HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA



Samankaltaiset tiedostot
HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

RAUTALAMMIN KUNTA SONKARIN JA KIESIMÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KULMALA - MÄNNIKKÖ

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Määräysnumero Ulkoasu

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS


LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

Nilakan ja kunnan eteläosan rantaosayleiskaavan

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Kilkin kytä (405) Rantakallio 3:58 Rauhala 3:59 (osa)

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

PIELAVESIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 535/ /2014

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

Transkriptio:

1 HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA MERKINNÄT: AM/1 Maatilantalouskeskusten alue Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½-kerroksista asuinrakennusta. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa talouskeskusten lukumäärän alueella. A/1 Asuinalue. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pintaalasta, kuitenkin enintään 350 k-m2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. AP Pientalovaltainen asuntoalue. ARA/1 Rantarakennusalue. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. RA/1 Loma-asuntoalue. Luku RA-merkinnän kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl.

2 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pintaalasta kuitenkin enintään 250 k-m2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. RM-1 Matkailupalvelualue. Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Uuden RM-alueen rakentaminen, RM-alueella tapahtuva merkittävä lisärakentaminen tai alueen muuttaminen omarantaisiksi rakennuspaikoiksi edellyttää ranta-asemakaavan laatimista alueelle 500 Luku osoittaa alueen suurimman sallitun kokonaisrakennusoikeuden VR Retkeily- ja ulkoilualue. nat Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. SL LV Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettava alue. Vesiliikennealue, venevalkama. Alue varataan venevalkama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja. M MY Maa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Poikkeuksena on yleiskaavan 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä ennen 1.1.1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän enintään 25 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen rakentaminen. Maa- ja metsätalousalue jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Ympäristöarvot tulee huomioida toimenpiteitä suoritettaessa. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. W Vesialue. Rannalla sijaitsevan nykyisen asuinrakennuksen, loma-asunnon tai saunarakennuksen likimääräinen sijainti. Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. 20 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee.

3 Alueen raja. Seututie. Yhdystie. Laivaväylä/venereitti. Melontareitti. Rantakaava-alue. Alueelle on vahvistettu rantakaava. SM Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa maankäyttösuunnitelmissa tulee pyytää Museoviraston lausunto. ma Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Rakentamisessa ja maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja se, etteivät toimenpiteet heikennä alueen maisema-arvoja. KM luo s-1 rso Maisemallisesti ja / tai historiallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue. Kulttuurimaisemaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Alueen perinteistä rakennettua ympäristöä tulee huoltaa ja korjata kulttuurihistorialliset arvot huomioivalla tavalla. Uudisrakentaminen ja pihapiirin täydentäminen tulee sovittaa alueen rakennustapaan mukautuvaan rakennustyyliin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue Alueella ei saa rakentaa rakennuksia tai suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentäisivät alueen luontoarvoja. Liito-oravan esiintymisalue Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut sekä niitä suojaavat puut sekä liikkumisen, että ravinnon hankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään. Rantojensuojeluohjelman alue

4 YLEISMÄÄRÄYKSET Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (A-, AM-, RA-, ARA -alueet), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennuspaikat on merkitty maastoon. Mikäli RA-, ARA-, RM-, A- tai AM-alueilla olevilla rakennuspaikoilla tai rantasaunojen rakennuspaikoilla on aiemmassa rakennusluvassa, poikkeusluvassa tai vahvistetussa ranta-asemakaavassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. M-, MY-, VR- ja SL alueilta on rakennusoikeus 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti RA-, ARA-, RM-, A- tai AM alueille. Alle 2000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Rantojensuojeluohjelman alueella on rakennuslupahakemuksesta pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Rantojensuojeluohjelman alueella rakennusten muodon ja värityksen valinnassa sekä koosta ja sijoittamisesta päätettäessä tule erityisesti huomioida maisemanja luonnonsuojelun näkökohdat. Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ovat: - Asunnot, etäisyys 40 m - Loma-asunnot, kerrosala alle 80 k-m2 etäisyys rantaviivasta 20 m - Loma-asunnot, kerrosala yli 80 k-m3 etäisyys rantaviivasta 40 m - Rantasauna / grillikatos, kerrosala enintään 25 k-m2 etäisyys rantaviivasta 10 m - Muut rakennukset, kerrosala enintään 80 k-m2 etäisyys rantaviivasta 20 m. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

5 Venevaja ei saa ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäröivään rakentamiseen ja maastoon. Alin rakentamiskorkeus Suonteella on 95,10 ja Vahvajärvellä 90,10. Muilla järvillä ja lammilla 1,0 metriä keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella (N60). Muilla järvillä ja lammilla 1,0 m keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella. Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Rantarakennusalueilla (ARA) suositellaan käytettäväksi useamman rakennuspaikan yhteistä jätevesien käsittelytapaa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Metsänkäsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Tiestö Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maanteille. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Tienpitoviranomaisen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Kuopiossa 13.6.2010 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Simo Kaksonen suunnittelija, tekn. yo