Mikkelin kaupunki Sivistystoimi Muistio 21.2.2014 Asia Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluverkkotyöryhmä 2. kokous Aika Perjantai 21.2.2014 klo 12.30-14.08 Paikka Työryhmän jäsenet: Kaupunginhallituksen kokoushuone, Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros Toivonen Hannu, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, työryhmän puheenjohtaja Huoponen Marianne, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, työryhmän varapuheenjohtaja Häkkinen Sari, henkilöstöjärjestöjen edustaja Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston edustaja, poissa Sihvonen Jari, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, poissa Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja Väisänen Maini, yhdyskuntatekniikan päällikkö, poissa Aluejohtokunnan edustaja, poissa Turunen Tiina, johdon sihteeri, työryhmän sihteeri Muut: Korhonen Kirsi, Suomenniemen aluejohtokunnan edustaja klo 12:33-14:04 Pylkkänen Ilpo, Anttolan aluejohtokunnan edustaja, poissa Saloviin Minna, Haukivuoren aluejohtokunnan edustaja, poissa Tikkanen Petri, Ristiinan aluejohtokunnan edustaja Isomöttönen Nikke, intendentti, klo 12:45-14:08 Karttunen Matti, museotoimenjohtaja klo 12:30-13:36 Launonen Virpi, kirjastotoimenjohtaja Markkula Kristiina, vs. kulttuurijohtaja Mattila Antti, liikunta- ja nuorisojohtaja, poissa Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja, klo 12:45-14:08 Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:30. 2. Edellisen muistion tarkastaminen ja hyväksyminen 3. Aluejohtokuntien edustaja Muistiot löytyvät osoitteesta http://www.mikkeli.fi/sisalto/kulttuurinuoriso-ja-liikuntapalveluiden-palveluverkkotyoryhma Muistion on tarkastettu ja se hyväksyttiin. Aluejohtokunnat esittävät edustajansa kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti työryhmään edustamaan kaikkia aluejohtokuntia. Päätös: Aluejohtokunnat antavat esityksensä seuraavassa kokouksessa. 1
Mikkelin kaupunki Sivistystoimi Muistio 21.2.2014 4. Kuulemisaikataulut Edellisessä kokouksessa sovittiin, että kuulemiset pidetään Mikkelissä 1.4.2014 klo 18:00, Ristiinassa (Ristiina ja Suomenniemi) 2.4.2014 klo 18:00, Haukivuorella 8.4.2014 klo 18:00 ja Anttolassa 9.4.2014 klo 18:00. Mikkelissä tilaisuus pidetään kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Anttolan tilaisuus pidetään Anttola-talossa. Haukivuoren tilaisuus voidaan pitää joko Haukihallissa tai Haukivuoren aseman koululla. Jos tilaisuus pidetään Ristiinassa 2.4.2014, tilaisuuteen osallistuisi mahdollisesti 1-2 suomenniemeläistä ja jos Suomenniemellä Metsätähdessä pidetään oma tilaisuus, osallistujamäärä olisi noin 20-40. Tosin ajankohta 2.4.2014 on suomenniemeläisille huono, koska samaan aikaan osa mahdollisista osallistujista on sitoutunut olemaan muualla. Ehdotus: Päätetään Haukivuoren tilaisuuden paikka. Päätetään järjestetäänkö Ristiinan ja Suomenniemen tilaisuudet yhdessä vai erikseen. Päätös: Haukivuoren tilaisuus pidetään Haukihallissa 8.4.2014 klo 18. Ristiinan tilaisuus pidetään Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa 2.4.2014 klo 18. Suomenniemen tilaisuus pidetään Toimintakeskus Metsätähdessä 7.4.2014 klo 18. 5. Museotoimen nykytila, Matti Karttunen Matti Karttusen esittely, liite 1 6. Yleisten kulttuuripalvelujen nykytila, Kristiina Markkula Kristiina Markkulan esittely, liite 2 7. Liikunta- ja nuorisopalvelujen nykytila, Antti Mattila Siirrettiin seuraavan kokoukseen. 8. Kirjastopalvelujen nykytila, Virpi Launonen Virpi Launosen esittely, liite 3 2
Mikkelin kaupunki Sivistystoimi Muistio 21.2.2014 9. Nettikysely eri kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntajärjestöille ja -toimijoille Edellisessä kokouksessa sovittiin, että eri kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntajärjestöille ja -toimijoille tehdään nettikysely, jossa kysellään mm. miten kaupungin tulisi järjestää kaupungin oma toiminta niin, että se parhaiten palvelisi kaikkia. Tulosaluepäälliköt valmistelevat kysymykset seuraavaan kokoukseen, mitä järjestöiltä ja toimijoilta halutaan kysyä. Ehdotus: Päätös: Tulosaluepäälliköt esittelevät kysymyksensä ja niiden pohjalta laaditaan kysely Webropol-ohjelmalla. Päätettiin, että tulosaluepäälliköt sivistystoimen johdolla miettivät kysymyksiä, jonka jälkeen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tulosaluepäälliköt kokoavat niistä kyselyn ja päättävät, kuinka lähettäminen kyselystä tapahtuu. Kyselyn vastaukset/yhteenveto tuodaan toimikunnalle. 8. Muut mahdolliset asiat Päätettiin, että seuraavassa kokouksessa Virpi Launonen, Antti Mattila ja Nikke Isomöttönen kertovat, mitä tulosalueilla on lähivuosien aikana tehty palveluverkon hyväksi. Lisäksi he miettivät, mikä näkemys heillä on, miten asioita/toimintaa tulisi järjestää/kehittää 5-10 vuoden kuluessa. Voidaanko karsia, yhdistää tai järkiperäistää toimintoja? Päätettiin, että Matti Karttunen ja Kristiina Markkula kertovat edellä mainitut asiat 28.3.2014 kokouksessa. Kirjastolla pidetään asiakasraati viikolla 14, joiden aiheina on: millaisia kirjastopalveluita halutaan: tässä keskustellaan odotuksista ja vanhat toiminnot versus uudet konseptit, henkilökohtainen palvelu, itsepalvelu, sähköiset palvelut ja aukioloajat. Asiakasraadin tulokset tuodaan 11.4.2014 kokoukseen. Opinnäytetyö kirjastoautosta löytyy osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/67762 ja liite 4. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:08. Tiina Turunen muistion laatija, sihteeri 3
Mikkelin kaupungin museot Mikkelin taidemuseo / Etelä-Savon aluetaidemuseo Päämajamuseo Suur-Savon museo Toimitiloja 14:ssä eri paikassa (v.2014)
Toimitilat Toimitilat, yleisölle avoimet kohteet (10): Graniittitalo (taidemuseo ja toimistot) Suur-Savon museo Päämajamuseo Viestikeskus Lokki Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu Kivisakasti Harjukosken mylly Pien-Toijolan talonpoikaismuseo, Ristiina Nikkisen torppa, Suomenniemi Päämajamuseon kahvila Toimitilat, säilytystilat (4) - Esinesäilytystila, Vanha kasarmialue - Taideteosten säilytystila, Johannes Haapasalon kokoelma, Anttola - Suuret esineet (kärryt, reet yms.) Kyyhkylä, navetan vintti - Pieni säilytystila, Karjaportti
Henkilökunta 4 museoammatillista virkaa (museotoimenjohtaja, 3 amanuenssia) 8 työsopimussuhteista toimea (5 museovirkailijaa, museoassistentti, museomestari ja toimistosihteeri) yhteensä 11 htv (10 kokoaikaista ja 2 puolipäiväistä työntekijää)+ Ristiinan osalta 15 % kulttuurituottajan työajasta
Mikkeli on Suomi pienoiskoossa? Mikkeli on asukasluvultaan 1 % koko Suomen asukasluvusta Museoalan volyymi Suomessa reilut 200 milj. euroa Mikkelin kaupungin museotoimen budjetti v. 2014 on 1 176 100 Kaupungin kokoon ja aluekeskuksen statukseen nähden museotoimi on resurssoitu hyvin niukasti
Talous Museotoimen budjetti v. 2014: 1 176 100 Toimintatuotot: 105 200 Nettobudjetti: 1 070 900 Lakisääteinen valtionosuus: 327 195 Kaupungin netto-osuus kuluista 743 705
Kulujen jakautuminen Henkilöstökulut 477 100 = 40,6 % Tilavuokrat 369 900 = 31,5 % Sisäiset palvelut 56 700 = 4,8 % ATK/tietoliikennepalvelut 29 000 = 2,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 69 700 = 5,9 % Palveluiden ostot (ulkoiset) 158 800 = 13,5 % Muut kulut 14 800 = 1,2 %
Kokoelmat 2013 Taidemuseossa 7 eri kokoelmaa, joissa yhteensä 6 560 teosta Kulttuurihistorialliset kokoelmat; 14 063 luetteloitua esinettä Valokuvia; 25 788 kpl Arkistomateriaali hyllymetreinä; n. 26 m
Näyttelyt 2014 9 pysyvää perusnäyttelyä + Mannerheimin salonkivaunu 8 vaihtuvaa näyttelyä Lisäksi taidemuseon pienet ns. studionäyttelyt Aluetaidemuseon lainattavat näyttelyt Työpajatoiminta, museokasvatus
Kävijämäärät v. 2013 Taidemuseo 6 599 Päämajamuseo 6 893 Viestikeskus Lokki 4 595 Salonkivaunu 856 Suur-Savon museo 1 298 Kivisakasti 932 Harjukosken mylly 173 Pien-Toijolan talonpoikaismuseo 430 Nikkisen torppa 360 yhteensä 22 136
Hankkeet ja projektit FINNA (KDK = kansallinen digitaalinen kirjasto) Tavoitteena luoda maamme muistiorganisaatioille (arkistot, kirjastot, museot) yhteinen asiakasliittymä internettiin. Liittymän kautta kokoelmat ja arkistot voidaan avata yleisölle Mikkelin kaupungin museot ilmoittautunut toiseen aaltoon, joka käynnistyi syksyllä 2013 Kulttuurihaaste. Historiallinen kaupunkikierros Mikkelissä nykyteknologiaa hyödyntäen (älypuhelimet, QR-koodit, digitoidut aineistot). Valmistuu toukokuussa 2014
Nostot 2014 Mikkelin 10. kuvitustriennale 7.6.-14.9.2014 Stedingk näyttely kaupunginhallituksen kokoushuoneessa 13.6.-17.8.2014 (toteutetaan yhdessä arkistolaitoksen kanssa) Päämajamuseo täyttää 40 vuotta (perustettu 1974). Syksyllä 2014 järjestetään luentosarja yhdessä Mikkelin yliopistokeskuksen ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa.
Tulevaisuuden haasteet Museolehtori (nyt Museolinkki toiminta) Konservaattori Rakennustutkija Toinen museomestari Päämajamuseon amanuenssi
Tulevaisuuden haasteet Museossa vaadittavien olosuhteiden (suhteellinen kosteus, lämpötila) ylläpitäminen taidemuseossa eri vuodenaikoina vaikeaa -> Taidemuseon tilatyöryhmä perustettu tammikuussa 2014 Päämajamuseon remontti valmistuu kesäkuun alussa. Näyttelyä päästään rakentamaan viikolta 25 alkaen Korvaavien säilytystilojen etsiminen museotoimen kokoelmille Museokohteiden saavutettavuus ja esteettömyys Siirtyminen ns. kannustavaan valtionosuusjärjestelmään - Vähenevät valtionosuudet?
Mikkelin kaupungin museot Kiitoksia mielenkiinnostanne!
YLEISET KULTTUURIPALVELUT Kristiina Markkula 21.02.2014
TAVOITTEET Laadukkaat ja monipuoliset kulttuuripalvelut Asukkaiden oman harrastustoiminnan tukeminen Taiteen perusopetuksen mahdollistaminen yhteistyösopimuksin ja avustuksin Avustusten jakaminen Yhteistyösopimukset ja erilliset hankkeet
PAINOPISTEET Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten taidekasvatuksen turvaaminen yhteistyösopimuksin Ikäihmisten kulttuuripalvelut Kulttuuriperintöohjelman toimeenpano Asukkaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä osallisuuden kehittäminen kulttuuritarjonnan avulla.
HENKILÖKUNTA kulttuurijohtaja kulttuurituottaja lastenkulttuuri kulttuurituottaja aikuisväestö (15 % työajasta Mikkelin kaupungin museotoimessa) toimistosihteeri (50 %, liikunnan kanssa yhteinen) Suomenniemen osalta tietopalvelusihteeri valmistelee Suomenniemipäivät
MIKKELIN KAUPUNGIN STRATEGIA Asukkaiden hyvinvointi Elinkeinojen hyvinvointi Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Visio: Digitaalinen Mikkeli Kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen voimavarojen vahvistaminen Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. - Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö
KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA 14 jäsentä + puheenjohtaja ja hallituksen edustaja Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo-oikeus. Lautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Monipuolista ja laadukasta kulttuuri- ja liikuntatarjontaa Käyttäjälähtöiset palvelut
KULTTUURIPALVELUT, TOIMINTAMENOT TA 2014 KULULAJEITTAIN Muut toimintakulut; 82600; 14 % Henkilöstökulut; 171400; 28 % Avustukset; 161000; 27 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat; 17500; 3 % Palvelujen ostot; 170200; 28 %
TULOT oma tuottotavoite: 17 600 OPM: kulttuuritoimen perushinta 3,50 /asukas (Mikkeli: 190 855 ) ja taiteenperusopetus perushinta 1,40 /asukas (76 342 )
TAPAHTUMAT KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku Hulivili-karnevaali Lasten uudenvuoden konsertti Puistokonsertit kesällä Vanhusväestölle suunnatut konsertit ja teatteriesitykset (laitoksissa), ns. etsivä kulttuuritoiminta Joulukauppa (n. 3-4 viikkoa ennen joulua Kenkäverossa) Itsenäisyyspäivän ja veteraanipäivän ohjelmien suunnittelu ja tuottaminen Omat muut tilaisuudet ja konsertit
AVUSTUKSET Avustuksien kautta yleisten kulttuuripalvelujen vaikutus ulottuu laajalle ja tukee asukkaiden hyvinvointia kulttuurin avulla. - Mikkelin teatteri 1 158 000, Mikaeli 803 800 ja musiikkiopisto 385 000 Avustussäännöt on uudistettu joiltakin osin Avustuksia vain rekisteröityneille yhdistyksille Otettu käyttöön mm. tappiontakuu -periaate niissä avustuksissa, joihin se luontevasti sopii.
HANKKEITA JOISSA OLLAAN MUKANA Lastenkulttuurikeskus Verso osa valtakunnallista Taikalamppuverkostoa Teatterin aluekeskus harrastajateattereita tukeva Fitness -ooppera nuorille Bändikoulu nuorille (Otavan opiston) Itäisen tanssin aluekeskus tanssia eri ikäisille Ikäosaavat -palvelualueet Etelä-Savossa - kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevan vapaaehtoistoiminnan järjestämismallin kehittäminen OmaisOiva omaishoitajien voimaannuttaminen kulttuurin avulla Lasten maaseutu suomalais-venäläinen koulun ja kylän yhteishanke
TILAHALLINNOLTA VUOKRATUT TILAT Wanha Muuntamo, Pursialankatu 5 - käytössä kesäkuukausina, vuokrataan luovien alojen toimijoille - Näyttelytilaa kahdessa kerroksessa yhteensä 111, 5 m 2, tilassa ei ole viemäriverkostoa - vuokra 5-10 /vrk (kulttuurijohtaja päättää) - suojeltu rakennus - vuokra kulttuuripalveluille: 2 064 /v Anttolan vanha viljamakasiini, Mikkelintie 39 - Näyttelytila Anttolan keskustassa, kahdessa kerroksessa yhteensä 52 m 2, tilassa ei ole viemäriverkostoa, ei wc:tä - vuokra 5-10 /vrk (kulttuurijohtaja päättää) - suojeltu rakennus - vuokra kulttuuripalveluille: 2 204 /v
TILAHALLINNOLTA VUOKRATUT TILAT Kesäteatteri, Mikonkatu - vuokra: 5 859 /v (loka maaliskuu) - Vuokrasopimus ei irtisanottavissa, niin kauan kuin kesäteatteri toimii! Varasto, Porrassalmenkatu 50 vuokra 2 020 /v Taiteiden talo, Puistokatu 3 - vuokra 30 208 /v
SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT Nettisivut uusittu Sähköisten palvelujen laajentaminen - yhdistysrekisteri - sähköisten hakemusten markkinointi asiakkaille - Face book, twitter, instagram?
HAASTEET Tulotavoitteen saavuttaminen toiminta painottuu vahvasti avustusten jakamiseen, oma tapahtumatuotanto pääosin ilmaista asiakkaille. Valtakunnallinen kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Mikkelissä 27.4.2014 aseveliillan ja pääjuhlien ohjelmiston suunnittelu ja tuottaminen pääosin yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä
VAHVUUDET/MAHDOLLISUUDET Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta nykyisen toiminnan ylläpitämiseen Kattava ja hyvätasoinen taiteenperusopetus: KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku + yhdistysten toiminta Hyvät taideoppilaitokset: Etelä-Savon tanssiopisto, Mikkelin musiikkiopisto, Arto Kivekkään harmonikkaopisto ja La Carmencita tanssiopisto, Valokuvakeskus, kuvataide (Mikkelin kaupungin kansalaisopiston toimintana) Sähköisten asiointimahdollisuuksien edelleen kehittäminen Lupaus 2016 hankkeen myötä Hyvä konserttisali Aktiiviset ja toimivat kulttuurijärjestöt
UHAT/HEIKKOUDET Taloudellinen epävarmuus oma toiminta ja avustukset näivettyvät kulttuuritilaisuudet vähenevät Tiloista puute: kohtuuhintaisia monitoimi- ja harrastetiloja sekä taiteilijoiden ateljeetiloja liian vähän Avustuksia jaetaan liian pieniin puroihin kukaan ei pysty toimimaan Siiloajattelu pitäisi poistaa enemmän yhteistyötä eri hallintokuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa
KIITOS. Lisätietoja: kristiina.markkula@mikkeli.fi Gsm 050-581 2371
MIKKELIN KAUPUNGINKIRJASTO ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKIRJASTO Mikkelin kaupungin kirjastoverkosto Launonen Virpi 21.2.2014
Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat 2 2. Kirjaston tehtävät ja vaikuttavuus 3 3. Mikkelin kirjastoverkko 6 4. Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset 10 Tilastoliitteet 12 1
1. Lähtökohdat Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7.1.2013 4 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Ohjelmalla pyritään varautumaan hyvissä ajoin talouden tasapainon ylläpitoon. Kaupunki on linjannut jatkavansa hillittyä kasvustrategiaa, mikä tarkoittaa hillittyä investointiohjelmaa. Lisäksi palvelutoiminnan säästöt tehdään niin, että peruspalvelutasosta pidetään huolta. Kirjastojen osalta ohjelmassa on linjattu palvelujen laajuustarkastelu. Kirjastoissa tullaan hyödyntämään eläköitymisen mukaan tuomat henkilöstön vähennysmahdollisuudet, mutta samalla se tarkoittaa sitä, että palveluverkkoa on pystyttävä karsimaan. Kirjastoissa pyritään hyödyntämään kirjastoautomaatiota entistä paremmin sekä tehostamaan uuden aineiston käsittelyä ulkoistamalla tarroitus ja muovitus. Ohjelmassa mainittuun euromääräiseen säästötavoitteeseen päästään lakkauttamalla 1 3 lähikirjastoa. Mikäli kaupunki pystyy vuokraamaan tyhjiksi jääneitä kirjastotiloja ulos, säästötavoitteeseen riittää yhden lähikirjaston lakkauttaminen. Mikäli tilakustannukset jäävät kaupungille, säästötavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan luonnollisesti useamman kirjaston lakkauttaminen. Kirjastot ovat omalta osaltaan toteuttaneet aikaisempia säästöohjelmia huolellisesti. Vuodesta 2008 alkaen on lakkautettu kokonaan kaksi lähikirjastoa (Kaituemäki ja Kalvitsa), ja yhden lakkautetun kirjaston tilalle on perustettu uusi (Siekkilä/Kalevankangas). Vakansseja on lakkautettu kolme. Vuonna 2008 kirjastolla oli vakansseja 45 ja kirjastoja 13 kiinteää ja kaksi kirjastoautoa. Vuoden 2013 alusta kirjastolla on sama määrä sekä vakansseja että kirjastoja kuin vuonna 2008. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2009 alusta Mikkeli on hoitanut sopimuksen perusteella myös Hirvensalmen kirjastoa (+1 kirjasto, +1 vakanssi) ja että vuoden 2013 alusta kuntaliitoksen myötä myös Suomenniemen kirjasto on osa Mikkelin kaupunginkirjastoa (+1 kirjasto, +2 vakanssia). Ylipäätään seutukirjastomallin luominen on tehostanut henkilöstön käyttöä seudullisesti: kirjastotoimenjohtajan, palvelupäällikön, asiakaspalveluvastaavan, vahtimestarin sekä hankinnan ja luetteloinnin henkilökunnan työaikaa sekä kustannuksia jaetaan sopimuskuntien kesken. Kaupungin uuden strategian painopistealueina ovat asukkaiden osallistaminen hyvinvointiin, elinkeinojen hyvinvointi sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Kirjastojen rooli on tärkeä erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kirjastot tarjoavat mahdollisuuksia lukemisharrastuksen lisäksi opiskeluun ja vapaaehtoiseen itsensä kehittämiseen sekä virikkeitä muuhun harrastustoimintaan. Kirjasto on myös kohtaamispaikka: kirjaston tiloja hyödynnetään oleskeluun sekä erilaisten harrastuskerhojen tapaamispaikkana. Rooli korostuu erityisesti entisissä kuntakeskuksissa, joissa kirjasto on yleensä ainoa eikaupallinen tapaamispaikka. Kirjaston tiloja käytetään luentoihin ja keskustelutilaisuuksiin, millä on tärkeä merkitys kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yhteiskuntatietoisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kirjasto tarjoaa tilojaan myös erilaisten näyttelyiden järjestämiseen ja ruokkii näin luovuuden ja elämysten mahdollisuuksia. 2
2. Kirjaston tehtävät ja vaikuttavuus Kirjastojen toimintaa säädellään kirjastolailla ja asetuksella. Kirjastolaissa todetaan, että jokaisen kunnan on ylläpidettävä kirjastoa joko itse tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa ja että kirjastossa tulee olla asiakkaiden käytössä riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Lisäksi kirjastolaissa määritellään, että kirjaston oman kokoelman käyttö ja lainaaminen on maksutonta. Kirjastolaissa kirjastojen tehtävä määritellään seuraavasti: Kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä (Kirjastolaki 2 1 mom.) Kirjastojen voidaan siis katsoa toteuttavan perustuslain 16 2 momenttia, jonka mukaan Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lainsäädännön lisäksi valtio ohjaa kirjastojen toimintaa erilaisilla poliittisilla linjauksilla ja strategioilla sekä valtionavustuksilla. Vuonna 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa Kirjastopolitiikka 2015 strategiassa kirjastojen rooli nähdään erityisesti kansalaisyhteiskunnan tietovaraintojen tarjoajana ja kansalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien turvaajana sekä tiedonhallintataitojen ohjaajana. Siinä on listattu kirjastoille muun muassa seuraavanlaisia tehtäviä ja rooleja: Kirjastot huolehtivat kansalaisten tietohuollosta Vähentävät eriarvoistumista sekä tiedollista, kulttuurista ja sosiaalista syrjäytymistä Kirjastojen osaamistasoa nostettava, palvelujen oltava laadukkaita Kirjastoammattilaisia tarvitaan yhä enemmän ohjaamaan opettajia ja koululaisia tiedonhallinnassa Kirjastot yhdessä koulutoimen kanssa vastaavat perusasteen tietohuollosta ja kirjastopalveluista Kirjastopolitiikka 2015 korostaa kirjastoissa tehtävän asiantuntijatyön merkitystä, ja siinä kirjastoammattilaisten ajantasainen osaaminen nähdään yhtenä tärkeimmistä palvelun laatutekijöistä, sillä tietohuollon opastaminen on ammattitaitoa ja inhimillistä panosta vaativaa työtä. Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi yleisten kirjastojen laatusuosituksen. Laatusuositus antaa suuntaviivoja hyvän kirjaston toimintaan. Laatusuosituksessa todetaan, etteivät vuonna 2000 annetut numeeriset laatusuositukset ole vanhentuneet, mutta laatua haluttiin uudessa laatuprosessissa lähestyä toisenlaisesta näkökulmasta. Tavoitteiksi kirjastopalveluiden järjestäjälle laatusuosituksessa määritellään: Hyvässä kirjastossa / laadukkaita kirjastopalveluja tarjoavassa kunnassa Kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tiedostetaan ja käytetään hyväksi. Sektorirajat ylittävä, kunnan sisäinen yhteistyö on sujuvaa ja kirjasto on mukana esimerkiksi hyvinvoinnin, oppimisen ja kulttuurin prosessien 3
kehittämisessä. Palvelujen saatavuutta tarkastellaan myös alueellisesti yli kuntarajojen. Saatavuuden tai laadun parantamiseksi toimitaan alueellisesti ja seudullisesti tai poikkihallinnollisesti palveluverkoissa. Yhteistyöstä on selkeät sopimukset ja kustannusvastuut on määritelty. Kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat, jotka ovat vähintään yleisten kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (v. 2011 tae 55,50 euroa). Rahoitustasolla, joka vastaa 1 1,5 prosenttia kunnan käyttökuluista, turvataan laadukkaiden palvelujen tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten palveluista huolehditaan tasavertaisin perustein ja myös muiden kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon. Kunnan monikulttuurisuus näkyy kirjastossa. Kirjastotoimen hallinto on järjestetty niin, että päätöksenteossa on käytettävissä kirjastotoimen paras asiantuntemus ja osaaminen. Tilaaja-tuottajamalleissa on huolehdittu tilaajan kirjastotoimen asiantuntemuksesta. Kirjastoalan työpaikkojen vetovoimasta huolehditaan ja rekrytoinneilla haetaan parasta kirjaston kehittämisessä tarvittavaa osaamista. Kunta huolehtii siitä, että kirjastohenkilöstö ja kirjastotoimen johtotehtävissä työskentelevä henkilöstö osallistuu riittävästi suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen (vähintään 6 koulutuspäivää / hlö / vuosi). Kunnan kirjastotointa arvioidaan paikallisesta toimintaympäristöstä lähtien, ennakoiden ja pitkäaikaiset vaikutukset huomioon ottaen. Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Palvelujen kehittämiseen osallistuminen on tehty kuntalaisille ja kirjaston asiakkaille helpoksi. Siihen innostetaan ja palautejärjestelmiä kehitetään. Kunnan sisäisten menojen vyöryttäminen on läpinäkyvää ja kirjasto voi toimia kustannustietoisesti. Kirjaston palvelu- ja kustannusrakennetta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan monipuolisilla indikaattoreilla. Keskeisinä mittareina palvelutuotannon osalta ylläpitäjä seuraa asukaskohtaista fyysisten käyntien, verkkokäyntien, lainausten, kirjastoaineistokulujen ja toimintakulujen määrää. Indikaattoreita muodostetaan käyttäjäkokemuksille (kuntalais- ja asiakaskyselyissä ilmaistu palaute) ja palvelujen uusille muodoille (esimerkiksi tapahtumatuotanto, kirjastojen monipalveluluonne). Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti Tampereen yliopistolla yleisten kirjastojen vaikuttavuustutkimuksen. Tutkimus valmistui vuonna 2011. Siinä perehdyttiin kirjastonkäyttöön ja käytön merkityksiin kyselytutkimusta hyödyntäen. Tutkimuksen keskeisemmät tulokset olivat: Kirjasto oli monille keskeisin kanava saada syventävää tietoa eri asioista sekä tietoa ja aineistoa, joka auttaa oppimaan uusia asioita ja taitoja sekä tietoa oman itsen ymmärtämiseksi. 81 % ilmoitti käyttävänsä kirjastoa useimmin kaunokirjallisuuden ja taiteen hankinnan kanavana. Noin puolet aikuisväestöstä kävi kirjastossa vähintään kerran kuussa. Neljännes vastanneista ilmoitti käyvänsä kirjastossa vähintään joka toinen viikko (24 %) ja saman verran on niitä, jotka asioivat kirjastossa noin kerran kuussa. Suurin osa vastanneista arvioi taloudellisuuden ja luotettavuuden kuvaavan kirjastoa erittäin hyvin. Yleinen kirjasto on myös tärkein kaunokirjallisuuden hankinnan kanava. Yleiset kirjastot hyödyttävät kuntalaisia erityisesti kaunokirjallisuuden (71 %) ja tietokirjallisuuden (67 %) tarjoajana sekä vapaa-ajan opiskelussa ja itseopiskelussa (58 %). Kirjastopalvelut hyödyttivät 4
myös muun muassa matkailuun ja lomanviettoon (45 %), terveyteen (43 %), kulttuuriharrastuksiin (42 %) ja ammatissa kehittymiseen (44 %) liittyvissä asioissa. Vaikuttavuutta on pyritty kysymään myös valtakunnallisessa kirjastojen asiakaskyselyssä, jossa Mikkeli oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Kysely uusitaan joka toinen vuosi. Kyselyyn vastasi Mikkelin osalta vain sata vastaajaa. Mikkelin kirjasto sai seuraavanlaisia arviointeja: Palvelut kokonaisuutena toimivia: hyvä tai erittäin hyvä 90 % Kirjastopalvelut ovat auttaneet löytämään tarvitsemaani tietoa: jonkin verran 36 %, huomattavasti 57 % Kirjaston palvelut ovat kehittäneet teknisiä taitojani: ei lainkaan 63 % Kirjastopalvelut ovat tukeneet lukemis- ja kulttuuriharrastuksiani: jonkin verran 22 %, huomattavasti 76 % Kirjastopalvelut ovat tarjonneet virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin: jonkin verran 34 %, huomattavasti 60 % Kirjaston käyttö on lisännyt sosiaalisia kontaktejani: ei lainkaan 58 %, jonkin verran 33 % Kirjastopalvelut ovat lisänneet elämän laatua: jonkin verran 38 %, huomattavasti 50 % Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että palvelukokonaisuuteen ollaan tyytyväisiä sekä kirjastoilla on elämän laatua lisäävä vaikutus. Opetusministeriön vuonna 2006 julkaisemassa Kirjaston kehittämisohjelma 2006 2010: Kirjasto maaseudun ja taajamien monipalvelukeskuksena -selvityksessä todetaan, että kirjastoilla on ratkaiseva rooli maaseudun elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle. Kirjastot voivat rakentaa alueiden tulevaisuutta lähipalveluilla, joita mikään muu instituutio ei tuota. Selvityksessä katsotaan, että verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät kirjastopalveluja, mutta eivät korvaa fyysistä kirjastotilaa eikä kirjastoammattilaisten tarvetta. Kaikkia hyödyttävää on, että kirjastoissa on riittävästi kirjastoalalle koulutettua henkilöstöä, joka pystyy organisoimaan ja toteuttamaan asukkaiden, eri-ikäisten oppijoiden ja ammatinharjoittajien ja etätyöntekijöiden tarpeet sekä takaamaan aineiston ja palvelutarjonnan laadulliset ja ajantasaiset vaatimukset. Selvityksessä kirjastot nähdään erityisesti maaseututaajamissa kulttuurin monikäyttötiloina, joissa kansalaiset ovat tasa-arvoisesti tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen äärellä. Laatu ja luotettavuus ovat kirjastopalveluiden tunnusmerkkejä. Selvityksessä tulevaisuuden tavoitteiksi nimetään ajantasaisuus, monipuolinen aineisto, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. Yleisten kirjastojen neuvosto edustaa kaikkia maan kunnallisia kirjastoja. Sen rooli on edistää kirjastojen asemaa yhteiskunnassa sekä tukea kirjastojen tulevaisuustyötä ja arviointia. Yleisten kirjastojen neuvosto on linjannut vuoteen 2016 ulottuvassa strategiassaan seuraavaa: Kirjastoissa tapahtuu, täynnä elämyksiä Tilat ja aineistot virikkeellisiä, uusiutuvia, esteettömiä Kirjasto auttaa löytämään laatusisällöt myös uusista medioista Eri asiakasryhmille omannäköisiä palveluita Käyttäjillekin lisäarvoa yhteisluettelosta ja verkkopalveluista Asiakkaat voivat itse tuottaa ja tallentaa sisältöjä kirjastoissa Kirjastosta positiivista sisältöä elämään, ehkäisee ongelmia ennakolta YKN:n mukaan kirjastojen rooli tulee painottumaan sisältöjen asiantuntijuuteen ja tiedonhaun sekä tiedonhaun tulosten arviointiin. Kirjastotiloja tullaan hyödyntämään entistä enemmän erilaisiin tapahtumiin, luentoihin ja keskustelutilaisuuksiin. Tilat toimivat kohtaamispaikkana ja osallistumisen 5
kanavana. Verkkopalveluita tullaan kehittämään valtakunnallisesti. Myös verkkopalveluissa pyritään vuorovaikutuksellisuuteen. 3. Mikkelin kirjastoverkko 6
Anttola: 2010 2011 2012 2013 Aukiolotunnit/viikko 30 30 30 30 Henkilökunta 1 1 1 1 Kävijämäärä 18 323 19 076 21 431 18 841 Lainat 27 635 24 919 25 472 23 829 Tapahtumat ja näyttelyt 10 41 74 67 Kirjaston käytönopetus 1 4 4 3 Etäisyys pääkirjastoon: 25,4 km Etäisyys lähimpään kirjastoon: 25,4 km Sijaitseeko koulun yhteydessä: Kyllä Tilat: 300 m² Rakennus: Kirjasto on rakennettu vuonna 2000 alun perin kirjastokäyttöön. Tiloissa ei ole tehty peruskorjausta. Kirjastolle on suunniteltu remontoitavaksi tilat Anttola-talolle Anttolan yhtenäiskoulun remontin yhteydessä. Samassa yhteydessä yhdistettäisiin kirjaston ja yhteispalvelun toiminta. Tilavuokra (tuhatta euroa): 34 Auto: 2010 2011 2012 2013 Aukiolotunnit/viikko (suluissa pariton viikko) 26 h 15 min (20 h 45 min) 27,5 (23) 22 h 35 min (17 h 15 min) 27 h 20 min (24 h 40 min) Henkilökunta 2,5 2,5 2 2 Kävijämäärä 21 070 10 675 9 159 6 221 Lainat 40 382 37 248 29 963 29 445 Tapahtumat ja näyttelyt 3 12 2 21 Kirjaston käytönopetus 0 0 0 6 Auto: Scania L94, vm. 1999. Hankittu vuonna 1999. Korjaukset: Auto vanhenee, korjauskulut kasvavat; vuonna 2013 kulut olivat noin 15 300. Nykyinen auto on käyttöikänsä loppupäässä, ja uuden auton hankinta on kaupungin investointisuunnitelmassa sekä OKM:n perustamishankkeiden rahoituslistalla vuodelle 2015. Uuden auton hankintahinta on noin 300 000 :n luokkaa, ja siihen on mahdollista saada noin 40 % valtionosuutta. Uutta autoa hankittaessa tulee huomioida myös se, että auton käyttöasteen säilyttämiseksi on taattava pätevä henkilöresurssi (2 htv). Autotallin vuokra: 6 000 e Haukivuori: 2010 2011 2012 2013 Aukiolotunnit/viikko 30 30 30 30 Henkilökunta 1 1 1 1 Kävijämäärä 25 016 28 614 18 245 19 013 Lainat 28 681 28 551 25 980 24 552 Tapahtumat ja näyttelyt Ei tilastoitu 13 26 27 Kirjaston käytönopetus Ei tilastoitu 1 1 3 7