelijoista on jo pulaa. Suunnittelualan 16 kokonaistilauskanta kasvoi talven aikana kymmenisen prosenttia. Vientitöiden määrä on miltei 14 kaksinkertaistunut vuoden Kokonaistilauskanta takaisesta, mutta kotimaiset työt ovat hieman vähentyneet. 12 Suunnittelualan markkinanäkymät ovat myönteiset. Vientimarkkinoiden uskotaan kasvavan kaikilla sektoreilla. Teollisuussuunnitte- 1 lijoista yli 7 prosenttia arvioi myös kotimaisten 8 investointien kääntyvän vihdoin selvään kasvuun. Kotimaan työt käänsivät talosuunnittelun 4 kasvuun TILAUSKANNAT TOIMIALARYHMITTÄIN 6 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Viennin tilauskanta 8 6 4 2 16 14 12 Viennin tilauskanta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TILAUSKANNAT TOIMIALARYHMITTÄIN TEOLLISUUSSUUNNITTELU Kokonaistilauskanta 1 1 Talosuunnittelijoiden kokonais tilauskanta kasvoi kymmenisen prosenttia, erityisesti vientitöitä saatiin aikaisempaa paremmin ja vientitilauskanta kasvoi puolella. 8 8 Viennin tilauskanta 2 2 2 SUUNNITTELUHENKILÖSTÖ Viennin tilauskanta JA LASKUTUS Runsas kolmannes talosektorin yrityksistä arvioi kotimarkkinoiden kasvavan, 1 6 6 6 TILAUSKANNAT loput uskovat markkinoiden TOIMIALARYHMITTÄIN pysyvän nykytasolla. Vienti markkinoiden 16 1 4 4 suhteen ollaan optimistisempia, kaksi kolmasosaa vastaajista uskoo vientimarkkinoiden 16 kehittyvän myönteisesti ja loputkin 16 säilyvän nykyisellään. 1 2 16 henkilöstö 12 2 14 TEOLLISUUSSUUNNITTELU YHDYSKUNTA TALONRAKENNUS Osaavista rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoista on pulaa, töitä olisi tarjolla miltei 14 14 1 14 1 Kokonaistilauskanta sadalle insinöörille. Henkilöstön uskotaan kasvavan viitisen prosenttia syksyyn mennessä. kokonaislaskutus 8 8 12 12 12 6 6 1 1 1 Infrasektorilla vakaat markkinat 4 Kokonaistilauskanta Kokonaistilauskanta vientilaskutus 8 8 8 Infra- ja 2 Viennin ympäristösuunnittelijoiden tilauskanta kokonaistilauskanta on sama kuin puoli vuotta 6 sitten. Vientitöiden määrä kasvoi hieman, 6 vienti töiden osuus oli 22 prosenttia 6 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 4 2 tilauksista. Tilauskanta vastaa viiden kuukauden työmäärää. 4 4 4 Viennin kasvuun uskoo neljännes infrasektorin yrityksistä. Viennin Kolme tilauskanta neljäsosaa alasta uskoo sekä vienti- että kotimarkkinoiden säilyvän nykyisellään. Pie- Viennin tilauskanta 2 2 2 ni osa SUUNNITTELUHENKILÖSTÖ JA LASKUTUS infra-alasta arvioi kotimarkkinoiden heikkenevän. Infra-alan henkilöstö lisääntyi hieman ja tilanteen 1 6 uskotaan säilyvän nykyisellään kesäkauden ajan. 1 4 14 16 Indeksikorjattu M Indeksikorjattu kokonaislaskutus vientilaskutus Henkilöstö 1 2 henkilöstö 12 Teollisuussuunnittelussa vienti vetää 1 1 SUUNNITTELUHENKILÖSTÖ JA LASKUTUS Teollisuussuunnitteluyritykset saivat uusia vientitöitä kaksinkertaisen määrän 8 1 6 8 edelliseen puolivuotisjaksoon verrattuna, mikä kasvatti vientitilauskantaa kokonaislaskutus 16 6 yli 9 prosenttia. Kotimainen tilauskanta väheni hieman ja tuloksena kokonaistilaus 1 4 6 14 kannan kasvuksi tuli 22 prosenttia. Tilauskanta 4 vastaa yli 1 2 4 vientilaskutus viiden kuukauden työmäärää. Vienti tilausten suhteel linen osuus 2 on noussut normaalitasolle, 1 2 henkilöstö 12 1 tilauskannasta yli puolet vientitöitä. 8 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 8 Teollisuussuunnitteluyritysten markkinaodotukset ovat parantuneet, 72 kokonaislaskutus 6 6 prosenttia yrityksistä uskoo kotimarkkinoiden kasvuun ja loputkin arvioivat 4 markki noiden säilyvän nykyisellään. Vientimarkkinoiden suhteen ollaan vieläkin 4 vientilaskutus optimisti SUUNNITTELUHENKILÖSTÖ sempia, yli 9 prosenttia JA LASKUTUS yrityksistä uskoo viennin kasvuun. 2 2 Indeksikorjattu kokonaislaskutus Indeksikorjattu vientilaskutus Henkilöstö Teollisuus 1 6 sektorin henkilöstön määrä on ennallaan ja vastaa nyt melko hyvin 16 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 kasvanutta tilauskantaa. 1 4 M 14 Lukumäärä 1 2 henkilöstö 12 1 1 8 8 Indeksikorjattu kokonaislaskutus Indeksikorjattu vientilaskutus Henkilöstö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 4 5 6 7 8 9 1 11 16 14 1 8 6 4 YHDYSKUNTA 1 1 Kokonaistilauskanta 2 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 3 4 5 6 7 8 8 9 9 1 1 11 11 8 6 4 2 16 14 12 16 14 12 1 1 Kokonaist 2 2 3 YHDYSKU 1 8 6 4 TALONR Vienn Kokonaist 1 Kokon 2 3