Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa OPStuki 2016, koulutuskoordinaattori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi, 040-189 8959
OPStuki 2016 työpajan 4 sisällöt Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Miten arviointi muuttuu? Oppimisen arviointi Arviointi ja yhteistyö nivelvaiheissa Koulun itsearviointi ja työn kehittäminen
Tervetuloa työpajaan 4! 1. Mitä asioita olette pohtineet omassa kunnassanne tai koulussanne OPStuki 2016 työpajojen 1 3 ja luonnostekstien 15.4.2014 jälkeen? Miksi? 2. Pohtikaa, miten oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat tulisi muuttua? Miksi? 3. Mihin suuntaan mielestänne oppimisen arvioinnin tulisi kehittyä? Miksi?
Opetuksen järjestäjien palaute Opetushallituksen Perusopetuksen ja lisäopetuksen opetusssuunnitelman perusteluonnosteksteistä Luonnos 15.4.2014
Kevään 2014 palautteen pääviestit Perusopetuksessa 90 % ja lisäopetuksessa 95 % opetuksen järjestäjistä piti perusteiden painopisteitä oikeina tai suurelta osin oikeina; yksikään ei katsonut että painopisteet eivät ole lainkaan oikeita Perusteiden nähtiin suuntautuvan hyvin ja jopa innostavasti tulevaisuuteen, korostavan yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä oppilaiden ja huoltajien palaute oli erityisen myönteistä Oppiaineosuuksien antama tuki paikalliselle työlle koettiin hyväksi tai melko hyväksi (50 % 80 % vastanneista) Palautteen antajat ilmaisivat huolensa mahdollisuuksistaan toteuttaa hyvänä pidettyjä linjauksia sekä eriarvoisuuden lisääntymisestä Kaivattiin vielä yksityiskohtaisempia ohjeita sekä koulutusta IRMELI HALINEN
Oppimistulosten arviointien tuloksia Lähde: Irmeli Halinen /Opetushallitus
Oppimistulosten arviointien tuloksia (1) Äidinkieli ja kirjallisuus (2010) Perusopetuksen päättövaiheen oppilaiden oppimistulosten yleinen taso ja opiskeluasenteet ovat säilyneet samankaltaisina kuin viisi vuotta aikaisemmin. Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä olivat kuitenkin muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Osaamisen yleistaso oli tytöillä keskimäärin tyydyttävä, pojilla kohtalainen Tyttöjen ja poikien kirjoitustaitojen suuret erot ovat säilyneet ennallaan; joka kolmannen pojan kirjoitustaidot ovat heikkoja Alueelliset erot pieniä, koulujen välinen vaihtelu aikaisempaa suurempaa Oppilaat eivät ole harjaantuneet hyvin muuntyyppisten kuin kertovien tekstien tuottamiseen. Toinen kotimainen kieli (2009) Suomenkielisten 9.luokkalaisten ruotsinkielen taitojen yleistaso oli tyydyttävää Ruotsinkielisten 9. luokkalaisten suomenkielen taidoissa oli suuria alueellisia eroja: Etelä-Suomessa oppilailla huomattavasti vahvempi suomen kieli kuin entisessä Länsi-Suomen läänissä Osaamisen taso on laskenut vuoden 2001 arviointituloksiin verrattuna. IRMELI HALINEN
Oppimistulosten arviointien tuloksia (2) Matematiikka (2012) Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason Osaamisen tasossa on tapahtunut heikentymistä: keskimääräiset ratkaisuosuudet ovat laskeneet niin päässälasku-, monivalinta- kuin ongelmanratkaisutehtävissä ja kaikilla matematiikan osa-alueilla Pojat menestyivät tyttöjä erittäin merkitsevästi paremmin päässälasku- ja monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien Matematiikan osa-alueista parhaiten hallittiin luvut ja laskutoimitukset, heikoimmin geometriaan liittyvät tehtävät. Myös prosenttilaskut osattiin keskimääräistä heikommin. Luonnontieteet (2011) Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason Vuoden 1998 arvioinnin kanssa vertailukelpoisia tehtäviä osattiin nyt huonommin kuin 13 vuotta aiemmin Oppilaat pitävät biologian ja maantiedon, mutta eivät niin paljon fysiikan ja kemian opiskelusta Pojat osaavat hyvin fysiikkaa ja tytöt biologiaa Luonnontieteissä kokeellinen työtapa näyttää liittyvän hyviin oppimistuloksiin. IRMELI HALINEN
Oppimistulosten arviointien tuloksia (3) Historia ja yhteiskuntaoppi (2011) Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso oli tyydyttävää tasoa Sekä tytöt että pojat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena Tulosten alueelliset erot olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä suomenkielisten oppilaiden hyväksi. Liikunta (2010) Tytöistä 30% ja pojista 33% sai keskitason tai sitä paremman kuntotuloksen Kunnoltaan heikoimman neljänneksen pojat entistä heikompia Tyttöjen fyysinen aktiivisuus oli lisääntynyt verrattaessa vuoden 2003 aineistoon Pojista peräti 78 % ja tytöistä 65 % kertoi pitävänsä koululiikunnasta Tytöille koululiikunnan terveydelliset vaikutukset ja mahdollisuus valita tehtäviä itse oli tärkeämpää kuin pojille Pojat olivat kiinnostuneempia pelaamisesta, kisailusta ja fyysisesti rasittavista liikuntatunneista. IRMELI HALINEN
Oppimistulosten arviointien tuloksia (4) Musiikki, kuvataide, käsityö (2011) Kaikissa kolmessa oppiaineessa oli oppilaiden osaamisessa huomattavia eroja Kuvataiteen perusoppiaineksen hallinnassa ja visuaalisen kulttuurin tuntemuksessa selviä puutteita jopa yli puolella oppilaista Tytöt saavuttivat poikia parempia tuloksia kuvataiteessa ja musiikissa Koulujen välillä tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja Oppilaat suhtautuvat myönteisesti näiden oppiaineiden opiskeluun. Aihekokonaisuudet (2012) Oppilaiden tiedollinen osaaminen oli hyvää kaikkien aihekokonaisuuksien osalta Oppilaiden suhtautuminen aihekokonaisuuksiin oli pääosin myönteistä Arvioinnin tulosten mukaan 74 prosenttia opettajista haluaa säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessaan. Niiden nähtiin eheyttävän eri oppiaineiden sisältöjä Tärkeimmäksi aihekokonaisuudeksi opettajat nostivat ihmisenä kasvamisen. IRMELI HALINEN
Opetushallituksen tiekartta ohjaa paikallista opetussuunnitelmatyötä http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki
Tiekartan kysymykset syksy 2014 Miten Opetushallituksen luonnos perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi muuttaisi alueen/kunnan/koulun toimintaa sekä perusopetusta ja lisäopetusta? Mikä siinä on innostavaa ja mihin se haastaa? http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki
Tiekartan kysymykset kevät 2015 Miten opetussuunnitelman laadinta saadaan parhaiten palvelemaan arjen koulutyön kehittämistä? Miten kaikki asianomaiset saadaan työhön mukaan? Millaista tukea voidaan saada oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyötahoilta? http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki
Opetushallitus ohjaa opetussuunnitelmatyötä www. oph.fi/ops2016
Neljä avainta ops-uudistukseen Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen OPS 2016 IRMELI HALINEN Vaikutus lasten kasvuympäristöihin Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus
OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Koulu oppivana yhteisönä Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen IRMELI HALINEN Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys, - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus
MUUTTUVA MAAILMA TEHTÄVÄ Osaaminen MUUTTUVA MAAILMA Oppiminen Oppilaan kokemus Toimintakulttuuri ARVOPERUSTA IRMELI HALINEN
Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Itsensä kokeminen merkitykselliseksi Ympäröivän maailman hahmottaminen Henkisen hyvinvoinnin kokemus Arjen hallinta Koulun merkitys IRMELI HALINEN
Perusopetuksen arvoperusta Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihmisyys, sivistys ja demokratia Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Kulttuurinen moninaisuus rikkautena IRMELI HALINEN
Mikä opetussuunnitelmissa muuttuu? Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa Tapa toimia Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen esi- ja perusopetuksen jatkumo yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri, oppimiskokonaisuudet, vuosiluokkakokonaisuudet IRMELI HALINEN
Lea Tornberg, Haapavesi OPStuki 2016, Pohjois-Suomi
eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä IRMELI HALINEN
Tiekartan lisäksi luonnostekstit ohjaavat paikallista työtä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1 12 Luonnos 15.4.2014
Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Ohjausjärjestelmän muodostavat: Perusopetuslaki ja asetus Valtioneuvoston asetukset Opetusuunnitelman perusteet Paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat Ohjausjärjestelmällä varmistetaan koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luodaan hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.
Perusteasiakirja Perusteissa määritellään: 1. Oppimiskäsityksen 2. Arvoperustan 3. Tehtävän 4. Toimintakulttuurin 5. Koulutyön käytännön järjestämisen 6. Oppimisen tuen, oppilashuollon ja oppimisen arvioinnin kehittämistä ohjaavat periaatteet 7. Oppiaineiden ja niitä yhdistävien kokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt.
Paikallinen ops Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa ja koulujen työtä.
Perusopetuksen tehtävä Opetus- ja kasvatustehtävä Tämä tarkoittaa kaikkien oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista > koulutusjatkumo, laaja yleissivistys, toisen asteen opinnot Yhteiskunnallinen tehtävä tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus sosiaalinen pääoma: vuorovaikutus ja luottamus ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä Kulttuuritehtävä kulttuuri-identiteetti, kulttuurinen pääoma, kulttuurien moninaisuus > kansainvälisyys
Laaja-alainen osaaminen (1) Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tavoitellaan oppiainerajat ylittävää osaamista. OPS:n perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt yhteisille oppiaineille sekä tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja moninaisille oppimiskokonaisuuksille. Miten luodaan edellytykset oppilaiden laajaalaisen osaamisen kehittymiselle?
Laaja-alainen osaaminen (2) 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) 4. Monilukutaito (L4) 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) 6. Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys (L6)* 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) *) Työelämätaidot ja yrittäjyys (vrt. luonnos 19.9.2014)
Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto Perusteluonnos 2.4.2014 Osallistuminen ja vaikuttaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito IRMELI HALINEN
Lea Tornberg, Haapavesi OPStuki 2016, Pohjois-Suomi
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa: 1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta 6. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Hyvinvointi ja turvallinen arki Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus IRMELI HALINEN
Oppiva yhteisö Mäntyharjun koulu OPStuki 2016, Itä-Suomi
Oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöihin kuuluvat myös välineet ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet > ennakolta ehkäiseminen vrt. oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi (vrt. turvallinen, terveellinen, kasvun ja kehityksen edistäminen) Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen tehdään mahdolliseksi tarkoituksenmukaisella tavalla oppimisympäristöjen kehittämisessä.
Oppimisympäristöt oppimaisema (1) Ubiko-solu, Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu
Oppimisympäristöt oppimaisema (2) Aila Hartikainen ja Auli Siitonen: Työparityöskentely osana oppimaisemaa, Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu
Työtavat (1) Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle asetetut tavoitteet ja oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa huomioidaan laaja-alaiselle osaamiselle sekä eri tiedonaloille tyypilliset tiedot ja taidot (vrt. nykyinen tiedonkäsitys). Eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Tutkiva ja ongelmalähtöinen oppiminen, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta, tieto- ja viestintäteknologia, pelit ja pelillisyys, opetuksen eheyttäminen Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä (vrt. yhteiset tavoitteet, suunnittelu ja arviointi, motivaatio, vastuu, työskentely). Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin.
Työtavat (2) Tunja Tuominen, 2a lk:n Jättiläiskuplakone syksyllä 2014 (yl, ma, ks, ku, ai) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Työtavat (3) Tunja Tuominen, 2a lk:n Jättiläiskuplakone syksyllä 2014 (yl, ma, ks, ku, ai) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Työtapojen valinnan lähtökohdat (1) Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja eheyttäminen Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen IRMELI HALINEN
Työtapojen valinnan lähtökohdat (2), 5c-lk:n luovan kirjoittamisen jakso kevät 2014, äidinkieli ja kirjallisuus: motivaation, yhteisöllisen oppimisen, vertaispalautteen ja eriyttämisen merkitys oppimisessa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja Tieto Finland Oy
Työtapojen valinnan lähtökohdat (3), 6c-luokan metsäprojekti syksy 2014 (bg, ai, ku) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja Tieto Finland Oy
Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttäminen edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja kokonaisuuksina. on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria.
Miten opetuksen eheyttäminen tehdään? Eheyttäminen voidaan toteuttaa: rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti. jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi. toteuttamalla oppilaita yhdistäviä ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä, leirikouluja jne. Suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joissa käytetään edellä mainittuja eheyttämistapoja. Muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia (vrt. ympäristöoppi). Kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä (vrt. esim. esiopetus, alkuopetus)
Paikallisessa opetussuunnitelmassa Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa päätetään opetuksen eheyttämistavoista sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöistä ja toteuttamistavoista (yksi monialainen oppimiskokonaisuus/lukuvuosi/oppilas)
Monialaiset oppimiskokonaisuudet (1) Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. Oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti; suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia; tilaisuus ja mahdollisuus yhteistyölle > paikallisuus, ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys Niiden toteuttamisen tulee ilmentää koulun arvoja ja oppimiskäsitystä.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet (2) Tavoitteena on: vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. nostaa esiin oppilaiden merkitykselliksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen. lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa. tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön. antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin. vahvistaa arkiosaamista ja harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta ja innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Työn perusta Työvälineet Työn tavoitteet Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaat ovat mukana oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. IRMELI HALINEN
Opetuksen järjestäjä huolehtii - Jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. - Eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi täsmennetään koulukohtaisesti.
Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä Eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Oppilaiden osallisuus Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus tärkeä koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien ja koulun järjestyssäännön valmisteluun yhteistyön arviointiin ja kehittämiseen koulun oppilaskunnassa, joka voi olla useamman koulun yhteinen (vrt. demokratiataidot)
Koulun sisäinen yhteistyö Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö kuten samanaikaisopettajuus mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksissa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.
Koulun johto Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista.
Opetuksen järjestäminen eri tilanteissa Vuosiluokkiin sitomaton opetus Yhdysluokkaopetus Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Joustava perusopetus
Keskustelua Miten perusopetuksen yhtenäisyyttä ja opetuksen eheyttämistä käytännössä edistetään? Miten monialaisten oppimiskokonaisuuksien paikalliset tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan ja miten oppimiskokonaisuudet toteutetaan? (Tällöin tulee turvata, että jokaisen oppilaan opintohin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.) Miten opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista suunnitteluun?
Padlet Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Padlet Mitä monialaisia oppimiskokonaisuuksia olemme toteuttaneet? Mitä ne voisivat olla jatkossa? Miten laaja-alainen osaaminen toteutuu monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa? http://www.youtube.com/watch?v=5c9vwcpn8ys http://www.youtube.com/watch?v=uuzcil8qcym
Oppiaineista
Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3 ja sen perustelut Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista että yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon IRMELI HALINEN
Vuosiluokkakokonaisuuksien ja oppiaineiden tehtävien kuvaukset Vuosiluokkakokonaisuuden alussa kuvataan sen erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne, siirtymävaiheissa huomioonotettavat asiat sekä laaja-alaisten osaamisalueitten tehtävät ja tavoitteet ko. vuosiluokalla. Oppiaineiden tehtäväkuvauksessa ensin yhteinen kuvaus kaikille vuosiluokille ja sitten erityiset näkökulmat vuosiluokkia 1-2, 3-6, 7-9 koskien Oppiaineen tehtävä perusopetuksen kokonaisuudessa ja muun muassa merkitys oppilaan kasvun kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Eija Kauppinen
Oppiainekuvauksen muut osaalueet perusteluonnoksissa Tavoitteet keskeisiä Vain keskeiset, tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Jokaisen oppiaineen erityiset näkökulmat oppimisympäristöjen, työtapojen, ohjauksen, eriyttämisen ja tuen sekä oppilaiden oppimisen arvioinnin kehittämiseen Arviointikriteerit 6. luokan loppuun (hyvän osaamisen taso) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä selventävät kuvaukset IRMELI HALINEN
Oppilaan ajattelutaitojen tukeminen Taksonomiataulu (Krathwohl 2002) ja tarkemmin http://www.oph.fi/julkaisut/2012/luonnontieteiden_opetuksen_kehittamishaasteita Tiina Tähkä
Musiikin tavoitteiden sijoittuminen kognitiivisten prosessien ja tiedon eri ulottuvuuksille TIEDON ULOTTUVUUS Fakta- ja käsitteellinen tieto Menetelmällinen tieto Metakognitiivinen tieto KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN ULOTTUVUUS Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda 2 5 10 3 5 8 6 1 2 4 10 3 9 6 7 23 11 1. kannustaa oppilasta toimimaan rakentavasti musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä 2. ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä 3. 4... Eija Kauppinen
Create, Design, Plan, Produce, Extrapolate, Formulate, Hypothesize, Forecast, Predict, Imagine, Invent, Generate, Envision, Conceive Create Apply Implement, Carry out, Use, Apply, Calculate, Compile, Complete, Report, Construct, Demonstrate, Extrapolate, Illustrate, Infer, Show, Solve. Check, Evaluate, Judge, Hypothesize, Justify, Assess, Choose, Conclude, Decide, Determine, Prioritize, Rate, Recommend, Select, Verify, Argue, Rank, Quantify Evaluate Analyze Compare, Contrast, Attribute, Organize, Deconstruct, Differentiate, Argue, Separate, Summarize, Debate, Deduce, Detect, Distinguish, Examine, Explain, Identify, Investigate, Categorize. According to Adapted Blooms model by Sonia White 2011,113 / Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tietäminen ja ymmärtäminen Esim. suunnittelee, luo, muodostaa, muotoilee, tuottaa, kehittää, olettaa, visioi, ennakoi, ajattelee, päättelee LUO SOVELLA Esim. raportoi, esittää, ratkaisee, illustroi Esim. tutkii, tekee hypoteeseja, arvioi, valitsee, päättää, priorisoi, argumentoi, ARVIOI ANALYSOI Esim. vertailee, järjestelee, väittelee, tutkii, luokittelee Tietäminen ja ymmärtäminen Sonia Whiten (2011, s. 113) mukaelma Bloomin mallista (lyhennelmä ja suomennos: Sari Muhonen)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 6 Oppimisen arviointi Luonnos 15.4.2014
Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 6.3 Arvioinnin kohteet 6.4 Opintojen aikainen arviointi 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi 6.5.1 Päättöarvioinnin muodostuminen 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Paikallisesti päätettävät asiat Luonnos 15.4.2014
Arvioinnin tehtävänä on Arvioinnin tehtävät ohjata ja kannustaa opiskelua kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolinen arviointi. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilas muodostaa itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajan antamalla palautteella.
Perusopetuksen arviointikulttuuri Keskeiset piirteet: rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa
Opettajan vastuu ja tehtävät (1) Oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta Oppilaita ohjataan vertaisarviointiin ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin ja itsearviointitaitoja kehitetään vähitellen. Yhteistyö oppilaan sekä kotien/huoltajien kanssa: tietoa koulutyön tavoitteista, arviointikäytänteistä, oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä, arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta arviointiin, oppilaan tuen tarpeista > yhteiset keskustelut
Opettajan vastuu ja tehtävät (2) Arviointi on myös opettajan itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Luotettava arviointi edellyttää oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolista havainnointia ja dokumentointia.
Opetuksen järjestäjä Seuraa arvioinnin johdonmukaisuutta koulussa ja koulujen välillä
Oppimisen arviointi 1. Opintojen aikana - kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla - oppilaan osaamisen tason kuvaamista todistuksiin tiettyinä ajankohtina 2. Päättöarviointi - oppilaiden osaamisen tason määrittely ja kuvaaminen päättötodistuksessa annettavan arvosanan avulla
Arvioinnin tavoitteet Oppimisen, työskentelyn, käytöksen arviointi ja palautteen antaminen: Perustuvat aina opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin suorituksiin. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu > itsearviointitaitojen kehittäminen
Arviointikriteerit Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvän osaamisen eli arviooon HYVÄ tai arvosanaan 8 vaadittavan tason. Erityinen tuki yleinen oppimäärä > yleisen oppimäärän tavoitteet ja arviointikriteerit Yksilöllistetty oppimäärä > yksilöllistetyt tavoitteet (osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä arviointikriteereitä)
Arvioinnin monipuoliset menetelmät Arvioinnissa: - käytetään monipuolisia menetelmiä - kerätään tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa > erilaiset tavat oppia - Oppilaiden tulee voida osoittaa osaamistaan heille soveltuvin tavoin.
Arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan (1) Oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Huolehditaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien hyödyntämisestä, apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon jo tilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huomioidaan oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.
Arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan (2) Maahanmuuttajien ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. > Tällöin pääpaino on oppilaan edistymisen arvioinnissa, jossa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointitapoja, jotta oppilas voi osoittaa osaamisensa oppiaineissa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta.
Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Nuoremmat > vahvuuksista ja onnistumisista liikkeelle > tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista > yhteiset arviointikeskustelut Ylemmillä luokilla > oman oppimisen ja opintojen edistymisen analyyttisempaa tarkastelua > keskinäisiä arviointikeskusteluja eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä
Arvioinnin kohteet 1. Oppiminen 2. Työskentely 3. Käyttäytyminen
Arvioinnin kohteet: oppiminen Oppimisen arviointi ja palautteen antaminen: opinnoissa edistyminen - Edistymistä tarkastellaan sekä suhteessa aiempaan osaamiseen että asetettuihin tavoitteisiin. osaamisen taso - eri tavoin oppilaan osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella - työn tulosten ja suoritusten monipuolinen tarkastelu - tiedollisen ja taidollisen osaamisen arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä
Arvioinnin kohteet: työskentely Työskentelyssä asetettavissa tavoiteissa keskeisiä ovat 1. taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, 2. taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä 3. taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Työskentelyn arviointi on pääosin osa oppiaineissa tehtävää arviointia.
Arvioinnin kohteet: käyttäytyminen Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeää on huolehtia, ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Oppilaille annetaan käyttäytymistä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa ops:ssa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäytymistä arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai arvioon. Päättötodistukseen käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä.
Opintojen aikainen arviointi 1. Arviointi lukuvuoden aikana 2. Arviointi lukuvuoden päättyessä 3. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 4. Arviointi nivelvaiheissa
Arviointi lukuvuoden aikana (1) Pääosa arvioinnista päivittäisessä työskentelyssä annettavaa monipuolista palautetta, mikä edellyttää opettajalta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia, vuorovaikutusta ja arviointitiedon keräämistä. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan vahvuutensa ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute ohjaa > omaa oppimista > asettamaan itselleen tavoitteita > käyttämään oppimisstrategioita
Arviointi lukuvuoden aikana (2) Opettajan antaman palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään, - mitä heidän on tarkoitus oppia, - mitä he ovat jo oppineet, - miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.
Arviointi lukuvuoden päättyessä (1) Oppimisprosessin jälkeen oppilaan osaamisen tason sekä käyttäytymisen summatiivinen arviointia Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta sekä päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.
Arviointi lukuvuoden päättyessä (2) Vuosiluokilla 1 2 yksinomaa sanallista arviointia Vuosiluokilla 3 7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksellä. Vuosiluokkien 8 9 käytetään numeroarviointia. Kuitenkin toiminta-aluettain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia ja yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuunottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Sanallisen arvio > yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista
Opintojen eteneminen perusopetuksen aikana (1) Opetus suunnitellaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia, hänelle soveltuvia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan oikeus tukiopetukseen, ohjaukseen ja muuhun tukeen! Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Välttävät tiedot (numero-tai sanallinen) > siirtyy seuraavalle vuosiluokalle
Opintojen eteneminen perusopetuksen aikana (2) Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot (todistukseen ehdollinen päätös > hyväksytty suoritus erillisessä kokeessa vuosiluokalta siirtymisen edellytys vrt. päätetty paikallisessa ops: ssa > yksi tai useampi mahdollisuus lukuvuoden aikana tai koulutyön päätyttyä > monipuoliset näyttömahdollisuudet).
Opintojen eteneminen perusopetuksen aikana (3) Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Huoltajan kuuleminen ennen päätöksen tekemistä Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Arviointi nivelvaiheissa (1) Vuosiluokkakokonaisuudet 1 2, 3 6 ja 7 9 Nivelkohdissa varmistetaan, että oppilaan saaman opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä vähimmäistuntimäärät ovat toteutuneet.
Arviointi nivelvaiheissa: 2 lk (2) Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi: Vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus.
Arviointi nivelvaiheissa: 2 lk (3) Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi: Oppiaineissa karttuvien valmiuksien lisäksi keskeisiä arvioinnin kohteita ja seikkoja, joista oppilas ja huoltaja tarvitsevat palautetta: - taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sanallisesti sekä muilla ilmaisun keinoilla - kysymisen ja kuuntelemisen taidot - taito työskennellä itsenäisesti ryhmässä - taito huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä - tilannetietoinen käyttäytyminen ja toisten huomioonottaminen* Lisäksi palautetta opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi. *) vrt. luonnos 19.9.2014
Arviointi nivelvaiheissa: 6 lk (4) Kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaihetta lähestyttäessä oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan seuraavien vuosien opiskelun erityispiirteistä ja opiskelussa tarvittavista valmiuksista ja pohditaan oppilaan mahdollisesti tarvitsemaan ohjausta ja tukea. > kannustava ja ohjaava palaute Palautetta annetaan sekä lukuvuositodistuksen muodossa että muutoin opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla (työskentelytaidot ja oppimisen taidot sekä edistyminen oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa). Keskeistä oppilaan oppimisen edistyminen
Arviointi nivelvaiheissa: 6. lk (5) Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit sanalliselle arviolle hyvä tai numeroarvosanalle 8. Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. > Opettajan apuvälineitä Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallinen arvio tai numeroarvosana kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista > arvosana 8 eli hyvä > Tason ylittäminen joillakin osa-alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.
Perusopetuksen päättöarviointi Päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7, 8 ja 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia. Tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvosana kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin aikana opettajien tehtävänä: tietoa oppilaalle ja huoltajalle > suoriutumisen nykytilasta ja tasosta, ohjaavaa arviointipalautetta, arvioinnin tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Mitä jos oppilas ei selviydy? Ks. luku 5 oma opinto-ohjelma > opintokokonaisuudet
Päättöarvosanan muodostuminen (1) Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein ja siten valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet Perusopetuksessa päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Päättöarvosanan tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa päättöarvioinnin kriteereihin. Äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli,matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous
Päättöarvosanan muodostuminen (2) Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen. Valinnaisaineet (2 vvt oppimäärä) arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. > Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Päättöarvosanan muodostuminen (3) Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Erityistä tukea saavan oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan ja määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissä käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Yksilöllistetty oppimäärä > Arviointia ei tehdä suhteessa ops:n perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Pidennetty oppivelvollisuus > opintokokonaisuudet > arviointi todistuksessa oppiaineittain Toiminta-alueittain > päättöarviointi sanallisena
Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi Esimerkiksi: - musiikki, liikunta, vieras kieli, kielikylpy jne. koulukohtaiset tavoitteet korkeammat Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää suoriutumisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (1) Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallisia arviointia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä > vain oppilaalle ja huoltajalle!
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (2) Perusopetuksessä käytettävät todistukset: 1. Lukuvuositodistus (lukuvuoden päättyessä) 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus 5. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 6. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 7. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta - Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (3) Todistuksiin merkitään: - todistuksen nimi - opetuksen järjestäjän ja koulun nimi - oppilaan nimi ja syntymäaika - todistuksen antamispäivä - oppilasryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus - oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet - arvio oppilaan käyttäytymisestä - merkintä, että ne ovat Opetushallituksen xx.xx.2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia.
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (4) Lukuvuositodistus: opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai oppiaineryhmittäin sanallinen arvio tai numeroarvosana Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen 10 pykälän mukainen arviointiasteikko. Sanallista arviota voidaan käyttää todistuksissa vuosiluokilla 1-7 (Tulee käydä ilmi: suoriutunut hyväksytysti.) Tieto seuraavalle vuosiluokalle siirtymisestä tai luokalle jättämisestä Käyttäytymisen numeroarvosana (samoin välitodistuksissa, mutta ei eroeikä päättötodistukseen) > käyttäytymisen sanallinen arvio liitteellä Lukuvuositodistus: oppilasryhmästä vastaavan opettajan allekirjoitus Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan numeroarvosanaa täydentää sanallisilla arvioinneilla (Ei siis päättötodistuksessa!) Yksilöllistetty oppimäärä > voidaan käyttää numeroarvioinnin sijaan sanallista arvioita kaikilla vuosiluokilla Toiminta-alueittan > sanallinen arviointi kaikilla vuosiluokilla
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (5) Välitodistus: Annetaan paikallisessa ops:ssa päätettävällä tavalla Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten erillinen välitodistus: oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Vrt. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12, Luonnos 19.9.2014
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (6) Erotodistus: annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritettua oppivelvollisuutensa aikana. liitteenä koulussa noudatettu tuntijako ja selvitys opetuksen painotuksista ei merkitä käyttäytymisen arviota
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (7) Opetuksen järjestämä uskonnon opetus arvioidaan ja arvio merkitään todistukseen (vrt. Luonnos 19.9.2014: uskonto / elämänkatsomustieto ). Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet (vrt. Luonnos 19.9.2014: vähintään 25%). Yksilöllistetty oppimäärä merkitään tähdellä oppiaineen arvosana ja sanallinen arvio ja lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Perusopetuksen päättötodistus (1) Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään: - Oppilaan koko nimi ja henkilötunnus - Rehtorin allekirjoitus - Yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5 10) ja sanoin (välttävä erinomainen) - Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä - Maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista - Oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä (vrt. Luonnos 19.9.2014 > vähintään 25% muulla kuin koulun opetuskielellä)
Perusopetuksen päättötodistus (2) Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään (valinnaiset aineet): - Valinnaiset aineet 2vvt > numeroarvosana (todistukseen: valinnaisaineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana) - Valinnaiset aineet alle 2 vvt > sanallinen arvosana (todistukseen: valinnaiset opinnot, yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä hyväksytty. - Muut valinnaisaineet, vuosiviikkotuntimäärä, sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty - Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaistaaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. - Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty.
Perusopetuksen päättötodistus (3) Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään: - Opetuksen järjestäjän antama oppilaan oman uskonnon opetuksen arvio merkitään päättötodistukseen (uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen). > Luonnos 19.9.2014: uskonto/elämänkatsomustieto - Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*) > Merkintä lisätietoja kohtaan Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. - Toiminta-alueittain > päättöarviointi sanallinen
Perusopetuksen päättötodistus (4) Perusopetuksen päättötodistukseen voi kuulua liitteitä: - Arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä - Sanallinen liite alle kaksi vvt käsittävistä valinnaisista aineista - Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. - Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Paikallisesti päätettävät asiat: Luku 6
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa 1. Mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen tavoitteet sekä keskeiset piirteet? 2. Miten arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöistä tiedotetaan? 3. Miten arvioinnin toteuttamista ja yhtenäisyyttä seurataan? 4. Miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan (jatkuu ks. seuraava dia)
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa 4. Miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan? Millaisia arvioinnin ja palautteen antamisen muotoja käytetään (esim. todistukset, arviointitiedotteet, arviointikeskustelut jne; annetaanko lukuvuositodistuksen lisäksi muita todistuksia)? Miten ja millä vuosiluokilla käytetään sanallista ja millä numeroarviointia todistuksissa? Miten oppilaiden itsearvioinnin kehittymistä tuetaan? Mitkä ovat käyttäytymiselle asetettavat tavoitteet ja miten käyttäytyminen arvioidaan? Mitkä ovat työskentelylle mahdolliset asetettavat yleistavoitteet ja miten työskentely arvioidaan? Mitkä ovat vuosiluokalta siirtymiseen ja luokalle jättämiseen sekä ehtojen suorittamiseen liittyvät käytännöt?