Retkelle uusmaalaiseen luontoon

Transkriptio

1 Retkelle uusmaalaiseen luontoon Uudenmaan Uudenmaan virkistysalueyhdistys 20 1 Föreningen Föreningen Nylands friluft friluftsområden f

2 Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta. Yhdistys hankkii virkistykseen, ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia, luonnonkauniita alueita eri puolilta Uuttamaata. Yhdistys ylläpitää ja kehittää monipuolista luonnonsatama- ja virkistysalueverkostoa, jonka tarjonnasta kukin kävijä voi löytää mieleisensä suosikkipaikan virkistäytymiseen, rentoutumiseen ja harrastamiseen luonnon helmassa. Muistathan jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet Yhdistyksen virkistysalueiden käytön perusperiaatteena on jokamiehenoikeuksien noudattaminen. Retkeily ja liikkuminen luonnossa antaa vapauden tunteen, mutta vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Muistathan, että tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa sekä erikseen osoitetuilla nuotiopaikoilla; ota kuitenkin huomioon metsäpalovaroitukset; avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty noudatamme roskatonta retkeilyä, joten ole hyvä ja siisti jälkesi ja vie jätteet mennessäsi parin yön pituinen telttailu on luvallista, mutta yhdistyksen alueita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen leiriytymiseen et vahingoita kasvillisuutta tai puustoa tai häiritse eläimistöä, esim. lintuja niiden pesimisaikana; muista myös vastuusi koiran tai kissan omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan lintuja saat poimia marjoja ja sieniä, mutta kasvillisuuteen kuten jäkälikköön tai sammalikkoon ei pidä kajota; metsänpohja joutuu muutenkin alttiiksi kovalle kulutukselle pelkästään tallaamisen takia toimit niin, että suot myös muille alueiden käyttäjille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta onkiminen ja pilkkiminen on sallittu kaiken ikäisille; viehekalastusta varten on lunastettava valtion kalastuskortti. Pysyvien pyydysten (esim. verkkojen ja katiskojen) asettaminen ei ole yhdistyksen vesialueilla sallittu. Tarkista vesialueen raja kartasta. Moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla (esim. mönkijät) ei maastoliikennelain 4 :n mukaan saa ajaa maastossa ilman maanomistajan erityistä lupaa. LUONNOSSA LIIKKUESSASI MUIS- TATHAN VASTUUSI ALUEIDEN SÄILYMISESTÄ MYÖS TULEVIEN KÄYTTÄJIEN ILONA. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista Suomessa: Sisältö ITÄINEN UUSIMAA Lillfjärden, Loviisa...3 Brokholmen, Porvoo...4 Bredholmen, Porvoo...5 Norra Sandö, Porvoo...5 Bockhamn, Loviisa...6 Myllyjärvi, Loviisa...6 Stornäsudden, Porvoo...7 Varlaxudden, Porvoo...7 Onas, Porvoo...8 Högholmsören, Sipoo...8 Pirttisaari, Porvoo...9 Fiskträsk, Sipoo... PÄÄKAUPUNKISEUTU & KESKINEN UUSIMAA Kalliosaari, Helsinki...11 Pikku Leikosaari, Helsinki...11 Sarvikallio, Tuusula...12 Piilolammi,Hyvinkää...12 Yli-Takkula, Espoo...13 LÄNTINEN UUSIMAA Stora Brändö, Kirkkonummi...14 Järvö, Kirkkonummi...15 Porkkalanniemi, Kirkkonummi Palakoski, Vihti...18 Onkimaanjärvi, Karkkila...19 Kopparnäs, Inkoo...20 Störsvik, Siuntio...21 Stora Fagerö, Inkoo...22 Gölisnäs, Inkoo...23 Byxholmen, Raasepori...24 Tallholmen, Raasepori...25 Kolaholm, Raasepori...26 Lövö, Raasepori...26 Långösund, Raasepori...27 Långön, Raasepori...27 Korpudden, Raasepori...28 Kajsas, Raasepori...29 Sandviken, Raasepori...29 Lappohjanranta, Hanko...30 Elämää hiekkarannalla...31 Virkistysalueet ja jäsenkunnat...32

3 HELSINKI Lillfjärden Loviisa Pinta-ala: 63 ha Hankintavuosi: 1990 Merikarttasarja A 618 (satama 214) 60 16, ,0 Lillfjärden, Brokholmen, Bredholmen, Norra Sandö, Bockhamn, Stornäsudden, Varlaxsudden, Onas, Pirttisaari Pornainen Kirveskoski Askola Monninkylä 55 Kerkkoo Ilola 170 Myllyjärvi Koskenkylä 6 LOVIISA Lillfjärdenin alue koostuu Fallholmenin saaresta, Hästön Hamnholmenista sekä erillisestä palstasta Hästössä. Fallholmenin länsipuolella sijaitseva luotosaari Bisaholmsklacken on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla saaressa sijaitsevan kalasääsken vaihtopesän takia. Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin länsinokassa sijaitsevan yksityisen linjamerkin mukaan. Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta. Lähin kaupparanta on Kabbölessä, saariryhmän pohjoispuolisella mantereella (n. 7 mpk=n. 12 km). Kabbölessä on kesäkahvila ja venehuoltoasema. Rannasta saa veneen ja kanootin vesille ja autoja varten on vuokrattavana päiväpaikkoja. Ajan tasalla olevat tiedot palveluista saat verkkosivuilta Hästön ja Lötholmenin rannat ovat melko tiiviisti rakennettuja. Mökkiläisten ja saariston asukkaiden rauhan turvaamiseksi on suotavaa, että ulkoilijat pysyttelevät maalla liikkuessaan yhdistyksen alueilla. Lerviken Kalkkiranta Kitö Löparö 4.2 Rauhoitettu, maihinnousu kielletty Granholmen 7 Högholmsören Kaunissaari Fagerö Hinthaara Kilpilahti Kalvö Mjölkhalsen Lillfjärden Fallholmen 1543 Onas Pirttisaari Pörtö Mörtfladan Stornäsudden Emäsalo Emsalö Varlaxudden Lillfjärden Strömmingholmen PORVOO Vessölandet Hästön Ebbo Epoo Lötholmen Virvik Bockhamn Brokholmen Pellinki Pellinge Sarvisalo Sarvsalö Isnäs Pernaja Rönnäs 1580 Kabböle Lillfjärden Norra Sandö Keipsalo Kejvsalö Hästön Bredholmen 0 km Pohjakartta: MML Virkistysalueen raja Keittokatos Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Koordinaattipiste m 9.0 Hamnholmen Siksandsholmen Äggörarna Karttojen syvyys- ja väylätiedot Liikennevirasto, lupa nro 1741/24/2013 Lapintiira 3.7 (4.2) Lilla Hamnholmen Korshället 3 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo 3

4 ( 4,2 ) Brokholmen Porvoo Pinta-ala: 12,4 ha Hankintavuosi: 1995 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 240) 60 13, ,9 Alue koostuu kolmesta saaresta. Näista suurin, Stora Brokholmen, on virkistyskäyttöön sekä Dömansholmen kooltaan että luonnonoloiltaan soveltuvin. Pääsaaren pohjoiskärjen tuntumassa sijaitseva Lilla Brokholmen on erittäin kivikkoinen. Etelänpuoleinen pieni Brokholmsören sen sijaan on laakea luotosaari. Brokholmenin etelärannalla vuorottelevat hienot hiekka- ja kalliorannat ja luonnontilainen hiekkarantaosuus on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Saaren keskiosista on otettu hiekkaa sekä viime vuosisadan alun paikkeilla että myöhemmin 1950-luvulla. Laiturin edustalla veden syvyys on 6 metriä. Saaressa on hyvä kaivo. Korsholmen Korsholmsören Ohdakeperhonen 15.0 Limholmsörarna Hasselö Saltvikholmen Nuotiopaikka Kaivo Laituri Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste SL-alue m Saltörarna Nothällen Långhällen 22.0 Stora Brokholmen Brokholmsören Hasselöskatan Saltörshållen Pienennetty 40,8% Lilla Brokholmen Keto-orvokki Vastaholmen Kråviken 2.5 SL-alue 4.2 Sandön Fiskesklobbarna 2.2 linjataulu Västerviken Ankkurointi KIELLETTY (vedenalainen kaapeli) Bastö 2.2 Styningsfladan Granholmen Herrskär 13.0 Bredholmen Söderudden Styningsholmarna Norra Sandö Sandökobben Röholmen Virskären 17 ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa 4

5 Norra Sandö Porvoo Pinta-ala: 6,6 ha Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 223) 60 13, ,3 Bredholmen Porvoo Pinta-ala: 13 ha Hankintavuosi: 2001 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 221) 60 13, ,7 Norra Sandö sijaitsee Pellingin saariston edustalla. Yhdistykselle kuuluu Sandön saaren pohjoispää sekä Sandökobben-luoto. Sandö on maisemallisesti hieno, kapea ja matala harjusaari, jonka luonnontilaisena säilyneet hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Yhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Rantautumaan pääsee parhaiten saaren länsipuolella sijaitsevaan kallioiseen niemeen, jonka pohjoispuolella on kiinnitysrenkaita ja -poijuja. Merikartta on alueen kivisillä vesillä tarpeellinen. Sandön saari edustaa saaristoluontoa ja -maisemaa kauneimmillaan ja sen säilyttäminen tällaisena myös jatkossa edellyttää alueen käyttäjiltä luonnon arvoja tiedostavaa vastuuntuntoa. Bredholmenin kallioisen saaren eteläpuolella on suojaisa ja syvä salmi, jossa rannan läheisyydessäkin on syvyyttä vielä pari metriä. Muutamaa vedenalaista kiveä on varottava. Salmen pohjassa kulkevan merikaapelin takia on ankkurointi kielletty, mutta rannassa on kiinnityspoijuja. Saaren puusto koostuu pääasiassa kangasmetsästä vaihtelevassa kalliomaastossa; siellä, täällä on pieniä suopainanteita sekä vanhaa kuusikkoa. Norra Sandön itäranta 5 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo

6 Bockhamn Loviisa Pinta-ala: 5 ha, 6 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja A 618 ja 619 (satama 217) 60 16, ,2 Myllyjärvi Loviisa Pinta-ala: 121 ha, vesialue 13 ha Hankintavuosi: 2012 Osoite ( ): Pålbölentie 248 Hippiäinen Bockhamnin retkisatama sijaitsee Byön saarella, Pernajan Sarvisalon edustalla. Aivan Byön vierestä kulkee merkitty veneväylä. Sisälahdelle vievän kapean salmen syvyys on noin 3 4 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2 3 m) ja sen pohja on liejuinen ja pehmeä. Lahden suun lännenpuoleisessa niemessä on yksityinen huvilapalsta, jolla on lomarakennuksia. Bockhamnin laguunimainen sisälahti on vanhojen karttatietojen perusteella kautta aikain ollut tunnettu suojasatama. Nykyäänkin se on veneilijöiden keskuudessa Suomenlahden suosituimpia etappi- ja yöpymissatamia Ajo-ohje: Helsingin suunnasta aja valtatietä nro 7 Porvooseen ja poistu liittymästä nro 62. Käänny vasemmalle ja jatka tietä nro 170 noin km. Käänny Pålbölentielle ja aja 1,7 km. Tien vasemmalla puolella on metsätie pysäköintipaikalle. Myllyjärven virkistysalue on luonteeltaan erämainen: karu järvi vehreine rantoineen tarjoaa luonnonrauhaa etsivälle vaeltajalle levollisen hienot maisemat ja linnuille turvalliset pesimäpaikat. Itärannan polku kulkee kivikkoisessa, rehevässä kangasmetsässä. Länsipuolella, rantametsän taustalla, kohoaa jylhä, laaja kallioalue. Alueella on hienot marjastus- ja sienestysmaastot. Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Bisamossen Koordinaattipiste m Koberget Byön Konungsviken Österviken Bockhamn Bokhamnuddarna Bockhamn 40 Sikilä Myllysillanoja Kvarnbäcken Albertinpelto Mossabacken 60 Tenberget 51.1 Teenonsuo Myllyjärvi Pålbölsmalmarna Myllyjärvi Kvarnträsket 49.3 Mörkbäcks 40 Mickos Pålböle Arvila Lindholmen (2.4) Klovholmen Risholmen m Mösängen Träskända Tie suljettu talvella ja kelirikon aikana Pålböle träsk 26.2 Viasholmen 40 tielle 170 (Porvoo Loviisa) ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa 6

7 Stornäsudden Porvoo Pinta-ala: 2,6 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A 622 (satama 253), peruskartta , ,2 Osoite ( ): Holsteininkuja 163 Varlaxudden Porvoo Pinta-ala: 12 ha Hankintavuosi: 2002 Merikarttasarja A 621 ja 622, peruskartta (ei suositella rantautumista) Osoite ( ): Emäsalontie 1420 Ajo-ohje: Emäsalon sillalta n. 700 m, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Holsteininkujalle (2 km perille). Alue on aivan Stornäsuddenin kärjessä. Stornäsudden sijaitsee Emäsalon saaren pohjoiskärjessä. Emäsaloon on siltayhteys mantereelta. Rantaviivan pituus on noin 350 metriä. Alueen editse kulkee merkitty veneväylä ja niemen itäpuolelle voi rantautua. Alue soveltuu veneilyn etappikohteeksi tai maitse tultaessa päiväretkeilyyn. Yhdistyksen alue rajoittuu rannassa molemmin puolin yksityisiin huvilatontteihin. Ajo-ohje: Ajetaan Porvoon Emäsalon saaren läpi sen eteläkärkeen noin 15 km; yhdistyksen alue on juuri ennen luotsiasemaa, johon tie päättyy. Varlaxuddenin matalilta silokallioilta avautuu näkymä suoraan Suomenlahden ulkosaaristoon, jossa sininen ulappa siintää silmänkantamattomiin. Virkistysalueen rantavedet ovat kivikkoisia ja matalia. Laakeiden kallioalueiden välinen rantametsäkin on seudulle tyypillisesti kivikkoinen. Alue tarjoaa hienot puitteet merimaiseman valokuvaukseen, kaikkina vuodenaikoina Kuggen Kuggsund PORVOO Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m Emäsalonselkä Stornäsudden (3.5) Emäsalon silta Kivitakaviken yhdistyksen alueen raja Kunuholmen Stornäs EMÄSALO Holsteininkuja Byviken Välterkvarnen Betberget Bottenvarpen Luotsias. PORVOO EMÄSALO kääntöpaikka yksityinen aita Edesvik Varlaxudden puomi Skvättan Valtion maa, silokallioranta matala kivikkoinen ranta Hamnholmen Fågelboet Pysäköinti Keittokatos Nuotiopaikka Bussipysäkki m 7 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo

8 Onas Porvoo Pinta-ala: 24+2 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja A 621 ja 623 (satama 241) 60 11, ,0 Högholmsören Sipoo Pinta-ala: 2,3 ha, 650 ha vesialuetta Hankintavuosi: 2000 Merikarttasarja A 623 (satama 263) 60 12, ,9 Rantasipi Onaksen laaja saariryhmä on Porvoon saariston merkittävimpiä ja omaleimaisimpia kokonaisuuksia. Onaksen etelänpuoleisilta, komeilta graniittikallioilta avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle. Yhdistyksellä on omistuksessaan Onaksen kaakkoiskulma, jonka edustalla kulkee syväväylä. Pienellä veneellä rantautuminen onnistuu myös saaren eteläpuolelle, mutta paras maihinnousupaikka on kiviä väistellen nokan pohjoispuolella sijaitsevan rantakallion luona. Veneenlaskuramppeja on lähettyvillä mantereen puolella useita, mm. Sipoon Kalkkirannassa ja Spjutsundissa. Heti Onaksen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin Kaivokarin ulkoilualue satamineen. Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualueelta on Onakseen matkaa n. 6 mpk (= 11 km) km ja yhdistyksen Stornäsuddenilta, Emäsalon pohjoiskärjestä taas kertyy matkaa n. mpk (= n. 20 km). Yhdistykselle kuuluu vielä noin kilometrin päässä Onaksesta itään sijaitseva pieni kalliosaari Rönnskär, jota hallitsee vanha, merihistoriallisesti arvokas väyläkummeli. 1.2 Sipoonselällä sijaitseva neljän pienen saaren ryhmä, joista kolme on puuttomia luotoja. Rantakalliot ovat laakeita ja matala saari on tuulille altis. Kaunis retkikohde, joka näyttää parhaat puolensa auringossa, tyynellä säällä. Kalkkirannan yleisestä laiturista alueelle on matkaa 3,5 mpk (=n. 6 km). Västra Byholmen Lilla Högholmen 5 Långön Brännskär (2.4) Furuskär 16.0 Stora Högholmen (4.5) (6.7) Södra Byholmen Högholmsören Högholmsören 2.7 Onas 17 Killingholmen Kalliomaalauksia Vitholmen Koordinaattipiste 25 Svartholmen Trädgårdsholmen m Brändholmen Lilla Trädgårdsholmen Torskholmen Nuotiopaikka 13 Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m 16 Kaivokari Helsingin kaupungin virkistysalue Morumshällarna 16 Orrörarna Hommanskär 4,7 Onaslandet Glosholmen Tattarören Onas 18.0 Kalamies Onaksen rannalla Jatulintarha 20 Rågskär 28 Kuggviken Onas port Höghällen Remmarhällen (4.5) 20 Gråhällen Tobakshällen ITÄ-UUSIMAA: ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo Porvoo ja Sipoo ja Sipoo ITÄ-UUSIMAA: Porvoo ja Sipoo 25 Björnhällen 0.6

9 Pirttisaari Lerviksudden Porvoo Pinta-ala: 17 ha Hankintavuosi: 2006 Merikarttasarja A , ,3 Höyrylaivalaituri Ångbåtsbryggan Nokasundet Lästholmen Koululaituri Skolbryggan Pirttisaari Höyrylaivantie Ångbåtsvägen Byviken Pirttisaarentie Pörtövägen Pörtö Yksityinen Svartviken 3.0 Luonnonsuojelu- ja virkistysalue (Metsähallitus) Såraudden Pirttisaaressa on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta saakka ja siellä on edelleen ympärivuotisia asukkaita. Saarella on toiminut tulli- ja merivartioasema sekä Suomenlahden puolustustukikohta. Puolustusvoimilta hankittiin eteläinen Lerviksudden virkistysalueeksi ja pohjoinen osa siirtyi Metsähallitukselle luonnonsuojeluun varatuksi alueeksi. Veneellä rantautuminen onnistuu parhaiten Svartvikenin lahdella, jonka itäpuolella on virkistysalueelle saapuville laituri. Lahden pohjukassa on entisen merivartioaseman laituri, joka on yksityisomistuksessa. Kärrytietä pitkin voi kulkea Lerviksuddenille ihailemaan avointa näkymää Suomenlahdelle. Etelässä häämöttää Söderskärin majakka. Korsbergetin korkealla kalliolla on hukkuneen kalastajapojan muistoristi 1800-luvulta. Lerviksuddenin alueelle leimaa-antavimpia ovat laajat kallioalueet, jotka vaihtuvat alueen sisäosan vehreisiin, sammalmättäisiin metsiin. Luonto on monipuolista ja saaren maisemansuojelulliset arvot ovat huomattavat. Lervikenin lahti on hyvin matala ja hiekkapohjainen. Bastö Kissaholmen 2.1 Kissasundet Halsholmen Telakka Varv Viborgssundet Viborgsholmen 26 Mellanudden Makkaraudden Lerviken Korsberget 2.1 Virkistysalueen raja Vanhoja puolustusrakenteita (pääsy kielletty) Merkitty reitti m Lerviksudden (Yhdistyksen alue) Näköalapaikka Muistoristi Venelaituri Vuorovenelaituri Keittokatos Nuotiopaikka Saaressa on sotahistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakenteita kuten tykkiasemia ja bunkkereita sekä tulenjohtotorni, jotka ovat edelleen puolustusvoimien omaisuutta. Sipoon Kalkkirannasta on vuoroveneliikenne Pirttisaareen ( Saaressa lähin vuorovenelaituri on Byvikenissä, entisessä koulurannassa. Koulurakennus on yksityisessä omistuksessa, joten pihapiiriin ei voi jäädä luvatta. Reitit vuorovenelaitureista Lerviksuddenin alueelle hipovat pirttisaarelaisten taloja ja pihapiirejä ja paikallisten asukkaiden rauhaa on syytä kunnioittaa. 9 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo

10 Fiskträsk Sipoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1997 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Helgträskintie 63 Hömötiainen Ajo-ohje: Helsinki Porvoo-tieltä nro 170 Landbon Östersundomin moottoritieliittymästä ajetaan pohjoiseen Knutersintietä noin 6 km. Käännytään oikealle Helgträskintielle, jonka varrella noin 500 m:n päästä on pieni pysäköintipaikka. Kalliosaari, Pikku Leikosaari HELSINKI HELSINGFORS Villinki Villinge Kallahti Kallvik Vuosaari Nordsjö Uutela Nybondas Kalliosaari Bergholmen Pikku Leikosaari Lilla Lekholmen Iso Leikosaari Stora Lekholmen P 0 2 km Pohjakartta: MML Fisktäskin virkistysalue kuuluu luonnosuojelun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaaseen Sipoonkorven metsäalueeseen. Noin kilometrin pituinen, merkitty polku, vie metsän halki kauniin järven rantaan. Rannat ovat matalat ja paikoin soistuneet. Sipoonkorpeen on yhteistyöhankkeena toteutettu ulkoilureittejä, opasteita ja pysäköintipaikkoja, ja laajan alueen kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuonna 2011 perustettua Sipoonkorven kansallispuistoa ollaan laajentamassa, ja Fisktäskin alueen siirtyminen Metsähallituksen hallintaan, osaksi puistoa, on vireillä. Ajantasaiset tiedot Sipoonkorven suunnittelun ja toteuttamisen etenemisestä löytyvät nettiosoitteesta - Sipoonkorven kansallispuisto. Fiskträsk KERAVA KERVO Kehä III Ring III Hindsby Byabäcket Hindsby Sipoonkorven kansallispuisto Sibbo storskogs Kuusijärvi nationalpark Helgträsk Bakunkärr VANTAA VANDA Flatberget Landbo HELSINKI HELSINGFORS Nikkilä Nickby Fiskträsk Itäsalmi Östersundom 7 Sipoo Sibbo 170 Söderkulla P 0 3 km Pohjakartta: MML PORVOO BORGÅ Kansallispuisto Pysäköintipaikka Luontopolku 60 Nysved Knutersintie Knutersvägen Helgträskintie Helgträskvägen Helgträsk Helgträsk 28.5 ÖSTER- SUNDOM Bakunkärr Hagen HINDSBY Nykulla Fiskträsk Abborrträsk 46.9 Abborrträsk Fiskträsk 45.9 Immersbyviken Fiskträskbergen Kalkisbacka 60 Parkeringsplats Pysäköinti Infotavla Infotaulu Rastplats Levähdyspaikka Avträde m Pohjakartta: LMV:s MML:n lov nr 220/MML/ ja Liikennevirasto ITÄINEN UUSIMAA: Sipoo

11 Kalliosaari Helsinki Pinta-ala: 3,9 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 293) 60 11, ,9 Pikku Leikosaari Helsinki Pinta-ala: 1,1 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 295) 60, ,7 Kalalokki Kalliosaari sijaitsee Kallahdenniemen edustalla Itä-Helsingissä. Noin 350 metriä pitkä saari on pääosin kallioista mäntykangasta, mutta saaren keskivaiheen matalammalla osuudella on yllättävän rehevääkin maastoa saniaiskasvustoineen. Suurta osaa saaresta peittää kulutukselle hyvin altis pintakasvusto: jäkälä, sammal ja paikoin hento heinikko. Pohjoisosan kallion lakialue kohoaa noin 19 metriin. Sieltä avautuvat laajat näkymät saaristoon. Läntinen kallioranta on paikoin erittäin jylhä ja jyrkkä; saaren itäpuoli muodostuu laakeammista kallioista ja siellä on myös hyvä hiekkaranta. Rantavedet ovat kivikkoisia, joten veneilijöiden on syytä rantautua varovaisesti. Kokskjul Keittokatos Rastplats Levähdyspaikka Avträde Förtöjningsring Kiinnitysrengas Koordinater Koordinaattipiste m Pohjakartta: LMV:s lov MML nr ja 220/MML/ Liikennevirasto KALLAHTI KALLVIK Kallahdenniemi Kallviksudden Kuningatar Drottningen Prinsessa Prinsessan Prinssi Prinsen Voirasia Smörasken Neitsytsaaret Jungfruholmen Voinappi Smörflicken Rauh.alue Fridl.omr. Kalliosaari Bergholmen Berggrundet Naturskyddsområde (1.3) Kalliosaarenluoto (4.0) Kallioluoto Luonnonsuojelualue Pikku Leikosaari sijaitsee Itä-Helsingin edustalla, Kallahdenniemestä etelään. Mantereelle on matkaa n. 1 mpk (= 1,7 km). Pikku Leikosaaren lähin naapurisaari on sen itäpuolella sijaitseva Iso Leikosaari, joka on Helsingin ruotsalaisten seurakuntien leirialue. Leikosaari muodostuu laakeista kallioista. Karun saaren männikkö on harvaa ja hidaskasvuista. Kallion korkein laki kohoaa 6 metriä merenpinnan yläpuolelle. Pyöreän muotonsa ja sijaintinsa takia Pikku Leikosaari on tuulille altis, mutta etenkin kesän aurinkoisina päivinä sen laakeat rantakalliot houkuttelevat auringonpalvojaa tai ympäröivän meriluonnon ihastelijaa. Kalliosaari Iso Leikosaari Stora Lekholmen Pikku Leikosaari Lilla Lekholmen Ei veneiden kiinnitystä laituriin m (2.4) 11 PÄÄKAUPUNKISEUTU: Helsinki

12 HELSINKI Sarvikallio Tuusula Pinta-ala: 36 ha Hankintavuosi: 1997 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Sarvikalliontie 35 Piilolammi Hyvinkää Pinta-ala: 25 ha Hankintavuosi: 1991 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Piilolammintie 162 Helmipöllön poikasia Useat viime vuosisadan alun taidemaalarimme ikuistivat Tuusulanjärven länsipuolella sijaitsevan Sarvikallion jylhiä kallioita. Sen laelta avautuu kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Alue onkin yksi etappikohteista liikuttaessa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa ja tutustuttaessa keskisen Uudenmaan järvenrantaluontoon. 45 Sarvikallio HYVINKÄÄ Tuusulanjärvi Sarvikallio Pajalantie TUUSULA KERAVA Lassila P Hyrylä o JÄRVENPÄÄ Pajala km Pajalantie 4 Pohjakartta: MML Sarvikalliontie Anttila Haaparannantie Tusby Tuusulanjärvi träsk Sarvikallio Seittelinniemi TUSBY TUUSULA Infotavla Pysäköintipaikka Parkeringplats Avträde Näköalapaikka Utsiktsplats m Ajo-ohje: Helsinki Hämeenlinna-valtatieltä käännytään Hyvinkään kohdalla länteen vievälle Läyliäisten tielle (nro 1361), jota ajetaan n. 4 km, kunnes käännytään pohjoiseen Piilolammintielle ja ajetaan tie loppuun (n. 2,5 km). Piilolammin virkistysalue sijaitsee Kytäjä Usmin laajan metsäalueen sydämessä. Alue liittyy välittömästi valtion luonnonhoitometsiin, jotka myös ovat retkeilykäytössä. Yhdistyksen alue rajoittuu n. 200 metrin matkalta Piilolammin rantaan etelässä. Lampi on rehevähkö, mutta melko puhdasvetinen ja syvä. Piilolammin ympäri kulkee rantapolku. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen metsäkämppä, joka on yksityisessä kesähuvilakäytössä. Pihaalue ja saunaranta on kierrettävä metsän puolelta. Piilolammin pohjoisosan itärannalta on aikoinaan louhittu ns. mustaa graniittia. Piilolammilta voi patikoida esim. Usminjärvelle, jonne on matkaa n. 1 km. Usmin alueella on useita retkeilyn tukikohtia nuotiopaikkoineen. Hyvinkään kaupunki on viitoittanut metsäreittejä, mutta voi silti olla hyvä hankkia suunnistuskartta kaupungilta koko alueella liikkumista varten. Kompassi on toinen hyvä seuralainen laajalla metsäalueella. Kytäjä Usmin metsäaluekokonaisuus on myös suosittu talvinen laturetkeilykohde. Pohjakartta: LMV:s lov MML nr 220/MML/ ja Liikennevirasto KESKINEN UUSIMAA: Tuusula ja Hyvinkää 12

13 i Piilolammi Piilolammi Kytäjärvi Läyliäinen KANTA-HÄME (RIIHIMÄKI) Suolijärvi Piilolammintie 1361 Kytäjä Usminjärvi Jauholammi HYVINKÄÄ HYVINGE Mäntsälä 25 Yli-Takkula Espoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro ja 16 Osoite ( ): Takkulantie 11 Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Laituri m Piilolammi P km Pohjakartta: MML 4.2 Herunen HANKO HANGÖ Valtion luonnonhoitometsä Piilolammi yksityinen HELSINKI HELSINGFORS 45 Ajo-ohje: Porintieltä (nro 120) käännytään Takkulantielle. Alkuperäisen Yli-Takkulan tilan luonnonsuojelullisesti arvokkaista maista on valtaosa liitetty Nuuksion kansallispuistoon, minne kävijät tilan pysäköintipaikan kautta pääasiassa suuntaavatkin. Yli-Takkulaan kuuluu metsää ja peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijän käyttöön. Myös tilan rakennukset on vuokrattu. Vaakkoi Väärä-Musta 80.8 Pikku Piilo 1.9 Usminjärvi 2.9 PORI Soiniemi Sarkkinen Saarijärvi hiekkaranta 72.3 Helsingin kaupungin Vaakkoin ulkoilualue 120 Tuhkuri 73.7 HELSINKI VIHTI ESPOO Pieni Majaslampi Yli-Takkula Nuuksion kansallispuisto Takkulantie Iso Majaslampi 92.7 Pysäköintipaikka Mustakorpi m Yli-Takkula KESKINEN 13UUSIMAA ja PÄÄKAUPUNKISEUTU: Hyvinkää ja Espoo

14 Stora Brändö Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha, 42 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja B 629 (satama 387) 60 02, ,1 Karikukko Stora Brändön saariryhmä koostuu 38 ha:n kokoisesta pääsaaresta sekä pienemmistä, etelämpänä sijaitsevista luotosaarista. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja karikkoisia, mutta pääsaaren länsiranta on jylhää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin 1,8 m. Pohjoisrannan tuntumassa on jäänteitä kalastajan asumuksesta ja saaristolaisesta kulttuurimaisemasta. Entisen talon paikan vieressä on keittokatos. Stora Brändö kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja saaren eteläreuna sekä luodot muodostavat linnustonsuojelualueen, jonne maihinnousu on Ängeslandet (1.2) Brändöklackarna Maihinnousu kielletty Linnustonsuojelualue Ryssgrund Brändöfjärden Brändö sund 2.6 Stora Brändö Varo matalikkoa! 4.5 Lilla Bredskär Stora Bredskär Merkitty polku Keittokatos Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Luontotorni Koordinaattipiste m 25 kielletty lintujen pesimäaikana. Lintuja ja muuta luontoa voi tarkkailla aivan suojelualueen reunalla sijaitsevasta luontotornista. Stora Brändön keittokatos LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi 14

15 Siuntion kk. Sjundeå kby Stora Halsö Vormö Evitskog Stora Brändö, Järvö, Porkkalanniemi, Kopparnäs-Störsvik Degerby Träskön Mäkiluoto Makilo 51 Veklahti Vecklax 50 Kehä III Siuntio Kirkkonummi ESPOO 115 Kopparnäs Pikkala Störsvik Kantvik Upinniemi Porkkalanniemi Linlo Porkkala Tullandet Masala Långvik Ängeslandet Pentala Stora Brändö Järvö km Pohjakartta: MML Järvö Kirkkonummi Pinta-ala: 1,5 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629 (satama 393) 59 57, ,0 Yhdistyksellä on hallinnassaan Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Järvön saaren lounaisniemi. Järvön aluetta on pienen kokonsa vuoksi käytetty lähinnä veneilyn etappisatamana ja päiväretkikohteena. Koska muu osa saaresta on edelleen suljettu yleiseltä käytöltä, on yhdistyksen alue aidattu siitä selkeästi erilleen. Rantakallioilla on veneiden kiinnitysrenkaita. (9.0)Järvöfjärden Tryholmen Purjehdusseura Ormholmen Torrören 4.0 Helsingin kaupunki Järvö Puolustusvoimat 5 Söderfladan Yksityisalue Södergrund m 4.5 Stora Brändön luontotorni 15 LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi

16 Porkkalanniemi Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629, 630 ja 631 Peruskartta (ei suositella rantautumista) Osoite yhdistys ( ): Omsatuntie 77 Vetkokannas: Tullandintie 115, Nedergård: Tullandintie 190 Kanadanhanhi Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) käännytään tienviitta Porkkalanniemi kohdalla ja ajetaan yleisen tien loppuun, kunnes tulee viitta Porkkalanniemen virkistysalueet. Yhdistyksen hallinnassa oleva alue sijaitsee Vantaan ja Kirkkonummen virkistysalueiden välissä. Niemen kärjessä on yleisöltä suljettu, aidattu luotsiasema. Aluetta luonnehtivat parhaiten sen jylhät kalliorannat sekä korkealta, Telegrafbergetiltä avautuva panoraamanäköala aavalle merelle. Karussa rantakalliometsikössä on 5 pronssikautista hautapaikkaa (kiviröykkiöitä). Rantakalliot ovat jyrkkyydessään etenkin syysliukkailla vaarallisia, mikä tulee ottaa huomioon alueella liikuttaessa. Yhdistyksen aluetta hoidetaan ja valvotaan yhteisesti Porkkalanniemen virkistysalueita omistavien kuntien kanssa. Virkistysalueiden yhteispinta-ala on noin 160 hehtaaria (rantaa n. km). Pampskatan Porkkalanniemi on merkittävimpiä lintujen muuton tarkkailupaikkoja Suomessa ja niemen eteläisin kärki, Pampskatan, vetää joka kevät puoleensa runsaasti lintuharrastajia. Syksyisin Porkkalanniemi on etenkin tyrskykalastajien suosikkipaikka. Alueella on hirviä, valkohäntä- ja metsäkauriita ja jotta nämä luonnonvaraiset alkuasukkaat edelleenkin saisivat elellä rauhassa yhteisellä alueellamme, on erityisen tärkeää, ettei retkeilijöiden koiria päästetä maastossa irralleen. Metsäkauris Merilokki LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi 16

17 23 Yhdistyksen virkistyalue Kuntien virkistysalueet Pysäköintipaikka Vartijan toimisto Taukotupa Telttailualue Keittokatos Nuotiopaikka Kaivo Uimapaikka Muinaishauta Näköalapaikka m Uudenmaan virkistysalueyhdistys (2.4) Sandöfjärden Vetokannas (Vantaan kaupungin ulkoilualue) Porkkalanniemi 19.0 Dragesviken Kesäkauppa ja -kahvila Vierasvenepaikkoja PorkalaMarin Kääntöpaikka Telegrafberget Västerudden Käringholmen 6.9 Luotsiasema Nedergård (Kirkkonummen kunnan ulkoilualue) Grållsgrund Mjölandet Tullandet (2.4) Kyrkogårdsöfjärden 9.0 Pamskatan Skansfjärden 8.0 (1.5) Meriv.as. Kyrkogårdsön 2.7 (3.7) 17 LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi

18 HELSINKI Palakoski Vihti Pinta-ala: 85 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Palojärven metsätie 420 Ukonkorento Kanahaukka Ajo-ohje: Helsinki Turku-moottoritieltä Veikkolan risteyksestä tielle nro 1 länteen päin. Ajetaan Palojärven metsätietä 3 km, kunnes tie kääntyy oikealle. Vajaan kilometrin jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja muuttuu Palakosken metsätieksi. TURKU Palakosken metsäalue on pääosin tyypillistä, vaihtelevaa eteläsuomalaista metsää, johon suot antavat oman leimansa. Mummusalin kalliot muodostavat komeita näköalajyrkänteitä. Näiden jyrkänteiden alapuolella on pienen kosken partaalle rajoittuva rehevä rantalehto, jolla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa (SL-alue). Palakoski 1 2 Huhmari Palakoski 0 2 km Pohjakartta: MML Palojärvi Palojärven metsätie Tervalampi Nuuksion kansallispuisto Palojärvi 1 Veikkola Kurkisto P Palokoski Henriksfors 1 Mummusali Palakoski Pysäköintipaikka Näköalapaikka m Palomäki 80 SL Palojärvi 43.5 Mustanlahdenvuori 0,6 grustäkt Helsingfors Åbo väg 60 Lautassuo Palakosken metsätie Palakoski Brännfors VICHTIS SJUNDEÅ LÄNTINEN UUSIMAA: Vihti Mustassuo 18 Palakoski

19 Onkimaanjärvi Karkkila Pinta-ala: 30 ha Hankintavuosi: 1999 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Karhunsalmentie 190 Palokärki Punatulkku Ajo-ohje: Helsinki Pori-tieltä (valtatie 2) käännytään oikealle Vuotinaistentielle (pääsee eteläisemmästä tai pohjoisemmasta risteyksestä) ja seuraavaksi Karhunsalmentielle, jota pitkin on n. 1,5 km perille. Onkimaanjärven virkistysalue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Seutu on karua ja ylävää selännealuetta, joka liittyy Hämeen ylänköalueen reunaosiin. Virkistysalueen metsää luonnehtii luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella on myös lehtoja. Onkimaanjärvi Kanootin saa vesille alueen eteläosassa sijaitsevan lahden pohjukan pieneltä hiekkarannalta. Muu osa rantaa on kivikkoista. Hämeen Ilvesreitti kulkee alueen läpi. Pysäköintipaikka Nuotiopaikka m Onkimaanjärvi 1.6 Onkimaanjärvi reitti jatkuu Liesjärven kansallispuistoon 140 Ruokjärvi Porila Karhunsalmentie Ilvesreitti Korkeamäki PORI Vuotinaistentie 2 Mustikkamäki Vuotinainen KARKKILA (13 km) HELSINKI (82 km) Vuotinaisten kurssikeskus Vuotinainen LÄNTINEN UUSIMAA: Karkkila

20 Kopparnäs 20 Hanko Helsinki-tielle Koppa Stormossaberget rnä sin t ie Långvassofjärden Kuovi Linnustonsuojelualue Råbergen Råbergintie Yksityinen varastoalue KESTIKIEVARI Sandfjä intie rnäs ppa Ko Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (51) käännytään Kopparnäsintielle. Ajetaan noin 5 km. TIO SIUN O INKO Inkoo Pinta-ala: manner 450 ha, saaret 60 ha, vesial. 195 ha Hankintavuosi: 2003 Merikarttasarja B630 (satama 406) Peruskartan karttalehti nro ja 05 Kopparnäsin retkisatamalaituri 60 3, 24 13,9 Stora Halsö 60 02, ,3 Osoite ( ): Kopparnäsintie 432 Ka llio n iemi 20 Långmossen Kopparnäsin virkistysalue koostuu manneralueesta, Retkisatamasuojelualue laituri saarista ja luodoista. Imatran Voima hankki KopparKalast jatorpantie näsin 1960-luvun lopussa, jolloin aluetta suunniteltiin Yksityinen a Brä ydinvoimalan sijaintipaikaksi, mutta sen sijaan se tuli Kopparnäs 5 Sandarbukten energiakokeilun, koulutuksen ja henkilökunnan virkis5 tyksen käyttöön. Kurssikeskusrakennuksissa toimii KopYksityinen SL Sjöborg Klobb parnäsin Kestikievari, joka tarjoaa myös mahdollisuuackantie INVA den yöpymiseen ja saunomiseen (p , Mjölgrund INVA Bergudden Alkuperäisen Kopparnäsin tilan Östervik Märagr undet Rävberget vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näsl Klobback kyvissä. Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi 2.7 kokonaan. Kopparnäsintie vie jylhien näköalakallioiden L tuntumaan. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijälle. Kopparnäs on komea kokonaisuus saariston kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja, ja sen vaaliminen on meidän kaikkien alueella retkeilevien yhteinen etu. Mantereen kallioalueilla pesii maassa touko-kesäkuussa kangaskiuru, minkä takia on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä. Gåsören Degeröfjärden Stora Ha Halsökobben 20 Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispuolen lahdessa on laituri ja poijuja. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m. LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo Halsö Vältern SL

21 Hanko Helsinki-tielle Pickala Golf Kvarnträsk 17.8 Kvarnträsk Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Sandviken Störsvikintie Puhdistamo Kvarnmossen Dyviken Kolaholmen Störsvik Kolaviken 20 luonnonsuojeluja virkistysalue Dyvik stolen Korseberget Yksityinen Kolaviken Störsvik Luonnonsuojelu- ja virkistysalue Siuntio Pinta-ala: 81 ha maata, vesial. 75 ha (virkistysalueyhdistys) luonnonsuojelualue 190 ha (valtion maa) Hankintavuosi: yhteishankinta 2009 Merikarttasarja B 630 Peruskartan karttalehti: Osoite ( ): Kolaholmen 0 rden 6.3 Båsgrunden ndöskatan SL Granholm Bergskär a illa Halsö Haraholm sundet lsö hiekkaranta Sandviken hiekkaranta Koskisgrundet 2.6 Sandfjärden talon kivijalka Kurubackudden Matholmen Snickars Ålandsberget Virkistysalue (virkistysalueyhdistys) Virkistys- ja luonnon suojelualue (Metsähallitus) Pysäköintipaikka Keittokatos Nuotiopaikka Kaivo Laituri Kiinnitysrengas Muinaishauta Näköalapaikka Lintutorni Pitkospuut Koordinaattipiste m Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (51) käännytään Störs vikintielle. Ajetaan noin 5 km. Käänny oikealle puhdistamon p-paikalle tai jatka vasemmalle Kolavikenin rantaan. Störsvik on upea luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin, tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät suoalueineen, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden. Alue kuuluu valtakunnalisesti arvokkaisiin linnustokohteisiin ja hyvällä onnella voi metsässä nähdä liito-oraviakin. Itärannan myötäisellä polulla Kolaholmenin ja Sandvikenin välillä saa hienon kuvan rannikon luonnosta ja saaristokulttuurista. Reitillä on vehreitä rantalehtoja, korkeita maisemakallioita, pronssikautisia hautoja, entisen asutuksen jäljiltä vanhojen torppien kivijalkoja, pihaketoja ja hakamaita. Kuljettaessa puhdistamolta tulevalla kärrypolulla hiekkarantaan voi ihailla vanhaa metsää ja suoluontoa. Lyhyin patikkareitti Störsvikin eteläiselle hiekkarannalle on Kopparnäsin Sandfjärdeniltä; polku kulkee laakeilla kallioilla ja rantalehdon läpi. Sandvikenin ja Kurubackuddenin eteläisillä rantakallioilla on kiinnityslenkkejä veneitä varten. 21 LÄNTINEN UUSIMAA: Siuntio

22 Stora Fagerö Inkoo Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1999 (vuokrattu) Merikarttasarja B 630 ja 632 (satama 411) 59 59, ,2 HANKO Fagervik Stora Fagerö, Gölisnäs Storramsjö 186 HELSINKI Inkoo Stora Fagerö Metsäisen harjusaaren pohjoisosa luonnonkauniine hiekkarantoineen on vuokrattu Inkoon seurakunnalta yhdistyksen käyttöön. Seurakunta omistaa edelleen suurimman osan saaresta ja siellä on heidän käytössään olevia rakennuksia. Yhdistyksen alueella on nuotiopaikka, käymälä ja kaivo. Parhaat rantautumispaikat ovat länsipuolella; siellä on myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä. Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja lännen puoleinen hiekkaranta on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu (5.5) Bastholmarna hiekkaranta Lilla Fagerö Hjortronklobben Brändholmen Fageröfjärden 20 Stora Fagerö Fagerögrunden Barösund Älgsjölandet lossi P Orslandet Bjurs Gölisnäs Käringarna km Pohjakartta: MML 17.0 Kaivo Keittokatos Laituri Koordinaattipiste m LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo 22

23 Gölisnäs Inkoo Pinta-ala: 11,5 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 632 (satama 428), peruskartan karttalehti nro , ,0 Osoite ( ): Gölisnäsintie 248 Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) kohti Barösundia. Lossilla Orslandet-saareen. Seuraa viittoja Bjurs. Ennen Bjursin aluetta erkanee tie vasemmalle Gölisnäsiin. Gölisnäsiin pääsee vesitse suuremmillakin veneillä ja suojaisan etelälaiturin luona on noin 8 metriä syvyyttä. Alueella on mahdollisuus maksua vastaan saunomiseen, yöpymiseen sekä myös soutuveneen vuokraamiseen kesäkuukausina joka päivä, touko- ja syyskuussa viikonloppuisin. Yöpymisestä on syytä sopia etukäteen ja makuupussi tai petivaatteet on oltava omasta takaa. Kallioisessa maastossa telttapaikan osoittaa alueen valvoja. Gölisnäsin valvonnasta ja hoidosta virkistysalueyhdistyksen lukuun vastaa Hyvinkään Pursiseura. Lisätietoja Gölisnäsistä saa yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla Gölisnäsin valvojan numeroon Hälftesträsket Övervakare Valvoja Kokskjul Keittokatos Avträde Aitta Bod Poiju Förtöjningsboj Brygga Laituri Koordinater Koordinaattipiste m gästbyggnad vierasmaja Gölisnäs huvudbyggnad päärakennus bastu sauna Själöörarna Göliglo 20 Pohjakartta: LMV:s lov MML nr ja 220/MML/ Liikennevirasto Yöpymisaitta 23 LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo

24 Byxholmen Raasepori Pinta-ala: 12 ha, 60 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja B 635 (satama 492) 59 52, ,2 Tukkasotka (3.4) Byxholmenin kahdesta saaresta koostuva aluekokonaisuus sijaitsee aivan Tammisaaren saariston kansallispuiston kupeessa. Kansallispuisto jää Byxholmenin itäpuolelle. Byxholmen sijaitsee veneväylien keskellä; lähin merkitty väylä kulkee saaren pohjoispuolella. Saaret erottaa toisistaan matala salmi. Lännenpuoleinen Lilla Byxholmen on karu ja jyrkkärantainen. Saaressa on hyvä kaivo sekä käymälä ja nuotiopaikat. Pohjoispuoleisella rannalla on pieni sauna, joka on kesäkuukausina aina auki. Sauna toimii itsepal- sauna Älgö Tammisaaren saariston kansallispuisto veluperiaatteella ja se on maksuton. Kukin saunavieras huolehtii siitä, että sauna jää siistiin kuntoon seuraavallekin ja että aloituspuita on myös valmiina. Saunaa ei varata erillisille ryhmille. Lähin kaupparanta on Skåldön Sommarössä, n. 3,8 mpk (=n. 7 km) päässä Byxholmenista koilliseen (Skåldö Fiskebod puh. (019) , katso myös Kauppias ajaa tilauksesta taksivenettä. Tammisaaren saariston kansallispuistosta saa tietoa È soittamalla luontokeskukseen (puh ) tai internetsivuilta Lilla Byxholmen Byxholmen Söderskatan Tallklobbarna orsörarna Nuotiopaikka Kaivo Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m (5.5) 27 Hästö Hasselholmen Retkellä ulkosaaristossa. LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 24

25 HANKO Tallholmen Raasepori Pinta-ala: 1,5 ha, 30 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 633 (satama 437) 59 55, ,3 Ritariperhonen Byxholmen, Tallholmen, Kolahom, Lövö, Långösund, Långön, Lappohjanranta Koverhar Tvärminne H a n k o n i e m i Lappohjanranta Lappohja Byxholmen 25 Älgö Gullö Tammisaari 02 Sommarö Skärlandet Skåldö Degerö lossi/färja Torsö Rödjan Tammmisaaren saariston kansallispuisto Jussaari Snappertuna Kolaholm Långösund Långön Växär Tallholmen P km Pohjakartta: MML Lövö Tallholmen muodostaa itäisimmän osan Tammisaaren Växärin edustalla sijaitsevassa Skataholmarna-saariryhmässä. Tallholmen on rakentamaton, pieni kalliosaari, jonka puusto koostuu hidaskasvuisista saaristomännyistä. Saaren itäpuolella on laakeita kalliorantoja, länsipuolella on jyrkempää ja ranta siellä on myös syvempi. Saari soveltuu meriretkeilyn etappikohteeksi, se sijaitsee aivan väylän tuntumassa. Mantereelta, esimerkiksi Sandnäsuddin kauppa- ja satamarannasta saareen on matkaa noin 1 mpk (= n. 2 km). Maskisholmen Sandvikören Växär 1.8 Gustavsholmsörarna 15.0 Skataholmarna Träskesfjärden 13.0 Skataholmsgrunden Bylandsudden Gästfjärden Tallholmen 24 Träskö Fjärdskär m Granholmen 18.0 Lägskär (5.5) 25 LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori

26 Kolaholmen Raasepori Pinta-ala: 4 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 161 Närhi Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla eteläänpäin tielle nro 12 (kyltti Snappertuna, Raseborg). Ajetaan vajaa 5 km risteykseen, mistä vasemmalle n. 0 m ja kaupan kohdalla mutkaisessa risteyksessä oikealle noin 200 m. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle Höstnäsiin ja vajaan 5 km:n päästä oikealle kohti Lövötä. Kolaholmen on runsaan kilometrin päässä. Kolaholmenin alue on entistä valtion luonnonhoitometsää ja puustossa on tavanomaisen lajiston ohella metsälehmusta, siperianlehtikuusta ja douglaskuusta. Alueella on pieni hiekkaranta. Lövö Raasepori Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 245 Ajo-ohje: Kolaholmin uimapaikalta jatketaan n. 1 km eteläänpäin. Lövö on merihenkinen metsäalue Tammisaaren sisäsaaristossa. Metsät ovat monipuolisia vaihdellen karuista kallioista reheviin tervalepikoihin. Rantavedet ovat matalia. Läntisellä rannalla on pieniä laakeita kallioita. Skattmarken SNAPPERTUNA SNAPPERTUNA hiekkaranta Stora Vårholmen Långösund ( 3,0 ) Kolaholmen Kojuddsviken Pysäköinti Nuotiopaikka Näköalapaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Pustberget Timmerbackberget m Sandnäsudd Kvidjenålsfladan yksityinen Nortusudden Lövö Småholmen Långön Kauppa/kesäkahvila Kroksudden Lempholmen Rågö Hunsvotten Killören Tvisäck Tygenäs Söderfjärden Strömsö LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 26

27 Långön Raasepori Pinta-ala: 61 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja B 633 (satama 431) 59 56, ,8 Långösund Raasepori Pinta-ala: ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Sandnäsuddintie 320 Långön saaressa maasto ja luonto on vaihtelevaa ja siellä voi tehdä antoisia patikkaretkiä vaikkapa marjoja poimien. Eteläkärjessä on jylhiä kallioita. Saareen pääsee veneetönkin mantereen puolelta vuokraamalla soutuveneen Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Långön rannat muodostuvat monin paikoin hienoista silokallioista. Rantautumispaikkoja on helppo löytää. Reiluja, usean metrin syvyyksiä on isojen veneiden tarpeeseen sekä saaren itäpuolella että länsipuolen eteläosan rannoilla. Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla vasemmalle tielle nro 12 (kyltti Snappertuna, Raseborg) Ajetaan n. 4 km, jonka jälkeen käännytään oikealle tielle nro 50. Jatketaan noin 3 km, kunnes käännytään vasemmalle Sandnäsuddiin ja Rösundiin vievälle tielle. Ajetaan Sandnäsuddiin, lähes tien päähän. Mustapohjainen viitta vasemmalle: Långösund. Långösundin alue on osa entistä merenrantatilaa, jonka pelto on nykyisin niittyä. Långösundin salmeen ja vastapuoleiseen Långön saareen avautuu viehättävä näköala. Salmen ylitystä varten on veneettömillä mahdollisuus pientä maksua vastaan vuokrata soutuvene läheisestä Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Ajantasaista tietoa Sandnäsuddin kesäkauden palveluista linkistä: LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori

28 Korpudden Raasepori Pinta-ala: 28 ha Hankintavuosi: 2002 Sisävesikartta 475 (Lohjanjärvi), satama 7137 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Hållsnäsintie 525 SALO 186 Korpudden luonnonsuojelualue Kalkkikivilouhos Hållsnäsintie Mustion linna Lohjanjärvi Hållsnäs Korpudden 25 LOHJA Sinitiainen Ajo-ohje: Hanko Hyvinkää-tieltä (nro 25) käännytään Mustion kohdalla tielle nro 186 luoteeseen kohden Saloa. Parin kilometrin jälkeen käännytään oikealle Hållsnäsintielle, joka ohittaa Mustion ruukin ja linnan. Piispalantien ja Hållsnäsintien risteyksestä on kilometri Korpuddenin metsätien liittymään. Lohjanjärvellä sijaitseva Korpuddenin alue kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin Uudellamaalla. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot ovat suuret. Moni-ilmeisen alueen sisäosissa on vehreitä suopainanteita, tummanpuhuvaa kuusimetsää ja pähkinälehtoa. Alueen eteläkärki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja se on myös suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Komeilta kallioilta avautuu laaja näkymä järvelle. HANKO 40 Ängholm Mustio 186 Kleven Örviksudden Korpberget 60 Örviken km Korpudden portaat P Pohjakartta: MML 40 Näseudden Stubbviken 31.6 Korpuddsundet Bålabyfjärden Västerviken Högnäs Keittokatos Nuotiopaikka Näköalapaikka Polku Jyrkänne m LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 28

29 HELSINKI Kajsas Raasepori Pinta-ala: 16 ha Hankintavuosi: 2001 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Kaisajärventie 16 Sandviken Raasepori Sinisiipi Pinta-ala: 22 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 639 (satama 531), peruskartta , ,1 Osoite ( ): Vättlaxintie 1386 Ajo-ohje: Käänny tieltä nro 111 kohden Kisakeskusta. Päätiestä oikealle erkanee Heinässuontie, jota pitkin jatketaan pohjoiseen. Lopuksi käännytään oikealle Kaisajärventielle. Kajsaksen ulkoilumetsä sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaakunnan rajalla. Alueen luonto on vaihtelevaa kallioisine samoilumetsineen, suolaikkuineen ja rantoineen. Lähellä on mökkiasutusta, mutta alueen järvimaisemassa on erämaatuntua. Kajsas Pysäköintipaikka Näköalapaikka m Heinässuo Isovuori Kajsas Kisakeskus VARSINAIS- SUOMI (SALO) Bolaxfjärden Tenhola P Heinässuo 111 Iso-Kisko km Pohjakartta: MML Iso-Kisko SALO RAASEPORI Mäkiniittu 38.9 Kajsas Pohja 4 Fiskari Pohjanpitäjänlahti Degersjön Karjaa Sandvikenin vanhalta kalastajatilalta avautuvat näkymät Bolaxfjärdenille, joka liittyy Turunmaan saariston eteläosaan ja Saaristomereen. Virkistysalueen matala hiekkaranta on oivallinen paikka auringonottoon ja rantavedessä polskutteluun. Alueen rantametsät koostuvat jykevistä männiköistä ja takamaastossa on myös pienehkö laidunniitty. Veneitä varten on laituri, jonka päätyyn mahtuu 2 4 venettä. Syvyys päädyssä on noin 1,3 metriä. Sandviken Padva Sandviken Vättlax Västervik 9.0 Pysäköinti Laituri Koordinaattipiste m Tenhola Bromarv km Pohjakartta: MML 8.1 P Sandviken hiekkaranta Padvaan Bromarv Kaisajärventie Kvarnträsket Kaisajärvi Uimapaikka Sandviken Heinässuontie 42.0 Piparudden Sandbacka POHJA 29 LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori

30 Lappohjanranta Hanko Pinta-ala: 57 ha, 180 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 635, peruskartta Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Koverharintie 159 Puukiipijä Hanko 25 Harabergen Rintamamuseo Asema Raasepori Lappohja Kärret Ajo-ohje: 25-tietä pitkin Hangon Lappohjaan. Käännytään Lappohjan taajamaan (viitta: Tvärminne Koverhar) ja ajetaan junaradan ali, jonka jälkeen jatketaan runsas kilometrin matka Koverharin suuntaan. Käännytään vasemmalle pysäköintipaikalle. Lappohjanranta edustaa eteläiselle Hankoniemelle tunnusomaista dyynirantaluontoa. Alue jakautuu rantavyöhykkeeseen ja sen takaiseen kuivaan kangasmetsään. Alueen luontoarvot ovat merkittävät ja se kuuluu osana EU:n Natura suojelualueverkostoa. Lappohjanranta on myös käytössä oleva pohjavesialue. Vedenrajan tuntumassa on paikoin hyvinkin jyrkkiä rantatörmiä, joihin tuulen tuivertamat vanhat männyt ovat ankkuroituneet paksuilla juurilla. Törmän hiekka on kuitenkin ajan kuluessa voimakkaan tuuli-, jää- ja vesieroosion takia valunut alas niin, että juuret ovat osittain rannan puolella ilmassa. Hiekka on lähes valkeaa ja hienojakoista. Rantatörmän alueella, kuten muuallakin, missä hieno hiekka muodostaa vallireunaa, tulee välttää liikkumista hiekan valuvuuden ja eroosiovaikutuksen takia. Rannan ja metsän välillä on liikkuminen ohjattu portaiden kautta. Yhdistyksen alueen rantaviivan pituus on m ja koillisessa alue rajautuu Högsandin loma- ja kurssikeskukseen. Högsandin puolella metsäraja jää ylemmäs, korkealle nousevan dyynirinteen päälle. Vesirajasta merelle päin on pitkälti matalaa, paikoin hiekka muodostaa jopa vedenalaisia särkkiä. Tästä syystä rantautuminen alueelle ei onnistu kuin pienillä 107 Ryssmalmen 20 Lappohjanranta yksityinen Koverhar Högsand Tvärminne Storfjärden 17.0 matalikon reuna (9.4) Pysäköintipaikka Portaat Puomi Ek ö m veneillä. Noin 0 metrin tienoilla vesi syvenee äkisti paikoin 15:een metriin. Lappohjan taajamasta saakka Hankoniemi oli välirauhan aikana ( ) vuokrattu Neuvostoliitolle. Hangon vuokra-alueen rajalinja sijaitsi aikoinaan vain noin kilometrin päässä Lappohjanrannasta. Yhdistyksen alueelta maastosta löytyy vielä ajan patinoimia jälkiä: itälänsi -suuntainen panssarivaunukaivanto, juoksuhautoja, ajoneuvokuoppia ja maahan kaivettujen korsujen ja parakkien kuoppia. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Rintamamuseoon, joka sijaitsee 25-tien pohjoispuolella Lappohjan kohdalla (p ja , Museo on auki päivittäin toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun ja syyskuussa viikonloppuisin. 7.3 LÄNTINEN UUSIMAA: Hanko 30