Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 008 1
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 000 Helsinki www.mll.fi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 008 Teksti: Tatjana Pajamäki-Alasara, Anne Ryhänen Kansikuva: Antero Aaltonen Taitto: Tarja Petrell Paino: Tyylipaino 009
Sisältö: Aina on liian vähän aikuisia kelle puhua... 1. Puhelut ja viestit vuonna 008... 1.1 Yhteydenottojen määrät... 1. Tyttöjen ja poikien puheenaiheet... 6 1. Puheenaiheet ikäryhmittäin... 6 1. Tytöt kirjoittavat masennuksesta... 10 1. Kauhajoen tragedia näkyi yhteydenotoissa... 10 1.6 Jatko-ohjaus Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä... 10. Suomalainen alakoululainen näkymätön lapsi?... 1.1 Yksinäiset 7 1-vuotiaat... 1. Lapsi tarvitsee läsnä olevia aikuisia... 1. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vetoomus... 1. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta... 1.1 Valtakunnallinen maksuton palvelu... 1. Vapaaehtoistyötä ryhmässä, ammattilaisen tuella... 1. Eettiset periaatteet ohjaavat päivystystyötä... 16 Liite: Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut... 17
Aina on liian vähän aikuisia kelle puhua Lasten ja nuorten puhelimeen soittajista 70 % oli 7 1-vuotiaita. Yhteensä heitä oli vuonna 008 peräti 0 879. Peruskoulun pienimmät hakevat MLL:n vapaaehtoisesta päivystäjästä turvaa erityisesti kello 1:n jälkeen, silloin kun lapset ovat kotona itsekseen. Suomessa on valitettavan yleistä, että peruskoulun alaluokista lähtien lapsi viettää iltapäivänsä yksin tai kaveriensa seurassa. Kasvatuskulttuurissamme on pidetty kunnia-asiana, että lapsi itsenäistyy mahdollisimman varhain. Keskilapsuuttaan elävän 7 1-vuotiaan arjessa tapahtuu kuitenkin paljon asioita, joista hän ei selviä ilman aikuisen apua ja tukea. Aikuiselle matka bussipysäkiltä metsän läpi on miellyttävä hengähdys työpäivän päätteeksi. Lapselle sama matka voi olla suuri seikkailu äärettömän isossa ja pelottavassa metsässä, jonka äänet herättävät mielikuvia kaikenlaisista mönkijöistä ja olennoista. Pitkien yksinäisten iltapäivien aiheuttamat pelot ja turhaumat voivat vaikuttaa epäsuotuisasti lapsen kehitykseen. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan iän ylittäneet lapset tarvitsisivat paikkoja, joissa he voisivat toteuttaa itselleen mielekästä tekemistä aikuisten valvonnassa ja saada aikuisilta palautetta toiminnastaan. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät voivat tukea ja rohkaista Lasten ja nuorten puhelimeen soittavia lapsia. Tärkeintä lapselle olisi saada tämä kokemus siinä yhteisössä, jossa hän elää. Lapsi tarvitsee vanhemmaltaan, mutta myös muilta läheisiltä aikuisilta huomiota kannustusta ja hyväksyntää. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka on kiinnostunut lapsen päivän kuulumisista, kysymyksistä, ihmetyksen aiheista ja taidonnäytteistä. Lapsi tarvitsee kuuntelevia aikuisia, jotka pelkällä aktiivisella kuuntelullaan antavat lapselle tunteen, että minä olen tärkeä, koska aikuinen kuuntelee minua. Joskus lapsi kertoo kuiskaamalla ne asiat, jotka rinnassa tykyttävät kaikkein eniten. Sydämellinen kiitos kaikille päivystäjille, jotka olette olleet tätä työtä tekemässä! Lämmin kiitos jokaiselle toiminnan rahoittajalle, jonka tuen ansiosta voimme taata ilmaisen puhelun jokaiselle soittajalle sekä laadukkaan kohtaamisen koulutetun vapaaehtoisen päivystäjän kanssa. Näinä tiukkoina talouden aikoina ennaltaehkäisevän työn tukeminen on sen ymmärtämistä, että tällä tavoin säästämme rahaa tulevaisuudessa. Pidetään yhdessä lapset kuiskausetäisyydellä. Anne Ryhänen MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö
1. Puhelut ja viestit vuonna 008 1.1 Yhteydenottojen määrät Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastaanottivat vuonna 008 yhteensä 67 079 yhteydenottoa kaikenikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Yhteydenotoista puhelinkeskusteluja oli 6 ja nettiviestejä 67. Palveluun tulleiden soittoyritysten määrä suhteessa vastattujen puhelujen määrään oli 1-kertainen. Puheluista 0 097 oli keskustelupuheluja. Keskustelupuheluilla tarkoitetaan Lasten ja nuorten puhelimessa sellaisia kohtaamisia päivystäjän ja soittajan välillä, joissa ehtii syntyä aitoa vuorovaikutusta ja jakamista. Puhelun kesto saattaa olla viisi minuuttia tai 0 minuuttia. Testaus- ja kokeilupuhelut kuuluvat olennaisena osana Lasten ja nuorten puhelimen kaltaiseen palveluun. Niillä tarkoitetaan puheluja, joissa lapsi tai ryhmä lapsia koettelee eri keinoilla aikuista. Puhelujen sisältö ja pituus vaihtelevat, mutta yhteistä niille on, että soittajat testaavat ja arvioivat puhelimen toisessa päässä olevaa aikuista. Vuonna 008 näitä puheluja oli yhteensä. Puhelinkeskustelujen määrä vähäni edelliseen vuoteen verrattuna muutamalla tuhannella (890), mutta puhelujen sisältö muuttui keskustelupuheluvoittoisemmaksi: edelliseen vuoteen verrattuna keskustelupuhelujen määrä suhteessa testauspuheluihin kasvoi. Vuonna 008 soitoista 7 % oli keskustelupuheluja. Edellisenä vuonna vastaava luku oli %. Päivystäjien koulutuksessa onkin viime vuonna kiinnitetty entistä suurempaa huomiota päivystäjien valmiuksiin kohdata testisoittajia, minkä ansiosta testauspuhelujen osuus suhteessa keskustelupuheluihin on vähentynyt. Päivystäjät jaksavat entistä useammin kestää soittajan testausta, joka saattaakin muuttua kunnon keskusteluksi. Kaikenikäiset tytöt soittivat kaikista vastaanotetuista keskustelupuheluista 9 %. Pojat taas soittivat enemmistön testauspuheluista. Tytöt kirjoittivat edellisvuosien tapaan 91 % kaikista nettikirjeistä. Lasten ja nuorten puhelimen puhelumäärät ikäryhmittäin vuonna 008 Keskustelupuheluja soitettiin yhteensä 0 097. yli 0 -vuotiaat % 17 19 -vuotiaat % 1 16 -vuotiaat % alle 11 -vuotiaat 1 % 11 1 -vuotiaat 6 %
1. Tyttöjen ja poikien puheenaiheet Päivän kuulumiset olivat kaikkien Lasten ja nuorten puhelimeen yhteyttä ottaneiden tyttöjen yleisin ja poikien toiseksi yleisin keskustelunaihe. Päivän kuulumisilla tarkoitetaan sellaisia päivystäjien ja soittajien välisiä keskusteluja, joissa aiheet kumpuilevat ja asioita tärkeämpää on vuorovaikutus aikuisen kanssa. Päivän kuulumisten ohella tyttöjen ja poikien kymmenen yleisimmän keskustelunaiheen joukkoon mahtuivat kysymykset seksistä ja seurustelusta sekä suhteista vanhempiin. Pojilla seksikysymykset olivat vuonna 008 kaikista keskusteluaiheista yleisimpiä. Omaan vartaloon liittyvät kysymykset, murrosiässä tapahtuvat muutokset sekä itsetyydytys puhuttivat myös paljon. Pojat pohtivat, kuinka normaalia on masturboida monta kertaa päivässä ja mitä tehdä, kun ajatukset pyörivät seksin ympärillä. Myös tytöt pohtivat seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä: miltä ensimmäinen kerta tuntuu ja koska siihen on oikea aika. Tytöt pohtivat jonkun verran poikia enemmän suhteitaan kavereihin sekä juttelivat enemmän kouluun ja opiskeluun liittyvistä huolista. Sekä pojat että tytöt soittivat usein kysyäkseen erilaisia tietokysymyksiä. Päivystäjät vastailivat ja etsivät tietoa yhdessä soittajan kanssa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, leivontaresepteistä, ehkäisyvälineistä ja erilaisista uskonnoista. 1. Puheenaiheet ikäryhmittäin Mitä mä voisin tehdä? - 7 10-vuotiaat yrittävät saada ajan kulumaan Päivän kuulumiset ovat suosituin 8 10-vuotiaiden tyttöjen ja poikien keskusteluaihe. Kaikkein pienimpien soittajien kanssa päivän kuulumiset tarkoittavat usein jututtamista, jolloin päivystäjä kyselee ja haastaa hiljaista lasta kontaktiin kyselemällä aktiivisesti tämän kuulumisia. 10 yleisintä aihetta Lasten ja nuorten puhelimessa Tytöt soittivat 17 70 ja pojat soittivat 1 9 keskustelupuhelua vuonna 008. (Ilmoitettu prosentteina. Samassa puhelussa voi olla useita aiheita) tyttö poika päivän kuulumiset seksikysymykset tietokysymykset seurustelu, ihastuminen ei tekemistä suhteet kavereihin suhteet kotona kiusaaminen koulu ja opiskelu kysymykset murrosiästä 6 7 8 9 11 11 % 0 10 1 0 18 0 6
Joskus päivystäjä jututtaa lasta koulumatkan ajan, saattaa lapsen koulusta kotiin matkalla, joka tuntuu pitkältä tai pelottavalta. Toisinaan yksinolo kotona on alkanut pelottaa lasta ja hän kaipaa päivystäjää turvalliseksi seuranpitäjäksi. Usein päivystäjän toivotaan keksivän myös tekemistä. Tämänikäiset lapset kysyvät myös mitä erilaisimpia heitä askarruttavia tietokysymyksiä sekä pohtivat suhteitaan ystäviin ja omiin vanhempiinsa. Tulevaisuudessa häämöttävään murrosikäänkin halutaan jo saada otetta. 8 10-vuotiaiden tyttöjen kymmenen yleisimmän aiheen joukkoon mahtuvat kysymykset kuukautisista. Pojat taas tahtovat tietää murrosikään kuuluvista muutoksista vartalossa. Nuorimmat seksikysymysten kysyjät ovat vasta 8-vuotiaita, jotka saattavat kysellä esimerkiksi jonkun kuulemansa sanan merkitystä. Alle 11-vuotiaiden tyttöjen ja poikien yleisimmät puheenaiheet Alle 11-vuotiaat soittivat keskustelupuheluja yhteensä 10. (Ilmoitettu prosentteina. Samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) tyttö poika Onko normaalia, että 11 1-vuotiaat testaavat aikuista vitsein ja seksikysymyksin Suuri osa 11 1-vuotiaiden soittajien ryhmään kuuluvista lapsista on vielä alakouluikäisiä. Yhteiset rupatteluhetket päivystäjien kanssa päivän kuulumisista sekä koulusta, kavereista ja harrastuksista ovat yleisiä. Iltapäivän pitkinä tunteina valitetaan myös tekemisen puutetta. Usein päivystäjät saavat myös nauttia puhelimessa esitetyistä lasten imitaatio-, laulu- tai runoesityksistä. 11 1-vuotiaista lapsista osalla murrosikä tai esimurrosikä tuo muutoksia käyttäytymiseen. Tämä näkyy aikuista haastavien testipuhelujen määrässä. Murrosiän mukanaan tuomat muutokset ja seksuaalisuuden aktivoituminen puhuttavat ja näkyvät myös keskustelunaiheissa. Seksiin liittyvät kysymykset ovat tavallisia sekä tytöillä että pojilla. Keskustelut aroista tai hämmentäviksi koetuista aiheista alkavat harvoin avoimesti ja suoraan. Päivystäjään rakennetaan luottapäivän kuulumiset seksikysymykset tietokysymykset ei tekemistä kiusaaminen suhteet kavereihin suhteet kotona koulu ja opiskelu seurustelu, ihastuminen harrastukset kysymykset murrosiästä 1 7 8 11 1 1 7 8 % 0 10 1 0 0 7
11 1-vuotiaiden tyttöjen ja poikien yleisimmät puheenaiheet 11 1-vuotiaat soittivat keskustelupuheluja yhteensä 16 79. (Ilmoitettu prosentteina. Samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) päivän kuulumiset seksikysymykset tietokysymykset ei tekemistä seurustelu, ihastuminen kiusaaminen suhteet kavereihin kuukautiset suhteet kotona kysymykset murrosiästä 0 6 6 6 7 9 10 1 1 0 10 1 0 19 1 tyttö % poika musta hiljalleen puhelun aikana. Usein omaan vartaloon tai seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä tiedustellaan pilailevaan sävyyn. Mitä jos tykkää kahdesta eri pojasta? 1 16-vuotiaat pohtivat naiseutta ja mieheyttä 1 16-vuotiaat ovat ensimmäinen ikäryhmä, jossa jokin muu aihe kuin päivän kuulumiset nousevat yleisemmäksi keskusteluaiheeksi. Tässä ikäryhmässä poikien ja tyttöjen aiheet eroavat myös selvimmin toisistaan nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Naiseksi ja mieheksi kasvaminen näkyy yhteydenotoissa. Tytöille ovat tyypillisimpiä seurusteluun ja ihastumisiin liittyvät keskustelut, mutta myös suorat kysymykset seksistä ja raskaudesta. Oma miehisyys mietityttää pojasta mieheksi kasvavaa, ja seksikysymykset ovatkin yleisimpiä keskusteluaiheita tämänikäisten poikien kanssa. Pojat haluavat tietää, kuinka usein on normaalia masturboida ja miten harrastaa seksiä. Pornosta saadut vaikutteet kuuluvat monen puhelun kysymyksen asettelusta: On varmaan normaalia, että kaikki kokeilee ryhmäseksiä? Nuoruuden kehitysvaiheeseen kuuluva vanhemmista irtautuminen näkyy tämänikäisten yhteydenotoissa. Suhteet vanhempiin, ristiriidat ja vaikeudet kotona puhuttavat tämänikäisiä tyttöjä ja poikia nuorempia enemmän. Mitä pitäisi tehdä, kun...? Aikuisuuden kynnyksellä olevat kärsivät mielenterveyden pulmista Ikä ja kypsyminen näkyvät 17 19-vuotiaiden yhteydenottajien keskustelun aiheissa. Keskusteluja käydään nuorempia enemmän ja suoremmin vakavista aiheista. Tämänikäisillä tytöillä masennus on neljänneksi yleisin keskustelunaihe. Itsetuhoiset ajatukset tai ahdistuneisuuden tunteet mahtuvat myös kymmenen puhutuimman aiheen joukkoon. Pojilla itsetyydytykseen ja alkoholinkäyttöön liittyvät keskustelut ovat tyttöjä yleisempiä. Yli 0-vuotiailla soittajilla keskustelunaiheisiin mahtuvat jo aikuistuvan nuoren huolet ja murheet kuten asumiseen ja työhön liittyvät asiat. 8
1 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien yleisimmät puheenaiheet 1 16-vuotiaat soittivat keskustelupuheluja yhteensä 6 87. (Ilmoitettu prosentteina. Samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) seksikysymykset 10 päivän kuulumiset 11 1 seurustelu, ihastuminen 6 1 tietokysymykset 8 9 suhteet kotona 6 suhteet kavereihin 6 ei tekemistä 6 kiusaaminen raskaus koulu ja opiskelu 0 0 10 1 0 tyttö % poika 17 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien yleisimmät puheenaiheet 17 -vuotiaat soittivat keskustelupuheluja yhteensä 09. (Ilmoitettu prosentteina. Samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) seksikysymykset 7 seurustelu, ihastuminen 10 1 päivän kuulumiset 8 1 itsetyydytys 0 1 suhteet kotona tietokysymykset suhteet kavereihin koulu ja opiskelu masentuneisuus muut ihmissuhteet 0 1 10 1 0 tyttö poika % 0 9
1. Tuntuu, ettei aamuisin ole mitään järkeä nousta ylös Tytöt kirjoittavat masennuksesta Nettiviestien kirjoittaminen oli edellisten vuosien tapaan erityisesti tytöille luonteva tapa lähestyä aikuista. Kaikista kirjepalveluun tulleista kirjeistä 91 % oli tyttöjen kirjoittamia. Eniten kirjeitä kirjoittivat 1 16-vuotiaat tytöt, yhteensä % kaikista vastaanotetuista kirjeistä. Toiseksi eniten kirjeitä kirjoittivat 11 1-vuotiaat tytöt, yhteensä 7 % kaikista kirjeistä. Pulmat ja solmut ihmissuhteissa, suhteissa vanhempiin, poika- ja tyttöystäviin sekä kavereihin olivat kirjeiden yleisimpiä aiheita. Myös hyvin vakavat aiheet, kuten masentuneisuuden ja ahdistuksen kokemukset, itsetuhoiset ajatukset sekä yksinäisyys ovat kymmenen yleisimmän aiheen joukossa. Tyttöjen 10 yleisintä aihetta netissä Tytöt kirjoittivat yhteensä 6 kirjettä vuonna 008. (Ilmoitettu prosentteina. Samassa kirjeessä voi olla useita aiheita.) 1. Kauhajoen tragedia näkyi yhteydenotoissa Koulusurmia koskevia yhteydenottoja tuli tragediaa seuraavina kahtena viikkona yhteensä 168 kappaletta. Yhteydenotot tulivat neljässä aallossa. Tapahtumapäivänä ja sitä seuraavana päivänä yhteydenottoja tuli eniten. Monet yhteyttä ottaneet lapset ja nuoret pelkäsivät mennä kouluun. Osalla yhteydenottajista tapahtumat nostattivat yleistä ahdistusta. Muutama päivä tapahtuman jälkeen yhteydenotot vähenivät jo selvästi. Tapahtumista puhuttiin, mutta vähemmän tunteikkaasti. Noin viikko tapahtuman jälkeen tulleissa yhteydenotoissa uskaltauduttiin soittamaan testisoittoja aiheesta. Joillakin yhteydenottajilla tapahtuma oli nostattanut esiin aiemmat vaikeat kokemukset. Muutama viikko tapahtuman jälkeen aiheeseen liittyviä yhteydenottoja tuli vielä harvakseltaan, ja ne käsittelivät kouluihin tulleita uhkauksia. Pääaiheena näissä yhteydenotoissa oli pelko vastaavista tapahtumista omassa koulussa. suhteet kotona 1 1.6 Jatko-ohjaus Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä suhteet kavereihin seurustelu, ihastuminen masentuneisuus itsetuhoisuus koulu ja opiskelu ahdistuneisuus kiusaaminen alkoholi ulkonäkö 11 1 % 0 6 8 10 1 1 8 Suurimmassa osassa puheluja (7 %) päivystäjät kokivat, että lapsi tai nuori sai tarvitsemansa tuen ja avun keskustellessaan päivystäjän kanssa. Soittajista % ohjattiin hakemaan apua myös muualta. Yleisimmät jatko-ohjaustahot löytyvät lapsen tai nuoren lähiverkostosta: ylivoimaisesti eniten lapsia ja nuoria ohjattiin keskustelemaan omien vanhempiensa kanssa. Osa lapsista ja nuorista tarvitsi päivystäjien mielestä myös ammattiapua. Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että ammatillinen jatko-ohjaustaho löytyy läheltä. Yleisimmät jatko-ohjaustahot vuonna 008 olivat koulussa toimivat ammattilaiset (opettajat, opinto-ohjaaja, koulukuraattori) sekä terveydenhuolto. Päivystäjät ovat kuitenkin usein kokeneet, että lapsia ja nuoria on vaikeaa ohjata ammattilaisten luokse. Soittajien kokemus on usein se, että ammattilaisten luokse on liki mahdoton päästä. Nettikirjeissä kohdataan usein puheluja vakavampia aiheita. Nettikirjeiden kirjoittajista 9 % ohjattiinkin hakemaan apua myös muualta. Suurin osa kirjoittajista ohjattiin kääntymään omien vanhempiensa puoleen. Ammatillisista tahoista terveydenhuoltoon ohjattiin 17 % ja koulussa toimivien ammattilaisten puoleen 10 % kirjoittajista. 10
Erilaisia lapsia ja nuoria erilaisia tapoja ja keinoja kohdata aikuinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti on tarkoitettu kaikille alle 1-vuotiailla lapsille ja nuorille. Yhteydenottajat lähestyvät aikuista kehitysvaiheeseensa sekä persoonaansa sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten puhelimeen ottavat yhteyttä: Tiedon, avun ja tuen hakijat Mikä on 11:n numero? Osa Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin yhteyttä ottavista lapsista ja nuorista kaipaavat lisätietoa jostakin asiasta. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi kotiläksyjä, ruoanvalmistusohjeita, ehkäisymenetelmiä tai jatko-opintoja. Päivystäjät vastailevat erilaisiin kysymyksiin parhaansa mukaan tai ohjaavat lapsen tarvittavan tiedon lähteille. Avun ja tuen hakijat taas haluavat purkaa pahaa mieltään aikuiselle. Koulukiusaaminen sekä erimielisyydet vanhempien tai ystävien kanssa ovat yleisiä keskustelunaiheita. Yhteistä tiedon, avun ja tuen hakijoille on se, että kontakti aikuiseen syntyy suhteellisen helposti. Näille lapsille ja nuorille on tyypillistä, että oma olo ja tunteet osataan ilmaista ja kertoa ääneen. Apua osataan pyytää ja vastaanottaa. Usein pelkkä rauhallinen ja lasta tai nuorta vahvistamaan pyrkivä kohtaaminen auttaa. Vakavissa tilanteissa lapsi tarvitsee tilanteeseensa ammatillista apua. Päivystäjät tuntevat hätänumerot ja jatkoohjauspaikat. Akuuteissa tilanteissa päivystäjä voi myös turvautua päivystysryhmässä aina läsnä olevan ammattityöntekijän apuun. Ovenkoputuksilla luottamusta rakentavat Saako täällä puhua mistä asiasta vaan? Ovenkoputtelijat ovat usein alakouluikäisiä tai murrosiän kynnyksellä olevia lapsia. He saattavat laulaa, kertoa vitsejä tai muulla tavalla kokeilla ja kuulostella, minkälainen aikuinen luurin toisessa päässä on ja minkälaisista asioista hänen kanssaan on mahdollista keskustella. Usein soitetaan kaveriporukassa. Kaikki lapset ja nuoret eivät kuitenkaan osaa, kykene tai halua jakaa mieltään painavaa asiaa heti. Useimpien lasten onkin saatava rakentaa luottamusta aikuiseen puhelun kuluessa hiljalleen ja omalla tavallaan. Ovenkoputtelijoiden ryhmään kuuluu lapsia ja nuoria, jotka saattavat soittaa uudelleen todettuaan, että heidät otettiin vakavasti ja heihin suhtauduttiin lämpimästi. Aikuista haastavat, aikuista testaavat Haista ny Aikuista haastavat testaajat ovat soittajia, jotka haluavat usein tietoisesti ärsyttää, loukata tai härnätä päivystäjää. Osa testailijoista voi vain huutaa ja äännähdellä puhelimeen tai laittaa luurin kiinni heti, kun päivystäjä vastaa. Lasten ja nuorten puhelimessa testisoittajat mielletään lapsiksi ja nuoriksi, joiden kehitysvaiheeseen tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyy tarve purkaa pahaa oloaan tai testata aikuista. Soittajat voivat olla tavallisia, murrosiän kuohuissa eläviä nuoria, joita omassa vartalossa ja mielessä tapahtuvat suuret muutokset hämmentävät. Joidenkin nuorten murrosikään kuuluvaa itsenäistymistaistelua ei ehkä ole lähipiirissä siedetty tai osattu ottaa vastaan ja taistelua käydään sitten päivystäjän kanssa. Osa soittajista on pettynyt pahasti lähipiirinsä aikuisiin, ja paha olo purkautuu päivystäjään. Aikuista haastavia testauspuheluja soittavat sekä tytöt että pojat. 11
. Suomalainen alakoululainen näkymätön lapsi?.1 Yksinäiset 7 1-vuotiaat Keskilapsuutta elävät 7 1-vuotiaat haastavat vanhemman ja muut aikuiset huomaamattomuudellaan. Näennäisesti itsenäisen ja pärjäävän lapsen kuoren alla kun asuu aikuisten tukea, läsnäoloa ja vahvistusta kaipaava lapsi. Alakouluikäiset lapset saattavat pärjätä yksin, mutta tarvitsevat aikuista. Jotain keskilapsuutta elävän näkymättömyydestä kertovat Lasten ja nuorten puhelimen tilastot: nuorimmat yhteydenottajat soittavat heti puhelinlinjojen avauduttua arkisin kello 1. Pieniltä alaluokkalaisilta vastaanotetaan eniten puheluja kello 1:n jälkeen sekä kello 17:n aikaan. Alakoululaiset soittavat koulupäivän päätteeksi, kun ovat yksin kotona. Huolestuttavaa on, että he soittavat myös siihen aikaan, kun suurimmassa osassa suomalaisia perheitä vanhempi tai vanhemmat ovat jo ehtineet töistä kotiin. Suomalaisilla lapsilla on kansainvälisesti vertailtuna lyhyet koulupäivät ja vähän päivittäisiä oppitunteja (OECD: Education at a Glance 008.) Valtaosa suomalaisten kouluikäisten vanhemmista käy töissä. Suomi on myös melko turvallinen maa. Suomalaiset lapset uskalletaan jättää yksin pitkiksikin ajoiksi koulupäivien jälkeen. Monissa maissa suhtaudutaan torjuvasti siihen, että alle 1-vuotias lapsi jätettäisiin yksin kotiin. Joskus Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä saattelee lapsen puhelimessa koulusta kotiin, kun koulumatka on alkanut pelottaa pientä. Myös kotona yksin olevat lapset soittavat, kun koti onkin iltapäivän yksinäisinä tunteina käynyt oudoksi ja pelottavaksi. Tavallisinta on kuitenkin yksinolon aiheuttama turhautuminen. Turhautuneet, aikuisen seuraa vailla olevat poika- ja tyttöporukat saattavat soittaa iltapäivän pitkinä tunteina useita kertoja. Usein päivystäjät kuuntelevat soittajien laulua, itse kirjoitettua runoa tai ihastelevat lapsen taitoa kertoa tarinoita tai vitsejä. Lapset hakevatkin päivystäjiltä ennen kaikkea aikuisen läsnäoloa, juttuseuraa ja kannustusta. Suurimmassa osassa Lasten ja nuorten puhelimen iltapäivän puheluissa olennaista ei olekaan keskustelun aihe vaan vuorovaikutus aikuisen kanssa. Arki-iltapäivisin klo 1 16 vastatut puhelut ikäryhmittäin Keskustelupuheluja soitettiin arkisin yhteensä 79. Näistä 10 166 puhelua klo 1 16. (Ilmoitettu prosentteina.) yli 0 -vuotiaat % 17 19 -vuotiaat % alle 11 -vuotiaat 17 % 1 16 -vuotiaat 1 % 11 1 -vuotiaat 6 % 1
. Lapsi tarvitsee läsnä olevia aikuisia Monet lapset ovat iltapäivisin kotona ilman vanhempia, siksi illalla vanhempien läsnäolo olisi tarpeen. Lasten ja nuorten puhelimeen tulevista yhteydenotoissa on huomattu, että koti voi lapsen näkökulmasta olla tyhjä, vaikka aikuinen olisi paikalla. Koti on tyhjä silloin, kun työ, huolet tai muut aikuisten asiat täyttävät vanhempien mielen. Keskustelua vanhempien lastensa kanssa viettämän ajan laadun ja määrän suhteesta on käyty pitkään. Ongelmana on pidetty sitä, että niin kutsuttua laatuaikaa lastensa kanssa viettävät vanhemmat eivät halua käyttää vähää aikaa lastensa kanssa kinasteluun ja saattavat joustaa antamalla lasten päättää sellaisista asioista, joista lapsi ei ole vielä kypsä kantamaan vastuuta. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä on huomattu, että ne lapset, joilla on vähemmän yhteistä aikaa vanhempien kanssa, eivät halua kuormittaa heitä omilla huolillaan. Lapsi ei kerro tai keskustele kiireessä omista asioistaan, vaan tarvitsee aikuisen väljää aikaa kertoakseen mieltään painavan asiansa. Lapsi puhuu asioistaan silloin, kun ne hänelle mieleen tulevat, ei silloin kun aikuiselle sopii. Surullisimmissa tapauksissa lapset tuntevat huonoa omaatuntoa pahasta olostaan. Lapsi oppii peittämään huolensa, koska ei halua rasittaa vanhempiaan niillä. Väljän ajan lisäksi aikuisilta tarvitaan todellista kiinnostusta lapsen maailmaan. Tämä vaatii lapsen korkeudelle asettumista, maailman tarkastelua lapsen näkökulmasta. Jos lapsen tilannetta tarkastellaan vain aikuisten perspektiivistä, lapselle merkitykselliset asiat eivät pääse näkyviin. Pienet pulmat saattavat käydä lapsen maailmassa ylitsepääsemättömiksi, jos lapsi ei saa aikuisen tukea ja harjoitusta niiden ratkaisemiseksi. 1
. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vetoomus Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa, että lasten yksinäisiin iltapäiviin tarvitaan turvallisia aikuisia ja ohjattua toimintaa. On tärkeää, että kaikissa kunnissa tarjotaan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa toiminnan tarvetta vastaavassa laajuudessa. Pidemmällä aikavälillä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi ulottaa ainakin kolmannen vuosiluokan oppilaisiin. Kolmannesta yhdeksänteen vuosiluokkien oppilaille tulisi tarjota nykyistä huomattavasti enemmän koulujen kerhotoimintaa. Lasten harrastustoimintojen ajoittaminen iltapäiviin tukee lapsen kehitystä ja tuo väljyyttä perheiden yhteiselle ajalle iltaisin. Talouden suhdanteiden heitellessä on erittäin lyhytnäköistä vähentää lasten ja nuorten hyvinvointi- ja terveyspalveluista. 1990-luvulla syntyneet lapset soittivat Lasten ja nuorten puhelimeen erityisen paljon 000-luvun alussa mielenterveyteen liittyvistä huolista. Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että nyt lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin tehdyt leikkaukset tulevat eteemme kalliina inhimillisinä ja taloudellisina kustannuksina. Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteaa, että vastuullisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan tunnusmerkkinä ovat hyvinvoivat lapset. 1
. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta.1 Valtakunnallinen maksuton palvelu Lasten ja nuorten puhelin ja netti on perustettu, jotta jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella olisi tukenaan mahdollisimman monta aikuista. Soittaminen ja kirjoittaminen on lapselle maksutonta. Puheluihin ja viesteihin vastaavat aikuiset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät. Lasten ja nuorten puhelin on ainoa suomenkielinen, valtakunnallinen, yksinomaan lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Palvelussa vastataan arkipäivisin kello 1 0 ja viikonloppuisin kello 17 0. Juhlapyhinä päivystetään kello 1 17. Lasten ja nuorten puhelimen toimintaperiaatteisiin kuuluu aukiolo vuoden jokaisena päivänä. Lasten ja nuorten puhelimella on ollut joulukuusta 008 käytössä vanhan puhelinnumeron (0800 10 00) rinnalla myös numero 116 111, joka on käytössä usealla eurooppalaisella lasten auttavalla puhelimella. Lasten ja nuorten netti on kirjepalvelu, jonne lapset voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Palvelu on osa MLL:n nuorille suuntaamaa nettisivustoa, Nuortennettiä (www.mll.fi/nuortennetti). Kirjeisiin luvataan vastata kahden viikon sisällä. Käytännössä yhteydenottaja saa keskimäärin kolmessa päivässä päivystäjän vastauskirjeen, joka on luettavissa omilla tunnuksilla kirjepalvelun nettisivuilta. Lasten ja nuorten puhelin avattiin vuonna 1980 ja kirjepalvelu 00. Molemmat palvelut tarjoavat aikuisen tukea ja aikaa. Yhteydenotot ovat luonteeltaan kertaluonteisia. Jos asia ei tunnu ratkeavan tai huoli helpottuvan, yhteydenottaja ohjataan puhumaan asiasta oman lähiympäristönsä aikuisten kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuutta luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vuonna 008 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä 9 kuntaa ja kaupunkia sekä 8 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut on lueteltu liitteessä 1.. Vapaaehtoistyötä ryhmässä, ammattilaisen tuella Vuonna 008 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä toimi 0 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat lasten ja nuorten yhteydenottoihin kolmella paikkakunnalla, Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Kaikki vapaaehtoiset päivystäjät on haastateltu ennen noin tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskurssin jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön sekä osallistumaan jatkokoulutuksiin. Päivystäjille järjestetään jatkuvaa tukea ja ohjausta työhönsä. MLL järjesti yhteensä viisi vapaaehtoisten päivystäjien tunnin mittaista peruskurssia. Lisäksi se järjesti 19 jatkokoulutusiltaa, joissa vapaaehtoisia perehdytettiin muun muassa nuorten nettielämän kysymyksiin, päihteidenkäytön vaikutuksiin lapsiperheissä sekä murrosikäisen nuoren kohtaamiseen. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa ja tukee aina MLL:n ammattihenkilö. Ryhmäpäivystysmallia kokeiltiin ensin vuonna 00 Helsingin päivystyspisteessä, ja vuonna 007 malli otettiin käyttöön myös Oulussa ja Jyväskylässä. Ryhmät alkavat 1 minuutin startilla, jossa valmistaudutaan yhdessä päivystysvuoroon. Päivystys päättyy 0 minuutin mittaiseen purkuun, jossa käsitellään yhdessä päivystyksen aikana heränneitä ajatuksia ja tunteita. Päivystysvuoron aikana vapaaehtoiset vastaavat sekä kirjeisiin että puheluihin. Ryhmäpäivystysmalli on osoittautunut niin työntekijöiden kuin päivystäjien kannalta toimivaksi tavaksi tehdä vapaaehtoista auttamistyötä. Puheluiden ja nettiviestien sisältöjä on voitu entistä paremmin pohtia yhdessä. Malli tarjoaa päivystäjille mahdollisuuden saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Päivystäjillä on tilaisuus purkaa tunnelmiaan jo päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. 1
. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Lasten ja nuorten puhelin ja netti kuuluu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). PuhEetin piiriin kuuluvat yhteisöt sopivat keväällä 006 uusista eettisistä periaatteista, jotka laajennettiin myös verkkoauttamiseen. Uusissa periaatteissa määriteltiin PuhEetin piiriin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.mll.fi/puheet. Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joita voivat olla yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä.. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen.. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 16
Liite: Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut Vuonna 008 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä seuraavat 9 kuntaa ja kaupunkia sekä 8 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. Kunnat ja kaupungit: ANJALANKOSKEN KAUPUNKI ELIMÄEN KUNTA ESPOON KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HANKASALMEN KUNTA HAUSJÄRVEN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA HÄMEENLINNAN KAUPUNKI IITIN KUNTA JOENSUUN KAUPUNKI JOUTSENON KAUPUNKI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANGASNIEMEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANNUKSEN KAUPUNKI KARIS STAD KARVIAN KUNTA KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA KEMPELEEN KUNTA KIIKALAN KUNTA KOTKAN KAUPUNKI KOUVOLAN KAUPUNKI KRONOBY KOMMUN KYYJÄRVEN KUNTA LAITILAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LEMPÄÄLÄN KUNTA LEMUN KUNTA LEPPÄVIRRAN KUNTA LIEKSAN KAUPUNKI LOPEN KUNTA LOVIISAN KAUPUNKI LUUMÄEN KUNTA MASKUN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA MIEHEIKKÄLÄN KUNTA MULTIAN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOORMARKUN KUNTA NUMMI-PUSULAN KUNTA PIHTIPUTAAN KUNTA RANUAN KUNTA RISTIINAN KUNTA SAARIJÄRVN KAUPUNKI SIIKAISTEN KUNTA SIILINJÄRVEN KUNTA STADSSTYRELSEN I NÄRPES SUOMUSSALMEN KUNTA TAIPALSAAREN KUNTA TUUSULAN KUNTA TYRNÄVÄN KUNTA VAASAN KAUPUNKI VALKEAKOSKEN KAUPUNKI VALKEALAN KUNTA VANTAAN KAUPUNKI VIHDIN KUNTA VIITASAAREN KAUPUNKI YLI-IIN KUNTA 17
Liite: Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut Koulut: Euran yhteiskoulu Haapajärven yläaste Hakarinteen koulu Kalannin koulu Kauhajoen yhteiskoulu Kesämäenrinteen koulu Koivurinteen koulu Kotimäen koulu Kuninkaanhaan koulu Källhagens skola Laurin koulu Lintumetsän koulu Lohtajan koulu Mertalan koulu Moision koulu Munkkiniemen yhteiskoulu Paanan koulu Pitkäjärven koulu Porlammin yläaste ja lukio Rantakylän yhtenäiskoulu Sammon koulu Suininlahden koulu Tuusniemen yläaste Ulvilan lukio Uuraisten koulukeskus Viitasaaren keskuskoulu Väinö Linnan lukio Ylistaron yläaste 18
19