Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ry 1
Tavoitteena laadukkaat palvelut, monituottajamalli ja onnistuneet palveluketjut Hankinnat Osto-osaamisen kehittäminen: Kunnilla oltava vastuu markkinoiden toimivuudesta. Huomioi kunnan strategiat, elinkeinopolitiikan ja taloustilanteen Jos ne ovat olemassa tai edes tiedostettu. Valinnanvapaus Palveluseteli Enemmän vastuuta ja valinnanmahdollisuuksia asiakkaille Kehitettävä kunnallisesti sekä valtakunnallisesti Lailla ohjataan, mutta päätökset paikallisesti/seudullisesti. Oikeudenmukaisuus Kaikki samalla viivalla: kunnan oma tuotanto, yritykset ja järjestöt Kilpailuneutraliteetti Ohjaus Lainsäädäntö Kuntalaki, hankintalaki, erityislainsäädäntö. Strategiat ja niiden todellinen toteutus Poliittinen päätöksenteko, uskallusta! Viranomaiskäytännöt (luvat ja normit) Valvira ja Avit (valvontaohjelmat ja laatusuositukset)
3
Haasteita kuntapalveluiden kehittämiselle Rahoitus Kunnallisveron nousu: jos nykykasvu jatkuu, kuntien rahoitustarpeet nostavat kunnallisveron yli 30 prosenttiin v. 2024 mennessä. Palveluiden tuotteistaminen, markkinan luominen ja hallittu avaaminen Strategiset linjavalinnat puuttuvat Tapa järjestää palvelut on kuntien ja kansalaisten tulevaisuuden olennaisin kysymys
Kustannuksien avaaminen mahdollistaa palveluiden monipuolistamisen Kuntien oman palvelutuotannon kustannukset auki Kustannusten laskemiseen tulee luoda yhtenäinen käytäntö, jotta todelliset yksikkökustannukset saadaan selville. Vain tämä mahdollistaa tuottajien aidon vertailun. 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Kustannuserot /asukas 791 ylin alin 1385 10573 13017 5878 6029 16630 8894 5 [Alatunnisteteksti] 23.8.2013
Kuntien käyttökustannukset 2010 Sosiaali- ja terveystoimi 20,5 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 % Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa
Muutos? Kuntien käyttökustannukset Sosiaali- ja terveystoimi 21.6 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2.3 miljardia euroa eli 10,7 % Palvelusetelien käyttö 33.7 miljoonaa euroa. 2011 2020: kuntien käyttömenot 55 miljardia? Suomen Yrittäjien tavoite: kuntien palveluiden ostot yksityisiltä sosiaali- ja terveystoimessa 10,7 prosentista 20 prosenttiin. Palveluseteleiden käyttö on satakertaistettava.
Kunnan elinvoiman kehittämisen esteet Kuntien lakisääteisten tehtävien ( nyt 535 + 30) kasvava määrä on johtanut toiminnan painottumiseen soten ja opetustoimen tehtäviin. Tuorein merkittävä kokeilu: pitkäaikaistyöttömyyden hoidon vastuun siirto kunnille (12 kk jälkeen) Syntynyt valtava kustannuspaine ja kuntien itsehallinnollinen asema on vaarassa. Itsenäisen kunnan eräs tärkeä tunnusmerkki on kyky panostaa elinvoimaisuuteen. Panostuksia kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen ei ole ollut eikä ole - riittävästi 8
SY kävi läpi kuntien tehtävät Keskustelunavaus normitalkoisiin, tahtotilan ilmaisu siitä, että normitusta on purettava. Nostamme esiin 174 tehtävää, joista on syytä käydä keskustelu. Oleellista eivät ole yksityiskohdat vaan pohdinta siitä mikä on välttämätöntä hoitaa kunnan toimesta tai säädellä tiukkaan. Kustannusvaikutuksia ei ole pyritty arvioimaan 9
Kuntien tehtävät ja velvoitteet 500 400 300 Tehtävät Velvoitteet 524 200 100 0 62 24 40 22 194 111 129 42 60 31 44 2 3 82 81 21 9 19 9 LVM MMM OM OKM PLM SM STM TEM VM YM Lähde: Kuntien tehtävien kartoitus, valtiovarainministeriön raportti, 2013 10
Suunnitteluvelvoitteet ministeriöittäin 35 30 34 25 20 24 15 10 5 0 7 7 8 3 MMM OM OKM SM STM YM Lähde: Kuntien tehtävien kartoitus, valtiovarainministeriön raportti, 2013 11
Uudelleenarvioitavaksi/pohdintaan: 178 tehtävää 70 60 50 40 30 20 10 0 71 27 18 21 23 5 1 1 4 7 LVM MMM OM OKM PLM SM STM TEM VM YM 12
Pitäisi olla rohkeutta Kuntien on välttämätöntä löytää joustavia tapoja tuottaa palveluita. Samalla kun haetaan uusia ja kustannustehokkaita tuotantomalleja, tulee huolehtia tuottavuudesta ja palvelurakenteiden toimivuudesta. Useat selvitykset ja tutkimukset tukevat käsitystä, että kansalaisille ei ole merkityksellistä, kuinka ja kuka palvelut tuottaa. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu. Avata rohkeasti keskustelu myös erilaisista subjektiivisista oikeuksista. Suomessa on uskallettava käydä keskustelua myös yksilön ja yhteiskunnan välisen vastuunjaon päivittämisestä. Tämä tarkoittaa keskustelua palveluiden rahoittamisvastuun osittaisesta siirtymisestä kuntalaiselle edellyttäen, että samalla voidaan lisätä kuntalaisten vapaata valintaa palveluiden suhteen. Väistämätöntä on myös pohtia joidenkin palveluiden poistamista kokonaan. Samassa yhteydessä on myös rohjettava avata keskustelu kuntien tuotantoorganisaatioiden hallitusta purkamisesta. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten ja järjestöjen tehtäväksi. Tämä edellyttää myös kuntien kustannustenlaskennan kehittämistä. 13 [Alatunnisteteksti] 23.8.2013
Pitäisi olla rohkeutta Purkaa normeja ja velvoitteita. jotka ovat johtaneet kaavamaisiin mitoituksiin, lisävelvoitteisiin ja lisätehtäviin. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen tulee eriyttää. Kunnan oman tuotannon kustannukset on avattava. Kuntalaisten valinnanvapautta on lisättävä. Näin kunnan oma tuotanto-organisaatio kevenee. Hallitus linjasi puolivälitarkastelussaan, että kuntarakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää vastuuta ja vapautta toimia. Nyt kaivataan rohkeita kokeiluja, joissa kunta voi jopa poiketa laissa ja asetuksissa määritellyistä säännöksistä palveluitten tuottamiseksi. Kokeilussa kunnat voisivat selvittää, mitä palveluita yritykset ja järjestöt voisivat tuottaa nykyistä enemmän. Tehtävien ja kunnan itsensä tuotettujen tehtävien lisäämisen tie on käyty loppuun. Tarvitaan kuntia, jotka uskaltavat muuttaa toimintatapojaan radikaalisti. 14 [Alatunnisteteksti] 23.8.2013
15 Elinkeinopolitiikan ohjauksen malli
Palvelustrategia kuntalakiin Palvelustrategioita laaditaan vaihtelevasti, yleensä palvelutarvearviointi muttei riittävää visiota markkinoille Strategia, jossa linjaukset kunnan palvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä pitkällä aikavälillä Palvelustrategian kaksi funktiota: 16 Kunnan tarveanalyysi, rooli ja tavoitteet palvelun järjestäjänä ja tuottajana sekä muiden toimijoiden roolit tukee myös yritystoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä
Palvelustrategia kuntalakiin Suomen Yrittäjien esityksen mukaan kuntalain uudistuksessa lakiin tulisi säätää kunnille talousarviota ja -suunnitelmaa (65 ) vastaava velvoite laatia palvelustrategia. Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia x vuodeksi. Tällä tulisi purkaa sektorikohtaisia suunnitelmavelvollisuuksia. Niitä on nyt 85. 17
Toimiva monituottajamalli 18 [Alatunnisteteksti] 23.8.2013
Yrittäjät mukana vaikuttamassa 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä, 21 aluejärjestöä, 53 toimialajärjestöä 2020 yrittäjävaltuutettua, kasvua kaikilla mittareilla. 21,7 % valtuutetuista yrittäjiä 19 17 kunnassa valtuutetuista yrittäjiä on yli 40 % 38 kunnassa valtuutetuista yrittäjiä on 10 %
www.yrittajat.fi/kunta Linkkejä Aineistoa mm. palvelustrategioista ja elinkeinopolitiikan ohjausvälineistä. www.hankinta-asiamies.fi Suomen Yrittäjien alueellinen hankintaasiamiesverkosto palvelee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa. www.palvelevahelsinki.fi 20 Kaupungin ja yrittäjien välistä hankintatoimintaa ja avointa vuoropuhelua parantava projekti. Hanke korostaa asiakaslähtöisyyttä ja monipuolisten palveluiden kehittämistä.
Lopuksi Elleivät kunnat ota vahvempaa vastuuta palvelumarkkinoiden kehityksestä, uhkana kuntien palvelutuotannossa on pitkällä aikavälillä julkisen monopolin korvautuminen yksityisellä monopolilla tai harvain markkinoilla. Nyt yrityksille ja järjestöille yhteinen näkemys siitä miten markkina avataan! 21
Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin 55000 50000 45000 40000 35000 Henkilöstömäärän muutos 2001-2011 yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä 119 566 - suuryritykset 9 484 - pk-yritykset 110 082 - alle 50 h yritykset 91 467 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous 22
23