Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Ekosysteemipalveluselvitys Päivämäärä 30.8.2013 EHYT-HANKE, TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
EHYT-HANKE, TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS Tarkastus 2.9.2013 Päivämäärä 30/8/2013 Laatija Kaisa Mustajärvi Tarkastaja Riina Känkänen Hyväksyjä Hanna Montonen Kuvaus Ekosysteemipalveluselvitys Tesoman EHYT-hankkeen suunnitelma-alueelle DONNAN ID 764 926 Tesoman yleissunnitelman nro 1034 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Työn taustaa 1 2.1 EHYT hanke 1 2.2 EHYT-hankkeen tavoitteet ja erityispiirteet Tesomalla 1 3. Ekosysteemipalvelut käsitteenä 2 3.1 Ekosysteemipalvelukäsitteen taustaa 3 4. Työn tavoitteet 3 5. Hankkeen yhteistyöverkosto 4 6. Alueen kuvaus 4 6.1 Väestörakenne 4 6.2 Työpaikat 5 6.3 Palvelut 5 7. Menetelmäkuvaus 6 7.1 Ekosysteemipalveluiden ja alueen vahvuuksien tunnistaminen 6 7.2 Ekosysteemipalveluiden käyttäjäryhmäkohtainen tarkastelu 6 7.3 Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksen analysointi 7 7.4 Toimenpidesuositukset 7 8. Ekosysteemipalveluiden määrittämisen kriteerit 7 8.1 Ekosysteemipalvelujen jaottelun perusteet 7 8.2 Kohderyhmät 8 8.3 Palvelujen merkittävyystasot 9 9. Ekosysteemipalvelut hankealueella 9 9.1 Tuki- ja säätelypalvelut 9 9.2 Tuotantopalvelut 11
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS 9.3 Kulttuuripalvelut 13 10. Asukkaiden kokemus 15 11. Ekosysteemipalveluiden ja maankäytön muutosten ristiintarkastelu 17 12. Merkittävimmät ekosysteemipalvelukokonaisuudet suhteessa suunnitelmaluonnokseen 17 12.1 Merkittävimmät ekosysteemipalvelut ja palveluita tarjoavat alueet 17 12.2 Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset 17 12.3 Suunnitelmaluonnoksen tuomat mahdollisuudet 18 12.4 Ekosysteemipalvelujen suurimmat mahdollisuudet ja kehittämiskohteet suunnitelma-alueella 18 12.5 Tesomajärven ympäristö (1) 20 12.5.1 Nykytila 20 12.5.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset: 20 12.5.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: 21 12.6 Tohloppijärven ranta-alueet, Tesoman koulun ympäristö 21 12.6.1 Nykytila 21 12.6.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset 21 12.6.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen 22 13. Potentiaaliset kehittämiskohteet 22 13.1 Tesoman keskusta-alueen ekosysteemipalveluiden kehittäminen epäjatkuvuuksien lieventäminen ja estevaikutusten vähentäminen (3) 22 13.1.1 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: 22 13.2 Tesomajärvi-Mustavuori yhteyksien parantaminen täydennysrakennuksessa (4) 23 13.3 Pohjavesialueen tilan parantaminen hulevesiratkaisuin EHYT-rakentamisen yhteydessä (5) 23 14. Lähtöaineisto ja viitteet 23 15. Säätely- ja tukipalvelut 25 15.1 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminen 25 15.1.1 Ilmansaasteiden sitominen, melun lieventäminen 25 15.2 Veden kierron säätely ja veden laatu 26 15.2.1 Tulvahallinta (kiintoaineen laskeutus, veden viivytys ja varastointi) 26
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS 15.2.2 Veden suodatus ja viivytys 27 15.2.3 Muu vedenkierron säätely 27 15.2.4 Pohjaveden suotuminen ja imeytyminen 29 15.3 Ympäristöolosuhteiden säätely 29 15.3.1 Hedelmien ja marjojen pölytys 29 15.3.2 Pienilmaston säätely 30 15.4 Tuotantopalvelut 31 15.4.1 Ravinto- ja raaka-aineet 31 15.4.1.1 Viljelykasvit puutarhoissa esim. marjat ja hedelmät 31 15.4.1.2 Viljelykasvit pelloilla ja viljelypalstoilla 31 15.4.1.3 Taimet 32 15.4.1.4 Kasviperäiset luonnontuotteet (puu, sienet ja marjat) 32 15.4.1.5 Riistaeläimet, kalat 32 15.4.1.6 Pintavesivarat 33 15.4.1.7 (Kasteluvesi) 33 15.4.1.8 Puhdas juomavesi 33 15.4.2 Luonnon monimuotoisuus 34 15.4.2.1 Uhanalaiset lajit/niiden elinympäristöt 34 15.4.2.2 Muut luontoarvot 34 15.5 Kulttuuripalvelut 35 15.5.1.1 Yleinen virkistäytyminen, liikuntamahdollisuudet, leikki ja rentoutuminen - lähimetsät 35 15.5.1.2 Työikäisten virkistys, ulkoilu ja kuntoilu - Ulkoilumetsät/reitit 35 15.5.1.3 Erityisryhmien virkistäytyminen, terapiavaikutukset, terveysvaikutukset - terveysmetsät 35 15.5.1.4 Lasten ja koululaisten virkistäytyminen, leikki ja ulkoilu 36 15.5.1.5 Hiljaiset alueet 36 15.5.1.6 Uiminen - Uimarannat 36 15.5.1.7 Oppimisympäristöt 37
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS 15.5.1.8 Tärkeät kulttuurihistorialliset alueet 37 LIITTEET LIITE 1 Ekosysteemipalvelujen määrittämiseen käytetyt kriteerit ja ekosysteemipalvelukohtaiset kuvaukset alueesta LIITE 2 Luokittelussa käytetty CICES versio 4.3 LIITE 3 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, yleinen LIITE 4 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, lapset ja nuoret LIITE 5 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, ikäihmiset ja vammaiset
1 1. JOHDANTO Tämä selvitys on tehty osana Tampereen kaupungin täydennysrakentamista koskevaa selvitystä, EHYT-hanketta. EHYT-hankeessa pyritään löytämään kaavaratkaisuja kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Tässä työssä selvitettiin, miten asemakaava-alueen täydennysrakentamiskohteen suunnitteluun ja paikkamarkkinointiin voidaan löytää ekosysteemiajattelun kautta uusia ratkaisuja, joilla yhtä aikaa vähennetään tiiviistä rakentamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja parannetaan elinympäristön laatua ja alueen houkuttelevuutta. Kohdealueella on erityistarvetta esim. viherverkoston parantamiselle sekä asemakaavoituksen ratkaisujen hyväksyttävyyden lisäämiselle. Työn tavoitteena oli vahvistaa alueen nykyisiä ympäristöarvoja ja niiden sosiaalisia ulottuvuuksia. Alueen arvot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet suunnittelulle pyrittiin tuomaan positiivisella tavalla näkyviksi alueen käyttäjille. Työssä sovellettiin uudenlaista, ekosysteemipalveluihin perustuvaa lähestymistapaa alueen ympäristöarvojen ja käyttäjäryhmien tunnistamiseen. Työssä kartoitettiin asemakaavan suunnitteluun ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä alueen rakentamisessa, käytössä ja ylläpidossa. Taloudellisten hyötyjen rinnalle tuotiin alueen nykyisten käyttäjäryhmien näkökulmat sekä tärkeimmät sosiaaliset ja ekologiset arvot. Ekosysteemipalvelulähestymistavan avulla on pyritty tuomaan esille erityisesti vihreän infrastruktuurin ja toimivien kaupunkiekosysteemien tuottamia hyötyjä ja palveluja ihmisille. Uudenlaisella lähestymistavalla on haluttu kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan vihreän ja luonnontilaisen alueen ekologisiin toimintoihin, monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluiden laatuun kuin niiden määrään alueella. Tilaajan yhdyshenkilönä selvityksessä toimi Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen ja selvityksestä on vastannut ekologi FT, Kaisa Mustajärvi. Asiantuntijoina selvityksessä on käytetty mm. ekosysteemipalveluiden asiantuntijaa, FM, Riina Känkästä, hulevesisuunnittelija DI, Laura Inhaa, maisemaarkkitehteja DI, Elina Kallialaa ja Anna Bergmania sekä vuorovaikutuksen ja sosiaalisten vaikutusten asiantuntijoita FM, Hanna Herkkolaa ja FM, Seela Sinisaloa. 2. TYÖN TAUSTAA 2.1 EHYT hanke EHYT-hankkeen tavoitteena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin olemassa olevia rakenteita täydentäen ja jatkaen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne on yksi keskeisistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Lähtökohtana on, että taajamia eheytettäessä parannetaan myös elinympäristön laatua. 2.2 EHYT-hankkeen tavoitteet ja erityispiirteet Tesomalla Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Tesoman keskustaa ollaan kehittämässä ja tavoitteena on luoda alueelle kaupallisia ja julkisia palveluita yhdistävä Tesomatori. Suunnitelman lähtökohtana on, että Tesomantorille sijoittuvat julkisista palveluista Tesoman kirjasto, nuorisokeskus ja terveysasema. Lisäksi alu-
2 een neuvoloita ja hammashoitoa keskitetään terveysaseman yhteyteen. Tämä suunnitelma mahdollistaa vapautuvien alueiden maankäytön muutosten esimerkiksi ikäihmisten asumiseen. Näin alueelle saataisiin lisää myös tehostetun palveluasumisen paikkoja. EHYT-hankkeessa vastataan väestön ja asumisväljyyden kasvuun sekä väestörakenteen muutoksiin yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Yhdyskuntarakennetta eheyttäessä haetaan tilaa uudelle ja uudentyyppiselle asuntorakentamiselle. Monipuolisella asuntotuotannolla on mahdollista tukea alueiden ikärakenteen tasaista kehitystä ja elinkaariasumista, jolloin elämäntilanteen muutos ei edellytä asuinalueen vaihtoa. Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan alueella jonkin verran vuoteen 2030 mennessä. Alueen kouluissa on ollut jonkin verran tilaväljyyttä ja siitä johtuen esiopetusta on voitu sijoittaa alueen kouluihin. Esiopetusryhmien siirto on vapauttanut päiväkodeista tilaa pienemmille lapsille. Alueella on tarvetta myös ikäihmisten palveluille. 3. EKOSYSTEEMIPALVELUT KÄSITTEENÄ Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien, eli ympäristön rakenteen ja toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä hyötyjä ihmiselle (Millenium Ecosystem Assessment, MEA 2005). Ekosysteemipalvelukäsite auttaa ymmärtämään ekologisten prosessien merkitystä ihmisen näkökulmasta. Ekosysteemipalveluiden tuottamat hyödyt muodostuvat toiminnallisesta kokonaisuudesta, jonka taustalla ovat ekosysteemin ekologiset toiminnot ja luonnon monimuotoisuus. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan niitä palveluita ja hyödykkeitä, joita luonnonympäristö ihmiselle tarjoaa. Näitä ovat esimerkiksi puhdas juoma- ja uimavesi, virkistäytymismahdollisuudet metsässä ja tulvasuojelu. Ekosysteemipalvelut luovat perustan inhimilliselle hyvinvoinnille ja yhteiskunnan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle kehitykselle. Käsite on ihmislähtöinen, sillä kullakin ekosysteemipalvelulla on aina käyttäjänsä. Luonnon hyödyntämistä koskeva päätöksenteko, kuten maankäyttö, vaikuttaa ekosysteemien rakenteeseen ja toimintoihin ja sitä kautta myös ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Kaupunkien viheralueet, luonnontilaisiksi mielletytkin, ovat aina ihmisen toiminnan rakentamia tai muokkaamia. Tästä huolimatta myös kaupunkien viheralueilla, kuten pientaloalueilla, puistoissa, joutomailla ja kerrostalojen piha-alueilla, on jatkuvasti toimivia ekologisia prosesseja, jotka tuottavat ekosysteemipalveluja. Maankäytön muutokset voivat vaikuttaa ekosysteemipalveluiden tuotantoon negatiivisesti, esimerkiksi kaventamalla tuotantoon sopivia maa- ja vesialueita tai heikentämällä ilman, maaperän taikka veden laatua. Maankäytön muutoksilla voidaan suunnittelun avulla myös parantaa ekosysteemipalveluiden tuotantokykyä, laatua, hyödynnettävyyttä ja saavutettavuutta. Ekosysteemipalvelunäkökulman avulla voidaan tuoda kaupunkisuunnittelua varten näkyville sellaisia käyttäjälähtöisiä toimintoja ja merkittäviä kohteita, jotka perinteisissä ympäristöselvityksissä jäävät vähemmälle huomiolle. Tässä selvityksessä on ekosysteemipalvelulähestymistavan avulla pyritty tuomaan esille erityisesti vihreän infrastruktuurin - toimivan kaupunkiekosysteemin tuomia hyötyjä ja palveluja ihmisille. Lähestymistavalla pyritään näkemään viheralueet ekologisten toimintojen (kuten vedenkierron säätelyn) ylläpitäjänä, suunnittelun voimavarana ja inspiraationa sekä resurssina ihmisille. Lisäksi näkökulmalla pyritään häivyttämään sitä jyrkkää rajaa, joka perinteisemmässä maankäyttöajattelussa nähdään rakennettujen ja ns. luonnontilaisten alueiden välillä. Näkökulmalla pyritään kiinnittämään enemmän huomiota myös rakennetun ympäristön ekologiaan ja ekologisiin prosesseihin, jolloin kaupunkiympäristön tiivistyminen ei välttämättä tarkoittaisi ekosysteemipalvelujen heikentymistä, vaan uudelleen organisoitumista ja tehostumista (sama alue tuottaa useita ekosysteemipalve-
3 luita, myös rakennettu alue tuottaa ekosysteemipalveluita). Huomio kohdistetaan viheralueiden ekologisiin toimintoihin, monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluiden määrään, eikä niinkään viheralueiden määrään sinänsä. 3.1 Ekosysteemipalvelukäsitteen taustaa Ekosysteemipalveluiden käsite on osa laajempaa ekosysteemilähestymistapaa, joka on peräisin vuonna 1992 Rio de Janeirossa hyväksytystä biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta (Convention on Biological Diversity, CBD). Ekosysteemilähestymistapa on kokoelma periaatteita ja suosituksia, joilla toteutetaan YK:n yleissopimuksen tavoitteita biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä. Ekosysteemilähestymistavassa huomio kiinnitetään laajoihin ympäristökokonaisuuksiin, ja ekosysteemien rakenteen ja toiminnan säilyttämistä perustellaan ihmisille ja luonnolle tärkeiden ekosysteemipalveluiden turvaamisella (Jäppinen ym. 2004). Lähestymistapaa kutsutaan myös ekosysteemien hoidoksi tai hallinnaksi, jolle on tyypillistä ihmislähtöinen, yhteisöpohjainen tai yhteistoiminnallinen tarkastelu (Naskali ym. 2006). Ekosysteemipalveluiden käsite otettiin nykyisessä muodossaan käyttöön ensimmäisen kerran YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnissa vuonna 2005 (MEA 2005). YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnin tavoitteena oli tuoda esille ekosysteemeissä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Arvioinnissa todettiin ihmisen aiheuttaneen viimeisten 50 vuoden aikana suurempia muutoksia ekosysteemeissä kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historian aikana (MEA 2005). Arvioinnin tuloksena määritettiin tieteellinen perusta niille käytännön toimenpiteille, joiden avulla on mahdollista edistää ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä sekä ihmisten hyvinvointia (Naskali ym. 2006). 4. TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli vahvistaa alueen nykyisiä ympäristöarvoja sekä niiden sosiaalisia ulottuvuuksia, ja tuoda ne ja niihin kohdistuvat ympäristömyönteiset suunnitteluratkaisut positiivisella tavalla näkyviksi alueen käyttäjille. Tavoitteena on löytää asemakaavan suunnitteluun ratkaisuja, jotka tuovat taloudellisia synergiahyötyjä suunnittelukohteen rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon. Samalla varmistetaan, että taloudellisten vaikutusten rinnalla huomioidaan myös alueen nykyiset käyttäjäryhmät sekä tärkeimmät sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat. Näin lisätään kaupunkirakenteen tiivistämisen hyväksyttävyyttä, tuomalla esiin asemakaava-alueen kokoisen alueen ekosysteemipalveluiden käyttäjiä ja hyötyjiä. Työn päätavoitteena on kokeilla ja luoda uutta lähestymistapaa alueen ympäristöarvojen ja käyttäjien huomioimisessa. Työn yhteydessä selvitettiin mm. minkälaista lähtötietoa ekosysteemipalveluiden määrittämiseen tällä hetkellä ja tässä mittakaavassa Tampereelta löytyy, ja miten ekosysteemipalveluja voidaan kartalla esittää maankäytönsuunnittelun tarpeita varten.
4 5. HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO Hanketta työstettiin yhteistyössä SYKE:n EVITA-hankkeen kanssa. Tampereen kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen vuosina 2012-2013 toteuttamassa Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella (EVITA) -yhteistyöhankkeessa konkretisoidaan ja analysoidaan Tampereen kaupungin ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on löytää tärkeät ja jatkossa mahdollisesti vaarantuvat ekosysteemipalvelut, jotta nämä palvelut voidaan entistä paremmin turvata tulevassa kaupunkisuunnittelussa. Ekosysteemipalveluita voidaan tarkastella monella tasolla, aina globaalista paikalliseen. EVITA-hankkeessa ekosysteemipalveluita tarkastellaan Tampereen kaupungin ja koko Tampereen seudun laajemmassa mittakaavassa hyödyntäen ns. Seutukeke-mittareita (esim. metsäalueiden pirstoutuneisuus). Tässä raportissa on tarkasteltu pienemmän mittakaavan kaupunkisuunnittelua ja saatavilla olevia lähtöaineistoja yksittäisen kaupunginosan suunnittelua varten. Hankkeiden yhteistyön avulla pyritään vertailemaan miten eri maankäytön suunnittelun mittakaavatasoilla ekosysteemipalvelunäkökulmaa kannattaisi hyödyntää, ja kuinka eri vaiheiden suunnittelu ja tarkastelu tukevat toisiaan. 6. ALUEEN KUVAUS 6.1 Väestörakenne Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä 29 200 asukasta. Alueen väestöstä 8,3 % eli noin 2 400 asukasta on alle 7-vuotiaita ja 6,6 % eli noin 1 900 asukasta on yli 74 vuotiaita. Tesoman asukasmäärä on pysynyt viime vuosikymmenet lähes samana (kuva 1). Alueen sisällä on kuitenkin tapahtunut muutoksia siten, että Epilänharjun, Tohlopin ja Lamminpään asukasmäärä on noussut lisärakentamisen myötä ja vanhojen lähiöiden, Haukiluoman ja Tesoman (Ikurin, Ristimäen ja Tesomajärven kaupunginosien) asukasmäärä on laskenut. Huolestuttavaa on erityisesti Tesoman aluekeskuksen ympäristön asukasmäärän lasku. Haukiluoman, Ristimäen ja Tesomajärven kaupunginosien asukasmäärät ovat olleet korkeimmillaan heti alueiden rakentumisen jälkeen 1980 luvulla, jonka jälkeen asukasmäärät ovat jatkuvasti laskeneet. Ainoastaan Ristimäessä asukasmäärään on saatu pientä kasvua 2000 luvun lopun lisärakentamisella.
5 Kuva 1. Väestönkehitys Tesomalla ja lähikaupunginosissa. Näissä luvuissa on kuitenkin mukana myös Haukiluoman alue, jolle on EHYT- hankkeessa tehty oma suunnitelmansa. 6.2 Työpaikat Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin 7 850 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teollisuudessa (noin 3 900 työpaikkaa) ja kaupan alalla (noin 900 työpaikkaa). Teollisuuden työpaikat keskittyvät Porin radan varren teollisuusalueille sekä Myllypuroon. 6.3 Palvelut Ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja tarjoavat Pispan palvelukeskus sekä Kotipirtin palvelutalo, joissa molemmissa on sekä palvelu- että päiväkeskustoimintaa. Tesomalla on tällä hetkellä kaksi koulua; Tesomajärven koulu (alakoulu) ja Tesoman koulu (yläkoulu). Tesoman terveysasema sijaitsee Ristimäessä ja sen yhteydessä toimii myös hammashoitola. Tesoman nuorisokeskus sijaitsee Tesoman kirjaston yhteydessä. Suunnittelualueen päiväkoteja ovat Tesoman ja Länsi-Tesoman päiväkodit (Länsi-Tesoman päiväkodissa myös kerho). Tesoman uimahalli ja jäähalli sijaitsevat Tesomajärven pohjoispuolella. Alueen kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Tesomankadun ja Tesoman valtatien risteykseen.
6 7. MENETELMÄKUVAUS 7.1 Ekosysteemipalveluiden ja alueen vahvuuksien tunnistaminen Tämän työn tavoitteena oli tunnistaa ja jaotella alueen merkittävimmät ekosysteemipalvelut eri palveluryhmiin. Lisäksi määritettiin karkeasti onko kyseessä paikallisesti, seudullisesti vai valtakunnallisesti käytetty ekosysteemipalvelu. Ekosysteemipalveluiden ja niiden arvon määräytymisen kriteerit on esitetty luvussa 5 ja yksittäisten ekosysteemipalveluiden määrittämisen kriteerit liitteessä 1. 7.2 Ekosysteemipalveluiden käyttäjäryhmäkohtainen tarkastelu Ekosysteemipalveluilla on aina käyttäjänsä. Tesoman kaltaisella taajama-alueella asuu ja liikkuu useita käyttäjäryhmiä, joihin muutokset maankäytössä voivat vaikuttaa eri tavoin ja joiden tarpeet palveluiden suhteen voivat poiketa tosistaan. Alueella tehtävät palvelurakenteen muutokset koskevat erilaisia asukas- ja käyttäjäryhmiä. Alueella tullaan tekemään uudelleenjärjestelyjä niin koulujen kuin palveluasumisen (ikäihmisten asumisen) suhteen, joten muutokset maankäytössä kohdistuvat todennäköisesti eri tavoin eri käyttäjäryhmiin. Alueen suunnittelutavoitteissa on myös pyrkimys koko elämän mittaiseen asumiseen ja tarjota erityyppistä asumista niin, että elämäntilanteen muutos ei edellyttäisi asuinpaikan vaihtoa. Ensimmäisessä vaiheessa ekosysteemipalveluita määritettiin kartalle käyttäjäryhmäkohtaisesti. Kaikkien palveluiden tarkasteleminen tämän työn puitteissa ei ollut mahdollista. Eri ekosysteemipalveluryhmiä läpi käytäessä todettiin, että selkeimmin tässä kohteessa ja työssä käyttäjäryhmäkohtaisuus korostuu kulttuuristen palveluiden ryhmässä ja etenkin metsäisten alueiden tarjoamien virkistys- ja elämyspalveluiden suhteen. Tässä työssä käyttäjäryhmäkohtaisten palveluiden tunnistamisen lähtökohtana käytettiin eri käyttäjäryhmien käyttämien julkisten palveluiden sijaintia. Alueen palveluiden sijaintikartan avulla sijoitettiin alueen koulut, päiväkodit, urheilu- ja päiväkeskukset sekä palvelukeskukset kartalle, ja näiden kohteiden lähiympäristöön oletettiin sijoittuvan näille käyttäjäryhmille merkittäviä palveluita, jotka tunnistettiin, nimettiin ja sijoitettiin kartalle. Toisessa vaiheessa käyttäjänäkökulmaa tarkasteltiin analysoimalla hankkeessa järjestetyn asukastilaisuuden ja PEHMO-GIS internetkyselyn tuloksia käyttäjäkohtaisesti sekä suhteessa ekosysteemipalveluihin ja niiden sijoittumiseen kartalla. Sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja erilaisten asukaskyselyiden analysointiin perehtyneet asiantuntijat pyrkivät aluksi jaottelemaan kyselyn tuloksia käyttäjäryhmäkohtaisesti muodostaakseen kuvan eri käyttäjäryhmien kokemuksista alueesta. Tuloksia analysoitaessa tuli kuitenkin huomioida se, että asukastilaisuudessa tai internetkyselyssä asukkailta ei oltu kysytty ekosysteemipalveluista eikä näitä tuloksia kerätty erityisesti tätä näkökulmaa huomioiden, eikä kyselyä oltu tehty alunperin käyttäjäryhmäkohtaisesti. Kyselyiden tuloksia ei voitu jaotella käyttäjäryhmäkohtaisesti, sillä suurinta osaa kommenteista ei voitu kohdistaa tiettyyn käyttäjäryhmään. Sen sijaan asiantuntijat muodostivat kommenttien perusteella ja ekosysteemipalvelukartoista synteesikartan. Kartalle hahmoteltiin kommenttien perusteella asukaskokemukseltaan erilaisia alueita. Tätä karttaa hyödynnettiin yleissuunnitelmaluonnoksen arvioinnin ja toimenpidesuositusten antamisen yhteydessä. Analyysin tulokset on esitetty kappaleessa 9. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin yleissuunnitelmaluonnoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ristiintaulukoinnin avulla käyttäjäryhmäkohtaisesti. Käyttäjäryhmäkohtainen arviointi tehtiin niiden ekosysteemipalveluiden osalta, joiden kohdalla se oli mielekästä ja mahdollista käytössä olevan aineiston perusteella.
7 Yleissuunnitelmaluonnoksen vaikutusten arvioinnin toteutusta on kuvattu seuraavassa kappaleessa (6.3) ja analyysin tuloksia käytettiin myös toimenpidesuositusten antamiseen. 7.3 Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksen analysointi Ekosysteemipalveluiden tunnistamisen jälkeen kartoille sijoitettiin yleissuunnitelmaluonnos maankäyttösuunnitelmineen. Asiantuntijaryhmälle järjestettiin työpaja, jossa tunnistettiin merkittävimmät maankäytön muutosten aiheuttamat riskit alueen ekosysteemipalveluille. Riskien analysointi tehtiin ristiintaulukoinnin avulla. Yleissuunnitelmaluonnoksen aiheuttamien maankäytön muutosten vaikutuksia (rakennetun pinta-alan kasvu, väestömäärän kasvu ja palvelurakenteiden muutokset) arvioitiin kuhunkin ekosysteemipalveluun. Lisäksi arvioitiin rakentamisen aikaisten melun, pölyn, räjäytysten ja maansiirtotöiden vaikutuksia. 7.4 Toimenpidesuositukset Ekosysteemipalvelukarttojen, käyttäjäryhmäkohtaisen tarkastelun sekä yleissuunnitelmaluonnoksen riksianalyysin perusteella annettiin toimenpidesuosituksia yleissuunnitelman muokkaamista ja jatkosuunnittelua varten. 8. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN MÄÄRITTÄMISEN KRITEERIT 8.1 Ekosysteemipalvelujen jaottelun perusteet Ekosysteemipalveluista käytetään erilaisia jaotteluja. Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnissa (MEA 2005) palvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja tukipalveluihin. Kyseisessä jaottelussa säätelypalvelut sisältävät monenlaisia ekosysteemin toimintoja, joihin kuuluvat puiden ja sateen suorittama ilman puhdistus tai maaperän tuottama veden puhdistuminen. Säätelypalvelut hyödyttävät ihmisiä säätelemällä ja ylläpitämällä ekologisia prosesseja. Säätelypalvelujen tunnistaminen vaatii ekosysteemin prosessien tuntemista, ja ekosysteemissä vallitsevien syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Siksi nämä prosessit jäävät usein päätöksenteossa huomiotta. Tukipalvelut tukevat useiden ekologisten prosessien toimintaa. Tukipalveluita ovat mm. uuden maannoksen muodostuminen ja maaperän ravinteiden kierrot. Tukipalveluita pidetään usein itsestäänselvyyksinä, joten niiden arvottaminen ja huomioiminen päätöksenteossa on vielä vähäisempää ja vaikeampaa kuin säätelypalveluiden. Tukipalvelut ovat muiden palveluiden perusta, mutta käytännössä ekosysteemipalveluiden jakaminen tuki- ja säätelypalveluihin on osoittautunut vaikeaksi. Siksi nykyään suositaan yhä useammin ekosysteemipalveluiden jakoa kolmeen luokkaan. Tämä jaottelu on CICES:in (Common International Classification of Ecosystem Services, 2013) mukainen: 1. Tuki- ja säätelypalvelut 2. Tuotantopalvelut 3. Kulttuuripalvelut CICES on kansainvälinen hanke, joka pyrkii löytämään yhtenäisen tavan luokitella ekosysteemipalveluita. Yhdenmukainen luokitus ja käsitteistö edesauttavat ekosysteemipalveluselvitysten vertailtavuutta niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Liitteessä 1 on kuvattu kunkin ekosysteemipalvelun yksityiskoh-
8 taiset määrittelykriteerit. Luokittelussa on käytetty CICES versiota 4.3 (julkaistu tammikuussa 2013, liite 2). Tässä raportissa on käytetty palveluiden nimeämisessä ja luokittelussa kolmea tasoa: 1. lohko (division) 2. ryhmä (group) 3. luokka (class) Lisäksi CICES:in versiossa 4.3 on esimerkit kuhunkin luokkaan kuuluvasta palvelusta. CICES:in luokittelua pyrittiin soveltamaan siltä osin kuin se maankäytön suunnittelun näkökulmasta oli ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista. Pääosin pyrittiin luokittelemaan ja nimeämään palvelut kartalle luokkatasolle, mutta ymmärrettävyyden ja tiedon maankäytössä sovellettavuuden vuoksi osa palveluista nimettiin vielä tarkemmalle ja kuvaavalle tasolle liitteessä 2 mainittujen palveluiden esimerkkien mukaisesti (esim. kalastus). Tulvasuojelu ja hulevesien hallinta ovat nykyään maankäytössä merkittäviä ja ajankohtaisia suunnitteluun vaikuttavia asioita. Siksi hulevesien hallintaan liittyvät palvelut haluttiin kuvata kartalla tarkemmin ja palveluja tarjoavat eri ympäristötekijät kuvattiin erillisillä tasoilla. Hulevesien hallinnan vaatimusten maankäytön suunnittelussa lisääntyessä ja luontaisen veden kierron säilymisen arvostuksen kasvaessa, ekosysteemipalvelulähestymistapaa haluttiin soveltaa erityisesti vedenkierron tarkasteluun. CICES jäsentää ekosysteemipalvelut luonnontieteellisesti ja ekologisesti, mikä ei suoraan sovellu yleistajuiseen maankäytön suunnittelun ohjaamiseen. Jotta luokittelu olisi yleistajuinen ja asemakaavoitukseen soveltuva, sovellettiin myös lohkojen ja ryhmien nimiä ekosysteemipalvelujen alaluokiksi sen mukaan kuinka lohkon tai ryhmän nimi oli yleistajuinen ja sovellettavissa tähän hankkeeseen. Kulttuuripalveluiden esittämiseen ja metsien tarjoamien virkistyspalvelujen kuvaamiseen asemakaavatasolla CICES:in esittämä jaottelu koettiin liian yleiseksi, jotta niihin liittyvät asiat olisi voitu esittää maankäytön suunnittelua hyödyttävällä tavalla. Tesoman kulttuuripalvelujen luokittelussa huomioitiin erityisesti käyttäjänäkökulma. 8.2 Kohderyhmät Ekosysteemipalveluita pyrittiin tunnistamaan ja vaikutuksia tarkastelemaan myös eri kohderyhmien näkökulmasta, koska hankealueella tulee täydennysrakentamisen yhteydessä tapahtumaan myös palvelurakenteiden muutoksia, jotka kohdistuvat eri tavalla eri kohderyhmiin. Palvelurakenteiden muutoksia tapahtuu etenkin koululaisten ja iäkkäiden palveluissa ja EHYT-hankkeen yksi tavoitteista on koko elinkaaren jatkuvan asumisen mahdollistaminen alueella. Toisaalta työikäisen väestön houkutteleminen on alueen elinvoimaisuuden kannalta merkityksellisintä. Siksi tarkasteltaviksi kohderyhmiksi valittiin seuraavat: 1. Pienet lapset ja koululaiset 2. Työikäiset 3. Ikäihmiset ja vammaiset Ekosysteemipalveluita tunnistettaessa arvioitiin, voiko palveluita ja niihin kohdistuvia vaikutuksia jaotella näiden ryhmien välillä, käytettävissä olevan lähtötiedon perusteella. Kunkin palvelun kohdalla liitteessä 1 kuvataan ne perusteet, joilla ekosysteemipalveluja on luokiteltu käyttäjäryhmien mukaan.
9 8.3 Palveluiden merkittävyystasot Tulevan suunnitelman vaikutusten arviointia varten palvelut myös arvotettiin valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviksi. Liitteessä 1 on kuvattu kunkin ekosysteemipalvelun yhteydessä, millä perusteella se on arvotettu. 9. EKOSYSTEEMIPALVELUT HANKEALUEELLA 9.1 Tuki- ja säätelypalvelut Määritelmän mukaan tuki- ja säätelypalvelut käsittävät ne prosessit, joiden avulla elävät organismit ylläpitävät ja säätelevät ihmisen elinympäristöä. Tällaisia ovat mm. mikrobien tuottama saasteiden hajotus ja petoeläinten tuottama tuholaisten säätely, ja ilmaston, hydrologian ja biokemiallisten kiertojen säätely kuten hiilen ja typen sidonta, sekä kosteikkojen tuottama tulvasuojelu, ravinteiden kierto ja maa-aineksen muodostus ekosysteemeissä. Alueella tunnistetut ja tässä mittakaavassa merkityksellisiksi arvioidut tuotanto- ja säätelypalvelut on esitetty kuvassa 2.
10 Kuva 2. Tuki- ja säätelypalvelut hankealueella.
11 9.2 Tuotantopalvelut Tuotantopalvelut ovat niitä välittömiä tuotteita, kuten esim. ravinto, puhdas juomavesi, biomassa ja raaka-aineet, joita ihminen saa luonnosta. Tesoman alueelta tunnistetut ekosysteemipalvelut on esitetty kuvassa 3.
12 Kuva 3. Tuotantopalvelut hankealueella
13 9.3 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluihin sisältyvät esimerkiksi ekosysteemien ihmiselle tuottamat virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kokeminen sekä elvyttävät ja esteettiset maisemat, joissa voi olla myös luonnon ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä piirteitä. Tesoman suunnittelualueella tunnistetut kulttuuripalvelut on esitetty kuvassa 4. Suunnittelualueella tunnistettiin käyttäjäkohtaisia ekosysteemipalveluja erityisesti kulttuuripalveluiden ryhmässä, joten kartalla on esitetty myös merkittävimmät käyttäjäryhmäkohtaiset julkiset palvelut kohteessa. Metsäiset alueet palveluiden läheisyydessä haluttiin luokitella näiden palveluiden käyttäjäryhmien perusteella. Koululaisille ja päiväkotilapsille, ikäihmisille ja vammaisille, sekä työikäisille erityisesti merkittävät metsäalueet luokiteltiin sen perusteella sijaitseeko metsä esim. koulun tai palvelulaitoksen läheisyydessä. Koulujen ja päiväkotien lähimetsät on esitetty erillisenä palveluna ja terapiametsät ovat vanhusten palvelukeskusten ja vammaisten päiväkeskusten ympäristöjä. Työikäisille merkittäviä metsäalueita arvioitiin olevan esim. kevyenliikenteenväylien reunametsät, joihin puuttuminen rakentamisen yhteydessä voidaan kokea negatiivisena. Kulttuuripalvelujen tunnistamisen kriteerit kunkin palvelun osalta on esitetty liitteessä 1.
14 Kuva 4. Kulttuuripalvelut hankealueella.
15 10. ASUKKAIDEN KOKEMUS Ekosysteemipalveluiden tunnistamisen jälkeen tarkasteltiin asiantuntija-arviona alueen suunnittelun yhteydessä työpajoissa kerättyjä asukaspalautteita. Niiden perusteella laadittiin asiantuntija-arviona karkea kartta suunnittelualueesta asukkaiden kokemana (kuva 5). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja asukaspalautteen perusteella sosiaalisten vaikutusten asiantuntijat laativat kartan asukaskokemuksesta alueella. Tarkastelussa jaettiin kartalle sijoitettu palaute negatiivisiin ja positiivisiin palautteisiin. Paljon positiivista kokemusta kuvaavia palautteita saaneet alueet kuvattiin miellyttäviksi alueeksi, paljon negatiivista palautetta saaneet epämiellyttäviksi. Lisäksi tarkastelussa nousi keskeiseen asemaan palautteet, joiden koettiin heijastavan estevaikutusta. Esim. alueen liikenteellisiä ominaisuuksia oli kuvattu riittämättömiksi, turvattomuutta aiheuttaviksi tai vaarallisiksi. Nämä alueet kuvattiin estevaikutuksen alueiksi, jotka mahdollisesti estävät alueen asukkaita hyödyntämästä potentiaalisia ekosysteemipalveluja. Lisäksi tunnistettiin ne ekosysteemipalveluja tarjoavat alueet, joista asukkaat eivät olleet antaneet lainkaan palautetta tai palautteita oli tullut vain muutamia. Nämä alueet tunnistettiin ns. potentiaalisten ekosysteemipalvelujen alueiksi, joiden merkitys oli käyttäjille epäselvä. Kuvaa 5 tarkastellessa voidaan havaita, että estevaikutuksen alueet todellakin saattavat vaikeuttaa potentiaalisiksi määriteltyjen alueiden käyttöä. Lisäksi voidaan havaita, että kevyenliikenteen verkostolla on hyvin merkittävä vaikutus alueen koettuun miellyttävyyteen ja merkityksellisyyteen. Potentiaalisilla alueilla kevyenliikenteen verkosto joko puuttuu tai on hyvin harva.
16 Kuva 5. Asukaspalautteen perusteella laadittu kartta suunnittelualueen merkitsevyydestä asukkaille.
17 11. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN JA MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN RISTIINTARKASTELU Suunnitelmaluonnoksen mukaisten maankäytön muutosten vaikutuksia, niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin, tarkasteltiin asiantuntijoiden aivoriihessä ristiintaulukoinnin avulla. Suunnitelmaluonnoksen aiheuttamien maankäytön muutosten vaikutuksia (rakennetun pinta-alan kasvu, väestömäärän kasvu ja palvelurakenteiden muutokset) arvioitiin kuhunkin ekosysteemipalveluun. Lisäksi arvioitiin rakentamisen aikaisten melun, pölyn, räjäytysten ja maansiirtotöiden vaikutuksia. Niiden palveluiden suhteen kun oli mahdollista, vaikutukset arvioitiin erikseen eri käyttäjäryhmille. Vaikutuksia arvioitiin ympäristövaikutusten arviointiin kehitetyn merkittävyyskriteeristön avulla ja kustakin vaikutuksesta kirjattiin myös sanallinen kuvaus. Yleisesti vaikutuksia arvioiva riskitarkastelutaulukko on raportin liitteenä 2, lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu liitteessä 3, ja ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvia vaikutuksia liitteessä 4. 12. MERKITTÄVIMMÄT EKOSYSTEEMIPALVELUKOKONAISUUDET SUHTEESSA SUUNNITELMA- LUONNOKSEEN 12.1 Merkittävimmät ekosysteemipalvelut ja palveluita tarjoavat alueet Ekosysteemipalvelujen tunnistamisen yhteydessä merkittävimmiksi palveluiksi alueella havaittiin vesien säätelyyn eli hulevesien hallintaan liittyvät palvelut: veden suodatus, varastoint ja viivytys, tulvahallinta, sekä viherverkon tarjoamat elinympäristövarat ja virkistykseen liittyvät palvelut. Tesoma-Tohloppijärvi - akselin viherverkko tarjoaa alueen asukkaille monia, erityisesti virkistykseen liittyviä ekosysteemipalveluja, joista erityisesti hiljaisten alueiden tarjoama hiljaisuuden kokeminen on koko kaupunginkin mittakaavassa merkittävä alueellinen palvelu. Viherverkon toiminnallisen jatkuvuuden säilyttämiseen täydennysrakentamisen yhteydessä, ja vesien luontaisen kierron ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen hulevesiratkaisuja suunniteltaessa, tuleekin kiinnittää erityistä huomiota täydennysrakentamista ja sen toteutusratkaisuja suunniteltaessa. Vaikutusten lieventämiseen tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. 12.2 Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset suunnittelualueella kohdistuvat viherverkon toiminnallisuuteen. Viherkäytävä pohjoisen suuntaan kapenee uuden asuinalueen rakentuessa Tesomajärven pohjoispuolelle. Tämä lisää myös rakennetun ja pinnoitetun alueen määrää ja vaikuttaa alueen vesien kiertoon. Myös Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävät hiljaiset alueet Tesomajärven ympäristössä pienenevät suunniteltujen kortteleiden vuoksi. Tämä palvelu tulisikin huomioida suunnittelun yhteydessä erityisesti. Tämä voidaan tehdä joko muuttamalla suunnitelmaa, varmistamalla jäljelle jäävien alueiden laatu suunnitteluratkaisuin ja lieventämistoimin, tai erityisesti suojelemalla jäljelle jääneet hiljaiset alueet.
18 12.3 Suunnitelmaluonnoksen tuomat mahdollisuudet Tässä selvityksessä ekosysteemipalveluita kuvattiin kartalla pinta-aloina ja niitä arvotettiin valtakunnallisesti, seudullisesti (kaupungin mittakaavassa) ja paikallisesti merkittäviksi. Pelkän pinta-alan ja alueellisen merkittävyyden lisäksi ekosysteemipalvelujen laadulla on kuitenkin erityistä merkitystä. Täydennysrakentamisen vaikutuksia tarkasteltaessa tuleekin huomioida, että laadultaan heikkoja palveluita voidaan rakentamisella heikentää hyvälaatuisia palveluita enemmän. Esimerkiksi jo pinnoitetulle alueelle tai luontoarvoiltaan jo muutetulle alueelle voidaan osoittaa rakentamista ekosysteemipalvelujen siitä merkittävästi heikentymättä. Toisaalta laadultaan hyvillä, vaikkakin alueellisesti pienillä alueilla voidaan kompensoida huonolaatuisempien alueiden menetystä, ja laadultaan heikkoja palveluita voidaan parantaa kompensaatioksi menetetyistä palveluista. Erityisiä kompensaatiomahdollisuuksia tarjoavat alueen eteläosan teollisuusalueen täydennysrakentaminen. Moderneilla hulevesiratkaisuilla, läpäisevien pinnoitteiden, viherkattojen ja kosteikkoaltaiden avulla voidaan parantaa alueen ekosysteemipalveluja niin, että ekosysteemipalvelujen tarjonta koko alueen mittakaavassa ei merkittävästi heikkene, vaikka esim. alueen pohjoisosaa täydennysrakennetaan. Suunnittelualueiden pohjoisosaan sijoitettavan täydennysrakentamisen yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota vihersuunnittelun ja hulevesiratkaisujen avulla siihen, että laadukkailla ratkaisuilla pyrittäisiin estämään ekosysteemipalvelujen heikentymistä alueella. Tesomajärvestä pohjoiseen laskevan ojan varteen suositellaan luonnon monimuotoisuutta, alueen virkistysarvoa ja vedenlaatua parantavia hulevesien käsittely- ja kosteikkoratkaisuja yhdistettynä monimuotoiseen viherrakentamiseen. Asukasmäärän lisääntyessä myös palstaviljelyn lisäämiselle voisi alueella olla tarvetta. Samalla parannettaisiin alueen ekosysteemipalvelujen tuotantopalvelujen laatua alueella. Peltoalueiden sijainti lähellä potentiaalista kasteluvettä tarjoavia järviä luo tälle palvelulle hyvät mahdollisuudet. 12.4 Ekosysteemipalveluiden suurimmat mahdollisuudet ja kehittämiskohteet suunnitelma-alueella Seuraavassa kappaleessa esitellään tarkemmin alueen ekosysteemipalveluiden kartoituksen yhteydessä esiin nousseita merkittäviä ekosysteemipalveluita ja kehittämiskohteita. Tunnistettujen ekosysteemipalveluiden ja niihin kohdistuvien maankäytön muutospaineiden pohjalta määritettiin ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeimmät alueet ja toiminnot, jotka: 1. tuottavat alueen merkittävimmät ekosysteemipalvelut 2. tuottavat merkittävimmät mahdollisuudet ekosysteemipalvelujen osalta 3. ovat merkittävimmät heikkoudet/kehittämiskohteet alueen ekosysteemipalveluissa Tarkastelussa pyrittiin huomioimaan eri palvelujen välisiä synergioita ja ristiriitoja sekä esittämään toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat toimia, joilla pyritään tuomaan esille alueen vahvuuksia, parantamaan esille nousseita nykytilan kehittämiskohteita tai lieventämään riskitarkastelussa todettuja suunnitelmaluonnoksen mukaisen maankäytön negatiivisia vaikutuksia. Kuvassa 6 on esitetty ekosysteemipalvelukokonaisuuksien ja kehittämiskohteiden sijainnit. Otsikon numerointi viittaa kuvan kohdenumeroihin, jotka esitellään seuraavissa luvuissa.
19 Kuva 6. Ekosysteemipalvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet alueella suhteessa yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin
20 12.5 Tesomajärven ympäristö (1) 12.5.1 Nykytila Alueen vahvuudet ja tärkeimmät arvot: Vedenkierron säätelyn ekosysteemipalveluiden kannalta alueella on erityistä merkitystä, tässä käytetyn määritelmän mukaan jopa valtakunnallista arvoa Natura-alueen valuma-alueena. Natura-alue voidaan ajatella valtakunnallisesti merkittäväksi arvoksi. Muutokset valuma-alueella vaikuttavat niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä Natura-alueen vesitaseeseen ja veden laatuun. Natura-alueen valuma-alueen viheralueilla on vielä suhteellisen paljon päällystämätöntä maanpintaa, mikä viivyttää hulevesiä. Natura-alueen valuma-alueella maaperä ei ole hyvin hulevesiä imeyttävää. Tesomajärvi toimii luontaisena tasausaltaana sekä hulevesien laadun että määrän suhteen, vesien johtuessa edelleen Natura-alueelle ja Vihnusjärveen. Alueen metsät toimivat koko Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävänä osana viherverkkoa ja niissä on merkittäviä elinympäristöjä. Kohteessa sijaitseva metsäalue on niin laaja, että sillä voi olla jopa pienilmastoa tasaavaa vaikutusta. Alueella on runsaasti monipuolista virkistyskäyttöä alue soveltuu, ja sillä on valmiit rakenteet, niin työikäisten ulkoiluun, koululaisten leikkialueeksi kuin uimiseen, marjastukseen ja sienestykseen. Aluetta käytetään myös aktiivisesti kevyen liikenteen kulkureittinä. Alueella sijaitsee myös Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävä hiljainen alue. Nykytilan haasteet: Nykytilassa viherverkon ja kevyen liikenteen väylien jatkuvuus sekä pohjoisen, etelän että etenkin idän suuntaan on heikko Alueen luonto on melko yksipuolista ja talouskäytön leimaamaa, ojan varsi on pusikoitunut ja perattu Hiljaisen alueen hyödynnettävyys rauhoittumiseen on huono, sillä alueelle ei johda virkistysreittiä Tesomajärvestä pohjoisen suuntaan johtava oja on voimakkaasti kaivettu ja muokattu Taimiston alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta ja viherverkon osana yksipuolinen, vaikka tarjoaakin taimia 12.5.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset: Alueen viherverkkoa näverretään ja yhteyksiä sekä pohjoiseen että itään kavennetaan uusien asuinalueiden rakentuessa. Käyttäjäprofiili saattaa hiukan muuttua, kun koulujärjestelyt siirretään itään. Vesitorninmäelle rakennettava asuinalue voi muuttaa maisemallisesti merkittävää mäkeä. Rakentamisen yhteydessä voi olla vedenlaatuvaikutuksia Tesomajärveen. Hulevesiratkaisuissa rakentamisen yhteydessä on huomioitava Tesomajärven vedenlaatu ja kohteiden sijainti Natura-alueen valuma-alueella.
21 12.5.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi suuntaisella yhteydellä on tärkeä kehittämistarve keskuspuiston verkoston pääreitin osana. Jos esim. itälänsisuunnassa rakennetaan ali- tai ylikulku niin, että myös eläinten kulkuyhteydet tien yli otetaan huomioon, on vaikutus viherverkkoon huomattavasti vähäisempi. Negatiivisia vaikutuksia, niin pohjoiseen kuin länteen, voidaan lieventää parantamalla jäljelle jäävien viheralueiden monimuotoisuutta. Yhteydet suunnitelmaluonnoksen rakennettujen alueiden väleistä ovat kehittämiskelpoisia esim. Vesitorninmäelle, jolloin hiljaista aluettakin saadaan enemmän hyödynnettyä. Vanhemman väestön viihtymistä ja heidän kykyään hyödyntää Tesomajärven ympäristön metsäalueita sekä kohteen hiljaista aluetta virkistykseen voidaan parantaa alueen esteettömyyden lisäämisellä. Tesomajärvestä laskevaa ojaa kannattaa hyödyntää hulevesisuunnittelussa sekä ekologisen käytävän laadun parantamisessa. Samalla kohteen virkistyskäyttöarvo nousee. Näin, vaikka viherkäytävä kapenee, sen laatu kasvaa. Kohteen virkistysreitin ja ekologisen käytävän laatu paranee, kun hulevesisuunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja eläinten kulkureitit tehtäessä ojaan levennyksiä, mutkia ja altaita, sekä ojan varteen luodaan istutuksia. 12.6 Tohloppijärven ranta-alueet, Tesoman koulun ympäristö 12.6.1 Nykytila Alueen vahvuudet ja tärkeimmät arvot: Tämän alueen pohjoisosiin, eli suunnittelualueen koillisosaan sijoittuu vedenkierron säätelyn ekosysteemipalvelun kannalta merkittävä, pintavesiä keräävä viivyttävä ja puhdistava suoalue, sekä läpäisevää, hulevesien imeyttämiseen kelpaavaa, eli tälläkin hetkellä vesitasapainoa säätelevää maaperää. Alueen metsät ja muu luonnonympäristö ovat Tesomajärven ympäristöä monipuolisempaa. Alueella on soita, niittyjä, suolampia ja kesantopeltoja sekä kallioista rehevää vanhaa metsää ja rehevää rantalehtoa, jossa on uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Koulun ja tulevan koulukompleksin läheisyys tekevät luonnoltaan monipuolisesta kohteesta hyvän potentiaalisen oppimisympäristön ja sitä on ainakin aikaisemmin myös sellaisena aktiivisesti hyödynnetty. Kohteessa sijaitsee myös yksi Länsi-Tampereen merkittävistä hiljaisista alueista. Alueen läpi kulkee kevyenliikenteen paljon käytetty reitistö, jota pitkin pääsee kiertämään Tohloppijärven. Alueen tarjoamia ekosysteemipalveluja hyödyntävät myös virkistyskalastajat, uimarit (myös talviuimarit) sekä viljelyspalstan viljelijät. 12.6.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset Alueen viherverkkoa ja yhteyksiä itään kavennetaan uusien koulujärjestelyjen rakentuessa. Vaikutukset ovat tällä alueella kuitenkin pieniä, lähinnä korostuu laadukkaan itä-länsi yhteyden säilymisen ja jopa parantamisen tarve. Käyttäjäprofiili saattaa hiukan muuttua, kun koulut keskitetään pääosin alueelle. Koulujen rakentamisen yhteydessä voi olla lieviä vedenlaatuvaikutuksia Tohloppijärveen
22 12.6.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen Kuten jo Tesomajärven ympäristön kehittämisehdotuksessa todettiin, Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi suuntaisella yhteydellä on tärkeä kehittämistarve keskuspuiston verkoston pääreitin osana. Jos esim. itä-länsisuunnassa rakennetaan ali- tai ylikulku niin, että myös eläinten kulkuyhteydet tien yli otetaan huomioon, on vaikutus viherverkkoon huomattavasti vähäisempi. Kun Tesomajärven metsiä rakennetaan, tulee kulkua Tohlopin ympäristöön helpottaa. Negatiivisia vaikutuksia Tesomajärven alueella voidaan lieventää parantamalla Tohloppijärven alueelle jäävien luonnonarvojen ja virkistysmahdollisuuksien monimuotoisuutta. Alueen monimuotoisuutta, elinympäristöjen tarjontaa sekä jopa tuotantopalveluja ja laatua oppimisympäristönä voidaan parantaa perustamalla maisemaniittyjä nykyisten peltojen ja niittyjen alueille. Jos tarvetta ja kysyntää on, voisi osalle peltoalasta miettiä myös palstaviljelyn laajentamista. Alueen hyödynnettävyyttä ja saavutettavuutta oppimisympäristönä parantaisi myös luontopolku, johon voisi sisällyttää myös terapiametsä/rauhoittumisharjoitteita, joissa tuotaisiin esille alueen merkitystä hiljaisena alueena. 13. POTENTIAALISET KEHITTÄMISKOHTEET 13.1 Tesoman keskusta-alueen ekosysteemipalveluiden kehittäminen epäjatkuvuuksien lieventäminen ja estevaikutusten vähentäminen (3) Tesoman keskustaan on suunniteltu täydennysrakentamista EHYT-hankkeen yhteydessä. Tässä yhteydessä voidaan puuttua myös ekosysteemipalveluiden parantamiseen kohteessa. Tällä hetkellä kohde ei tarjoa ekosysteemipalveluja ja kohteen on tarkoitus jatkossakin pysyä tiiviin rakentamisen alueena. Alueen turvattomuudesta ja rumuudesta tuli paljon yleisöpalautetta alueen asukaskyselyiden yhteydessä. Koska alue on nykyisellään laajalti parkkipaikkaa, alueen rakentamisen tiivistämisen yhteydessä onkin mahdollisuus kompensoida muualla heikentyviä ekosysteemipalveluja tuomalla alueelle täydennysrakentamisen yhteydessä toimivia ekosysteemipalveluja modernien vihreiden infrastruktuuriratkaisujen avulla. Läpäisevät pinnat, viherkatot, hulevesialtaat ja kosteikot näillä alueilla kompensoivat muilla alueilla heikentyviä ekosysteemipalveluja ja tuovat epäviihtyisiksi koetuilla alueille myös asukkaiden toivomaa viihtyvyyttä. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuvat teollisuuskorttelit ovatkin merkittävin kehittämiskohde ekosysteemipalvelujen suhteen. 13.1.1 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: Vaikka alueelle tulee jatkossa yhä tiivistyvää rakentamista, voidaan rakentamisen yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuden kokemuksen ja viheralueiden laadun parantamiseen. Tärkeitä ovat myös hyvät, esteettömät ja turvalliset yhteydet kohteen ympäröiville viheralueille. Rakennettavan alueen hulevesiratkaisuja (sadevedenkeruualtaita, viivytys- ja suodatusaltaita, kouruja, painanteita yms.) kannattaa hyödyntää alueen luonnon monimuotoisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseen. Luonnonmukaisista hulevesiaiheista voidaan suunnitella myös maisemallisesti kauniita elementtejä, joissa hyödynnetään paikallista taidetta tai kulttuurihistoriallisia elementtejä. Rakennetun ympäristön lomaan sijoitetut kosteikot tasaavat alueen pienilmasto-olosuhteita, parantavat hengitysilman laatua ja viilentävät ilmaa pitkien hellejaksojen aikana. Aivan välittömän keskusta-alueen reunoille voisi sopia kaupunkiviljely esim. korotetuissa viljelylavoissa tai -laatikoissa. Kotitarveviljely lisää erityisesti ikääntyvän väestön viihtyvyyttä ja ihmisten kiinnittymistä kotiympäristöönsä. Lisäksi se vihertää aluetta ja tuo myös biologista monimuotoisuutta.
23 13.2 Tesomajärvi-Mustavuori yhteyksien parantaminen täydennysrakennuksessa (4) Viherkäytävä pohjois-etelä akselilla kapenee, mutta suunnittelun avulla voidaan parantaa kulkuyhteyden laatua laajentamalla tai parantamalla esim. tunneleita (tunneli-istutukset, suojarakenteet yms.) ja alueiden virikkeellisyyttä (virikepuistot) ja monimuotoisuutta (istutukset) reitin varrella. Näin helpotetaan ja motivoidaan ihmisten ja eliöstön liikkumista alueiden välillä. 13.3 Pohjavesialueen tilan parantaminen hulevesiratkaisuin EHYT-rakentamisen yhteydessä (5) Nykyisellään koko suunnittelualueelle sijoittuva pohjavesialue on pinnoitettua. EHYT-hankkeen yhteydessä alueelle on suunnitelmaluonnoksen mukaan tulossa teollisuus-, varasto- yms. rakentamista lisää. Tässä yhteydessä alueen kykyä tuottaa pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelua voi olla mahdollista parantaa. Jos alueelle sovelletaan uudisrakentamisen yhteydessä nykyaikaisia hulevesimääräyksiä, voi alueen vaikutus pohjavesiin parantua. Myös pohjavesialueen valuma-alue kohteessa on pääosin pinnoitettu ja rakennettu aikana, jolloin hulevesimääräykset eivät ole olleet nykyisenkaltaisia. Hulevesiratkaisujen parantaminen pohjavesialueen valuma-alueella voi myös vaikuttaa ekosysteemipalveluihin positiivisesti. 14. LÄHTÖAINEISTO JA VIITTEET Haines-Young, R. & Potschin, M. (2013): Common International Classification of Ecosystem Services (CICES): Consultation version 4.3 Naskali A., Hiedanpää J. ja Suvantola L. (2006): Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä. Suomen ympäristö 48/2006. Ympäristöministeriö, Helsinki. SY25/2011 Kestävät kaupunkiseudut: Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi Tarja Söderman ja Sanna-Riikka Saarela (toim.), 2011. Tampereen kaupunki (2008): Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys Tampereen kaupunki (2011): EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella Tampereen kaupunki (2012): Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys Tampereen kaupunki (2012): Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020 Tampereen kaupunki (2013): Tesoman alustava yleissuunnitelma Tampereen kaupunki: Yleisötilaisuus Tesoman yleissuunnitelmatyön aloittamisesta ja ajankohtaisista asemakaavahankkeista. Muistio 21.8.2012 UN (1997): Convention on Biological Diversity UNEP (2005): Millenium Ecosystem Assessment Ympäristötutkimus Yrjölä: Tampereen Tesoman yleissuunnittelualueen luontoselvitys 2011. Tutkimusraportti Alueen orto- ja vääräväri ilmakuvat Kartat: - Kevyen liikenteen verkko
24 - Kaupungin maanomistus - Tesoma-asemakaava - Asuntojen omistussuhde 2010 - YKR/SYKE ja TK 2012: Asuntokuntien autojen omistus vuonna 2010 - Tesoma inventointikartta - Tampereen kaupunki 2012: Tesoman yleissuunnitelma-alueen melualueet vuonna 2012 - Tesoma palvelut - Urbaani Arki pehmogis-kysely 2011/2012: Tesoman alueen elinympäristön koettu laatu - Urbaani Arki pehmogis-kysely 2011/2012: Tesoman alueen kehittämiskohteet - YKR/SYKE ja TK 2012: Tesomalla asuvien työssäkäyvien henkilöiden työpaikkojen sijainti ja määrä vuonna 2010 - Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmä: EHYT-kohteet - Kevyen liikenteen verkosto