MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1
LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2
FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua ja sidottua, vapaa kilpailu eri tuotteiden välillä Purku elinikäisenä eläkkeenä Ei liikkuvaa maalia ikärajojen suhteen 3
Uskooko, että tulevaisuudessa kansalaiset joutuvat yhä enemmän kustantamaan itse esim. oman vakuutuksen turvin... Kaikki vastaajat, n=1026 Kyllä EOS Ei Terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia 87 3 10 Vanhuuden hoivaan liittyvien palvelujen kustannuksia 90 4 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lähde: Finanssialan Keskusliitto, 2012 4
LUOTTAMUS RAPAUTUU, ELLEI LUPAUKSISTA PIDETÄ KIINNI 5
RAHOITUSPOHJA ERI SUKUPOLVIEN NÄKÖKULMASTA: KULUTUS, ANSIOTULOT JA LAKISÄÄTEISET BRUTTOELÄKKEET ASUKASTA KOHTI IÄN MUKAAN 2004 (VAITTINEN JA VANNE 2006, 2008) Euroa/v 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 26 v 61 v 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100+ Ikä Ansiotulot Kokonaiskulutus Yksityinen kulutus Bruttoeläke 6
HYVINVOINNIN RAHOITUKSESSA ON VAIN KAKSI VAIHTOEHTOA Kuntatalous ei tule parhaassakaan skenaariossa selviämään palvelulupauksistaan ilman palvelulupausten merkittävää uudelleenmäärittelyä ja kansalaisten oman täydentävän rahoituksen lisäämistä. 7
TÄYDENTÄVÄN RAHOITUKSEN VAIHTOEHDOT: 8 a) Yhteiskunnan vastuu ja kansalaisen oma vastuu määritellään nykyistä tarkemmin ja etenkin ikääntyneitä kansalaisia kannustetaan käyttämään omia tulojaan, säästöjään ja muuta varallisuuttaan oman hyvinvointinsa täydentävään rahoittamiseen. b) Kunnallisten palveluiden asiakasmaksuissa siirrytään tulojen lisäksi myös omaisuuden huomioon ottamiseen asiakasmaksuperusteena.
ONKO TÄMÄ REILUA? TAI JÄRKEVÄÄ? Vanhoilla on varat, nuorilla on velat. 9
ELÄMÄN EHTOOPUOLEN TOIMEENTULO Toimintakyky ja terveys Palvelut Toimeentulo korkeassa iässä Varallisuus ml. omistusasunto Kokonaiseläketurva 10
KOTITALOUKSIEN VARALLISUUS IKÄRYHMITTÄIN 11
SUOMESSA OMINAISTA " Asuntovarallisuuden sekä maaomaisuuden (etenkin metsäomaisuuden) suhteellisen suuri määrä. " 79 %:lla eläkkeelle siirtyvistä on oma maksettu asunto. " Joka viidennellä taloudella on vapaa-ajan asunto. " Yli 800 000 metsänomistajaa, joiden keski-ikä on yli 60 vuotta. Suuri riippuvuus lakisääteisistä järjestelmistä, esim. Eläketurvan vastuusta 96 % on lakisääteistä. " Muuta sote-aluetta käsitellään poliittisesti edelleen julkisesti järjestettynä ja rahoitettuna, vaikka terveydenhuollon kustannuksista jo 27 % on yksityisesti rahoitettua (2 %-yks. vakuutusrahaa) ja vanhushoivaa toteutetaan merkittävästi BKT:n ulkopuolella tapahtuvalla informaalisella omaishoivalla. 12
RAHAAKIN ON Meillä on julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainoksi yksityistalouksien jatkuvasti lisääntyvä ylijäämä, joka jakautuu epätasaisesti ja siirtyy kevyellä verotuksella sukupolvelta toiselle. Varakkaiden pitäisi käyttää omaisuuttaan oman hyvinvointinsa rahoittamiseen elämän ehtoopuolella eikä omaisuuden pitäisi olla suurimmillaan ihmisen kuolinpäivänä. Näin saamme vapautettua yhteiskunnan resursseja julkisten palveluiden rahoittamiseen. 13
HYVINVOINNIN OMAN RAHOITUKSEN VAIHTOEHTOJA Tulorahoitus, lähinnä eläkkeet ja pääomatulot Etukäteissäästäminen " Säästäminen perinteiseen tapaan pahan päivän tai vanhuuden varalle (vs. ns. mental accounting). " Sidottu säästäminen ja vakuuttaminen (PS-tilit, yksilöllinen eläkevakuutus, työsuhteeseen perustuva lisäeläketurva). Omaisuuden realisointi (omassa käytössä oleva asunto, sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto). Omaisuuden hyödyntäminen käänteisellä asuntolainalla tai kertamaksuisella eläkevakuutuksella. Vapaaehtoinen hoivavakuutus. 14
TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET Julkisen vastuun ja yksityisen vastuun rajapinnan määrittely. Kunnallisten sote-palveluiden yhtenäisen palvelusetelimallin aikaansaaminen. 15
16 KIITOS!