omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan

1

Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta. Toiminnassa otetaan huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen turvaaminen. Tavoitteensa toteuttamiseksi yhdistys hankkii ostamalla tai pitkäaikaisin vuokrasopimuksin virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvia, luonnonkauniita alueita eri puolilta Uuttamaata. Alueet on tarkoitettu yhdistyksen jäsenkuntien asukkaiden ja tukijäsenistön käyttöön. Samalla yhdistys edistää kuntien keskinäistä ulkoilualueyhteistyötä. Virkistysalueyhdistys perustettiin loppuvuodesta 1988. Siihen kuuluu jäseninä 21 kuntaa sekä tukijäseninä 7 erilaista yhteisöä. Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Uudenmaan liiton yhteydessä, Helsingissä. Muistathan jokamiehen oikeudet ja -velvollisuudet Yhdistyksen virkistysalueiden käytön perusperiaatteena on jokamiehenoikeuksien noudattaminen. Retkeily ja liikkuminen luonnossa antaa vapauden tunteen, mutta vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Muistathan, että tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa sekä erik seen osoitetuilla nuotiopaikoilla; ota kuitenkin huomioon metsäpalovaroitukset; avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty siistit jälkesi; palavat jätteet voit hyvin polttaa nuotiopaikalla; muutoin on suotavaa, että viet sen minkä tuot parin yön pituinen telttailu on luvallista, mutta yhdistyksen alueita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen leiriytymiseen et vahingoita kasvillisuutta tai puustoa tai häiritse eläimistöä, esim. lintuja niiden pesimisaikana; muista myös vastuusi koiran tai kissan omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan lintuja saat poimia marjoja ja sieniä, mutta kasvillisuuteen kuten jäkälikköön tai sammalikkoon ei pidä kajota; metsänpohja joutuu muutenkin kovalle kulutukselle alttiiksi pelkästään tallaamisen takia toimit niin, että suot myös muille alueiden käyttäjille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta onkiminen ja pilkkiminen on sallittu kaiken ikäisille; viehekalastusta varten on lunastettava valtion kalastuskortti. Pysyvien pyydysten (esim. verkkojen ja katiskojen) asettaminen ei ole yhdistyksen vesialueilla sallittu. Tarkista vesialueen raja kartasta. LUONNOSSA LIIKKUESSASI MU- ISTATHAN VASTUUSI ALUEIDEN SÄILYMISESTÄ MYÖS TULEVIEN KÄYTTÄJIEN ILONA 2 Sisältö Lillfjärden, Pernaja...3 Brokholmen, Porvoo...4 Bredholmen, Porvoo...5 Norra Sandö, Porvoo...5 Bockhamn, Pernaja...6 Stornäsudden, Porvoo...7 Varlaxudden, Porvoo...7 Onas, Porvoo...8 Högholmsören,Sipoo...9 Kalliosaari, Helsinki...10 Pikku Leikosaari, Helsinki...11 Fiskträsk, Sipoo...11 Porkkalanniemi, Kirkkonummi...12 Järvö, Kirkkonummi...13 Stora Brändö, Kirkkonummi...14 Kopparnäs, Inkoo...15 Stora Fagerö, Inkoo...16 Gölisnäs, Inkoo...17 Byxholmen, Tammisaari...18 Tallholmen, Tammisaari...19 Kolaholm, Tammisaari...20 Lövö, Tammisaari...20 Långösund, Tammisaari...21 Långön, Tammisaari...21 Lappohjanranta, Hanko...22 Elämää hiekkarannalla...23 Sandviken, Tammisaari...23 Yli-Takkula, Espoo...24 Piilolammi,Hyvinkää...24 Sarvikallio, Tuusula...25 Palakoski, Vihti...26 Korpudden, Karjaa...26 Kajsas, Pohja...27 Onkimaanjärvi, Karkkila...27 Virkistysalueet ja jäsenkunnat...28

Lillfjärden Pernaja Pinta-ala: 63 ha Hankintavuosi: 1990 Merikarttasarja A 618 60 16,5 26 06,0 Lillfjärdenin alue koostuu Fallholmenin saaresta, Hästön Hamnholmenista sekä erillisestä palstasta Hästössä. Fallholmenin länsipuolella sijaitseva luotosaari Bisaholmsklacken on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla saaressa sijaitsevan kalasääsken vaihtopesän takia. Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin länsinokassa sijaitsevan yksityisenlinjamerkin mukaan. Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta. Lähin kaupparanta on Kabbölessä, saariryhmän pohjoispuolisella mantereella (n. 7 mpk=n. 12 km). Kabbölessä on kesäkahvila ja venehuoltoasema. Rannasta saa veneen ja kanootin vesille ja autoja varten on vuokrattavana päiväpaikkoja. Palveluita voi tiedustella kauppiaalta (puh. (019) 579 164 ja 040 559 8558). Hästön ja Lötholmenin rannat ovat melko tiiviisti rakennettuja. Mökkiläisten ja saariston asukkaiden rauhan turvaamiseksi on suotavaa, että ulkoilijat pysyttelevät maalla liikkuessaan yhdistyksen alueilla. Lilla Hamnholmenin koillispäässä on alueen ammattikalastajien vanha apajapaikka, johon heillä on edelleen oikeus. Muuten ei seisovien pyydysten käyttö ole yhdistyksen alueilla sallittu lainkaan. Etukannen kuvat: Iso kuva: Korpudden, Karjaa Pienet kuvat Kopparnäsista: 1) luontoa tutkimassa Östervikissä, 2) lapsia Stora Halsössä ja 3) kalastajia Rävbergetin rannalla Rantasipi 3

Brokholmen Porvoo Pinta-ala: 12,4 ha Hankintavuosi: 1995 Merikarttasarja A 618 ja 620 60 13,6 25 59,9 Alue koostuu kolmesta saaresta, joista suurin (Stora Brokholmen) on virkistyskäyttöön sekä kooltaan että luonnonoloiltaan soveltuvin. Lilla Brokholmen, joka sijaitsee pääsaaren pohjoiskärjen tuntumassa, on erittäin kivikkoinen; etelänpuoleinen pieni Brokholmsören sen sijaan on laakea luotosaari. Brokholmenin etelärannalla vuorottelevat hienot hiekka- ja kalliorannat ja luonnontilainen hiekkarantaosuus on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Saaren keskiosista on otettu hiekkaa sekä viime vuosisadan alun paikkeilla että myöhemmin 1950-luvulla. Laiturin edustalla veden syvyys on 6 10 metriä. Saaressa on hyvä kaivo, jota hyödynnetään vilkkaasti kesäisin. 4

Bredholmen Porvoo Pinta-ala: 13 ha Hankintavuosi: 2001 Merikarttasarja A 618 ja 620 60 13,7 26 00,7 Norra Sandö Porvoo Pinta-ala: 6,6 ha Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja A 618 ja 620 60 13,0 26 00,3 Bredholmenin kallioisen saaren eteläpuolella on suojaisa ja syvä salmi, jossa rannan läheisyydessäkin on syvyyttä parin metriä. Muutamaa vedenalaista kiveä on varottava. Salmen pohjassa kulkevan merikaapelin takia on ankkurointi kielletty, mutta rannassa on kiinnityspoijuja. Saaren puusto koostuu pääasiassa kangasmetsästä vaihtelevassa kalliomaastossa; siellä täällä on pieniä suopainanteita sekä vanhaa kuusikkoa. Norra Sandö sijaitsee Pellingin saariston edustalla. Yhdistykselle kuuluu Sandön saaren pohjoispää sekä Sandökobben-luoto. Sandö on maisemallisesti hieno, kapea ja matala harjusaari, jonka luonnontilaisena säilyneet hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Yhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Parhaiten pääsee rantautumaan saaren länsipuolella sijaitsevaan kallioiseen niemeen, jonka pohjoispuolella on kiinnitysrenkaita ja -poijuja. Merikartta on alueen kivisillä vesillä tarpeellinen. Sandön saari edustaa saaristoluontoa ja -maisemaa kauneimmillaan ja sen säilyttäminen tällaisena myös jatkossa edellyttää alueen käyttäjiltä luonnon arvoja tiedostavaa vastuuntuntoa. 5 Norra Sandö

Bockhamn Pernaja Pinta-ala: 5 ha, 6 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja A 618 ja 619 60 16,0 26 00,2 Bockhamnin retkisatama sijaitsee Byön saarella, Sarvsalön edustalla. Saaren edustalla kulkee merkitty veneväylä. Sisälahdelle vievän kapean salmen syvyys on noin 3 4 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2 3 m) ja sen pohja on liejuinen ja pehmeä. Lahden suun lännenpuoleisessa niemessä on yksityinen huvilapalsta, jolla on lomarakennuksia. Suojainen Bockhamn toimii lähinnä veneilyn etappi- ja yöpymissatamana. 6

Stornäsudden Porvoo Pinta-ala: 2,6 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A 622, peruskartta 30210 02 60 19,0 25 36,2 Varlaxudden Porvoo Pinta-ala: 12 ha Hankintavuosi: 2002 Merikarttasarja A 621 ja 622, peruskartta 3012 03 60 19,0 25 36,2 (ei suositella rantautumista) Ajo-ohje: Emäsalon sillalta n. 700 m, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Holsteininkujalle (2 km perille). Alue on aivan Stornäsuddenin kärjessä. Stornäsudden sijaitsee Emäsalon saaren pohjoiskärjessä. Emäsaloon on siltayhteys mantereelta. Rantaviivan pituus on noin 350 metriä. Alueen editse kulkee merkitty veneväylä ja niemen itäpuoli soveltuu rantautumiseen. Alue on tarkoitettu veneilyn etappikohteeksi tai maitse tultaessa päiväretkeilyyn. Yhdistyksen alue rajoittuu rannassa molemmin puolin yksityisiin kesähuvilatontteihin. Ajo-ohje: Ajetaan Porvoon Emäsalon saaren läpi sen eteläkärkeen noin 15 km; yhdistyksen alue on juuri ennen luotsiasemaa, johon tie päättyy. Varlaxuddenin matalilta ranta- ja kivikkokallioilta avautuu näkymä suoraan Suomenlahden ulkosaaristoon, jossa sininen ulappa siintää silmänkantamattomiin. Virkistysalueen rantavedet ovat erittäin kivikkoisia ja matalia. 7

Onas Porvoo Pinta-ala: 24+2 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja A 621 ja 623 60 11,6 25 33,0 Onaksen laaja saariryhmä on Porvoon saariston merkittävimpiä ja omaleimaisimpia kokonaisuuksia. Onaksen etelänpuoleisilta, komeilta graniittikallioilta avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle. Yhdistyksellä on omistuksessaan Onaksen kaakkoiskulma, jonka edustalla kulkee syväväylä. Pienellä veneellä rantautuminen onnistuu myös saaren eteläpuolelle, mutta paras maihinnousupaikka on kiviä väistellen nokan pohjoispuolella sijaitsevan rantakallion luona. Veneenlaskuramppeja on lähettyvillä mantereen puolella runsaasti, mm. Sipoon Kalkkirannassa ja Spjutsundissa. Heti Onaksen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin Kaivokarin ulkoilualue satamineen. Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualueelta on Onakseen matkaa n. 6 mpk (= 11 km) km ja yhdistyksen Stornäsuddenilta, Emäsalon pohjoiskärjestä taas kertyy matkaa n. 10mpk (= n. 20 km). Yhdistykselle kuuluu vielä noin kilometrin päässä Onaksesta itään sijaitseva pikkuinen, mutta komea kalliosaari Rönnskär, jota hallitsee vanha väyläkummeli. 8

Högholmsören Sipoo Pinta-ala: 2,3 ha, 650 ha vesialuetta Hankintavuosi: 2000 Merikarttasarja A 623 60 12,1 25 23,9 Alue koostuu neljästä pienestä saaresta. Kolme niistä on puuttomia luotoja. Suurimmalla saarella kasvaa mäntyjä ja vanhoja pihlajia; ohut maakerros antaa mahdollisuuden vain vaatimattomalle kasvillisuudelle. Rantakalliot ovat laakeita. Kalkkirannan yleisestä laiturista alueelle on matkaa 3,5 mpk (=n. 6 km). Onas 9

Kalliosaari Helsinki Pinta-ala: 4,2 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 60 11,1 25 09,9 Kalliosaari sijaitsee Kallahdenniemen edustalla Itä-Helsingissä. Saari on noin 350 metriä pitkä, pääosin kallioista mäntykangasta, mutta saaren keskivaiheen matalammalla osuudella on yllättävän rehevääkin maastoa saniaiskasvustoineen. Suurta osaa saaresta peittää kulutukselle hyvin altis pintakasvusto: jäkälä, sammal ja paikoin hento heinikko. Pohjoisosan kallion lakialue kohoaa noin 19 metriin. Sieltä avautuvat laajat näkymät saaristoon. Läntinen kallioranta on erittäin jylhää; itäranta muodostuu laakeammista kallioista ja siellä on myös uimapaikaksi sopiva hiekkaranta. Rantavesissä on kiviä, joten veneilijöiden on syytä rantautua varovaisesti. 10

Pikku Leikosaari Helsinki Pinta-ala: 1,1 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 60 10,2 25 08,7 Fiskträsk Sipoo Pinta-ala: 21 ha Hankintavuosi: 1997 Peruskartan karttalehti nro 2043 07 Pikku Leikosaari sijaitsee Itä-Helsingin edustalla, Kallahdenniemestä etelään. Mantereelle on matkaa n. 1 mpk (= 1,7 km). Pikku Leikosaaren lähin naapurisaari on sen itäpuolella sijaitseva Iso Leikosaari, joka on Helsingin ruotsalaisten seurakuntien leirialue. Leikosaari muodostuu laakeista kallioista. Saaren keskellä kasvaa niukanlaisesti pääasiassa mäntyä. Kallion korkein laki kohoaa 6 metriä merenpinnan yläpuolelle. Saari sijaitsee melko lailla erillään muista saarista, joten se on tuulille altis, mutta etenkin kesän aurinkoisina päivinä sen laakeat rantakalliot houkuttelevat auringonpalvojaa tai ympäröivän meriluonnon ihastelijaa. Ajo-ohje: Helsinki Porvoo-tieltä nro 170 Landon Östersundomin moottoritieliittymästä ajetaan pohjoiseen Knutersintietä noin 6 km, kunnes käännytään oikealle Helgträskintielle. Fiskträskille vievän polun alkuun on matkaa 500 m. Fiskträsk sijaitsee pääkaupunkiseudun itäpuolella ja se on osa Sipoonkorven laajaa metsää. Alueella risteilee useita polkuja. Yhdistyksen alueelle, karun Fiskträskin rantaan johtava metsäpolku on merkitty. Rannan pohjoisosa on soinen. 11

Porkkalanniemi Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629, 630 ja 631 Peruskartta 2032 07 (ei suositella rantautumista) Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) käännytään tienviitta Porkkalanniemi kohdalla ja ajetaan yleisen tien loppuun, kunnes tulee viitta Porkkalanniemen virkistysalueet. Yhdistyksen hallinnassa oleva alue sijaitsee Vantaan ja Kirkkonummen virkistysalueiden välissä. Niemen kärjessä on yleisöltä suljettu luotsiasema, joka erottuu yhdistyksen alueesta aidalla. Aluetta luonnehtivat parhaiten sen jylhät kalliorannat sekä korkealta, Telegrafbergetiltä avautuva panoraamanäköala aavalle merelle. Karussa rantakalliometsikössä on 5 pronssikautista hautapaikkaa (kiviröykkiöitä). Rantakalliot ovat jyrkkyydessään etenkin syysliukkailla vaarallisia, mikä tulee ottaa huomioon alueella liikuttaessa. Yhdistyksen aluetta hoidetaan ja valvotaan yhteisesti muiden virkistysalueita omistavien kuntien kanssa ympäri vuoden. Syksyisin Porkkalanniemi on etenkin tyrskykalastajien suosikkipaikka. Nisäkkäistä alueella on erittäin runsaasti hirviä, joiden jätöksiä näkee tämän tästä. Lisäksi peuroja on etenkin yhdistyksen alueella, missä niitä on myös ruokittu. Jotta nämä alkuasukkaat edelleenkin saisivat elellä mahdollisimman rauhassa yhteisellä alueellamme on erityisen tärkeää, ettei retkeilijöiden koiria päästetä irralleen jahtaamaan alueen runsasta eläimistöä. 12

Järvö Kirkkonummi Pinta-ala: 1,5 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629 59 57,6 24 29,0 Yhdistyksellä on hallinnassa Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Järvön saaren lounaisniemi. Järvö on pienen kokonsa vuoksi sovelias lähinnä veneilyn etappi- ja suojasatamakohteeksi. Koska muu osa saaresta on edelleen suljettu yleiseltä käytöltä, on yhdistyksen alue aidattu siitä selkeästi erilleen. Rannan tuntumaan asetettujen vihreiden nimitaulujen avulla löytää yhdistyksen alueelle. Rantakallioilla on veneiden kiinnitysrenkaita. 13

Stora Brändö Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha, 42 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja B 629 60 02,6 24 36,1 Stora Brändön saariryhmä koostuu 38 ha:n kokoisesta pääsaaresta sekä pienemmistä, etelämpänä sijaitsevista luotosaarista. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja karikkoisia, mutta pääsaaren länsiranta on jylhää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin 1,8 m. Pohjoisrannan tuntumassa on jäänteitä kalastajan asumuksesta ja saaristolaisesta kulttuurimaisemasta. Entisen talon paikan vieressä on keittokatos. Stora Brändö kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja saaren eteläreuna sekä luodot muodostavat linnustonsuojelualueen, jonne maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikana. Lintuja ja muuta luontoa voi tarkkailla aivan suojelualueen reunalla sijaitsevasta luontotornista. 14

Kopparnäs Inkoo Pinta-ala: manner 450 ha, saaret 67 ha, vesial. 195 ha Hankintavuosi: 2003 Merikarttasarja B630 Peruskartan karttalehti nro 2032 04 ja 05 Stora Halsö 60 02,0 24 16,3 Kopparnäsin virkistysalue koostuu manneralueesta, saarista ja luodoista. Imatran Voima hankki Kopparnäsin 1960-luvun lopussa, jolloin aluetta suunniteltiin ydinvoimalan sijaintipaikaksi, mutta sen sijaan se tuli energiakokeilun, koulutuksen ja henkilökunnan virkistyksen käyttöön. Vanhat kurssikeskusrakennukset on vuokrattu Kestikievarille, joka tarjoaa myös mahdollisuuden yöpymiseen ((09) 295 9650). Alkuperäisen Kopparnäsin tilan vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näkyvissä. Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi kokonaan. Kopparnäsintie vie jylhien näköalakallioiden tuntumaan. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijälle. Kopparnäs on mosaiikki saariston kulttuuri-, maisemaja luontoarvoista, ja sen vaaliminen on meidän kaikkien alueella retkeilevien yhteinen etu. Esim. mantereen kallioalueilla pesii touko-kesäkuussa harvinainen, suojeltu kangaskiuru, minkä takia on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä. Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispuolen lahdessa on laituri ja poijuja. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m. 1515

Stora Fagerö Inkoo Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1999 (vuokrattu) Merikarttasarja B 630 ja 632 59 59,7 24 02,2 Metsäisen harjusaaren pohjoisosa luonnonkauniine hiekkarantoineen on vuokrattu Inkoon seurakunnalta yhdistyksen käyttöön. Seurakunta omistaa edelleen suurimman osan saaresta, ja siellä toimii leirikeskus. Yhdistyksen alueella on nuotiopaikkoja, käymälöitä ja kaivo. Parhaat rantautumispaikat ovat länsipuolella; siellä on myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä. Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja lännen puoleinen hiekkaranta on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. 16

Gölisnäs Inkoo Pinta-ala: 11,5 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 632 59 57,2 23 58,0 Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) kohti Barösundia. Lossilla Orslandet-saareen. Seuraa viittoja Bjurs. Ennen Bjursin aluetta erkanee tie vasemmalle Gölisnäsiin. Gölisnäsiin pääsee vesitse suuremmillakin veneillä ja suojaisan etelälaiturin luona on noin 8 metriä syvyyttä. Alueella on mahdollisuus maksua vastaan saunomiseen, yöpymiseen sekä myös soutuveneen vuokraamiseen kesäkuukausina joka päivä, touko- ja syyskuussa viikonloppuisin. Yöpymisestä on syytä sopia etukäteen ja makuupussi tai petivaatteet on oltava omasta takaa. Kallioisessa maastossa telttapaikan osoittaa alueen valvoja. Gölisnäsin valvonnasta ja hoidosta vastaa Hyvinkään Pursiseura. Lisätietoja Gölisnäsistä saa yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla valvojan/isännän numeroon 050 344 2411. 1717

Byxholmen Tammisaari Pinta-ala: 12 ha, 60 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja B 635 59 52,0 23 21,2 Byxholmenin kahdesta saaresta koostuva aluekokonaisuus sijaitsee aivan Tammisaaren saariston kansallispuiston kupeessa. Kansallispuisto jää Byxholmenin itäpuolelle. Byxholmen sijaitsee aivan veneväylien keskellä; lähin merkitty väylä kulkee saaren pohjoispuolella. Saaret erottaa toisistaan matala salmi. Lännenpuoleinen Lilla Byxholmen on karu ja jyrkkärantainen. Saaressa on hyvä kaivo sekä käymälä ja nuotiopaikat. Pohjoispuoleisella rannalla on pieni sauna, joka on kesäkuukausina aina auki. Sauna toimii itsepalveluperiaatteella ja se on maksuton. Kukin saunavieras huolehtii siitä, että sauna jää siistiin kuntoon seuraavallekin ja että aloituspuita on myös valmiina. Saunaa ei varata erillisille ryhmille. Lähin kaupparanta on Skåldön Sommarössä, n. 3,8 mpk (=n. 7 km) päässä Byxholmenista koilliseen (Skåldö Fiskebod puh. (019) 201 350). Kauppias ajaa kesäisin tilauksesta taksivenettä. Byxholmen sijaitsee Tammisaaren kansallispuiston luoteiskulmassa. Kansallispuistosta saa tietoa soittamalla opastuskeskukseen (puh. 0205 644 613) tai internetsivuilta (www.luontoon.fi). 18

Tallholmen Tammisaari Pinta-ala: 1,5 ha, 30 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 633 59 55,1 23 43,3 Tallholmen muodostaa itäisimmän osan Tammisaaren Växärin edustalla sijaitsevassa Skataholmarna-saariryhmässä. Tallholmen on rakentamaton, pieni kalliosaari, jonka puusto koostuu hidaskasvuisista saaristomännyistä. Saaren itäpuolella on laakeita kalliorantoja, länsipuolella on jyrkempää ja ranta siellä on myös syvempi. Saari soveltuu meriretkeilyn etappikohteeksi, se sijaitsee aivan väylän tuntumassa. Mantereelta, esimerkiksi Sandnäsuddin kauppa- ja satamarannasta saareen on matkaa noin 1 mpk (= n. 2 km). 19

Kolaholm Tammisaari Pinta-ala: 4 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2014 07 Ei suositella rantautumista Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla eteläänpäin tielle nro 1102 (kyltti Snappertuna, Raseborg). Ajetaan vajaa 5 km risteykseen, mistä vasemmalle n. 100 m ja kaupan kohdalla mutkaisessa risteyksessä oikealle noin 200 m. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle Höstnäsiin ja vajaan 5 km:n päästä oikealle kohti Lövötä. Kolaholm on runsaan kilometrin päässä. Kolaholmenin alueella on pieni, kaunis uimaranta, joka on ollut jo pitkään paikallisessa käytössä. Rannassa on pukukopit ja puusee. Lövö Tammisaari Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2014 07 Ei suositella rantautumista Ajo-ohje: Kolaholmin uimapaikalta jatketaan n. 1 km eteläänpäin. Lövö on merihenkinen metsäalue Tammisaaren sisäsaaristossa. Metsät ovat monipuolisia vaihdellen karuista kallioista reheviin tervalepikoihin. Rantavedet ovat matalia. Läntisellä rannalla on pieniä laakeita kallioita. 20

Långösund Tammisaari Pinta-ala: 10 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2013 09 Långön Tammisaari Pinta-ala: 61 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja B 633, peruskartta 2013 09 59 56,5 23 43,8 Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla vasemmalle tielle nro 1102 (kyltti Snappertuna, Raseborg) Ajetaan n. 4 km, jonka jälkeen käännytään oikealle tielle nro 1050. Jatketaan noin 3 km, kunnes käännytään vasemmalle Sandnäsuddiin ja Rösundiin vievälle tielle. Ajetaan Sandnäsuddiin, lähes tien päähän. Mustapohjainen viitta vasemmalle: Långösund. Långösundin alue on osa entistä merenrantatilaa, jonka pelto on nykyisin niittyä. Långösundin salmeen ja vastapuoleiseen Långön saareen avautuu viehättävä näköala. Salmen ylitystä varten on veneettömillä mahdollisuus pientä maksua vastaan vuokrata soutuvene läheisestä Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Sandnäsuddin kauppa ja kahvila ovat auki kesäkuukausina päivittäin, myös viikonloppuisin. Långön saaressa maasto on vaihtelevaa ja siellä voi tehdä antoisia patikkaretkiä vaikkapa marjoja poimien. Saareen pääsee veneetönkin mantereen puolelta vuokraamalla soutuvene Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Rannat ovat kallioisia. Veneillä rantautumispaikkoja on helppo löytää. Reiluja, monen metrin syvyyksiä on isojen veneiden tarpeeseen sekä saaren itäpuolella että länsipuolen eteläosan rannoilla. Långön saaren jylhällä eteläkärjellä on luonnonsuojelullista arvoa (viereinen kuva). 2121

Lappohjanranta Hanko Pinta-ala: 57 ha, 180 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 635, peruskartta 2011 12 Ei suositella rantautumista Ajo-ohje: 25-tietä pitkin Hangon Lappohjaan. Käännytään Lappohjan taajamaan (viitta: Tvärminne Koverhar) ja ajetaan junaradan ali, jonka jälkeen jatketaan runsas kilometrin matka Koverharin suuntaan. Käännytään vasemmalle pysäköintipaikalle. Lappohjanranta edustaa eteläiselle Hankoniemelle tunnusomaista dyynirantaluontoa. Alue jakautuu rantavyöhykkeeseen ja sen takaiseen kuivaan kangasmetsään. Alueen luontoarvot ovat merkittävät ja se kuuluu osana EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoa. Lappohjanranta on myös käytössä oleva pohjavesialue. Vedenrajan tuntumassa on paikoin hyvinkin jyrkkiä rantatörmiä, joihin tuulen tuivertamat vanhat männyt ovat ankkuroituneet paksuilla juurilla. Törmän hiekka on kuitenkin ajan kuluessa voimakkaan tuuli-, jää- ja vesieroosion takia valunut alas niin, että juuret ovat osittain rannan puolella ilmassa. Hiekka on lähes valkeaa ja hienojakoista. Rantatörmän alueella, kuten muuallakin, missä hieno hiekka muodostaa vallireunaa, tulee välttää liikkumista hiekan valuvuuden ja eroosiovaikutuksen takia. Rannan ja metsän välillä on liikkuminen ohjattu portaiden kautta. Yhdistyksen alueen rantaviivan pituus on 1 200 m ja koillisessa alue rajautuu Högsandin loma- ja kurssikeskukseen. Högsandin puolella metsäraja jää ylemmäs, korkealle nousevan dyynirinteen päälle. Vesirajasta merellepäin on pitkälti matalaa, paikoin hiekka muodostaa jopa vedenalaisia särkkiä. Tästä syystä alueelle ei rantautuminen onnistu kuin pienillä veneillä. Noin 100 metrin tienoilla vesi syvenee äkisti paikoin 15:een metriin. Lappohjan taajamasta saakka Hankoniemi oli välirauhan aikana (1940 41) vuokrattu Neuvostoliitolle. Hangon vuokra-alueen rajalinja sijaitsi aikoinaan vain noin kilometrin päässä Lappohjanrannasta. Yhdistyksen alueelta maastosta löytyy vielä ajan patinoimia jälkiä: itä-länsi -suuntainen panssarivaunukaivanto, juoksuhautoja, ajoneuvokuoppia ja maahan kaivettujen korsujen ja parakkien kuoppia. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Rintamamuseoon, joka sijaitsee 25-tien pohjoispuolella Lappohjan kohdalla, puh. (019) 244 3068. Museo on auki joka päivä 11.30 18.30 toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. 22

Elämää hiekkarannalla Lappohjanrannassa esiintyy sekä uhanalaisia että harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Näiden lajien elämisen ehdot täyttyvät juuri tässä elinympäristössä. Esimerkiksi rantavyöhykkeessä korkeana kasvavaa heinälajia, rantakauraa tavataan toisaalla Suomessa vain Jurmon saarella. Muita harvinaisia kasvilajeja ovat mm. hietikkosara, rantavehnä, suola-arho sekä aiemmin Hankoniemellä runsaskasvustoinen, piikikäs otakilokki. Alueelta on löydetty myös useita uhanalaisia ja harvinaisia hyönteisiä. Muurahaisista hietamauriaista esiintyy Suomessa ainoastaan täällä. Koska alueen erikoisuus piilee juuri rantavyöhykkeessä on selvää, että lajiharvinaisuuksien elinympäristötkin pääosin sijoittuvat sinne. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että ranta-aluetta ei roskata eikä rantatörmää kaiveta tai muulla tavoin kuluteta. Yhteiselo näiden harvinaisuuksien kanssa rantahiekassa on mahdollista. Sandviken Tammisaari Pinta-ala: 22 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 639, peruskartta 2011 06 59 57,0 22 52,1 Sandvikenin vanhalta kalastajatilalta avautuvat näkymät Bolaxfjärdenille, joka liittyy Turunmaan saariston eteläosaan ja Saaristomereen. Matala hiekkaranta on oivallinen paikka auringonottoon ja rantavedessä polskutteluun. Veneitä varten on laituri, jonka päätyyn mahtuu 2 4 venettä. Syvyys päädyssä on noin 1,3 metriä. Otakilokki Suola-arho Rantakaura ja hietikkosara 23

Yli-Takkula Espoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2041 11 ja 16 Piilolammi Hyvinkää Pinta-ala: 25 ha Hankintavuosi: 1991 Peruskartan karttalehti nro 2044 02 Ajo-ohje: Porintietä (nro 120) käännytään Takkulantielle. Lähellä sijaitsee Helsingin kaupungin Vaakkoin ulkoilualue. Yli-Takkulan tila sijaitsee Nuuksion järviylängöllä. Valtaosa tilan luonnonsuojelullisesti arvokkaista maista on liitetty osaksi Nuuksion kansallispuistoa, minne kävijät Yli-Takkulan kautta pääasiassa suuntaavatkin. Yli-Takkulaan kuuluu metsää ja peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijän käyttöön. Tilalla on muutamia talousrakennuksia, jotka sijaitsevat aivan naapuritilan, Ali-Takkulan, vieressä. Ajo-ohje: Helsinki Hämeenlinna-valtatieltä käännytään Hyvinkään kohdalla länteen vievälle Läyliäisten tielle (nro 136), jota ajetaan n. 4 km, kunnes käännytään pohjoiseen Piilolammintielle ja ajetaan tie loppuun (n. 2,5 km). Piilolammille voi myös patikoida esim. Usminjärveltä, mistä on n. 1 km matkaa Metsähallituksen alueiden polkuja pitkin. Piilolammin metsätila sijaitsee Kytäjä Usmin laajan metsäalueen sydämessä. Alue liittyy välittömästi valtion luonnonhoitometsiin, jotka myös ovat retkeilykäytössä. Yhdistyksen alue rajoittuu n. 200 metrin matkalta Piilolammin rantaan etelässä. Lampi on rehevähkö, mutta melko puhdasvetinen ja syvä (suurin syvyys n. 9 m). Piilolammin ympäri kulkee rantapolku. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen työmaakämppä, jonka Metsähallitus on vuokrannut VR:n henkilökunnan käyttöön. Kämpän piha-alue ja saunaranta on kierrettävä metsän puolelta. Piilolammin pohjoisosan itärannalta on aikoinaan louhittu ns. mustaa graniittia. Piilolammilta voi polkuja myöten patikoida Metsähallituksen mailla itään, esim. Kaksoislammille. Usmin alueella on useita retkeilyn tukikohtia nuotiopaikkoineen. Polut on pääosin viitoitettu, mutta voi olla hyvä hankkia suunnistuskartta kaupungilta koko alueella liikkumista varten. Kompassi on toinen hyvä seuralainen laajalla metsäalueella. Kytäjä Usmin metsäaluekokonaisuus on myös erittäin suosittu talvinen laturetkeilykohde. 24

Sarvikallio Tuusula Pinta-ala: 36 ha Hankintavuosi: 1997 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro 2043 06 Useat viime vuosisadan alun taidemaalarimme ikuistivat Tuusulanjärven länsipuolella sijaitsevan Sarvikallion jylhiä kallioita. Sen laelta avautuu kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Alue onkin yksi etappikohteista liikuttaessa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa ja tutustuttaessa keskisen Uudenmaan järvenrantaluontoon. 25

Palakoski Vihti Pinta-ala: 85 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2041 01 Korpudden Karjaa Pinta-ala: 28 ha Hankintavuosi: 2002 Peruskartan karttalehti nro 2014 12 Ajo-ohje: Helsinki Turku-moottoritieltä Veikkolan risteyksestä tielle nro 110 länteenpäin. Ajetaan Palojärven metsätietä 3 km, kunnes tie kääntyy oikealle. Vajaan kilometrin jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja muuttuu Palakosken metsätieksi. Palakosken metsäalue on pääosin tyypillistä, vaihtelevaa eteläsuomalaista metsää. Mummusalin kalliot muodostavat komeita näköalajyrkänteitä. Näiden jyrkänteiden alapuolella on pienen kosken partaalle rajoittuva rehevä rantalehto, jolla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa (SL-alue kartassa). Ajo-ohje: Hanko Hyvinkää-tieltä (nro 25) käännytään Mustion kohdalla tielle nro 186 luoteeseen kohden Saloa. Parin kilometrin jälkeen käännytään oikealle Hållsnäsintielle, joka ohittaa Mustion ruukin ja linnan. Piispalantien ja Hållsnäsintien risteyksestä on kilometri Korpuddenin metsätien liittymään. Lohjanjärvellä sijaitsevan Korpuddenin alue kuuluun luonnon ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin Uudellamaalla. Ranta on kivikkoinen. Moni-ilmeinen alue koostuu myös sisäosien vehreistä suopainanteista ja pähkinälehdosta. Eteläkärjessä on hienoja näköalajyrkänteitä. 26

Kajsas Pohja Pinta-ala: 16 ha Hankintavuosi: 2001 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro 2014 03 Onkimaanjärvi Karkkila Pinta-ala: 30 ha Hankintavuosi: 1999 Peruskartan karttalehti nro 2042 02 Ajo-ohje: Käänny tieltä nro 111 kohden Kisakeskusta. Päätiestä oikealle erkanee Heinässuontie, jota pitkin jatketaan pohjoiseen. Lopuksi käännytään oikealle Kaisajärventielle. Kajsaksen ulkoilumetsä sijaitsee Länsi- ja Etelä-Suomen läänien rajalla. Alueen luonto on vaihtelevaa kallioisine samoilumetsineen, suolaikkuineen ja rantoineen. Lähellä on mökkiasutusta, mutta alueen järvimaisemassa on erämaatuntua. Ajo-ohje: Helsinki Pori-tieltä (valtatie 2) käännytään oikealle Vuotinaistentielle (pääsee eteläisemmästä tai pohjoisemmasta risteyksestä) ja seuraavaksi Karhunsalmentielle, jota pitkin on n. 1,5 km perille. Onkimaanjärven virkistysalue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Seutu on karua ja ylävää selännealuetta, joka liittyy Hämeen ylänköalueen reunaosiin. Virkistysalueen metsää luonnehtii suurelti luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella on myös lehtoja. Kanootin saa vesille alueen eteläosassa sijaitsevan lahden pohjukan pieneltä hiekkarannalta. Muu osa rantaa on kivikkoista. Hämeen Ilvesreitti kulkee alueen läpi. 27