11.4.2013 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.salonen (at) metropolia.fi
SISÄLTÖ 1. Kansalaisymmärrys muuttuvassa maailmassa 2. Design ekologisesta näkökulmasta 3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta 4. Design asiakkaan subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulmasta 5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
1 KANSALAISYMMÄRRYS MUUTTUVASSA MAAILMASSA
Vallitsevan kulttuurimme arvohierarkia talouskasvu arvokas elämä, ihmisoikeudet elämän ekologisten edellytysten turvaaminen
Teollinen yhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoisuusyhteiskunta Materiaaliset arvot Postmateriaaliset arvot Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Inglehart, R. (1997). Modernization and Postmodernization: Cultural, Economic and Political Change in 43 Societies. Princeton: Princeton University Press. Randers, J. (2012). 2052 A global forecast for the next forty years. Vermont: Chelsea Green Publishing. WBGU (2011). World in Transition - A Social Contract for Sustainability. Berlin: German Advisory Council on Global Change.
Kulttuurinmuutoksen seurauksia Hyvinvointikäsitys Talouden toimintaperiaate Luonnonvarat Energia materiaalinen, kulutuskeskeinen kilpailu, omistajien voittojen maksimointi jätteitä ja päästöjä syntyy valtavasti fossiiliset energianlähteet henkinen, ihmissuhdekeskeinen yhteistoiminta, yhteiskunnallisten epäkohtien poistaminen Kaikki kiertää: jätteet ja päästöt ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta puhdas energia Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55.
Muuttuva elinkeinoelämä Tuottavuus 1960- Laatu 1970- Joustavuus 1980- Globalisaatio 1990- Luovuus ja innovaatiot 2000- Kestävän kehityksen mukaiset viisaat ratkaisut 2010-
Pysyvä muotoiluihanne muuttuvassa maailmassa? Kauneus Kestävyys Käytännöllisyys
2 DESIGN EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA Onnistumista voidaan arvioida tuleville sukupolville jäävien mahdollisuuksien ja vapauksien avulla.
Ihmisen talous on raaka-aineen muuttamista jätteeksi. Kaikki ihmisen tarvitsema aineellinen hyvä otetaan luonnosta ja palautetaan luontoon.
Materiaalinen hyvinvointi perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen 200-vuotta kestänyt teollinen aikakausi on perustunut pääasiassa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään keskimäärin 1,5 maapallon kapasiteetin verran.
JOHTOPÄÄTÖS Planeettamme rajallisuus johtaa väistämättä nykyisten materia- ja energiaintensiivisten elämäntapojen muuttumiseen > immateriaaliset aineettomat palvelut korostuvat tavaratuotannon sijasta
3 DESIGN YHTEISKUNNALLISESTA NÄKÖKULMASTA Onnistumista voidaan arvioida ihmisten välisen tasavertaisuuden toteutumisen perusteella
Korjaako design jotakin yhteiskunnallista epäkohtaa? Lisääkö design oikeudenmukaisuutta? Lähentääkö design rikasta ja köyhää?
JOHTOPÄÄTÖS Arvokkainta palvelumuotoilua on sellainen muotoilu, joka vähentää huono-osaisuutta.
4 DESIGN ASIAKKAAN SUBJEKTIIVISEN HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA Onnistuminen ilmenee asiakkaan kokemana kukoistamisena
Mikä saa ihmisen kukoistamaan? Hyväksytyksi tuleminen? Tarpeelliseksi itsensä kokeminen? Kuulluksi tuleminen? Vaikuttamismahdollisuudet?
Kohti tasavertaisia ja symmetrisiä ihmissuhteita me kaikki olemme ihmisiä Miltä tuntuu olla Potilas? Kohde, kohderyhmä? Käyttäjä? Asiakas? Kuluttaja? Hyödynsaaja? Kansalainen? Ihminen?
Täydellinen palvelukokemus? Palvelua käyttävät ihmiset kokevat itsensä entistä arvokkaammiksi ihmisiksi. Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeminen antaa merkityksen tälle hetkelle ja luo perustaa itseluottamukselle.
5 MILLAISTA ON KESTÄVÄ PALVELUMUOTOILU? raaka-aine > hyödyke > palvelu > elämykset > merkitysnäköala
Kestävä palvelumuotoilu Antaa myönteisen elämyksen Lisää palvelunkäyttäjän oman arvon tunnetta Tarjoaa elämälle uusia ja pitkällä aikavälillä kestäviä merkitysnäköaloja
raaka-aine > hyödyke > palvelu > elämykset > merkitysnäköala
Asiakasymmärryksen lähtökohtana on tieto siitä, mikä saa ihmisen kukoistamaan (motivoitumaan, innostumaan ja toimimaan) Kokemus yhteenkuulumisesta > Täällähän on mukavia ihmisiä! Kokemus osaamisesta > Tämähän sujuu minä olen taitava! Kokemus itsenäisyydestä > Olen oman elämäni tekijä! Deci, E. & Ryan, R. (2008). Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology 49(3),182 185. Deci, E. L., Ryan, R. M., & Guay, F. (2013). Self-determination theory and actualization of human potential. Teoksessa D. McInerney, H. Marsh, R. Craven, & F. Guay (Eds.), Theory driving research: New wave perspectives on self-processes and human development. Charlotte, NC: Information Age Press. 109 133.
Miten yhteenkuulumisen, osaamisen ja itsenäisyyden kokemukset saadaan palvelupolulle? PALVELUPOLKU PERINTEISESSÄ KAUPASSA toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu Kauppaan saapuminen Tuotteen etsiminen ja valitseminen Tuotteen siirtäminen ostoskoriin Tuotteen maksaminen kassalla Kaupasta poistuminen ei toteudu ei toteudu ei toteudu ei toteudu ei toteudu Patrício, L., Fisk, R., e Cunha, J., Constantine, L. (2011). Multilevel Service Design: From Customer Value Constellation to Service Experience Blueprinting. Journal of Service Research 14: 180-200. Trischler, J. & Zehrer, A. (2012). Service design: Suggesting a qualitative multistep approach for analyzing and examining theme park experiences. Journal of Vacation Marketing 18(1) 57 71.
VAHVA PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU pitkän aikavälin hyvinvoinnin priorisointi yksilön ja yhteisön hyvinvointi paikalliset tuotteet puhtaat energianlähteet myrkyttömät materiaalit materiaalien kierto totuuteen pyrkiminen ja korkea moraali, tarvittaessa lakien vaatimuksia korkeampi moraali HEIKKO PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU lyhyen aikavälin hyvinvoinnin priorisointi yksilön hyvinvointi globaalit tuotteet likaiset energianlähteet (fossiilinen energia) vaaralliset materiaalit jätteiden syntyminen paikallisten lakien noudattaminen, lakien mukainen toiminta moraalin mittana Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer, 2048 2055.
Arvojen hierarkia kokonaisvaltaisesti vastuullisessa palvelumuotoilussa I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maa-alueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat II Arvokas elämä, ihmisoikeudet oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus, demokratia, kulttuurinen monimuotoisuus III Vakaa talous Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald s Envi-ronmental Ethics. Steinbecker Verlag. Hediger, W. (1999). Reconciling weak and strong sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120 1144. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187 196.
Kiitos! arto.salonen (at) metropolia.fi