87070 Kainuu Nimi. Nimi

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 4 Hakemuksen vastaanottaja: HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [x] OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteuttamis-aika Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Postinumero ja postitoimipaikka PL Kainuu Nimi Tehtävänimike Tuomo Pääkkönen sosiaali- ja terveysjohtaja Postiosoite PL 400 Puhelin Nimi Marita Pikkarainen Postinumero ja postitoimipaikka Kainuu Fax S-posti tuomo.paakkonen@kainuu.fi Tehtävänimike kehittämispäällikkö Postiosoite PL 400 Postinumero ja postitoimipaikka Kainuu Puhelin Fax S-posti marita.pikkarainen@kainuu.fi Nimi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa, II vaihe Valtionavustusta haetaan Valitse ainoastaan toinen vaihtoehto [ ] Lääninhallitukselta [x] Sosiaali- ja terveysministeriöltä Mikäli avustusta haetaan läänihallitukselta Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Sosiaalialan kehittämishanke [ ] Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto [ ] Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen [ ] Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen [ ] Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen

2 Alkoholiohjelma [ ] Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti [ ] Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta [ ] Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin [ ] Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke [ ] Hoitoon pääsyn turvaaminen [ ] Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ [ ] Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt [ ] Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Mikäli avustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) [x] Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa [ ] Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti [ ] Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina [ ] Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin [ ] Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen [ ] Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen [ ] Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtion- avustus (euroa) Hankkeeseen osallistuvat tahot euroa euroa Kaikki hankkeen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Kainuun maakunta kuntayhtymä (9 kuntaa), vastaa kokonaisuudessaan omarahoitusosuudesta 25 %: Hankekuvaus Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus euroina. Stakes: RAI-järjestelmän asiantuntemus, WM-data, Oy Raisoft Ldt, Kela:RAI/Intergoinnit; 0 euroa Tätä hanketta tukevat muut hankkeet: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto; Porras hanke (hakemus STM hakuun): 0 euroa Itä-Savon sairaanhoitopiirin hanke (hakemus STM hakuun): 0 euroa Pohjois-Karjalan sairaanhoidon- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä; esoke hanke: 0 euroa Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Uusien toimintamallien rakentaminen ja käyttöönotto on suuri haaste Kainuun hallintokokeilun kehittämisessä. Tavoitteeksi on asetettu erityisesti teknologian ja tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Kainuu aloitti sosiaalihuoltoon kohdistuvan teknologian kehittämistyön Sosiaalihuollon kansallisen kehittämishankkeen kautta toteuttamalla vuoden aikana hankkeen I vaihetta. Tämä Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hankkeen II vaihe jatkaa osaltaan tätä kehitystyötä, kehittämällä edelleen sähköisten palveluiden käyttöönottoa niin työntekijän kuin asiakkaan palveluprosessissa. Näillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus sosiaalihuollon kehitykseen myös kansallisesti. Tavoitteena on RAI-arviointijärjestelmän integrointi osaksi vanhustenhuollon/potilaskertomuksen Pegasos-tietojärjestelmään. Tämä mahdollistaa sen, että tiedot tallennetaan vain kerran ja että tiedot ovat aina asianosaisten saatavilla suoraan käytössä olevasta asiakasjärjestelmästä. Kehitystyötä jatketaan siten, että tietoja voidaan välittää suoraan asiakastietojärjestelmästä Kelan tietojärjestelmään ja päinvastoin. Tiedon välittyminen mahdollistaa RAI-arviointitiedon siirtymisen järjestelmästä toiseen ja arviointitiedon käytön Kelan päätöksenteossa. Integraatiolla on tavoitteena poistaa eri tietojärjestelmien käytöstä aiheutuva päällekkäinen työ, yhtenäistää eri tukimuotojen myöntämiskriteerejä sekä lisätä päätösten oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Hanke kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän, nimenomaan vanhustenhuollossa työskentelevien, työprosesseja (=etyöprosessien) vastaamaan käyttöön otettavia sähköisiä palveluita, RAI-järjestelmää ja työn sisäisiä prosesseja. Hankkeen tavoitteena on käyttöön ottaa standardoitu RAI-arviointijärjestelmä, joka mah- 2

3 Painoaluekoh-taiset erityis-vaatimukset dollistaa yhtenäiset kriteerit vanhusten palvelutarpeen arviointiin ja hoidon suunnitteluun sekä käyttää näitä kriteerejä palvelujen kohdentamiseen, palveluprosessien tehostamiseen, palvelurakenteen ja resurssien suunnitteluun sekä toiminnan arviointiin (laatu ja tuottavuus). Arvioinnissa huomioidaan ikääntyneiden pääsyä palveluiden arvioinnin piiriin (yli 80 v. oikeus päästä ei kiireellisen palveluiden tarpeen arviointiin viimeistään 7. vuorokautena yhteydenotosta). Tavoitteena on kehitetään RAI-järjestelmää yhteistyössä KELA:n kanssa siten, että KELA voisi hyödyntää RAI-arviointia myöntäessään asiakkailleen etuisuuksia, esimerkiksi hoitotukea. Tavoitteena on RAI-arviointijärjestelmän kehittäminen kansallisesti hyväksytyksi arviointijärjestelmäksi. Hankkeessa toteutetaan arviointi itsearviointina ja ulkopuolisen tahon toteuttamana arviointina. Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset ehdot. Täytetään vain, kun valtionavustusta haetaan STM:ltä. Hyödynnetään jo käytössä olevaa arviointimenetelmää (RAI) kehittämällä siitä uudenlainen vanhustenpalveluiden arviointijärjestelmä ja edelleen kehittämällä sen prosesseja sähköisten työprosessien käyttöönottoon. Arviointitiedon välittäminen Kelan järjestelmään sähköisesti. Työntekijän työvälineiden sähköinen kehittäminen (työpöytäintegraatio) arviointitieto tallennetaan ja käytetään suoraan käytössä olevasta asiakastietojärjestelmästä. Huomioidaan rajapinnassa tehty kehitystyö (esim. Jupa-hankkeet). Kansallisesti merkittävä hanke. Hankkeen tavoitteet Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. RAI-arviointijärjestelmän integrointi osaksi vanhustenhuollon Pegasos asiakastietojärjestelmään. Tämä mahdollistaa sen, että tiedot tallennetaan vain kerran ja että ne ovat aina asianosaisten saatavilla suoraan käytössä olevasta asiakasjärjestelmästä. Määritellä järjestelmien (WM-data Oy/Pegasos - Oy Raisoft Ltd) rajapinta. Määrittelyssä käytetään kansallisia standardeja ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm. JUPA-rajapinta. 2. Suunnitella ja rakentaa integraatio maakunnan tietojärjestelmästä Kelan tietojärjestelmään ja päinvastoin. Integraatio mahdollistaa RAI-arviointitiedon siirtymisen järjestelmästä toiseen ja siten mahdollistaa arviointitiedon käytön Kelan hoitotukea koskevassa päätöksenteossa. Tässä kehittämistyössä hyödynnetään JUPA -hankkeessa (Lieksa) tehtyä kehitystyötä ja tuloksia. Integraatiolla on tavoitteena poistaa eri tietojärjestelmien käytöstä aiheutuva päällekkäinen työ/monitasoiset kirjaamiset, yhtenäistää eri tukimuotojen myöntämiskriteerejä sekä lisätä päätösten oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän, nimenomaan vanhustenhuollossa työskentelevien, työprosessien (=etyöprosessien) kehittäminen vastaamaan käyttöön otettavia sähköisiä palveluita, RAI-järjestelmää ja työn sisäisiä prosesseja. 4. Käyttöönottaa standardoitu RAI-arviointijärjestelmä ja yhtenäiset kriteerit vanhusten palvelutarpeen arviointiin ja hoidon suunnitteluun sekä käyttää näitä palvelujen kohdentamiseen, palveluprosessien, ennen kaikkea sähköisten palveluprosessien, tehostamiseen, palvelurakenteen ja resurssien suunnitteluun sekä toiminnan arviointiin (laatu ja tuottavuus). Tavoitteena on tehdä vanhustenhuollon palvelutarpeen kattava arviointi (porrastettu arviointi) ensin poikkileikkauksena palvelujärjestelmän suuntaamista varten. Samalla valmistaudutaan RAI-järjes-telmän käyttöönottoon palvelutarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelun välineenä. Erityisesti huomioidaan ikääntyneiden pääsyä palveluiden arvioinnin piiriin säätelevän lain velvoitteet ja toteuttaminen. Lain mukaan 80 täyttäneillä on oikeus päästä ei kiireellisen palveluiden tarpeen arviointiin viimeistään 7. vuorokautena yhteydenotosta. Kehitetään RAI-järjestelmää yhteistyössä KELA:n kanssa siten, että KELA voisi hyödyntää RAI-arviointia myöntäessään asiakkailleen etuisuuksia esimerkiksi hoitotukea. Tässä kehittämistyössä on mukana Stakes, KELA ja Kainuun maakunta. Tavoitteena on RAI-arviointijärjestelmän ulottaminen KELA:n päätöksentekoon ja siten myös kansallisesti hyväksytyksi arviointijärjestelmäksi. 5. Hankkeessa toteutetaan arviointi itsearviointina ja Stakesin toteuttamana arviointina. 3

4 Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi 1. RAI-arviointijärjestelmän integrointi Pegasos vanhustenhuollon järjestelmään (mahdollinen työpöytäintegraatio mittaristo käytettävissä suoraan Pegasoksesta, käynnistetään vain yksi järjestelmä). Tehdään käytettävyystestauksia Oulun yliopiston käytettävyyslabrassa. 2. RAI-järjestelmän tuottaman tiedon välitys Kelan järjestelmään; rajapinnan määrittely, testaus ja käyttöönotto 3. Työprosessien muuttaminen etyöprosesseiksi: määrittely, kuvaaminen ja käytännön työskentely. Hyödynnetään Oulun yliopiston CreaTol laboratoriota ja tieteellistä osaamista järjestelmien ja prosessien yhtäaikaisessa kehittämisessä. 4. RAI-arviointijärjestelmän käyttöönotto maakunnassa (sis. koulutuksen ja käytön opastuksen, arviointimittareiden käytön koulutus, myös mobiilikäyttöönotto). Tehdään kattava arviointi, ensin poikkileikkauksena, jonka jälkeen palvelutarpeen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja päätöksenteossa. 5. Tavoitteiden arviointi: itsearviointina ja ulkopuolisen tahon tekemänä arviointina. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi Arvioinnin avainalueita tullaan tarkastelemaan alla olevilla osa-alueilla (Hankesuunnitelma/kuva 1): Relevanssi Kuinka hyvin projektin tavoitteet kohtaavat todellisen tarpeen? Tuottavuus Kuinka paljon tuotteita/palveluita saadaan käytetyillä resursseilla? Taloudellisuus Paljonko tuotoksia saadaan aikaan panostetuilla kustannuksilla? Tehokkuus Kuinka hyvin tuotokset/tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita Vaikuttavuus Miten hyvin projektilla aikaansaadut vaikutukset vastaavat hankkeelle asetettuja tavoitteita? Hyöty ja kestävyys Mitkä ovat hankkeen todelliset nettovaikutukset verrattaessa aikaansaatuja vaikutuksia hankkeen alussa määriteltyihin tarpeisiin? Hankkeen arvioinnin kohteet ja arvioinnin mittarit on täsmennetty seuraavasti: Asiakaskohtainen arviointi: miten arviointijärjestelmä ja sähköiset prosessit ovat edistäneet asiakkaiden asiointia ja miten asiakkaat kokevat käyttöönotetut sähköiset palvelut ja työmenetelmät, miten tasa-arvo on toteutunut Palvelulähtöinen arviointi: mitä uudenlaisia työtapoja, palvelumalleja ja innovatiivisia käytäntöjä hanke on synnyttänyt, miten arviointimenetelmä (RAI) ja sähköiset prosessit ovat vaikuttaneet työntekijän työhön ja työntekijän tuottamaan asiakaspalveluun, onko hankkeella ollut valtakunnallista merkitystä palvelutarpeen arviointiin, arvioinnin menetelmiin ja sähköisiin prosesseihin Verkostojen arviointi: millaisia verkostoja hanke on synnyttänyt ja millaista osaamista niissä on, mikä on yhteistyön intensiteetin aste, mitä hyötyjä verkostoituminen on tuonut tavoitteiden toteutumisessa Prosessien ja tulosten arviointi: mikä on asiantilojen välinen suhde: mitkä asiat toimivat ja mitä se on edellyttänyt, missä asioissa prosessit ovat jääneet vaillinaisiksi ja toimimattomiksi. Lopputuloksen arviointi, pysyvyys ja hyöty: missä määrin muutokset ja toimenpiteet kestävät projektin jälkeen ja millaista hyötyä muutokset ovat tuoneet, esim. asiakkaan asiointiin, oman työn sujuvuuteen, päätöksentekoon, palveluiden tuottamiseen jne. Itsearviointi on hankkeessa keskeinen ja sitä tehdään ohjaus- ja projektiryhmän kokouksissa, kohderyhmä- sekä verkosto- ja sidosryhmätapaamisissa. Arviointi ulottuu tällöin tavoitteiden-panosten-toimenpiteiden-tuotosten ja tulosten arviointiin ja osin myös vaikuttavuusarviointiin. Tulokset kirjataan projektisuunnitelman itsearviointiosaan (Hankesuunnitelma/kuva 2) jokaisen kokouksen jälkeen. Tämä auttaa suuntaamaan kehittämistyötä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jatkuvalla arvioinnilla 4

5 Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset (VNA 2 ) saadaan käytännön tietoa siitä, ovatko asiat hyvin vai huonosti ja eteneekö hanke kohti tavoitteita. Lisäksi Stakes suorittaa RAI-arviointijärjestelmän arviointia. Vaikutusten arviointi tehdään hankkeen päättymisen ja käyttöönoton jälkeen. 1. Hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; maakunnan vanhuspalveluilla, sosiaali- ja terveysjohdolla ja päätöksentekijöillä on kattava ja luotettava kuva asiakkaista ja hoidon tarpeesta, jotta hoidon tasosta ja palvelujen kohdentamisesta voidaan päättää. Uudelleen sijoittelu ja palvelujen määrän tarkistukset tehdään kattavan ja luotettavan RAI-arvioinnin perusteella. 2. Hanke on vaikuttava ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; tavoitteena kansallinen hyöty uudenlaisen arviointi-järjestelmän, sähköisten prosessien ja integraatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; yksi keskeisimmistä tavoitteita RAI-järjestelmän käyttöönotossa, tällä hetkellä Kainuussa ei ole menetelmää vastaavaan arviointiin. 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; arviointitiedon odotetaan tuottavan tietoa em. asioihin. 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö; hanke kattaa koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon/vanhustenhuollon (9 kunnan alue), yhteistyötä yli maakuntarajojen (Stakes, Porras -hanke, Itä-Savo, Pohjois-Karjala, esoke). Liitteet [x] Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi ja päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen): Sote-ltk päätös , toimitetaan kokouksen jälkeen. [x] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; selvitys on pakollinen) [x] Muu liite, mikä Tekes,Fenix aiehakemuksen Tiivistelmä [x] Muu liite, mikä Sähköisten palveluiden työsuunnitelma, toimitetaan tarvittaessa [x] Muu liite, mikä Hankkeessa I kuvatut prosessit, toimitetaan tarvittaessa HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA TEHTÄVÄNIMIKE VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/-kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna lääninhallituksen kirjaamoon paperilla sekä sähköpostin liitetiedostona hankehakemus, hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toi mitettava klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten painoalueiden mukaisista kohdista ja klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. 5

6 Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Arvioitu toteutumisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha, jo ka on käytettävissä vuoden 2008 loppuun. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa lääninhallitukselle jo lokakuussa 2008, mikä on syytä huomioida hankesuunnitelmaa tehtäessä. Valtionavustusviranomainen Hankkeen sisällöstä ja laajuudesta riippuen valtionavustuksen myöntää joko lääninhallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö. Hakijan on ilmoitettava, haetaanko avustusta lääninhallitukselta vai sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeen keskeisin painoalue Kohdassa on lueteltu ne hankekokonaisuudet, joille lääninhallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö voivat myöntää valtionavustuksen. Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan mitä painoaluetta hakijan hanke koskee. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle painoalueelle, valitaan niistä yksi, palvelujen tehostamisen kannalta keskeisin. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa (ei sis alv). Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää tätä pienemmällekin hankkeelle. Mikäli hankkeen kokonaiskustannukset jäävät alle euron, hakijan on esitettävä tässä kohdassa tai erilli sellä liitteellä se erityinen syy, johon hakemuksessa vedotaan. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan euroina. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtion avustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionavustus voi kuitenkin olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. koulutuskuntayhtymät) ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus euroina. Hankekuvaus Hankkeen keskeinen sisältö ja laajuus sekä, tavoiteltu vaikuttavuus, ja kuvataan siten, että hankkeesta ja sen merkityksestä saa hyvän yleisku van. Painoaluekohtaiset vaatimukset Hakijan opas sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat painoaluekohtaiset vaatimukset. Aina silloin, kun valtionavustuspäätöksen te kee sosiaali- ja terveysministeriö kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa ja tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustapa ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aikataulutus. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kriteereistä ja painoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä säädetään valtion avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Keskeisenä edellytyksenä on, että kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palve lujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Lisäksi otetaan huomioon, että 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikuttava ja laaja-alai sesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. Kohdassa tuodaan esille tarvittaessa perustellen ne em kriteereistä, jotka liittyvät hankkeeseen. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset ja hankesuunnitelma. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitel masta tai erillisestä liitteestä. 6

7 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henki löstön osalta siis sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä ja hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voivat olla korkeintaan 50 % kokonais kustannuksista. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöi den hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamatto mat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähin tään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on kuitenkin olta va vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen si vulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 % tai sairaanhoitopiirin ollessa hakijana 50 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu Hakemuksen allekirjoittaa taho, joka on oikeutettu hakemaan kunnan tai kuntayhtymän nimissä valtionavustusta. LÄÄNINHALLITUSTEN JA NIIDEN ALUEYKSIKKÖJEN YHTEYSTIEDOT ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Hämeenlinnan toimipaikka PL HÄMEENLINNA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Helsingin alueellinen PL HELSINKI Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Kouvolan alueellinen PL KOUVOLA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi OULUN LÄÄNINHALLITUS PL OULU Puh Fax kirjaamo@olh.intermin.fi ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL MIKKELI Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Joensuun alueellinen PL JOENSUU Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Kuopion alueellinen PL KUOPIO Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL ROVANIEMI Puh Fax kirjaamo@llh.intermin.fi LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL TURKU Puh Fax stotku@lslh.intermin.fi Jyväskylän alueellinen PL JYVÄSKYLÄ Puh Fax stojkl@lslh.intermin.fi Tampereen alueellinen PL TAMPERE Puh Fax stotre@lslh.intermin.fi Vaasan alueellinen PL VAASA Puh Fax. (06) stovsa@lslh.intermin.fi 7