Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden ky Vastuuhenkilön yhteystiedot Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Tikkamäentie 16 Nimi Turunen Antti Postiosoite PKSSK talo7/7, Tikkamäentie 16 Puhelin ja matkapuhelin 013-1713518 gsm 050 3877913 Postinumero ja postitoimipaikka 80210 Joensuu Tehtävänimike johtajaylillääkäri Postinumero ja postitoimipaikka 80210 Joensuu Fax 013 171 3744 S-posti antti.turunen@pkssk.fi Yhteyshenkilön yhteystiedot Nimi Niemi Anu Postiosoite PKSSK, talo 8/2, Tikkamäentie 16 Puhelin ja matkapuhelin 013-1713517 gsm 040 7309391 Tehtävänimike ylilääkäri/perusterveydenhuollon yksikkö Postinumero ja postitoimipaikka 80210 Joensuu Fax 013 171 3744 S-posti anu.niemi@pkssk.fi Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Nimi ja lyhenne "Siun Sote" - Pohjois-Karjalan palvelulähtöinen malli Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 1/2015-10/2017 Hankkeen kokonais-kustannu kset 1 200 000 Haettava valtionavustus 900 000 Hankkeeseen osallistuvat tahot Kaste-ohjelman osaohjelma, jonka toimenpiteitä hanke toteuttaa Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ja muut hankkeessa osallisena olevat tahot sekä niiden mahdolliset rahoitusosuudet ilmoitetaan kuntasitoumuslomakkeella. [X] Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen [X] Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan [X] Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan [X] Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan [X] Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi [X] Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia
Hankkeen tarve Tunnistetut tarpeet, joihin kehittämishankkeella vastataan 1. Asukkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen kehittämisessä. 2. Nykyisen palvelujärjestelmän vaihteleva toimivuus ja vastaavuus nykyisiin tarpeisiin: sektoroituminen, tehottomuus, kustannusten lisääntyminen, käyttäjien tyytyväisyys, henkilöstön työtyytyväisyys. 3. Tulevaisuuden ennakointi: huoltosuhteen muutos ja kestävyysvaje ovat lisähaaste nykyiselle järjestelmälle, mikäli ei tehdä muutosta. 4. Tulevaisuudessa työvoimapula rajaa saatavilla olevan henkilökunnan määrää, joten työnkuvien tarkastelu on välttämätöntä. 5. Sähköiset palvelut. Hyödyntäminen asukasrajapinnassa ei ole sellaisella tasolla, johon tekniikka yltäisi. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hankkeen tuotokset Keskeiset konkreettiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Kehittäjäkumppanuus. Asukkaiden osallisuuden toteuttamisen tapoja ja menetelmiä testataan ja mallinnetaan. 2. Uudistunut palvelujärjestelmä. Sote palvelut tuotetaan ilman päällekkäisyyttä ja kustannustehokkaasti, palveluprosesseja suunnitellaan ja kehitetään moninäkokulmaisessa yhteistyössä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa. Palvelut ovat toimivampia ja tuottavampia. Turhat vaiheet ja yliprosessointi palveluissa on tunnistettu ja poistettu. 3. Talouden ja toiminnan seuranta sekä arviointi hyödyttää palvelujen kehittämistä ja oikea-aikaista reagointia toiminnan muutoksiin 4. Kehittyvä ja kehittävä johtajuus, joka optimoi henkilökunnan osaamisen käytön ja näin parantaa tehokkuutta. 5. Asukkaiden luottamustaso palvelujärjestelmään paranee. Asukkaat saavat tarpeitansa vastaavan palvelun silloin, kun he sitä tarvitsevat ja perusturvallisuuden tunne nousee. Keskeiset konkreettiset toimenpiteet/teot tavoitteiden saavuttamiseksi numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1.Asukasosallisuuden suunnittelu, testaus ja mallinnus sekä raportointi. 2.Hyviä palveluprosesseja tukeva toimijalähtöinen muutostyöskentely sisältäen lean-valmennuksen, ajattelutavan muutoksen sekä moninäkökulmaisen työotteen kehittämisen. 3. Uusien palveluprosessien suunnittelu ja käyttöönotto kehittäjäkumppanuudessa. 4. Relevantin ja palveluja kehittävän asukastiedon keruu ja sen käytön kehittäminen osana talouden ja toiminnan seurantaa ja arviontia 5. Palvelujen saatavuus paranee uusien työtapojen (mm. Hyvä vastaanotto -hanke) myötä ja moninäkökulmainen työote vähentää asukkaiden käyntejä eri palveluyksiköissä. Asukaslähtöisyyden omaksuminen primääriarvoksi muutostyöskentelyn johdosta vähentää "monen luukun taktiikkaa". Keskeiset konkreettiset tuotokset tavoitteen saavuttamiseksi numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Asukasosallisuuden mallinnus. 2. A) Kehittämiskärkien mukaiset, prioriteetteihin pohjautuvat palveluprosessikuvaukset, B) muutosseminaarit, C) moninäkökulmaisen yhteistyön mallinnus ja D) kehittämisfestivaalit 3. Talouden ja toiminnan seurantaan on kehitetty uusia tapoja tarkastella toimintaa ja asukasprosesseja. Uusia mittaristoja hyödynnetään systemaattisesti ja näistä tuotetaan dataa kansalliseen vertailuun mm. väestön toimintakyvyn osalta. 4.Alueellinen toiminnan johtajuusstrategia, jossa määritellään johtajuutta ohjaavat arvot sekä toimintakulttuuri. 5.Toimiva palvelujärjestelmä Sote-alueella, joka on saatavuudeltaan parempi kuin tämän hetkinen palvelujärjestelmä. Tietoa kerätään rekistereistä, tietojärjestelmistä sekä maakunnallisella asukastyytyväisyyskartoituksella. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Keskeiset odotetut konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toimenpiteillä saavutetaan numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Asukkaiden ja työntekijöiden välille on syntynyt aktiivinen kehittäjäkumppanuus, minkä johdosta palvelujärjestelmä on selkeämpi, jolloin palvelut ja hoito on vaikuttavaa ja niiden arviointi ja kehittäminen tapahtuu kehittäjäkumppanuudessa. 2. Tuloksena syntyy uudenlainen asiantuntijuus, jossa hyödynnetään tasavertaisesti kaikkien sote ammattilaisten, järjestöjen sekä asukasryhmien osaamista ja tietoa. 3. Asiakkuusstrategian huomioivat palvelutarvearviointityökalut on pilotoitu. 4. Asukkaan arjessa pärjääminen on muodostunut tuotettujen palveluiden lähtö- ja reflektiokohdaksi. 5. Johtajuus on muuttunut yksikkökeskeisestä johtajuudesta prosessijohtajuuteen. Esimiehet toimivat tietopohjaisesti toimintaa arvioiden ja kokonaisuuden muutoksiin dynaamisesti ja oikea-aikaisesti reagoiden. 6. Luottamus on parantunut ja ihmisten perusturvallisuuden tunne kohonnut. 2
Hankkeen prosessi-kuvaus Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Hankeorganisaatioon kuuluu ohjausryhmä, koordinaatioryhmä, valmisteluryhmät (5), viestinnän työryhmä, toiminnalliset alatyöryhmät (13) sekä varsinainen hankehenkilöstö. Hankehenkilöstöön kuuluu neljä (4) täysiaikaista työntekijää, joista yksi on ICT-asiantuntija. Muut työntekijät ovat lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalityön edustajia. Hanke koskettaa noin kuutta tuhatta työntekijää, jotka ovat osa maakunnan 170 000 ihmisen väestöpohjaa. Hankkeessa on esiselvitysvaihe 15.6.-31.12.2014 ja hankkeen varsinainen vaihe, jolle rahoitusta haetaan, on 1.1.2015-31.10.2017. Hanke toteutetaan laajamittaisesssa yhteistyössä alueen asukkaiden sekä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen toteutuksessa tärkein rooli asukkaiden ohella on kuitenkin sote-työntekijöillä, jotka osallistuvat Siun Sote-muutostyöskentelyyn ja kehittävät omaa työtään moninäkökulmaisempaan suuntaan nykytilassa havaittujen kehittämisentarpeiden ja -prioriteettien mukaisesti hankehenkilöstön tuella. Asukkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen hankkeen aikana testatuilla ja mallinnetuilla keinoilla. Esiselvitysvaiheessa on kerätty tietoa palveluprosessien nykytilaan liittyvistä haasteista asukkaan näkökulmasta. Hankkeen alussa (alkuvuosi 2015) sote-työntekijät ja asukkaat tuottavat uusinnetut palvelukuvaukset esiselvitys vaiheessa kerätyn tiedon pohjalta. Päätöksentekovaihe on kevään ja kesän 2015 aikana. Uusien palveluprosessien käyttöönotto alkaa kesän 2015 jälkeen vaiheittain. Tätä vaihetta tukee Siun sote-muutostyöskentely, johon työntekijät ja johto osallistuvat. Käyttöönotettuja prosesseja arvioidaan ja kehitetään vuoden 2016 aikana sekä alkuvuodesta 2017. Arvioinnin ja kehittämisen perusteella niihin tehdään tarpeellisia muutoksia. Hankkeen raportointi tapahtuu kesän ja alkusyksyn 2017 aikana. Tulokset julkistetaan loppuseminaarissa syyskuussa. Hankkeen hallinnointi voi siirtyä toiselle taholle, mikäli hankkeen aikana tapahtuu toimintaympäristössä rakenteellisia muutoksia. Hallinnointimalli (hallinnointimallit esitelty Hankeoppaan liitteessä 4 Hankkeiden hallinnointivaihtoehdot sekä menettelyt hankkeen toteuttamisessa ) Hallinnointimallina käytetään vaihtoehtoa nro 1. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Suunnitelma toimenpiteistä, joilla hankkeen tulokset leviävät ja juurtuvat osaksi perustoimintaa hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen. 1. Hankkeen kehittämistoiminta lähtee niiltä rajapinnoilta, missä on kehittämisen tarve ja niiden ihmisten toimesta, joihin kehitettävä toiminta suoraan vaikuttaa: asukas- työntekijä rajapinta -> palveluprosessit; työntekijä-esimies rajapinta -> johtaminen; työntekijä-työntekijä rajapinta-> yhteistyö. Näin juurruttaminen tässä hankkeessa on sisäänrakennettu aktiivinen osa kehittämistoimintaa, jolloin erillisiä juurrutusvaiheita tai erityisiä suunnitelmia ei tarvita. Henkilöstön sitoutuminen työhön varmistetaan Siun Sote- muutostyöskentelyn avulla. Hankkeen yksi "kärjistä" on toiminnan juurruttaminen. Tämä osaltaan madaltaa kehittämistyölle tyypillistä riskiä siitä, että hyvíäkään käytäntöjä ei saada juurtumaan. Ajattelutapa siitä, että jokaisella on kaksi työtä : perustyö ja oman työn kehittäminen, otetaan käyttöön jo esiselvitysvaiheessa. Muutoksen sisäänajoon kuuluu useimmiten pelko oman (työn) hallinnan menettämisestä. Em. toimenpiteillä madalletaan tätä pelkoa, kun henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan muutoksiin ja muutostahtiin. Kokemus vaikuttamisesta puolestaan edesauttaa hyvien käytäntöjen käyttöönottoa. 2. Hanke kehittää perustoimintaa, minkä johdosta toiminnan rahoittamiselle ei tarvitse tehdä erillistä suunnitelmaa. 3.Hankkeeseen liittyen tullaan kartoittamaan ja analysoimaan kehittämisen käytännöt, jotka voidaan soveltaen implementoida myös kansallisesti. Suunnitelma hankkeen arvioimiseksi Hankkeen arviointia toteutetaan tavoitteiden suuntaisena sisäisenä ja ulkoisena arviointina, vertais- sekä asukasarviointina. Arvioinnissa keskitytään erityisesti vaikutusten (kustannushyödyt, laadulliset parannukset palveluissa, työtyytyväisyys jne. ) sekä työprosessien (integroituvat palveluprosessit) arviointiin. Tarkempi selvitys ja arviointisuunnitelma on hankesuunnitelman liitteenä. Arviointia suunnitellaan yhteistyössä mm.itä-suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä THL:n kanssa. Vertaisarviointia on suunniteltu tehtäväksi Eksoten sekä mahdollisesti Kainuun Sote:n kanssa. Asukasarviointi on oma kokonaisuutensa. Kunkin hankkeen tavoitteen (ja osatavoitteiden) ympärille rakennetaan relevantti mittaristo, jonka avulla voidaan arvioida tavoitteen toteutumista. Arvioinnin intensiteetti riippuu tavoitteesta. Palvelujärjestelmän muutoksen arvioinnissa yhtenä fokuksena on palvelutarvearvioinnin kehittämisen sekä siihen valittujen toimintakykymittareiden onnistuminen ja toimivuus Arvioinnin tueksi perustetaan hankkeen alussa arvioinnin asiantuntijaryhmä, joka ohjaa arvioinnin kokonaisuutta. 3
Liitteet [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [X] Kuntasitoumuslomake [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [X] Aluejohtoryhmän pöytäkirja (pakollinen) [ ] Aiesopimus (pakollinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä Allekirjoitus Paikka ja aika Allekirjoitus ja tehtävänimike 26.9.2014 Antti Turunen 4
VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Allekirjoitettu hakemus toimitetaan skannattuna sähköpostitse sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon, kirjaamo@stm.fi. Hakemukseen liitetään hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava 30.9. klo 16.15 mennessä. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Hankkeen aloittamisvaiheessa kustannuksia on voinut syntyä jo ennen valtionavustuspäätöksen tekemistä. Nämä kustannukset voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttaviksi edellyttäen, että ne ovat syntyneet saman vuoden aikana, kun hankkeelle myönnetään STM:n päätöksellä valtionavustusta. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus on toimitettava Lounais-Suomen aluehallintovirastolle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus ilmoitetaan kuntasitoumuslomakkeella. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja kuin kuntia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä, kuten yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja sosiaalialan osaamiskeskuksia, sekä järjestöjä, yksityisiä yrityksiä/organisaatioita tai yksityisiä henkilöitä. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Kaste-ohjelman osaohjelma, jonka toimenpiteitä hanke toteuttaa. Kehittämishankkeiden valtionavustukset kohdennetaan Kaste-ohjelman linjausten mukaisesti. Kohdassa on lueteltu Kaste-ohjelman osaohjelmat sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, joka sisältyy osaohjelmaan 1. Lomakkeeseen merkitään tärkeysjärjestyksessä kaikki osaohjelmat, joiden toimenpiteitä hanke toteuttaa. Hankkeen tarve Miksi hanke tarvitaan? Mihin haetaan muutosta? Keskeiset tunnistetut tarpeet muun muassa väestön, asiakkaiden, työntekijöiden, työyhteisön, eri toimijoiden ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteet Mikä on hankkeen tarkoitus ja päämäärä? Mikä on muutos tai uusi asia, joka saavutetaan hankkeen avulla? Konkreettiset tulos- ja kehittämistavoitteet muun muassa väestön, asiakkaiden, työntekijöiden, työyhteisön, eri toimijoiden ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta. Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Hankkeen tavoitteiden tulee olla Kaste-ohjelma linjausten mukaisia. Hankkeen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Keskeiset konkreettiset teot ja hyödynnettävät/kehitettävät toimintamallit/käytännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet luetellaan tärkeysjärjestyksessä. Hankkeen tuotokset Hankkeen tuotoksia ovat esimerkiksi toimintojen mallinnukset, julkaisut, seminaarit, kokoukset ja neuvonta-/ohjauskerrat sekä erilaisten asiakaskontaktien määrä. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Mitä tuloksia ja vaikutuksia hankkeella tavoitellaan? Hankkeen odotettuja tuloksia ovat esimerkiksi tavoitteen mukainen muutos toiminnassa ja sen merkitys muun muassa väestön, asiakkaiden, työntekijöiden, työyhteisön ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta. Hankkeen vaikutuksia ovat osoitetut muutokset/hyödyt väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä palveluorganisaation näkökulmista. Hankkeen tulokset ja vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin hankkeen tavoitteet -kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu tulos ja vaikutus. Hankkeen prosessikuvaus Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Suunnitelma toimenpiteistä, joilla hankkeen tuotokset, kuten kehitetyt käytännöt, juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi perustoimintaan hankkeen aikana ja jälkeen ja kuinka ne levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin. Tässä kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen. 5
Suunnitelma hankkeen arvioimiseksi Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa keiltä / miltä tahoilta arviointitietoa kerätään? Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntasitoumuslomake, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio, joka tulee laatia lomakkeelle Hankkeen menot ja rahoitus. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Aluejohtoryhmän pöytäkirja hankkeen käsittelystä on myös pakollinen liite. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että suoraan hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 2012 2015. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän omarahoitusosuus Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämänkaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä. 6