ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2001
Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2001 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta ]
Kansi: Nina Mustikkamäki Taitto: Minna Virtanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Yhteystiedot: Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö 33014 Tampereen yliopisto Puh. +358 3 215 8862 Fax. +358 3 215 8860 http://www.sjoki.uta.fi/sente Cityoffset Oy Tampere 2002
Sisältö Kolmannen vaiheen siemenet on istutettu 7 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 9 Senten toiminnan lähtökohta 10 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 12 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 14 Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 19 Talous 20 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat 21 Projektit 2001 22 Väitöskirjatutkimukset 30 Julkaisut 2001 32 Sente-sarjan julkaisuja 32 Työraportteja-sarjan julkaisuja 33 Tutkijoiden julkaisut 2001 33 Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät 2001 40 Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa 2001 51 Muuta 51
Kolmannen vaiheen siemenet on istutettu Vuoden 2000 toimintakertomuksen alkusanoissa totesin Senten siirtyneen vuonna 2000 kehityksensä toiseen vaiheeseen. Tällä viittasin toiminnan vakiintumiseen ja laajentumiseen alunperin tavoitellulle tasolle. Vuodesta 1999 vuoteen 2000 liikevaihtomme kaksinkertaistui, tutkijoiden määrä kasvoi sekä projektikanta laajeni ja monipuolistui. Lisäksi totesin, että toiminnan perustan vakiintuminen oli luonut mahdollisuuden aiempaa pitkäjänteisempään toimintaan ja suurempien tutkimuskokonaisuuksien valmisteluun. Vuoden 2000 loppuun mennessä Senten kolmannen kehitysvaiheen perusta oli luotu. Kolmannen vaiheen ytimen suunnittelimme perustuvan aiemmin alkaneen kansainvälisen toiminnan laajentumiseen ja vakiintumiseen sekä aiempaa laajempien perustutkimuksellisten kokonaisuuksien käynnistymiseen. Rima oli siis edelleen asetettu niin korkealle, että se on mahdollista alittaa pää pystyssä. Vuoden 2001 aikana onnistuimme istuttamaan kolmannen kehitysvaiheen siemenet. Perustutkimukselliset mahdollisuudet paranivat, kun Suomen Akatemia myönsi rahoituksen kolmivuotiseen projektiin The Invisible Dynamics of the Urban Development Processes: Emerging Patterns of Networks, Knowledge, Images and Power [ID- UD]. Vuoden 2001 lopulla alkoi myös laaja kansainvälinen Local Innovation Project [LIP], jota johtaa Massachusetts Institute of Techonologyn [MIT] Industrial Performance Laboratory [IPC]. Projektissa on Senten ryhmän lisäksi tutkimusryhmät Teknillisestä korkeakoulusta, Cambridgen yliopistosta ja Tokion yliopistosta. Molemmat edellä mainitut projektit alkavat täydellä teholla vuoden 2002 alussa ja kestävät kolme vuotta. Vuosi 2001 oli muutenkin monin tavoin hyvä; useita projekteja valmistui, monta kirjaa julkaistiin ja esitelmien määrä sen kuin jatkoi kasvuaan. Kaiken kaikkiaan Senten tutkimusryhmän laajeneminen ja osaamistason nousu alkoi vuonna 2001 näkyä monenlaisina tuotoksina; niin projektien, kirjojen, esitelmien kuin muidenkin tuotostemme tuloksia ja vaikuttavuutta voi pitää erittäin hyvinä. Vuosi 2001 poikkesi kuitenkin aiemmista sikäli, että toiminta ei enää olennaisesti kasvanut määrällisesti, vaan liikevaihto ja projektikanta olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Tämä johtuu pitkälle siitä, että Sente on nyt saavuttanut perustamisvaiheessa asetun tavoitteen. Yksikön tavoitteeksihan asetettiin laajentua erilaisten tutkimusprojektien avulla 8-12 hengen tutkimusryhmäksi ja vuosittaisen liikevaihdon osalta tavoitteeksi asetettiin 2 500 000 mk (420.469 ). Tutkimusryhmä on nyt haarukassa, mutta liikevaihtotavoitteen olemme ylittäneet. Senten kolmannen kehitysvaiheen siementen istuttaminen antaa hyvät mahdollisuudet ensinnäkin saavuttaa myös kolmannelle kehitysvaiheelle asetetut tavoitteet, jotka 7
liittyvät kansainvälisen toiminnan syvenemiseen, perustutkimuksen osuuden vahvistumiseen ja jatkotutkintojen valmistumiseen. Lisäksi kolmas vaihe luo hyvää pohjaa neljännelle vaiheelle, jolle alustavien kaavailujen mukaan tulee olemaan keskeistä kansainvälisen aseman vahvistaminen, konsultoivan otteen tehostaminen yhteistyössä Hallinnon kehittämiskeskuksen HAUS kanssa sekä opetuksen ja Senten toiminnan nivominen kiinni toisiinsa. Markku Sotarauta 8
Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan (erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseudut) sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen - Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Luoda kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistunut kansainvälinen huippututkimusyksikkö. Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. 9
Erityiset tavoitteet Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseutujen - kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, 10
tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. Tutkim us Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toim intatavat Koulutus ja konsultointi Kehittäm inen Uudet ajattelu- ja toim intatavat Kuva 1. Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. 11
Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja 12
sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 13
Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 1 MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti (TTKK) ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. HARRASTUKSET: STRUTSI (Mani maniacus estradius quack) Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. Urheilu (squash ja muut pallopelit, lenkkeily, rullaluistelu, uinti), lukeminen, Japanin kulttuuri ja talous. Strutsi on kotoisin Afrikan kuumilta savanneilta, mutta se on viime vuosikymmeninä vakiinnuttanut vahvasti johtajan asemaa myös pohjoisten lintuyhteisöjen parissa. Strutsilla on ominaisuuksia, jotka ovat taanneet sen säilymisen maapallolla jo miljoonien vuosien ajan. Strutsi on erittäin kauko- ja laajakatseinen, se on yksi nopeimmista kaksijalkaisista eläimistä ja tällä hetkellä se on maapallolla suurin elävä lintu. Vastapainona strutsilla on taas erittäin pienet aivot (n. 30-40 g), joihin parhaassa tapauksessa on tiivistynyt kaikki oleellinen Strutsilla on vahva sija mytologiassa; joissakin kulttuureissa strutsit ovat hyvän ilmentymiä, kun taas toisissa kulttuureissa strutsi nähdään demoniseksi olennoksi. Vahvin strutsista kulkeva myyttinen tarina on linnun taipumus haudata pelottavissa tilanteissa päänsä hiekkaan. Tämä myyttinen tarina on tuskin tosi, sillä tosielämässä strutsi on erittäin sosiaalinen ja haasteita rakastava olento. Lisäksi tuo intoa puhkuva lintuhan jopa haltioituu kirkkaista parrasvaloista REIJA LINNAMAA, HL, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen: elinkeinopolitiikka, seutuyhteistyö. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen ja verkostojen johtaminen HARRASTUKSET: Urheilu (lenkkeily, hiihto, kuntosali, miekkailu), avantouinti ja lukeminen. PUNAPÄÄNARSKU (Falco rosso jacta argumentos) Punapäänarsku on Suomessa varsin harvinainen. Sen ruumis on normaalisti pullea ja pää pyöreä, mutta narskujen risteydyttyä uiveloiden kanssa tiedetään joillekin narskuille kehittyneen uiveloille tyypillisen virtaviivaisen ruumin rakenteen ja sahanterää muistuttavan nokkarakenteen, jolla saa otteen liukkaastakin ilmiöstä. Punapäänarskulle on tyypillistä pyrkimys sen suuresti ihaileman haukan tapaiseen saaliin tarkkailuun, sivaltavan nopeaan analyysiin ja herkeämättömän tiukkaan otteeseen ilmiöstä kuin ilmiöstä. Punapäänarskunaaralle on ominaista hiljainen mutta laaja-alainen maailman menon tarkkailu ja satunnaiset kiinnostusta ilmaisevat bät ja tshi äännähdykset. Punapäänarskunaaraan kohdatessa haasteen tai kohdatessa vertaisensa vastustajan sen ääntely muuttuu sarjaksi tasaisesti kiihtyviä räp räp räp äänteitä. Tällöin narskun äänen voimakkuus nousee vain hieman, mutta ääntelyn frekvenssi kiihtyy tasaisesti, kunnes haaste on voitettu tai vastustaja peloitettu tiehensä. 14
KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. VALKOSELKÄTIKKA (Kimberly tierra de vilja) Valkoselkätikka on Kiljuhanhen ohella Senten linnuston uhanalaisin laji, jonka esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut ja rajoittunut. Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on hyvin pieni, vaikka viime vuosina pesivien parien määrä onkin noussut huikeasti. Valkoselkätikalla saattaa ilmetä pakottava tarve esim. hakata nokallaan metallitolppaa, mikä kuvastaa tikan taipumusta selvittää asioita ja ratkaista ongelmia jääräpäisesti ja periksiantamattomasti. Aiemmin luonnossa vapaana steppaillessaan valkoselkätikka oli varsin suuri seikkailija. Nyttemmin nämä harvalukuiset huippuyksilöt on rauhoitettu erilaisin pakkokeinoin. MIKA RAUNIO, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. RÄYSKÄ (Loco punk europaeus) Räyskä on valitettavan yleinen loislintulaji, joka esiintyy myös kaupunkimaisissa työpaikkaympäristöissä. Se on tyypillinen Aluerariteettikomitean väheksymä päivittäin esiintyvä satunnaislaji. Ahkerana puurtajana tunnettu Räyskä ei jätä mitään puolitiehen ja syö kalansakin vain savustettuna. Räyskän äänet ovat miehekkään käheitä, mutta lauluääntä Räyskällä ei ole käytännössä lainkaan. Tarmokkaista reviiritappeluistaan ja muninnan monimutkaisuudestaan kuuluisa lintu tunnistetaan Tom Jones-tyylisistä rääkäisyistään varsinkin lämpiminä kesäöinä. Lajille on jo pitkään vaadittu rauhoitusta, mutta turhaan. 1 Senten virallinen lintukirja on syntynyt useiden kahvi- ja lounastaukojen yhteydessä. Lintuluonnehdinnat ovat sekoitus todellisten lintujen kuvauksia ja kyseisen tutkijan luonteenpiirteitä. Jokaisen lukijan vastuulle jää muodostaa kuva siitä, mikä on tämän sekoituksen suhde. 15
TOMI LÄHTEENMÄKI, HM, projektipäällikkö ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Strategiatyö ja sen arviointi, kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka. Musiikki ja penkkiurheilu (pl. hiihtolajit) KUNINGASPINGVIINI (Day dreamius di donne officius) Lentokyvytön pingviini liikkuu maalla kaatumalla mahalleen, potkimalla jaloillaan vauhtia ja liukumalla kelkan tavoin eteenpäin. Se saattaa edetä myös seisomalla pystyssä pyrstöntynkäänsä tukeutuen ja raahautumalla eteenpäin siiventyngät kylkiä vasten painettuina kaikella sillä arvokkuudella, joka saa sen näyttämään meidän silmissämme niin perin rakastettavalta. Uima- ja sosialiseeraustaidoissaan kuningaspingviini on enemmän kuin kala vedessä. Se on suorastaan ilmiömäinen kyky mitä tulee bileiden järjestämiseen ja hauskan pitoon. Isokokoinen kuningaspingviinimme on seurallinen laumaeläin, mutta se on samalla myös hyvin suorasukainen. Ulkoisen olemuksen värikkyyden lisäksi sille on tyypillistä myös varsin selkeäsanaiset mielipiteen ilmaisut. NINA MUSTIKKAMÄKI, RAK. ARKK., HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kaupunkipolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäyttö sekä yritysten liikkuvuus ja uudet sijaintitekijät Urheilu (suunnistus, kuntosali, squash), luonnossa liikkuminen, avantouinti. KILJUHANHI, KILJUKAS (Lex tyrannius blondius vegetariana) Kiljuhanhen eli kiljukkaan tunnistaa pienestä punaisesta nokasta, pyöreästä vaaleasta päästä, jyrkästä otsalinjasta sekä korkeasta ja viiltävästä äänestä ( ki-ju tai kiju-ju ). Kun kiljukas pääsee omiensa joukkoon, kuuluu tässä parvessa kaikenaikaa monitavuista rupattelua ja korkeaäänistä kaakatusta. Silloin tällöin linnut ravistelevat päätään ja ääntelevät samalla ganggang, ganggang, mikä tarkoittaa: lähdetään nopeasti, tuulta siipien alle! Yhtäkkinen kiljukkaan törähdys saa kaikki säntäämään pakoon. Kiljukas tarkkailee valppaasti parvensa toimintaa ja vahtii, etteivät sen jäsenet pääse poikkeamaan liiaksi ruodusta. Se korvaakin valppaudessaan vahtikoiran ja sitä pidetään myös lahjomattomuuden vertauskuvana. Vaativissa paikoissa ja tilanteissa kiljuhanhet liittoutuvat suurempien petolintujen kanssa turvatakseen toimintansa ja saadakseen suojaa saalistajilta. 16
KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta sekä erityisesti innovaatioiden edistäminen ja ohjelmaperustainen suunnittelu. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, vesillä liikkuminen), laitesukellus, lukeminen, piirustus, elokuvat. PULU (Columba viippo) Kesykyyhky tai tuttavallisesti pulu on tyypillisin kaupunkilintumme. Se viihtyy vain suurehkoissa asutuskeskuksissa ja liikkuu niiden ulkopuolella ainoastaan syksyisin. Pulu on ensimmäisiä ihmisen kesyttämistä linnuista ja niitä jalostettiin eri tarkoituksiin: osa vain silmien iloksi ja herättämään ihastusta oudoilla väreillään. Näistä erikoisuuksista kehittyi kaupunkien nykyiset pulut. Talvi on pulujen ankeinta aikaa. Päiväkausia kestävissä tuiskuissa ne istuvat räystään reunalla odottamassa hyväntekijäänsä, jonka ympärille ne pudottautuvat ensin yksin, kaksin ja sitten kokonaisena parvena. Siipiään levitellen ne koettavat pitää toisiaan koko ajan loitolla samalla seuraten kohdettaan kujertaen ja pyörien sen ympärillä herkeämättä, kunnes viimein tulevat huomatuksi. LEENA HELENIUS-MÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. Chihuahua tyttö, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. HIPPIÄINEN (Satire Domina) Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. Se on hyvin värikäs, eloisa ja äänteleväinen pallero. Hippiäinen onkin helppo tunnistaa pienestä koostaan, vilkkaasta liikehtimisestään sekä äänistään, joista tyypillisin on vienolla äänenpainolla esitetty tii-tii-tyri, jota täydentää satunnaisesti sivaltava äännähdys, släsh. Erikoistuntomerkkinä on tällöin hetkellinen punainen väritys. On uskottu, että kokonsa takia hippiäinen on puolustuskyvytön ja uhanalainen lintu. Pieni koko ja hellyttävä ulkomuoto on kuitenkin käytännössä lähes pelkkää silmänlumetta. Koostaan huolimatta hippiäinen saattaa (sukulaissielunsa pilkkasiiven tavoin) hiljentää suuremmankin petolintuparven värikkäällä verbaaliakrobatiallaan ja sivaltavalla argumentoinnillaan. Ainoa luonnollinen vihollinen hippiäiselle on talvi, jolloin muiden lintuyhteisöjen on hyvä korjata paleleva hippiäinen lämpimään. 17
TIMO LAKSO, HM, tutkija (-28.2.2001) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, ohjelmaperusteinen suunnittelu. JÄNKÄKURPPA (Limbo crypta makebus) Jänkäkurppa jähmettyy ihmisten lähestyessä liikkumattomaksi, siksi sen erottaminen muista toimistokalusteista saattaa olla vaikeaa. Jänkäkurpan voi yrittää paikantaa kuuntelemalla sen vaimeita äsh - tai kuivia äägh - äännähdyksiä. Jänkäkurpan voi myös löytää astelemalla ympäri huonetta. Askellus on kuitenkin tehtävä varoen, sillä se lähtee lentoon vasta aivan jalan alta. Jänkäkurpan syöksyessä kuuluu omituinen, laukkaavan hevosen kavionkopsetta muistuttava ääni. Syöksyä seuraa koukkaus, jonka aikana lintu laulaa lipisevästi ja silloin on paras hetki kopata se. Jänkäkurppa on suhteellisen harvalukuinen. MATTI MÄKI, HL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen - erityisesti järjestötoiminta ja itseohjautuva paikallinen kehittäminen. Kirjallisuus ja lukeminen (suomalainen, erityisesti aatehistoriallinen kirjallisuus ennen vuotta 1940), ulkoilu, luonnossa liikkuminen, hyötyliikunta (talvella laskettelu ja lumilautailu) HUUHKAJA (Mysticus ruralus bothniacus) Huuhkaja on komea ja suurikokoinen metsien tupsukorva, jonka naama on noenvärinen ja leuanalus valkoinen. Hehkuvin silmin tuijottavaa huuhkajaa on kautta aikojen pidetty viisauden mutta myös erilaisten mystisten voimien ilmentymänä. Nykypäivänä huuhkaja on ehdoton oman reviirinsä herra. Sen kohtaloksi ovat koituneet ainoastaan suuret ja nopeat autot. Parhaiten huuhkajan havaitsee kevätöisestä huhuilustaan, joka saattaa kuulua lakeuksilla jopa viiden kilometrin päähän. Tarkkaavaista ja työssään taitavaa huuhkajaa saattaa ensin erehtyä luulemaan suurikokoiseksi haukaksi, mutta sitä lähemmin tarkkaillessa huomaa, että haukasta poiketen sen pää on hyvin suuri ja ikään kuin poikki hakattu. 18
MINNA VIRTANEN, tutkimussihteeri (1.10.2002-) HARRASTUKSET: Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus KYLÄHARAKKA (tico tico baila bambino) Kyläharakka on läheistä sukua kantalajilleen harakalle. Lajien välinen ero on pesintätavoissa. Toisin kuin kaatopaikoilla majailevat lajisukulaisensa, kyläharakka tekee pesänsä kauaksi asutuksesta. Kyläharakka ei kuitenkaan ole epäsosiaalinen, vaan muodostaa nopeasti ympärilleen oman populaationsa, joka rakentuu miehestä, lapsista, koirista, anopeista, veljistä, enoista, sedistä, kummeista, kaimoista ja muista metsän eläimistä. Urbaanissa ympäristössä kyläharakkaa viehättävät maaseutuympäristölle vieraat mekaaniset laitteet ja rakennusten sokkelot, joihin se saattaa muodostaa pelottavan omistushaluisen suhteen. Linssiluteena tunnettu lintu on erityisesti kiinnostunut valvontakameroista. Kyläharakan määräävin piirre on mustavalkea väritys ja lakkaamaton ääntely. Lento on lepattavaa mutta suoraviivaista - väliin tulee myös kiivaampia siiveniskuja. Öiseen aikaan kyläharakan erottaa otsalampusta. Päivisin kyläharakka liikkuu moottorikelkalla tai riistapuskurilla varustetulla jeepillä. Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa DI, FM Juha Kostiainen, johtaja (YIT-Rakennus Oy) HM Virpi Aarnio, rehtori (Alajärvi-instituutti) HL Jari Iisakkala, elinkeinojohtaja (Porin kaupunki) HM Arto Saarinen, projektipäällikkö, (Hämeen liitto) HL Jukka Vepsäläinen, maakuntasihteeri, (Etelä-Savon maakuntaliitto) HM Jari Kolehmainen, tutkija, (Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus) HM Katja Uosukainen, tutkija, (Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa. 19
Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuosina 1998-2001 yhteensä Vuonna 1998 yhteensä 898 870 mk, josta Timo Lakson apurahan osuus 55 000 mk. Vuonna 1999 yhteensä 1 097 180 mk, josta Timo Lakson ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä 134 500 mk. Vuonna 2000 yhteensä 2 299 630 mk, josta Kati-Jasmin Kososen ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä 94 300 mk. Vuonna 2001 yhteensä 2 871 800 mk (483 002 ), josta Leena Helenius-Mäen, Kati-Jasmin Kososen ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä 175 940 mk (29 591 ). Tekes 7 Seinäjoki 10 Pohjoismaiden ministerineuvosto 12 Tampereen osaamiskeskusohjelma 16 Muut 18 Tampere 18 Muut kaupungit 20 % 0 5 10 15 20 25 Kuva 2. Senten projektien rahoittajat 2001 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 1988 1999 2000 2001 Kuva 3. Projektien nettomenot 1998-2001 20
Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat Sente - toimintakertomus 2001 Espoon kaupunki etampere-ohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Euroopan Unioni Euroopan sosiaalirahasto Forssan kaupunki Helsingin kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Imatran kaupunki Jyväskylän kaupunki Järvenpään kaupunki Kainuun liitto Kainuun TE-keskus Kajaanin kaupunki Karhukuntien yhteistyötoimikunta Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuopion kaupunki Kurun kunta Maa- ja metsätalousministeriö Nokian kaupunki Oulun kaupunki Peräseinäjoen kunta Pirkanmaan liitto Pirkanmaan TE-keskus Pohjoismaiden ministerineuvosto Porin kaupunki Riihimäen kaupunki Ruoveden kunta Seinäjoen kaupunki Seinänaapurit Sisäasiainministeriö Suomen akatemia Suomen kuntaliitto Tampereen kaupungin tukisäätiö Tampereen kaupunki Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Tampereen yliopisto Tekes Tekniikan akateemisten liitto Toijalan kaupunki Turun seudun kehittämiskeskus Turun kaupunki Ulvilan kaupunki Valkeakosken kaupunki Valkeakosken seudun kehitysyhtiö Vammalan kaupunki Virtain kaupunki Ylistaron kunta Ympäristöministeriö 21
Projektit 2001 TAMPEREEN ELINKEINOSTRATEGIAN LAADINTA Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Tomi Lähteenmäki ja Reija Linnamaa Rahoittajat: Tampereen kaupunki Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Organisoida Tampereen elinkeinostrategian laadinta yhteistyössä Tampereen elinkeinotoimen kanssa ja tuottaa Tampereen elinkeinostrategia yhteistyössä Tampereen elinkeinotoimen sekä sidosryhmien kanssa Raportointi: Kesäkuu 2002 KAUPUNKIEN KEHITTÄMISPROSESSIEN NÄKYMÄTÖN DYNAMIIKKA: VERKOSTOT, TIETÄMYS, MIELIKUVAT JA VALTA KEHITTÄMISTYÖN PROSESSEISSA [ID-UD] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa, Kimmo Viljamaa ja Leena Helenius-Mäki Rahoittajat: Suomen Akatemia Aika: 2002 2004 Projektin tehtävä: Tunnistaa kehittämisprosessien näkymätön dynamiikka ja siten tukea vuorovaikutteisten kehittämisprosessien johtamista. Tutkimus perustuu neljään yhtyeenkietoutuneeseen teemaan: - HT Markku Sotarauta - Vallankäytön monet kasvot kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HL Reija Linnamaa - Verkostojen johtaminen kaupunkiseudun kehittämisessä - HM Kimmo Viljamaa - Tietämyksen hallinta kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HM Leena Helenius-Mäki - Näkymätön kaupunki: Mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista LOCAL INNOVATION PROJECT [LIP] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Kimmo Viljamaa Rahoittajat: Tekes Yhteistyökumppanit: HUT/Innovation Management Institute MIT/Industrial Performance Center University of Cambridge University of Tokyo 22
Aika: 2001 2004 Projektin tehtävä: The objectives are as follows: - to identify the characteristics of leadership and management in creation and development of regional innovation environment (RIE) - in other words: how to manage the process between several organizations with different competencies in order to support innovation, - to analyze links between different actors (e.g. university, industry and public sector) and especially identify the key characteristics of the operational model and to scrutinize if networks are consciously managed in the development of RIEs and how it is done, - to compare the dynamics and operational models in the RIEs of a number of regions in USA, Finland, Europe and Asia and analyze the differences in the role of leadership and management in these models. KUOPION KILPAILUKYKYANALYYSI Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki Rahoittajat: Kuopion kaupunki Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on analysoida Kuopion kaupungin strategista asemaa kilpailukyvyn näkökulmasta. Raportointi: Mustikkamäki, N. 2002. Näkemyksiä Kuopion kilpailukyvystä. Julkaistaan keväällä 2002. ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIAN LAADINTA Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Ulvilan kaupunki Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Johtaa Ulvilan kaupungin strategian laadintaprosessia ja kirjoittaa strategia Päätavoitteet - Tukea Ulvilan kaupungin strategista kehittämistä tuottamalla perustietoa ja näkemyksiä kaupungin kilpailukyvystä. - Tuottaa aineistoa ja näkemyksiä Ulvilan kaupungin strategista ohjelmatyötä varten. 23
Raportointi: - Luoda näkemys Ulvilan kaupungin tulevaisuudesta, tuottaa strategiset tavoitteet vision toteuttamiseksi sekä tunnistaa toimenpiteet, joiden avulla strategiaa toteutetaan. Lähteenmäki, T. & Sotarauta, M. 2002. Ulvilan kaupungin strategia analyysiosa. Julkaisematon. Lähteenmäki, T. & Sotarauta, M. 2002. Ulvilan kaupungin strategia strategia- ja toimintaosa. Julkaisematon. TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄJÄVERKOSTON ANALYYSI Projektin tutkijat: Rahoittajat: Reija Linnamaa Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma ja Tampereen kaupunki Aika: 2001 Projektin tehtävä: Tutkimustehtävänä on yleisellä tasolla kehittää alueellista kehittämistoimintaa luomalla ymmärrystä kehittäjäverkostoista, niiden rooleista ja toimintamalleista sekä niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Erityisellä tasolla tutkimustehtävänä on tukea Tampereen kaupunkiseudun kehittäjäverkostoa nostamalla esille sen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtimalla keinoja verkoston toimivuuden kehittämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan kehittäjäverkostoa kahdesta näkökulmasta: yhtäältä kehittäjäverkoston toimintaa kokonaisuutena ja toisaalta osaamiskeskusohjelman toteutukseen liittyvän toimintamallin toimivuutta. Raportointi: Keväällä 2002 LUOVA JÄNNITE INNOVATIIVISEN MILJÖÖN KEHITYSDYNAMIIKAN SYNNYTTÄJÄNÄ Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Kimmo Viljamaa Rahoittajat: Tekniikan akateemisten liitto TEK ry Yhteistyökumppanit: Tekniikan Akateemisten liitto TEK ry Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu, Teollisuustalouden laboratorio Lappeenrannan teknillinen korkeakulu etampere Aika: 2001 24
Projektin tehtävä: Tutkimustehtävänä on luovan jännitteen käsitteen avulla tunnistaa innovaatiotoiminnan muutosvoima eli se energia, joka saa toimijat liikkeelle. Raportointi: Kevääällä 2002 ITÄ-TURUN KEHITTÄMISTOIMINNAN POST-START ARVIOINTI Projektin tutkijat: Rahoittajat: Reija Linnamaa Turun kaupungin Viestintäkeskuksen Urban-yksikkö, Linkkiprojekti Aika: 2001 Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on arvioida kehittämistoiminnan strategisuutta, yhteistoiminta prosessia ja käytetyn toimintamallin laadukkuutta. Raportointi: Linnamaa, R. 2001. Itä-Turun kehittämistoiminnan post start -arviointi. Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente ja Turun kaupunki, Viestintäkeskus, Urbanyksikkö/Linkki-projekti. Itä-Turku -julkaisut nro 3. TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUTUSTRATEGIAN LAADINTA Projektin tutkijat Tomi Lähteenmäki Rahoittajat Tampereen kaupunki ja seudun muut kunnat Aika 1.1.2001 31.6.2001 Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on johtaa seutustrategian laadintaprosessia ja kirjoittaa seutustrategia. Päätavoitteena on luoda näkemys Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuudesta, tuottaa strategiset tavoitteet vision toteuttamiseksi sekä tunnistaa kärkiprojektit, joiden avulla strategiaa toteutetaan. Raportointi: Lähteenmäki, T. 2001.Tampereen kaupunkiseudun seutusuunnitelma. Julkaisematon. SHOULD I STAY OR SHOULD I GO? - ULKOMAALAISTEN HUIPPUOSAAJIEN MIELIKUVAT JA TODELLISUUDET SUOMALAISESSA TYÖ- JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ Projektin tutkijat: Mika Raunio, Agnes Bayer ja Edina Rudner Rahoittajat: Espoon, Oulun ja Tampereen kaupungit sekä elinkeinoelämä Aika: 2001 2002 Tutkimustehtävä: 1) Mikä on ulkomaalaisten osaajien mielikuva suomalaisista yrityksistä työpaikkana sekä Suomesta yleensä työskentelyja asuinpaikkana? 25
Raportointi 2) Mikä on ulkomaalaisten osaajien kokemus suomalaisista yrityksistä työpaikkana sekä Suomesta yleensä työskentelyja asuinpaikkana? Ensimmäinen osaraportti tammikuu 2002, toinen osaraportti huhtikuu 2002, loppuraportti elokuu 2002. VERKOSTOJEN KAUTTA KOHTI TASAPAINOISTA JA MONIKESKUKSISTA ALUERAKENNETTA Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki ja Kimmo Viljamaa Rahoittajat: Suomen Kuntaliitto ja ympäristöministeriö Aika: 2001 Projektin tehtävä: Esiselvityksen tehtävänä on selkeyttää verkostoitumisen käsitettä ja verkostoitumisen roolia osana monikeskuksisen aluerakenteen kehittymistä Päätavoitteet: - Määritellä ja tyypitellä erilaisia verkostoja, - löytää eri tyyppisten verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niiden kehittämiseen liittyviä reunaehtoja, - etsiä lähestymistapoja verkostojen analysoimiseksi ja verkostoitumisen hyödyntämiseksi paikallisen kehittämistoiminnan välineenä. Raportointi: Mustikkamäki, N. & Viljamaa, K. 2001. Verkostojen monet kasvot. Verkostoitumalla monikeskuksiseen ja tasapainoiseen aluerakenteeseen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Mustikkamäki, N. & Viljamaa, K. & Sotarauta, M. 2001. Urban networks - spatial or issue-based: Some reflections from Finland. Book of abstracts of an international conference Multipolar patterns of urban development - competition or cooperation. University of Lodz and Polish geographical society, Poland TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HEVOSALAN KILPAILUKYKYSELVITYS JA KEHITTÄMISSTRA- TEGIA Projektin tutkijat Tomi Lähteenmäki Rahoitus TE-keskus sekä Tampereen kaupunki ja seudun muut kunnat Aika 2001 Tutkimustehtävä Projektin tehtävänä on laatia selvitys Tampereen kaupunkiseudun kilpailukyvystä hevosalan näkökulmasta sekä hevosalan kehittämisstrategia. 26
Raportointi Lähteenmäki, T. 2001. Tampereen kaupunkiseudun hevosalan kilpailukykyselvitys. Julkaisematon. EPOHJANMAA ALUEKESKUSOHJELMAN LAADINTAPROSESSIN VETÄMINEN Projektin tutkijat: Kati-Jasmin Kosonen ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Seinäjoen kaupunki Aika: 2001 Projektin tehtävä: Ohjelmaprosessin koordinointi, ohjelman sisällön ideointi ja ohjelma-asiakirjan kirjoittaminen. Raportointi: epohjanmaa Tietoyhteiskunnan palvelukeskusta rakentamassa Seinäjoen seudun aluekeskusohjelma. PIRKANMAAN TEKNOLOGIAN ENNAKOINTIPROSESSIN KONSEPTOINTI (PITENNA) Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Tomi Lähteenmäki yhteistyössä Mika Kautosen kanssa Rahoittajat: Pirkanmaan liitto Tekes Aika: 2000 2001 Projektin tehtävä: Tuottaa Pirkanmaalle teknologian ennakointikonsepti. Raportointi: Sotarauta, M., Kautonen, M. & Lähteenmäki, T. 2002. Tulevaisuus tiedosta kilpailuetua. Teknologian ennakointikonsepti Pirkanmaalla. (Julkaistaan keväällä 2002). YHTEISTYÖN LAATUA JA HANKKEIDEN LISÄARVOA ETSIMÄSSÄ Projektin tutkijat: Matti Mäki ja Timo Lakso Aika: 2000-2001 Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Euroopan sosiaalirahasto. Tehtävä: Tutkimustehtävänä on analysoida yritysten kehittämishankkeista saamaa hyötyä ja lisäarvoa yhteistoiminnan laatuanalyysin avulla. Raportointi: Mäki, M. & Lakso, T. 2001. Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin. Sente-julkaisuja 10/2001. Tampere. 27
IN SEARCH OF PROCESS BASED REGIONAL DEVELOPMENT POLICY Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa Yhteistyökumppanit: Helsinki University of Technology, Laboratory of Environmental Protection Aika: 2000-2001 Rahoittajat: Nordic Senior Officials Committee of Regional Policy (NÄRP) Tehtävä: The research task can be identified to be to provide an answer to the following question: What are the key characteristics of the process based regional development policy appropriate for enabling actors to manage policy processes, i.e. to constantly seek possible futures, to generate innovations, to learn and to cope with various problems in issue based arenas. Raportointi: Linnamaa, R. 2001. Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region. University of Tampere. Research Unit for Urban and Regional Development Studies. Sente-Working papers 2/2001. LEADER II TOIMINNAN JÄLKIARVIOINTI Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Kimmo Viljamaa Yhteistyökumppanit: Helsingin yliopisto, MAKES (Mikkeli ja Seinäjoki) Vaasan yliopisto, Levón instituutti Aika: 2000-2001 Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö Tehtävä: Senten osuutena on arvioida EU:n yhteisöaloitteen Leader II toiminnan innovatiivisuutta. Raportointi: Keväällä 2002 NOKIAN KAUPUNGIN KILPAILUKYKY Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Kimmo Viljamaa Aika: 2000-2001 Rahoittajat: Nokian kaupunki Tehtävä: Analysoida Nokian strategista asemaa kilpailukyvyn näkökulmasta ja samalla tuottaa aineistoa ja näkemyksiä kaupungin strategiatyön tueksi. Raportointi: Lähteenmäki, T. ja Viljamaa, K. 2001. Näkemyksiä Nokian kaupungin kilpailukyvystä. Resurssit ja niiden hyödyntä- 28
minen Nokian kaupungissa kilpailukyvyn näkökulmasta. Osaraportit 1 ja 2. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. (Julkaisematon). ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAADUN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYVYLLE Projektin tutkijat: Mika Raunio ja Reija Linnamaa Aika: 1999-2001 Rahoittajat: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen kaupungit. Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tunnistaa asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle. Tutkimuksen kohdekaupunkeja ovat Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Pori ja Seinäjoki. Raportointi: Raunio, M. & Linnamaa, R. 2000. Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 9/ 2000. Tampere. Raunio, M. 2001. Osaajat valintojen kentällä. Helsingin Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 11/2001. Tampere SEINÄJOEN SEUDUN PROFILOITUMINEN OSAAJIA HOUKUTTELEVANA PAIKKANA ASUA JA ELÄÄ Projektin tutkijat: Mika Raunio ja Reija Linnamaa Aika: 2000-2001 Rahoittajat: Seinäjoen kaupunki Tehtävä: Tunnistaa seudun vahvuudet ja heikkoudet vetovoimaisena kaupunkiseutuna ja jäsentää tästä vetovoimaisuudesta markkinoiva prosessi seudun kehittämisstrategiaa tukevalla tavalla. Raportointi: Raunio, M. & Linnamaa, R. 2001. Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-työraportteja 1/2001. Tampere. 29
KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYVYN JA OSAAMISKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Projektin tutkijat: Kaikki Senten tutkijat Aika: 2000-2003 Rahoittajat: Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Väitöskirjatutkimukset YRITYSTEN ROOLI ALUEELLISESSA KEHITTÄMISESSÄ Aika: 1997- Tekijä: Timo Lakso Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Tampereen yliopisto Tehtävä: Tutkimustehtävänä on analysoida julkisten organisaatioiden ja yritysten välisen vuorovaikutuksen järjestämistä ja organisoimista alueellisessa kehittämisessä. PAIKALLINEN ELINKEINOPOLITIIKKA INFORMAATIOYHTEISKUNNASSA Aika: 1998 - Tekijä: Juha Kostiainen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tunnistaa ja kehittää informaatioyhteiskuntaan sopivia paikallisen elinkeinopolitiikan lähestymistapoja, toimintamalleja sekä keinoja, joita suomalaiset kaupungit ja kaupunkiseudut voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMIVUUS KILPAILUKYVYN ELEMENTTINÄ Aika: 1998 - Tekijä: Reija Linnamaa Rahoittajat: Toteutuu useiden Senten projektin kautta Tehtävä: Tehtävänä on analysoida, mikä rooli kaupunkiseudun kehittäjäverkoston toimivuudella on kilpailukykyyn ja miten verkostojen johtamisella voidaan vaikuttaa kehittäjäverkoston toimivuuteen. 30
INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT EI-YLIOPISTOKAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN YLLÄPITÄJINÄ JA KEHITTÄJINÄ Aika: 1999- Tekijä: Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tukevat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. HR-ORIENTATION IN LED-POLICY AS A TOOL TO SUCCESSFUL URBAN DEVELOPMENT Aika: 1999 - Tekijä: Mika Raunio Rahoittajat: Toteutetaan asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle ja Should I Stay or should I go projektien yhteydessä. Tehtävä: Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa ELINKEINOPOLITIIKAN MERKITYS UUSIEN TYÖPAIKKOJEN SYNNYSSÄ Aika: 1999 - Tekijä: Jari Iisakkala Tehtävä: Tavoitteena on selvittää, mikä on elinkeinopolitiikan merkitys uusien työpaikkojen synnyssä. NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI ELI MIELIKUVIA TULEVAISUUDEN KAUPUNGEISTA Aika: 2000 - Tekijä: Leena Helenius-Mäki Rahoittajat: Tampereen yliopisto, Tampereen kaupungin tukisäätiö (2001) Suomen Akatemia (2002 ) Tehtävä: Tavoitteena on selvittää millaisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista on, miten mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista muodostuvat ja kartoittaa sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista. 31
Julkaisut Sente sarjan julkaisuja 1 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa. Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa. 2 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa (toim.). Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa. 3 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa. Karhukunnat peilissä: Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla. 4 / 1999 Markku Sotarauta & Timo Lakso & Sami Kurki. Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintamalli. 5 / 2000 Sami Kurki & Reija Linnamaa & Markku Sotarauta (toim.). 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen: Seinäjoen I aluekehitysseminaarin julkaisu. 6 / 2000 Mika Raunio. Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyösuhteet. 7 / 2000 Reija Linnamaa & Markku Sotarauta. Verkostojen utopia ja arki: Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta. 8 / 2000 Kimmo Viljamaa. Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön 1995-1999 arviointi. 9 / 2000 Mika Raunio & Reija Linnamaa. Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. 10 / 2001 Matti Mäki & Timo Lakso. Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESRrahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin. 11 / 2001 Mika Raunio. Osaajat valintojen kentällä: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa. 12 / 2001 Jari Kolehmainen. Yritykset ja alueet tietointesiivesessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä 32
Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 1/2001 Raunio, M. & Linnamaa, R. 2001. Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää. 2/2001 Linnamaa, R. 2001. Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region. Tutkijoiden julkaisut 2001 Kosonen Kati-Jasmin, YTM KOSONEN, K-J.2001. Institutionaalinen kapasiteetti ja alueellinen innovaatiokyvykkyys. Teoksessa: Sotarauta, M. & Mustikkamäki N. (toim.). Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä, s. 109-128. Suomen Kuntaliitto. ACTA 137. Helsinki 2001. Lakso Timo, HM LAKSO, T. & Ristaniemi, O. 2001. Sektoritavoitteista yhteistoiminnalliseen maakuntasuunnitteluun arvio suunnitteluprosessin organisoimisesta ja kehittämistarpeista Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/2001, 115 130. LAKSO, T. 2001. Institutionaalinen näkökulma alueelliseen kehittämistyöhön. Teoksessa Riukulehto, Sulevi (toim.). Järkeleitä ja kulmakiviä. Instituutiot yhteiskunnassa. Vaasan yliopisto. Levon instituutti. Julkaisu No 96 2001, 128-147. Mäki, M. & LAKSO, T. Hanketoiminnan neljä todellisuutta 2001. ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 10/2001. Sotarauta M. & LAKSO, T. 2001. Strateginen suunnittelu Kainuun kehittämistoiminnassa. Teoksessa Sotarauta, M. & Mustikkamäki, N. (toim.). Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Acta nro 137. Suomen Kuntaliitto 2001, 21 44. LAKSO, T. & Kainulainen, K. 2001. Sivusta aluekehitystyön ytimeen. Kulttuuriala strategisen ohjelmatyön osa-alueena. Teoksessa Riukulehto, S. (toim.). Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 2001, 32 51. 33
Kainulainen, K. & LAKSO, T. 2001. Kulttuuripoliittisten arvostusten yhteensovittaminen alueellisessa ohjelmatyössä. Maaseudun uusi aika. Maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti 2/2001, 14 26. Linnamaa Reija, HL 34 LINNAMAA, R. 2001. The birth of information technology cluster in Jyväskylä the quality of policy processes and their management in the creation of clusters. Regional Studies Association, International Conference: Regional Transitions: European Regions and the Challenges of Development, Integration and Enlargement. Book of abstracts, p. 47. City of Gdansk, Poland. 15th 18th September 2001. LINNAMAA, R. 2001. Seinäjoen monet roolit. Ilkka 1.5.2001, s. 3. LINNAMAA, R. 2001. Itä-Turun kehittämistoiminnan post start - arviointi. Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente ja Turun kaupunki, Viestintäkeskus, Urban-yksikkö/ Linkki-projekti. Itä-Turku -julkaisut nro 3. LINNAMAA, R. 2001. Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region. University of Tampere. Research Unit for Urban and Regional Development Studies. Sente-Working papers 2/2001. LINNAMAA, R. & Sotarauta, M. 2001. Verkostot instituutioiden ja järjestelmien kahleissa. Teoksessa Sotarauta, M. & Mustikkamäki, N. (toim.) Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä, 60-76. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 137. Helsinki. Raunio, M. & LINNAMAA, R. 2001. Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-työraportteja 1/2001. Sotarauta, M. & LINNAMAA, R. 2001. Urban Competitiveness and the Management of Urban Policy Networks. Teoksessa Technology, society, environment 2/2001, 35-52. Helsinki University of Technology, Laboratory of Environmental Protection Publication. Espoo. Sotarauta, M. & LINNAMAA, R. 2001. In Search of New Model for Strategic Planning: Soft Strategy, Self-managing Teams and Promotion of Regional Development in South Ostrobothnia. Teoksessa Zimmermann & Janschitz (toim.) Regional Policies in Europe: Key Opportunities for Regions in the 21st Century, 189-210. Institute of Geography and Regional Science, University of Graz. Austria.