Lausunto 1 (10) VEROHALLINTO Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A45/000001/2014 VUONNA 2015 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua asunto- ja liikeosakehuoneistoista saatavan vuokratulon veroperusteista. Emme puutu muiden erien korotusluonnoksiin. Pidämme esitettyä 6,5 prosentin vuokratulon lisäystä vuoden 2013 tasosta vuodelle 2015 asuntovuokrien tapauksessa varsin oikeaan osuneena, kun huomioidaan se, että ennakonkanto kuten lopullinenkin vero määräytyy nettovuokratulon perusteella. Liiketilavuokrien tapauksessa esitetty 6,5 % lisäys tullee olemaan liian korkea, sillä vuokrien nousukehitys on ollut vuonna 2014 keskimäärin pysähdyksissä, ja myös vuoden 2015 ennusteiden mukaan liiketilojen vuokramarkkina tulee jatkumaan vuokraajan kannalta hyvin haastavana. Parhaimmillaan voidaan keskimääräisesti päästä hienoiseen nousuun. Mutta monissa kaupungeissa bruttovuokratasot voivat edelleen laskea (ks. liitteet). KTI Kiinteistötieto Oy julkistaa syksyn markkinakatsauksensa 6.11.2014. Nettovuokratuotto tulee nousemaan asuntopuolella vuoteen 2013 verrattuna keskimäärin arviolta noin 6½ prosenttia ja liikekiinteistöjen tapauksessa vain arviolta 1½ prosenttia. Ns. hoitomenovuokraosuus (hoitovastikkeella katettavat kulut) on noussut ja on nousemassa kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan bruttovuokraa enemmän (ks. liitteet 1 ja 2). Kiinteistöliitto ennakoi ylläpitokustannusten nousevan asunnoissa 2,8 % vuonna 2014 ja 3 % vuonna 2015. Liiketilapuolella ylläpitokustannusten nousu ollee keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2014 ja 2,8 % vuonna 2015. Vaihtelu kaupunkien välillä ollee suurta. Tähän vaikuttavat kaukolämmön erilaiset hintatrendit ja kiinteistöverojen erisuuruiset nostot ja muiden kuntakohtaisten maksujen vaihtelevat korotukset.
Lausunto 2 (11) Vuokratulon maltillista korottamista voidaan perustella lisäksi vuoden 2015 talouden epävarmuudella, joka jatkuu suurena. Toimitilojen vajaakäytön ennakoidaan yleisesti kasvavan lähimmän vuoden aikana. Asuntovuokrissa nousu on ollut viime aikoina nopeampaa kuin liiketilojen vuokrissa. Jukka Kero pääekonomisti
Lausunto 3 (11) Liite 1: Vuokratuoton arviolaskelma 2014-2015 / Vapaarahoitteinen vuokra-asunto EUR/m2/kk 2012 2013 2014e 2015e Muutos 2012-2014e, % Muutos 2013-2015e, % Bruttovuokra 11.95 12.42 12.84 13.20 7.5 6.3 Hoitokulut 4.78 4.95 5.09 5.24 6.4 5.9 Nettovuokra 7.17 7.47 7.76 7.96 8.2 6.6 Lähteet: Kiinteistöliitto / Talousarvio-ohje hoitokustannusten muutoksista vuodelle 2015. Bruttovuokran nousun on ennakoitu olevan vuonna 2014 +3.4 % ja vuonna 2015 +2.8 %. Tammi-kesäkuussa 2014 vapaiden markkinoiden asuntojen vuokrat nousivat 3.4 % edellisvuodesta. - Tässä esimerkissä on mukana vuoden 2012 keskimääräinen 11,95 EUR markkinavuokra ja oletus 40 % hoitokulujen osuudesta bruttovuokrasta. Tämä heijastelee alue- ja asuntokohtaisesti laskettuja keskiarvoja vuosina 2012-2014. Oletukset ylläpitokustannusten noususta vuonna 2014 +2,8 % ja vuonna 2015 + 3 %. Liite 2: Vuokratuoton arviolaskelma 2014-2015 / Liiketila EUR/m2/kk 2012 2013 2014e 2015e Muutos 2012-2014e, % Muutos 2013-2015e, % Bruttovuokra 18 18.45 18.54 18.92 3.0 2.6 Hoitokulut 5.4 5.56 5.70 5.85 5.5 5.4 Nettovuokra 12.6 12.89 12.85 13.07 2.0 1.3 Lähde: Kiinteistöliitto. - Laskelmassa pohjaoletuksena oleva toimiston bruttovuokra heijastaa koko maan keskimääräistä vuokratasoa vuonna 2012. Hoitokuluissa oletuksena 30 %:n taso suhteessa bruttovuokraan. Muutokset bruttovuokrassa oletetaan olevan keskimäärin +0,5 % vuonna 2014, ja v. 2015 kuluttajahintaindeksin (Etla 9/2014: 1.3 % v. 2015) ja KYKI-indeksin muutosten keskiarvon mukaisesti 2015. Tilastokeskuksen Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin muutosoletus liiketiloissa 2.5 % sekä vuonna 2014 ja 2,8 % vuonna 2015 (Kiinteistöliiton arvio). Vuonna 2013 toteutunut muutos Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksissä oli +2.9 %. KTI Kiinteistötieto Oy julkistaa syksyn 2014 kiinteistömarkkinakatsauksensa 6.11.2014.
Lausunto 4 (11) Liite 3: LUONNOS 29.9.2014 Talousarvio-ohje taloyhtiöille vuodelle 2015: VEROPAINOTTEISTA KUSTANNUSNOUSUA VUODELLE 2015 Talouskehitys nihkeää Hoitokulujen nousu kuluttajahintojen ja tulojen nousua nopeampaa Suomen talouden kulku on jatkunut tahmeana vuonna 2014. Luottamus oli uudelleen heräilemässä, kun Ukrainan kriisi kärjistyi kevättalvella. Vientimarkkinoiden kautta käynnistymään ennustettu nousu antaa vielä odottaa itseään. Epävarmat odotukset ja paikallaan polkeva kuluttajien ostovoima heikentää kotimarkkinoiden kysyntää. Valtion budjetti vuodelle 2015 perustuu oletukselle talouskasvun käynnistymisestä (bkt:n volyymin muutosennuste 1,2 %). Ennusteen riskit painottuvat negatiiviseen suuntaan. Maltilliset palkankorotukset pitävät ostovoiman nousua vaimeana, mutta toisaalta myös kuluttajahintojen nousupaineetkin ovat vähäiset. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousevat jatkuvasti nopeammin kuin kuluttajahintaindeksi ja tulot. Vuonna 2014 ylläpitokustannukset noussevat 2 3 prosenttia, kun taas kuluttajahintaindeksin muutos on jäämässä prosentin pintaan. Verotuksen merkitys ylläpitokustannusten ja muun inflaation nostajana on erittäin merkittävänä. Vuodelle 2015 ylläpitokustannusten nousu jatkunee kolmen prosentin vauhdissa. Kuluttajahintojen nousu jäänee puolet hitaammaksi. Työllisyys on ollut laskevaa vuonna 2014. Valtiovarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan työllisyys kääntyisi kuitenkin lievään nousuun 2015. Työttömyysaste kääntyisi samalla lievään laskuun. Kaikki syyskaudella 2014 julkaistut ennusteet eivät ole näin optimistisia. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut vuonna 2014 viimeisen kymmenen vuoden vertailun heikoimmassa päässä, muttei aivan vuoden 2008 lopun pohjalukemissa. Luottamus Suomen talouteen vaihtelee edellistä enemmän. Elokuun havainto laski huomattavasti, mutta tasoltaan ollaan melkoisesti vuosien 2008, 2011 ja 2012 pohjalukemia korkeammalla. Kotitalouksien isojen hankintojen ostoaikomukset ovat olleet laskuvireessä koko finanssikriisin jälkeisen ajanjakson 2008-2014. Kuluttajien asuntoluottojen kannan kasvuvauhti hidastui vuoden 2014 kesällä jo alle kahteen prosenttiin vuositasolla. Keskimääräinen luottokannan korko on pysytellyt jo vuoden ajan 1,5 prosentin tuntumassa. Uusissa luotoissa taso on laskenut uudelleen alle kahteen prosenttiin (heinäkuussa 2014: 1,9 %). Merkittävää koronnousua ei ole
Lausunto 5 (11) näköpiirissä ainakaan ennen loppuvuotta 2015. Euroopan keskuspankin toimenpiteet ovat sementoimassa matalia markkinakorkoja pitkälle tulevaisuuteen. Taloyhtiöiden lainoissa mitattiin kevään 2014 Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin tuloksissa keskimääräiseksi lainamarginaaliksi noin 1,7 prosenttiyksikköä. Tulos oli sama kuin syksyllä 2013. Rakentamisen kasvu korjausrakentamisen varassa Rakentamisen määrä on jatkanut supistumistaan vuonna 2014, eikä pysyvää käännettä parempaan ole näköpiirissä. Uudisrakentaminen on tällä hetkellä varsin alhaisissa lukemissa ja suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään. Korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan edelleen 2 3 prosenttia vuodessa. Asuntorakentamisen supistumaa on loiventanut rahastojen nousu merkittäväksi kysyntätekijäksi, mikä on tuntunut erityisesti kasvukeskusten asunto- ja rakentamismarkkinoilla. Tuetun tuotannon puolella on päästy lievään kasvuun. Omakotirakentaminen laskee neljäntenä peräkkäisenä vuotena ja vuonna 2014 aloitetaan arviolta vain 7000 pientalon rakentaminen. Vuonna 2014 asuntojen aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin 26 000, joka on 500 asuntoa keväällä ennustettua vähemmän. Rakennusteollisuus ennustaa ensi vuonna asuntoaloituksia kertyvän 27 000. Rakennuslupien kehitys on ollut laskevaa, mutta edelleenkin lupien vuosisumma on noin 27000 asuntoa. Vuonna 2011 oltiin noin 35 000 asunnon lupamäärissä. Finanssikriisin vaikeimpina aikoina vuonna 2009 taso oli noin 22 000 asuntoa. Korjausavustukset vähenevät Uutena tukena tulossa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtion täytetakaus Vuotuiset korjaus- ja energia-avustukset tulevat supistumaan vuonna 2015. Avustuksiin kanavoidaan ensi vuonna Aran varoja 35 miljoonaa euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Tämän lisäksi myönnetään avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa sekä avustuksia liikkumisesteiden poistoon asuinrakennuksissa. Energia-avustuksia myönnetään pienituloiselle avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään rakennukseen. Muita energia-avustuksia ei esityksen mukaan myönnetä. Ara päättää ja julkistaa korjausja energia-avustusten hakuajat alkuvuonna 2015. Hakuaika on tyypillisesti kestänyt parin kuukauden ajan (www.ara.fi). Valtio on ottamassa vuonna 2015 käyttöön uuden, asunto-osakeyhtiöiden ns. perusparannuslainojen täytetakauksen. Siihen ollaan varaamassa budjetissa 100 miljoonaa euron takausvaltuus. Takaus korvaisi aiemmin käytetyn asunto-
Lausunto 6 (11) osakeyhtiötalojen perusparannusten korkotukilainoituksen, ja sillä tarjottaisiin täytetakaus luottolaitoksen lainalle. Tuotteella pyritään varmistamaan asuntojen perusparannusten toteuttamista poistamalla perusparannushankkeiden vakuusongelmaa, ja sitä kautta laskisi lainan hintaa taloyhtiöille. Takauksen käyttöönoton lopullinen muoto selviää syksyn budjettiprosessin myötä, ja Ara tulee viestimään tuotteen käytännön hakemisesta alkuvuonna 2015. Valtiolla oli käytössä syyskaudella 2013 ja vuonna 2014 perusparantamisen käynnistysavustus. Varoja oli jaossa vuonna 2013 yhteensä 15 miljoonaa, vuonna 2014 yhteensä 140 miljoonaa euroa (budjetin mukainen 100 meur ja lisäbudjetin mukainen 40 meur). Tukia on haettu vilkkaasti ja näyttäisi siltä, että kaikki varat tulevat käytettyä. Tuettavien hankkeiden koko piti olla vähintään 150 000 euroa ja 200 euroa/asuinneliömetri. Tuettavien hankkeiden oli parannettava kohteen energiatehokkuutta. Tukea voitiin myöntää 10 % Aran hyväksymistä kuluista (www.ara.fi/kaynnistysavustus). Veronkorotus nostaa kaukolämmön hintaa muutaman prosentin 2015 Kaukolämmön hinta on nousemassa, koska energiaveroja korotetaan. Keskimääräinen vaikutus on noin kolme prosenttia. Kaupunkikohtaisesti erot voivat olla isoja riippuen tuotantolaitosten käyttämästä polttoaineesta. Loppuhintoihin vaikuttavat tavanomaiseen tapaan myös energiayhtiöiden taloustilanne. Budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Koska vuosi 2014 näyttää muodostuvan tavanomaista lämpimämmäksi, lämmitysenergian käyttö on vuoden 2015 budjettia laadittaessa oletettava jonkin verran vuonna 2014 toteutuvaa suuremmaksi. Vuodenvaihteen tienoilla arviota on tarvittaessa syytä hienosäätää tilanteen vaatimusten mukaisesti. Öljyn maailmanmarkkinahinta pysyi loppukesälle 2014 asti vakaana, miltei 110 dollarissa barrelilta. Syyskuulle tultaessa maailmanmarkkinahinta sukelsi alle 100 dollariin heikentyneen kansainvälisen talousnäkymän seurauksena. Maailmantalouden kehitys ja maailman turvallisuuspoliittiset kehityskulut tullevat aiheuttamaan hintojen suuria vaihteluita myös vuonna 2015. Parasta on olettaa öljyn hinnan pysytteleminen korkeilla tasoilla. Euron mahdollinen heikkeneminen nostaa jonkin verran öljyn euroissa laskettavaa hintaa. Hiilen dollarimääräinen hinta on ollut alavireinen Kiinan vaisuhkojen talouslukujen ja hyvän globaalin tarjontatilanteen takia. Toisaalta EUR/USD-valuuttakurssin heikkeneminen on viime aikoina tukenut euromääräisen hiilen hintaa. Maakaasun hinta seuraa edelleen raakaöljyn markkinahintaa. Kaiken kaikkiaan kansainvälisillä energiamarkkinoille on kansainvälis-poliittisten jännitteiden myötä tullut epävarmuutta.
Lausunto 7 (11) Kaukolämmön hinnoittelussa ollaan yhä enemmän siirtymässä ns. kausihinnoitteluun, jossa vuoden sisäinen lämmön hinta riippuu tuotantokustannuksista. Muutos tulee siirtämään kustannuksia nykyistä enemmän talvikuukausille. Tämä tulee entisestään kärjistämään kuukausien välisiä eroja lämmityskustannuksissa. Asia on huomioitava taloyhtiön maksuvalmiutta suunniteltaessa. Sähkön verotus nousemassa vuodelle 2015 korotusvaikutus 2,5 3 % Sähkön markkinahinnat ovat hieman laskeneet alkuvuonna 2014. Sähköveroa korotettiin vuodelle 2014 noin 11 %, mutta siitä huolimatta markkinahinnat ovat laskeneet vuodenvaihteen lievän hinnannousun jälkeen. Ukrainan kriisi on vaikuttanut jonkin verran energian markkinahintoihin esimerkiksi kaasun hinnan ja Saksan markkinahinnan kautta. Vuodelle 2015 sähkön valmisteverotusta ollaan nostamassa budjettilakien yhteydessä. Esityksen mukaan (kotitalous)sähkön hintaan tulisi arviolta 2,4 2,9 prosentin korotuspaine. Markkinahintojen kehitys ratkaisee kuitenkin lopullisen hintakehityksen vuonna 2015. Talousarvioita tehtäessä on täten syytä varata kiinteistösähköön noin 3 prosenttia vuotta 2014 suurempi kulubudjetti. Maltillinen palkkakehitys jatkuu ansiokehitysohjelma jatkuu matalimpien palkkojen kohdalla Työmarkkinoilla jatketaan syksyllä 2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisissa sopimusraameissa. Kaiken kaikkiaan kiinteistöpalveluiden hankintaan on syytä varata vuonna 2015 pari prosenttia edellisvuotta enemmän budjettia. Siivouksessa on enemmän kustannuspaineita kuin toimihenkilötyössä. Kiinteistöpalveluiden työntekijäsopimuksessa palkkoja korotettiin 1.4.2014 alkaen joko 12 snt/tunti tai 20 euroa kuukaudessa. Vuoden 2015 korotus tapahtuu 1.4.2015 alkaen, suuruudeltaan tämä on 0,4 %. Kiinteistötyönantajat ry:n ja PAMin sopimus kattaa ajanjakson 1.12.2013 31.1.2017. Sopimuskauden lopulle ajoittuvat palkankorotukset toteutetaan keskusjärjestöjen välillä 15.6.2015 mennessä sovittavan mukaisesti. Edellä mainittujen vuosikorotusten lisäksi kiinteistöpalvelujen työntekijäsopimuksessa korotettiin tarkennetun ansiokehitysohjelman mukaan matalimpia palkkoja 1.4.2014 lisäksi 2,0 % ja korotetaan 1.5.2015 vielä 2,5 %. Myös vuodelle 2016 sovittiin ansiokehityserä (1.4.2016: +2.5 %) ja vuodelle 2017 (1.4.2017: +1,25 %). Työntekijäsopimuksen vaikutus on vuonna 2014 peruskorotuksen kohdalla hieman runsaan prosentin, ja matalimpien palkkojen kohdalla noin kolme prosenttia. Vuonna 2015 peruskorotus jää puoleen prosenttiin, mutta matalimpien palkkojen kokonaiskorotus on edelleen kolmen prosentin tuntumassa. Kiinteistöpalvelualan uusi toimihenkilösopimus on voimassa 1.5.2014-31.1.2017 (neuvotteluosapuolena Ammattiliitto Pro). Toimihenkilöiden 20 euron yleiskorotus luontaisetuineen ja taulukkopalkan korotus tuli voimaan 1.9.2014 alkaen. Ilta- yö- ja
Lausunto 8 (11) vuorolisiä korotetaan 1 % ensimmäiseksi jaksoksi. Toinen sopimusjakson korotus on 1.9.2015, jolloin yleiskorotus luontaisetuineen ja taulukkopalkan korotus on 0,4 %. Sopimuskauden lopulle ajoittuvat palkankorotukset toteutetaan keskusjärjestöjen välillä 15.6.2015 mennessä sovittavan mukaisesti. Korotusten vaikutukset: vuonna 2014 miltei prosentti ja vuonna 2015 sopimuksen mukainen 0,4 %. Kun korotukset tulivat voimaan vasta syyskuussa, vuositason vaikutus on vuonna 2014 vajaat 0,5 prosenttia korottava. Sosiaalimaksujen päätökset tulevat loppuvuonna syytä varata hieman aiempaa enemmän Päätökset sosiaalimaksuista tulevat loppuvuoden aikana. On syytä seurata tilannetta budjettia kiinnitettäessä. Syytä on kuitenkin varata budjettiin hieman enemmän kuin vuodelle 2015. Kiinteistövero kiristymässä veroprosenttien alarajoilla olevissa kunnissa joudutaan korottamaan prosentteja Kiinteistöverotusta ollaan kiristämässä vuodelle 2015. Veron korotus tapahtuu nostamalla kuntien veroprosentti-haarukoita. Niiden kuntien, jotka ovat nykyisten haarukoiden alareunalla, on nostettava prosenttiaan. Kiinteistönomistajien edustajien onkin seurattava loppuvuoden aikana kuntakohtaisia päätöksiä ja budjetoitava sen perusteella vuoden 2015 kiinteistöveron budjettioletus. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväliä nostetaan nykyisestä 0,60 1,35 prosentista 0,80 1,55 prosenttiin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia nykyisestä 0,32 0,75 prosentista 0,37 0,80 prosenttiin. Muutoksen vaikutuksesta kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 48 meur, joka on miltei neljä prosenttia vuodelle 2014 ennustetusta määrästä. Kasvusta valtaosa, noin 40 meur, tulisi veroprosenttien alarajojen korotuksista. Alarajojen korotukset painottuvat pieneen joukkoon isoja kuntia. Tuottovaikutuksesta suurin osa tulee kaikkein suurimpien kaupunkien kohdalta. Vaikutus kohdistuu selvästi suurimmalla euromäärällä Espooseen (arvio: 20,6 meur), jossa yleinen kiinteistöveron prosentti nousisi 0,20 prosenttiyksikköä alarajan siirron ansiosta. Valtio leikkaa kiinteistöveron kasvuvaikutuksen pois kuntien valtionavuista, joten kiinteistöveron korotus on käytännössä valtion menoleikkaus sekä kuntien verorakenteen muutos. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Jätehuolto kallistuu muutaman prosentin kaupunkikohtaisia eroja esiintyy Keskimääräinen jätehuollon kustannuspaine kiinteistöille vuodelle 2015 on arviolta 3 5 prosenttia. Kuntakohtaiset erot kustannusnousussa voivat olla huomattavia. Kunnissa, joissa ekomaksu otetaan käyttöön, jätehuolto voi kallistua keskimääräistä enemmän.
Lausunto 9 (11) Jätehuolto elää muutosten aikaa. Erilliskeräys kiinteistöiltä ja kierrätys laajenevat, jätevoimaloita rakennetaan ja kaatopaikalle sijoitetaan yhä vähemmän jätemassoja. Jätehuollossa kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekustannusten kehityksestä sekä jätteenkäsittelymaksusta ja jäteverosta. Jätevero nousee lievästi vuodelle 2015. Jätevero koskee jätevirtoja, jotka päätyvät kaatopaikoille. Veron merkitys pienenee niillä seuduilla, joissa siirrytään tai on jo siirrytty laajasti kierrätykseen ja sekajätteen energiahyödyntämiseen. Pakkausjätteitä koskeva valtioneuvoston asetus annettiin heinäkuun alussa. Asetus tulee voimaan 30.4.2015. Tuottajavastuun alaisen keräysverkoston tulee olla täydessä valmiudessa 1.1.2016. Kaikkein isoimmissa kaupungeissa siirrytään osin kiinteistökohtaiseen pakkausjätteen keräykseen suurimmissa kiinteistöissä. Vuodesta 2016 alkaen pakkausjätteen käsittely maksetaan lain mukaan tuotteiden hinnoissa. Erilliskeräyksen seurauksena kuitenkin myös kiinteistöjen kontolle voi tulla välillisesti lisää kustannuksia (entistä enemmän keräystiloja ja -laatikoita). Vakuutusten hintojen nousu jatkuu ripeänä asiakaskohtaisten korotusten erot suuria Kiinteistöjen vakuutusmaksuihin on syytä varata arviolta keskimääräisesti 6-8 prosenttia lisää. Hintojen nousupaineen takana ovat tariffien nousu. Vakuutusmarkkinoilla asiakaskohtaisten hinnanmuutosten haarukka on selvästi laajentunut. Tyypilliset asiakaskohtaiset ehtoihin vaikuttavat tekijät ovat vahinkohistoria /-suhde ja kiinteistön ikä. Tontin vuokrassa 1 2 prosentin korotuspaine Tontin vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 1-2 prosentin lisä, mikäli tontin vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista merkittävin osa, hoitovastikkeet, kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat ovat varsin usein elinkustannusindeksiin (tai kuluttajahintaindeksiin) sidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 1 1,5 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI), vuokrien lisäys olisi 2-3 prosenttia. Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta.
Lausunto 10 (11) Vesikustannukset noussevat muutaman prosentin - Vesikustannukset huomioitava täysimääräisesti maksuissa Vesikustannusten on syytä olettaa nousevan keskimäärin 3-5 prosenttia ensi vuonnakin. Aluekohtaisesti muutosten tahti ja suuruus vaihtelee melkoisesti. Kunnilla on paineita nostaa hintoja kustannusnousujen ja verkoston ylläpitokustannusten takia. Osin kyseessä voi olla piiloverotuksen omaiset tarpeet, sillä osa vesilaitoksista tulouttaa omistajille merkittäviä määriä ylijäämistä. Kustannukset kattava kylmän veden hinta on keskimäärin 19 20 euroa/hlö/kk. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2015 keskimäärin 16-17 euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu suurimpien kaupunkien joukossa keskimäärin 28-29 euroa/hlö/kk, kun oletetaan veden kulutus 155 l/asukas/vrk ja valtakunnan keskiarvon mukaiset vesimaksut ja kaukolämmön hinnat. Vaihteluväli on suuri, runsaasta 20 eurosta runsaaseen 30 euroon. Kuutiokustannuksin tarkastellen kustannukset kattava veden hinta on pääkaupunkiseudun HSY-alueella kylmässä vedessä noin 3,20 euroa/m3 ja lämpimässä vedessä noin 6,70 euroa/m3. Kalleimmassa päässä taas Jyväskylässä nämä tasot ovat ensi vuodelle noin 5,10 ja 9,50. Mikäli veden kulutusta pystytään taloyhtiössä leikkaamaan, säästöä tulee vesikustannusten lisäksi säätyneestä lämmitysenergiasta. Säästöpotentiaali on 5-10 prosenttiyksikön luokkaa kaikista hoitokuluista, jos lähtötilanne on yo. keskimääräinen vedenkulutus ja jos päästään noin 100 litran henkilökohtaiseen vuorokausikulutukseen. Hoitokuluihin keskimäärin 3-4 prosentin nousu 2015 Kaiken kaikkiaan keskimääräisen taloyhtiön hoitokuluihin on näköpiirissä 3 4 prosentin nousu vuodelle 2015. Taloyhtiö- ja kaupunki- sekä lämmitystapakohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. Budjettia kiinnitettäessä on selvitettävä paikkakuntakohtaiset päätökset ja hinnoittelut. Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeen on laatinut pääekonomisti Jukka Kero ja talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Tämä päivitetty ohje perustuu 29.9.2014 saatavilla olleeseen informaatioon. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi paikkakuntaan, lämmitystapaan, kiinteistön ikään ja taloyhtiön kokoon sidonnaiset vaihtelut voivat aiheuttaa huomattavia eroja hoitokulujen tasoissa ja muutoksissa. Ohje päivitetään tammikuun alussa 2015.
Lausunto 11 (11)