1
Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2
Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3
Visuaalinen kuvaus terveysliikuntasuosituksista. 4
Liikemittarilla kerätty aineisto Terveys 2011 tutkimuksesta. Pylväät kuvaavat terveysliikuntasuositusten kestävyysliikuntaosuuden täyttymistä eri ikäisessä aikuisväestössä. 5
6
Terveydenhuollon roolia liikkumisen edistämisessä painotetaan myös valtakunnallisissa linjauksissa ja se on näkyvästi esillä myös monissa alueellisissa suunnitelmissa. 7
Liikuntaneuvonta on terveydenhuollossa luonteva tapa edistää liikkumista. Tutkimukset osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan väliset lyhyet keskustelut liikkumisesta lisäävät potilaiden liikkumista ainakin lyhyellä aikavälillä. 8
Tutkimuksissa liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta on pääasiassa tarkasteltu liikuntakäyttäytymisen muutoksen kannalta. Tällöin oletuksena on, että liikuntakäyttäytymisen muutos terveellisempään suuntaan näkyy ennen pitkää myös parempana terveytenä ja kohentuneena elämänlaatuna. Terveyttä ja elämänlaatua on toistaiseksi käytetty liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden osoittimina melko vähän, koska tutkimusten aikajänne on useimmiten ollut liian lyhyt niiden tarkasteluun. 9
Huolimatta liikkumisen terveyshyödyistä ja liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta liikuntaneuvonta toteutuu terveydenhuollon vastaanotoilla varsin vaihtelevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että liikuntaneuvontaa toteutetaan vain osassa niistä potilaskäynneistä, joilla siihen olisi erityisiä perusteita ja sitä, että neuvonta ei aina toteudu hyvän käytännön mukaisesti. Tämä johtuu useista tekijöistä, joita on diassa ryhmitelty yhteiskunnalliselle, organisaatioiden ja työyhteisöjen sekä yksittäisen ammattilaisen tasoille. Liikuntaneuvonta terveydenhuollossa voi kehittyä, jos se tunnistetaan tärkeäksi kaikilla tasoilla. Toki yksittäinen ammattilainenkin voi vaikuttaa liikuntaneuvonnan toteutumiseen omassa työssään, mutta pitkäjänteinen neuvonta voi olla vaikeaa ilman organisaation sille luomia edellytyksiä. Organisaatio puolestaan tarvitsee usein tuekseen valtakunnallisia linjauksia siitä, että tällaisia edellytyksiä kannattaa luoda. 10
11
Reseptilomake. 12
Prosessikuvaus ja liikkumisen intensiteettitaulukko ammattilaiselle. 13
Prosessikuvaus ja liikkumisen seurantakortti potilaalle. 14
Tutkimuksia vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. 15
Lisää tutkimuksia 16
Isossa Britanniassa on käytössä liikuntalähete. Siihen ei kuulu varsinaista liikuntaneuvontaa, vaan potilas ohjataan liikuntakeskukseen, jonka kanssa on tehty sopimus liikuntaneuvonnasta, henkilökohtaisesta liikunnanohjauksesta tai liikuntaryhmiin ohjaamisesta. Tutkimuskatsaus liikuntalähetteen vaikuttavuudesta osoitti, että suhteessa tavanomaiseen neuvontaan liikuntalähete hyödyttää eniten niitä potilaita, jotka liikkuvat liian vähän ja joilla jo on jokin terveysongelma tai riski. 17
Pohjoismaissa useita erilaisia käytäntöjä, joista on laadittu englanninkielinen yhteenveto vuonna 2010. 18
Ruotsalainen liikuntaresepti, jonka avulla potilaan kanssa määritellään harjoittelumuoto, liikuntalaji, intensiteetti, kerrat ja kesto viikossa, voimassaoloaika ja seuranta. Reseptin laatija voi olla kuka tahansaterveydenhuollonammattilainen. 19
Ruotsalaiseen liikuntareseptiin kuuluvaa tukimateriaalia terveydenhuollon ammattilaiselle: käyttöohjelehtinen ja liikunta erilaisissa sairauksissa kirja, joka on myös englanninkielisenä. 20
Ruotsalaisesta liikuntareseptistä on tehty kolme väitöskirjaa. 21
Norjalainen liikuntaresepti on kaksisivuinen ja sen avulla keskustellaan liikunnan lisäksi myös muista elintavoista. Liikkumista käsitellään sivulla kaksi ja siellä otetaan huomioon myös istuminen. 22
Terveydenhuollon ammattilaisen tukena käsikirja. Arviointi käsittää yhden gradun ja valtakunnallisen arviointiraportin sekä useita alueellisia käyttöraportteja. 23
Includes four motivational interview session during 7 months. In the beginning the patient is referred to structured group exercise arranged twice a week. This period lasts for two months. Then, after the second interview the weekly group exercise sessions are reduced to one time per week and the patient is expected to increase volitional physical activity. This period lasts for 2 months. After that the group exercise is finished and the patient continues on his own until the last interview session at 7 months. 24
Käsikirja ammattilaisen tueksi. 25
Kaksi väitöskirjaa, kansallinen arviointiraportti ja useita alueellisia raportteja. 26
27
Valtakunnallisen hankkeen arviointi. 28
Liikkumisreseptilomake. Täytetään yhdessä potilaan kanssa. Täyttäminen ohjaa hyvään neuvontakäytäntöön 5A:n mukaisesti. Tarkoitus, että lääkäri käynnistää prosessin (Arvioi ja Anna neuvoja), jonka jälkeen reseptiä voi käyttää lähetteenä muulle terveydenhuollon ammattilaiselle tai liikuntapalveluihin, jossa resepti täytetään asiakkaan kanssa loppuun. Pyritään siihen, että ainakin yksi seurantakontakti tapahtuu lähettäneen lääkärin toimesta. 29
Ammattilaisen tukimateriaalina yksisivuinen käyttöohje ja sovellettu RPE taulukko, jonka voi myös tulostaa potilaalle mukaan. 30
Potilas voi halutessaan seurata reseptin mukaisen liikkumisen toteutumista seurantakortin avulla. 31
Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus Liikkumisreseptin vaikuttavuudesta suhteessa tavanomaiseen neuvontaan sekä askelmittarin käyttöön ja siitä saatavaan palautteeseen. Mukana 67 lääkäriä 24 terveysasemalta sekä 265 potilasta. Lääkärit satunnaistettiin. Liikkumisresepti lisäsi liikkumista lyhyellä aikavälillä enemmän suhteessa molempiin vertailuryhmiin. 32
33
Sovella LIREKE tuloksia selostuksessa. 34
35
36
37
38
39