HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 5 Hakemuksen vastaanottaja: HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [X] OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteuttamis-aika Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Postinumero ja postitoimipaikka PL Kainuu Nimi Tehtävänimike Tuomo Pääkkönen sosiaali- ja terveysjohtaja Postiosoite PL 400 Puhelin Nimi Marita Pikkarainen Postiosoite PL 400 Puhelin Nimi Kainuun aluetietojärjestelmä, II vaihe Postinumero ja postitoimipaikka Kainuu Fax S-posti tuomo.paakkonen@kainuu.fi Tehtävänimike kehittämispäällikkö Postinumero ja postitoimipaikka Kainuu Fax S-posti marita.pikkarainen@kainuu.fi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) Valtionavustusta haetaan Valitse ainoastaan toinen vaihtoehto [ ] Lääninhallitukselta [x] Sosiaali- ja terveysministeriöltä Mikäli avustusta haetaan läänihallitukselta Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Sosiaalialan kehittämishanke [ ] Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto [ ] Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen [ ] Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen [ ] Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma

2 [ ] Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti [ ] Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta [ ] Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin [ ] Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke [ ] Hoitoon pääsyn turvaaminen [ ] Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ [ ] Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt [ ] Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Mikäli avustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtion- avustus (euroa) Hankkeeseen osallistuvat tahot [x] Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa [ ] Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti [ ] Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina [ ] Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin [ ] Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen [ ] Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen [ ] Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet euroa euroa Kaikki hankkeen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Kainuun maakunta kuntayhtymä, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: rahoitusosuus 25 %: Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus euroina. Hankekuvaus WM-data Oy: 0 euroa TietoEnator Oy: 0 euroa Pohjois-Suomen ERVA: 0 euroa Valtakunnalliset konsortiohankkeet (ProxIT, PegasosIT). 0 euroa Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Aluetietojärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto (vaihe I) ovat olleet uuden Kainuun toimintamallin kehittämisen edellytyksiä. Asiakkaiden liikkuminen ja hoidon järjestäminen siellä missä on parhaat resurssit edellyttää, että myös potilaan/asiakkaan tieto on käytettävissä reaaliaikaisesti. Kainuu on tehnyt merkittävää kehitystyötä aluetietojärjestelmän käyttöönotossa ja eri järjestelmiin kirjatun potilastiedon käytössä koko maakunnan alueella. Vuoden 2005 aikana dokumentteja on haettu yhteensä kappaletta. Tämä osoittaa sen, että tiedon laajentamiselle kattamaan koko potilaskertomus on tarvetta. Tämän hetkisessä ratkaisussa käytössä on vain noin 10 % potilaskertomuksen tiedoista. Jatkokehittäminen (vaihe II) on ehdoton edellytys ensinnäkin sille, että maakunnan alueella saadaan käyttöön kaikki se tarpeellinen potilaasta tallennettu tieto, mikä mahdollistaa potilaan hyvän hoitamisen. Toiseksi järjestelmän II vaihe on välttämätön, jotta päästään kansallisesti yhtenäisiin ratkaisuihin, kuten standardinmukaiseen kertomukseen ja CDAR2 tason tiedonsiirtoon. Tiedon välittämistä myös toiseen aluejärjestelmään potilaan hoidon mahdollistamiseksi pidetään yhtä tärkeänä kuin maakunnan sisällä olevan tiedon välittämistä. Lisäksi haetaan ratkaisuja tiedon sähköiseen allekirjoitukseen/toimikorttiratkaisuun ja edelleen tiedon välittämiseen arkistoon saakka. Hankkeen tavoitteena on: 1) sitoutuminen kansallisiin tavoitteisiin, 2) aluetietojärjestelmän CDAR2 -rakentaminen ja testaus, 3) valmiudet liittyä Pohjois-Suomen ERVA aluetietojärjestelmään, 4) yhteistyö hoitotyön dokumentoinnin osalta (VSSHP), 5) yhteistyö ProxIT ja PegasosIT -hankkeiden kanssa. Kainuu toimii kahden eri käytössä olevan järjestelmän hyvänä testialustana. Mahdollista on, että testaus voidaan 2

3 suorittaa CDAR2 standardilla ensimmäisenä valmiiden perusratkaisujen vuoksi. Testaaminen antaa hyviä kokemuksia muille toimijoille. Tämä voi välttää myös tuplaamasta virheitä muilla alueilla, erityisesti vastaavien järjestelmien ratkaisuissa. Ja tuloksia vahvistaa erityisesti se, että testaukset ja ratkaisut viedään suoraan tuotantoympäristöön, josta saadaan aitoja tuloksia. On huomioitava se, että Kainuun aluetietojärjestelmän ratkaisussa toteutetaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilastiedon välittäminen, mikä on kansallisestikin merkittävä pilotti. Kokemukset ja tulokset tullaan raportoimaan ja ne ovat käytössä niin konsortiohankkeissa kuin valtakunnallisestikin. Painoaluekoh-taiset erityis-vaatimukset Hankkeen tavoitteet Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset ehdot. Täytetään vain, kun valtionavustusta haetaan STM:ltä. Tavoitteet ovat painoaluekohtaisia ja ne täyttävät oppaassa kuvatut ehdot: rakenteisten tietojen käyttöönotto järjestelmissä, luokitukset, koodistot, PKI:n toteuttaminen, CDA R2-standardin käyttöönotto, yhtenäiset määritykset, luokitukset ja käsitteet. Tiivis yhteistyö Pohjois-Suomen ERVA alueen kanssa. Osallistutaan kansalliseen ohjaukseen ja määrittelytyöhön. Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Sitoutuminen kansallisiin tavoitteisiin Kainuu on sitoutunut potilaskertomuksen, tiedonsiirron ja arkistoratkaisun vaatimaan kehittämiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti tavoitellussa aikataulussa. Tavoitteena on, että Kainuun aluetietojärjestelmä kykenee välittämään lähes koko potilaskertomuksen tiedot alueellisesti, välittämään tietoa muihin aluetietojärjestelmiin ja vastaanottamaan tietoa muista aluetietojärjestelmistä tietoturvallisesti. Lisäksi tavoitteena on tietojen välittyminen sekä alueelliseen että kansalliseen arkistoon. OID-kooditusta jatketaan kansallisten ohjeiden mukaisesti (toimipaikat kooditettu I vaiheessa). 2. Aluetietojärjestelmän CDA R2 rakentaminen ja testaus Kainuu toteuttaa hankkeen II vaiheessa CDAR2-standarin, standardikertomus sekä tiedonsiirto käyttöönoton ja testauksen kahden käytössä olevan järjestelmän välillä. Toisessa vaiheessa testausta jatketaan toiseen aluetietojärjestelmään ja maakunnalliseen arkistoon/kansalliseen arkistoon. 3. Pohjois-Suomen ERVA yhteistyö Luodaan valmiudet liittyä Pohjois-Suomen ERVA aluetietojärjestelmään. Tämä migraatiopolku edellyttää sitä, että Kainuu muun Pohjois-Suomen ohella kehittää aluejärjestelmänsä siihen kuntoon, että se voi onnistuneesti tehdä yhteistyötä Pohjois-Suomen aluetietojärjestelmän kanssa. 4. Yhteistyö hoitotyön dokumentoinnin osalta VSSHP Kainuu on liittynyt mukaan hoitotyön dokumentoinnin kansalliseen hankkeeseen vuoden 2006 alusta. 5. Yhteistyö ProxIT ja PegasosIT -hankkeiden kanssa Kainuu osallistuu em. konsortiohankkeiden yhteistyöhön määrityksissä ja välittää testausten tulokset niiden käyttöön jatkokehittämiseksi. Muut em. tavoitteita tukevat osa-alueet: 1. Sähköisen toimikorttiratkaisun ja allekirjoituksen käyttöönotto ja käyttäjän vahva tunnistaminen. 2. Sähköinen säilytys arkistointi. Suunnittelu etenee ERVA-tason yhteistyönä. Kainuu toteuttaa P-Suomen tietohallintostrategiaa. Kainuu näkee tärkeänä, että kehitystä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien välisen rajapinnan löytämiseksi tehdään rinnan terveydenhuollon aluetietojärjestelmän kehitystyön kanssa. Tämän vuoksi toteutettava määritystyö sisältää myös kuvauksen ja tavoitetilan määrittelyn terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välisestä aluetietojärjestelmän kehitystyöstä. Erityisenä selvityksen kohteena on yhteisten tietojen käyttömahdollisuus sosiaalija terveydenhuollon välillä, mahdolliset rajapinnat ja tekniset toteutukset. Tavoite on tärkeä ennen kaikkea Kainuun hallintokokeilun sosiaali- ja terveydenhuollolle asetettujen tavoitteiden ja organisaatiomuutoksen näkökulmasta, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa tiiviin yhteisen toimintamallin. Tässä työssä tehdään tiivistä yhteistyötä kansallisen sosiaalihuollon hankkeen kanssa. Kainuussa tämän ohjelman kautta kehityshanke, jolla osaltaan tuetaan sosiaalihuollon kehitystyötä em. tavoitteen saavuttamiseksi (Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke). Mahdollisesti Kainuu voisi toimia yhtenäisen aluejärjestelmän pilottialueena. Tähän antaisi mahdollisuuden Kainuussa tehty kehitystyö sosiaalihuollon tietojärjestelmän osalta. Kainuussa yhtenäistettiin sosiaalihuollon järjestelmät ns. aluetietojärjestelmäksi, joka palvelee koko maakunnan sosiaalityötä. Hankkeen to- Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi 3

4 teutustapa/ tulokset sekä aikataulu 3.1. Aluetietojärjestelmän II-vaiheen määritys ja toteuttaminen A. Hankkeessa määritellään II-vaiheen toteutus. Tässä vaiheessa on tarkoitus laajentaa aluetietojärjestelmää niin, että lähes kaikki kertomustiedot ovat alueen käytettävissä kaikissa hoito-tilanteissa ja välittyvät myös muihin aluetietojärjestelmiin sekä arkistoon: a. Järjestelmän sovellukset päivitetään standardikertomuksen ja CDA R2 tiedonsiirron muotoon ja testataan tietojen välittymistä aluejärjestelmän sisällä (Effica-Pegasos). b. Testausta jatketaan toiseen aluetietojärjestelmään. c. Kehitetään potilaan suostumusten ja ydintietojen potilaskohtainen hallinta vastaamaan tarvittavaa tiedon välitystä, huomioiden tietosuojan ja tietoturvan vaatimukset. d. Testataan Stakesin koodistopalvelimen käyttö ja päivitetään kertomuksen koodistot ajan tasalle (OID, luokitukset) Aluetietojärjestelmän käyttöä tukevat muut toimenpiteet B. Sähköisen allekirjoituksen käyttöönoton määrittely ja toteuttaminen Sähköisen toimikorttiratkaisun ja allekirjoituksen käyttöönotto ja käyttäjän vahva tunnistaminen. C. Sähköinen säilytys - arkistointi Sähköisen säilytyksen/arkistoinnin suunnittelussa ja ratkaisussa seurataan kansallisia ja ER- VA alueen ratkaisuja. Suunnittelu etenee ERVA-tason yhteistyönä. Alueella laaditun tietohallintostrategian mukaan tavoitteen toteutuminen edellyttää, että ERVA-alueet (myös Kainuu) on rakentanut vaadittavat osa-alueet (mm. yhteydet, liittymät, standardit) omiin järjestelmiinsä Jatkokehittämistä tukevat muut toimenpiteet aluearkkitehtuurin määrittäminen koskien myös sosiaalihuollon aluetta yhteisten tietojen kuvaus ja tavoitetilan määrittely terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä aluetietojärjestelmän kehityksessä. Tässä työssä tehdään tiivistä yhteistyötä kansallisen sosiaalihuollon hankkeen kanssa. Kainuussa tämän ohjelman kautta kehityshanke, jolla osaltaan tuetaan sosiaalihuollon kehitystyötä em. tavoitteen saavuttamiseksi (Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke). Tulokset: Kansallisesti yhtenäinen potilaskertomus, tiedonsiirron CDAR2 muoto, tiedon välittyminen ER- VA-arkistoon ja aluetietojärjestelmiin. Aikataulu: Tavoitteena on, että alueellinen tietojärjestelmäratkaisu valmistuu kansallisen tavoitteen mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä. Tavoiteaikataulu on kireä, mutta kokemukset aikataulun mukaisesta etenemisestä ja projektin hallinnasta ovat alueella jo olemassa. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi Arviointi tehdään itsearviointina ohjaus- ja projektiryhmän kokouksissa sekä käyttöönotto ja testausprojektissa. Arvioinnissa seurataan panosten-toimenpiteiden-tuotosten ja tulosten toteutumista sekä niiden vaikutuksia. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset (VNA 2 ) 1. Hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; hanke toteutetaan Kainuun maakunta kuntayhtymän koko sosiaali- ja terveydenhuollossa (9 kuntaa). Tavoitteet tukevat Kainuun hallintomallissa asetettuja tavoitteita (asiakkaan liikkuminen, tiedon kulku/saatavuus). Tavoitteena tiedon laaja-alainen käyttö hoidossa ja palveluissa. 2. Hanke on vaikuttava ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; kansallisten tavoitteiden mukainen ja hyödyntää koko valtakunnallista kehitystä. 3. Hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; tavoitteet kohdistuvat pysyvään muutokseen potilaskertomuksen, tiedonsiirron ja tietoturvan toteuttamisessa. 4. Hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; turvaa sekä lähipalvelut että maakunnalliset palvelut. Tuleva kehitys tukee potilaan oikeutta oman potilaskertomuksen tietoihin. 5. Hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö: Hanke toteutetaan koko maakunnan alueella (9kuntaa). 4

5 Liitteet [X] Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi ja päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) Sote-ltk:n päätös , Toimitetaan kokouksen jälkeen. [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; selvitys on pakollinen) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA TEHTÄVÄNIMIKE VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/-kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna lääninhallituksen kirjaamoon paperilla sekä sähköpostin liitetiedostona hankehakemus, hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toi mitettava klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten painoalueiden mukaisista kohdista ja klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Arvioitu toteutumisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha, jo ka on käytettävissä vuoden 2008 loppuun. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa lääninhallitukselle jo lokakuussa 2008, mikä on syytä huomioida hankesuunnitelmaa tehtäessä. Valtionavustusviranomainen Hankkeen sisällöstä ja laajuudesta riippuen valtionavustuksen myöntää joko lääninhallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö. Hakijan on ilmoitettava, haetaanko avustusta lääninhallitukselta vai sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeen keskeisin painoalue Kohdassa on lueteltu ne hankekokonaisuudet, joille lääninhallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö voivat myöntää valtionavustuksen. Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan mitä painoaluetta hakijan hanke koskee. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle painoalueelle, valitaan niistä yksi, palvelujen tehostamisen kannalta keskeisin. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. 5

6 Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa (ei sis alv). Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää tätä pienemmällekin hankkeelle. Mikäli hankkeen kokonaiskustannukset jäävät alle euron, hakijan on esitettävä tässä kohdassa tai erilli sellä liitteellä se erityinen syy, johon hakemuksessa vedotaan. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan euroina. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtion avustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionavustus voi kuitenkin olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. koulutuskuntayhtymät) ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus euroina. Hankekuvaus Hankkeen keskeinen sisältö ja laajuus sekä, tavoiteltu vaikuttavuus, ja kuvataan siten, että hankkeesta ja sen merkityksestä saa hyvän yleisku van. Painoaluekohtaiset vaatimukset Hakijan opas sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat painoaluekohtaiset vaatimukset. Aina silloin, kun valtionavustuspäätöksen te kee sosiaali- ja terveysministeriö kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa ja tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustapa ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aikataulutus. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kriteereistä ja painoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä säädetään valtion avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Keskeisenä edellytyksenä on, että kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palve lujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Lisäksi otetaan huomioon, että 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikuttava ja laaja-alai sesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. Kohdassa tuodaan esille tarvittaessa perustellen ne em kriteereistä, jotka liittyvät hankkeeseen. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset ja hankesuunnitelma. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitel masta tai erillisestä liitteestä. 6

7 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henki löstön osalta siis sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä ja hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voivat olla korkeintaan 50 % kokonais kustannuksista. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöi den hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamatto mat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähin tään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on kuitenkin olta va vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen si vulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 % tai sairaanhoitopiirin ollessa hakijana 50 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu Hakemuksen allekirjoittaa taho, joka on oikeutettu hakemaan kunnan tai kuntayhtymän nimissä valtionavustusta. LÄÄNINHALLITUSTEN JA NIIDEN ALUEYKSIKKÖJEN YHTEYSTIEDOT ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Hämeenlinnan toimipaikka PL HÄMEENLINNA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Helsingin alueellinen PL HELSINKI Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Kouvolan alueellinen PL KOUVOLA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi OULUN LÄÄNINHALLITUS PL OULU Puh Fax kirjaamo@olh.intermin.fi ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL MIKKELI Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Joensuun alueellinen PL JOENSUU Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Kuopion alueellinen PL KUOPIO Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL ROVANIEMI Puh Fax kirjaamo@llh.intermin.fi LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL TURKU Puh Fax stotku@lslh.intermin.fi Jyväskylän alueellinen PL JYVÄSKYLÄ Puh Fax stojkl@lslh.intermin.fi Tampereen alueellinen PL TAMPERE Puh Fax stotre@lslh.intermin.fi Vaasan alueellinen PL VAASA Puh Fax. (06) stovsa@lslh.intermin.fi 7